Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
siinä näkee? Ei muuta kun waltiopäiwät,
waltiopäiwät waan, pitkissä riweissä niin
kauas kitit silitiä kantaa. Kiiii asuit mail-
la, tahtoispa tietää jotakin niittita. Tah-
toisinpa esitnerkiksi kitiilla, inihiitkä tito juu-
talais-poika Uren on joutunut. Siitäkin
asiasta onhan pidetty niin sititrta mekkaa.
Ei! Sanomat eiwät enäii kelpaa itiinne-
kääntt. Näin oleit kitttlliit monenkin sa-
nomalehdet! litkijati walittawan. Oleit kiti-
tenkin makuutettuna siitä, että noilla wali-
tuksilla ei wielä ainakaan ole ollut paljon
syytä. Liiulenpa melkein, että syy niihin
on pikemmin etsittäwähitonossa talwisääs-
sä, se kitit aitta on wastitksia lykkääiiiässä.
Olkoonpa iititen onkaan. Toisiit taitaisi
lukijanikin ajatella, jos hän kitteii minä
olisi ollut tilaisuudessa "olla muassa" ja
kuulla niitä kauniita keskitsteltiita ja piihei-
ta, joita oit pidetty säädyissä.
Katiniitt oli tnielestiitii sentään se puhe,
jonka suuriruhtinaamme antoi pitää uttil-
tiopäiwäiii awaamisissa. Kuinka se kititett-
kin länttiiitti suomal aisen sydäntä! Se pu-
he merkitsee titttta ajan jaksoa historialli-
sessa kehityksessäintite Siiiiä kiin wakuu-
tetaan meille, että uusi hallitsijamme aikoo
noudattaa santoja periaatteita kuin jalo
isä-wainajaiisa itiin woimme wisitsti toi-
woa, että kaitsalliset epäkohtatiiiiie tulewat
ratkaistuksi siihen suuntaat! kitti katisiin tah-
to on. Tähän, toiwoott aittaioat meille
aihetta etenkin ne uudistus-puuhat, joistii
hallitsijamme puheessansa mainitsi. Tpar
sinkin astuit hallitsijamme tahto käyttää
hallitiista kansan eduskttiitiatt mielipiteitten
mukaati selwästi esiin tiiissä tviittauksissa,
joita waltaistuin- "puheessa tehtiitt kotiliiky-
syntykseeit.
Tässä maitiioksi tulleessa kysyntyksessä
koetti, kuten lukijani tililistaa, pikkit nurkka-
ktinta pääkaupungissa tehdä tyhjiksi iitiiiiiek-
si kokotiiitiineitten iitaltiosäätyjeii mielipiteet
ja muitttainalla koko nykyiset! koulujärjes-
telniäii estää tahi aitiakiit wiiwyttää suo-
menkielisten koulujen perustamista. Niiis-
sä pyrinnöissään tito partiokunta ei kuitt-
mitikaan oiinistitiiiit, waati hallitsijatiinie
teki sett toiinille ikäwän loptiii siinä uuden in
wttodeii lahjassa, jonka hän antoi Suomen
kansalle.
Warmuuden wuoksi wielä siiitririihti-
naatititte kokountuiieille waltiosäädyille il-
moittaa antaneensa käskyii Suoiiien seitaa-
tille teketttäiiti uuden ehdoituksen kouluasi-
assa säätyjeti anomuksen perusteilla. Tar-
witsetiiuieko parempaa todistusta siiheit, ettii
perustuslailliset ttiäiiräykset tulewat tarkoin
notidatettawaksi. Siitä syystä olikin mie-
lestäni multaistuin-puhe, kauitein kaikista
wielä iiykyisillä waltiopäiwillä pidetyistä
puheista.
Mutta minä palajan tiiohott tiioiiiiutit-
kaiseeit koitlukysytitykseeit. Jos lukijani its-
kot, että ruotsikiihkoiset olisiwat masennetut
tämän kysymyksen ratkaisusta, iiiiii erehdyt
suuresti He päinwastoin toiwowat" yhä
wielä pääsewätisä asiansa perille. Ostra
Nyland jo kohta, kitti -Hänett Majesteetinsa
päätös tuli tunnetuksi, ehdoittaa, ettii nyt
kokoontuneet säädyt antaisiwat kiitoslauseen
senaatille, koskit se itiin miehuullisesti on
koulu-asiassa kannattanut siiätyjett mieli-
pidettä muka. Tästä naitrettawasta eh-
doituksesta —— kuinkahan paino-asimies ott
sitä asiaa katsottut, kitit se ei ole jätättä-
nyt sitä paperikoriin — ei nyt tule tietys-
ti mitään, iiititta otipa kuitenkin anomuksia
tähän stiuntaan koetetut saada esille siiä-
dyissii. Lukija kai kohta arwaa että tämä
olisi mahdollineii ainoastaan porwarissää:
dyssä. Niin oikeiii. Siinä säädyssäkin
löytyy asiait titiitioita. Tahdoitpa iiiiiittita
waati herra Chydeniiis’en anomuksen saa-
da koliniltiokkaisen pohjakoiilittt Tortiioon,
yksi kunnaallakin kelellä. Mutta eittien kitin
lähdeii kertoittaait etteiiintiti, pyydäii saada
kysyit, onko miehen esittely eli prefcnintonri
tarpeen? Tuntiettu mies —— Roh sitteti hy-
wä! asiaatt siis! Chydeniius pyytää Tor-
titoon yhtii suonten —— ja yhtä ruotsin-kie-
listä kolmiluokkaista pohjakoulua. Hän ei
ole tietäitiiniiänkääii, että meillä on aino-
astaaii kaksi, tieli ja seitsenluokkaisia koultija.
Hän waan tahtoo kol litiil luukkaista, ikäänkuin
Hätieti Majestetinsa olisi hyipäksyiiyt ruot-
sikiihkoisten ehdoituksen koitliiasiassa. Pa-
han kurisen lapsen tawalla hiitt nyt koettaa
saada säätyjä pyytäyiiiäii sitä, joka sotisi
niitteti katittattaniia mielipiteitä wastaan.
Mutta kylliksi jo tiistit. Enpä sentään
malta olla mainitsematta erästii toista koh-
taa tässä herra Chydeninksen koulu-anomuk-
sessa. Näitten syy ttoihiii kaksiin erikielisiiti
waan samati mielisiiit koultiihiit Torniossa
on seuraawa: Tornion kaupungissa asuit
900 hetikeä, suurimmaksi osaksi siiontea pu-
hiiwaisia — Niille siis suomalainen kotilii,
mutta löytyypä siellä, kiiteit anoja wiikiiut-
taa, itiittitittiiia ruotsalaisiakin perheitä. Niil-
le tahtoo hän rttotsinkielistä koulua. SilIä
iiittutoiii käivisi heidän lapsensa Haaparaii-
nati koulussa, ja tästä woisiwat riiotsalai-
set ruweta walittamaan. Tästä johtui itiie-
leitsi eräs hauska asia näitteii molempain
kauptiiikieii keskinäisistä suhteista. Haapa-.
ranta on Tornionjoen sititlla, titittta kuu-
lttu Niiotsin waltakttntaan, waikka siinä
niinkiiiit isoissa osissii Länsipohjaa wäestö
ott siioiiiettkieliiieit. Nyt olen kuullut ker-
rottawatt, että Haaparatttalaiset, kun tah-
toivat kitulla Jumalan sattaa ruotsiksi saar-
nattawatt, ineitewätTortiion kirkkoon, siellä
kun pidetään ruotsalaista jumalatipalwelus-
ta; ja että Tortiiolaiset taasen menewät
Haaparannan kirkkooti, kiin tatuoisit kttulla
stioiiialaista saarnaa. Koska nyt jo tässä
asiassa wiioroiu wieraissa käydääii wali-
tuksia kuulumatta, niin sopisihait se aiwan
hywin, ettii nyt Tortiiooti waati perustet-
taisiiit yksi kotilii ja se ehkä waihteliin tottak-
si sitoinalaitieii ja Haaparantaan toineii,
myöskin waihteliiti wiioksi, ruotsalainen.
Näin olisi b:taaparaittialla ruotsalainen kou-
lit ittiitta suoitialaiiien jiiinalaiipalwelus ja
Toriiiolla suomalainen koitlit mutta ruot-
salainen jumalanpalwelus. Eikä woisi kii-
kaan walittaa, ettei ".si:ansainwäliset suhteet
täällä rajamaalla" olisi täten kohtuullisesti
järjestetyt. Tästä järjestelmästä olisi myös
se silittiit nähtäwä hyöty, että nieikäläiset
ruotsia puhuivat pojat saisiwat kaswatuk-
sensa emämaassa ja että siten saataisiin
maahamme tiioii tuostakin aina ltyivä "por-
tjoiii" kitltutiri—itioimaa woimien li-
säys, jota etuine saa halmeksia. .sinttimal-
lista, että tämä puoli asiassa oit jäänyt
herra Chydetiiiiseltä harkkiinatta, eikä edes
O.stra Iiitliiiidkiiaii itle sitä huomaimut.
Mutta olenpa jo uponnut paljaisin jtio-
ruihiii, ja oleii kuitenkin itiin ioariiia siitä,
että Aurati lukijakunta, joka oit niin wa-
likoittti, itiin "Kranttu", ei kärsi seitiiiiois-
lörpötystä. Enköininä ole aika lieto
Leiiiiiiinkäinen? Taidanpa olla ja taidanpa
lopettaa. –— Eii toki wielä tuuitti, tiiiii ko:
wasti sutini syhyy. Mainitsen waati Hel-
singfors Tiigliladin iiiielikarwaudeit, tuosta
woimien tithlaaiiiisesta, jota itiin hätyyttä-
ntästi käytetään pappis" ja talonpoikais-
säädyissä. Edellitieii siiiity aittaa Estlan-
der’in ja Niinelterg’iii istua ristissa käsiit
eikä aseta heitä ivaliokuntiin; jälkiittiiiiteii
tekee samoin wara esintieheiisa katissa ja
luultawasti kohtelisi samalla tawalla esi-
ntiestäiin, jollei se sillä paikalla istuisi kuti
se nyt istuit. Syystäpä Taaklaati huokaa:
iititkii laweat tiedot jäiiwät käyttämättä!
Jos ystäiiiätii Lassi ttaitilastii suwaitsee
ltikea näitä kirjeitäni, niin kirjoitan was-
takiit. Aiiskaarius
Kiiikenliiista.
— Ei riitaa hädässäkääti. Kaksi to-
weritstii käwiwät yhdessä heikolla jäällä ja
oli heillä onnettomuus pudota yhteen lii-
peen. Toineit rupesi kohta apua huuta-
maan. Tästä toitieit toteilemaan: "mitäs
huudat hii l,Iit koskit oit tilaa kyllin kuminal-
A §aatiiteit ja ts:"titnpp
(li A kioitsithintitt porteria
myy herra C ja F- Sjlkeriitiiit, G. 2"". Roscntholin,
Fritlt Sjöbloiti,; G. A.
Daittiitert, C. C ("F:ubcrg, H A Lundelin ja C. A
Ströniberit sekä pääwarastosta aniisfa
Ferd. Freitrkell.
!!!!
Yristiiiiiiait 33leiiieii
Loltnieitein liiteri
Huottiatkaat!
801117791355 iki-8611173, "(3 1:)3rUI-II113
päättäwät allekirjoitetun kautta waktiutuksia.
Rienttäkaitt ivaknitttatntaan tawaranne ja henkenne!
c-; c3iitittiunniiniin- Seiiiii,
uaänutn3— 86nro.
Ijoiijiiiitiiliti, Bisiiiiiwiiliitiitns-" istuit, .,iiiiitoiitititisti;
ASincIAU; .
71045:" 3525911145-
11. Erikiukatti ll.
Turitssa.
Nkainitttiin Seitraiii Pääasianties Suomessa.
Tärkeinimissä paikoissa Suomeit tintata oit asiamiehet asetetut,
jotka puolestani ottawat makuutuksia wastaan.
roista tulee, päälle sen tappoi-altan kitin kunnat
niahdollisesti owat niääriintieet, tiiatsettawaksi kak;-
densadan (200) markan palkinto jokaisesta täysikas-
ivuisesta sudesta ja sata (100) tiiarkkaa jokaisesta
stideit petuista, joka tapetaan ajalla, ltietttt 1 p:stä
Marrasknuta 1881 l ti:äätt Heinäktiuta 1882, Weh-
inaan, Mynämäen, Maskini, Piikkiiiii ja Halikon kih-
lakunnassa; jostii täteii saati yleisiille iltiioittaa.
Tiiruii Maatikanslia 28 p. Marraskunta 1881.
C. M. Creutz.s
Schliiter.
aurinkosi-tuppoja;
äkäläiseit tuomiokirkon sakastissa, ittaiitiaiitaiiia
L- tämän helmikuun 27 p. kello 12 p. pidettii-
tiiässiin julkisessa huutokaupassa tarjotaan wähim-
tnän
kiniineit rutiinien kuljetusta marten kaupungin hau-
tausmaalle yhdeksi wuodeksi, lasketuitta tukeutan
totikoktuiti 1 p:stii samaan aikaan w, 1883, ja huo-
iitaiitetaati asianomaisia toimituksessa oleitiaatt wa-
rustettuina hyitiäksyttäwällä takauksella toittien täyt-
tämisestä, jota paitsi tarjoiiitiksiii ei ensitikään oteta
lukuun. Turiissa helmik. 16 p. 1882.
6;. F. Stenström.
lI.iilkisellit huutokaupalla myydään rahatoimikama-
." rissa tnaatiatitaitia tulewan maaliskuin! l; p.
kl. l; j. pp. kaupungin omistanut rakentamaton
tontti N:o 3 kahdeksantien kaupungin osat: ensimäi-
sessii korttelissa. mikä tiedoksi annetaan sekä sekin
ettii tarjous tästii tontista, jolle on totittiäyriä
piititu wiiden mitjatynnyrin keskihinta markongin
mukaan, käy iiialtunsmiesteit koeteltaioaksi. Täiiiä
olkooii ostohaluisille tällä tiedoksi attiiettu. Tiiriin
kaupungin rahtitoimikamari, helmikuitti 20 p. 1882.
Riiltatoitnikaittarin puolesta:
F. Westerling.
sohii Lindströnt
Nkpytawatia.
Kttiivaa kalaa
joukottain
Pehii; A. Swibergillä;
:sontuloista syltthä, saittoitt
6ljedelniiitneltu karatiielliä
I. E. Nordforsilla.
8
lekin; joku woisi ltiiilla meidän riitelewän
Kttrsttt;
Suomen Patikki "stelmik 22 p.
Waihto-kurss; Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 257: —" 243): — 100:lta r.
Loiitoo 90 p ..... 25: 17 25 — puti:ta ft.
Parisi 00 p. . 09: 30 98 10
Hamptiri 00 p. . 12:3: 20 122 5l;) "
Ainsterdain ..... 207: 5i) 206: —; 100""
Tukholma 3 p" . 1;;0: 30 138: 40
Stioineii kaupunkien "paloit-akuu-
tusybtiö irtainta omaisuutta
warten wakuuttaa allekirjoittaneen kautta:
kaikenlaisia hitoiiekaliija, tawarawarastoja,
eläiiiiiä, koneita (ei kiititeitä), tyä- ja ajo-
kaluja j. n. e. Ferd. Fretickell.
Wakttntus-osakeyhtio "
Kalewa
JHelsingisjä
antaa hengeti"ivakiiiitukfia elin-ajaksi ja iiiäärätyksi
ajaksi, sekä jälkeeiielo—loron ja wartistns-ii;akuiitiiksia.
Hcikeinuslippuja sekä asiaan kuu(luwia tarpeellisia tie-
toja antaa alletirjoittanint ..W Sundwik.
sillitiön asioitsijii tiliiiiiitalissa,
jossit tawataan tulliltuoiiella.
Kttttlttttts,
Siitä tehdystä esityksestä oit Keisarillinen Se-
naatti iiähnyt hywäksi iiiäärätä että yleisistä wa-
)Iasliiaitaltkasia saappaita pojille
söniwlll
Nahkainyyinälässä Uttdenmaatttullin ltioiia.
uroja,
? Piiitttakoneita,
Lt’siskureita,
tsiiittäinis- ja leikkuukoneita,
Kylwökoneita,
Hewoisharawia,
silppukoneita,
Entdnil iiielallique-itittiistä laiwa-tvetiiissaa,
Linijaultoja,
!kielitunti-uistinta,
tliiaitotalousastioita,
Juiistonjuoksittiuta,
tiitistoiiiväriä,
Lksoiniiiäriä,
Mittanslasia,
Ltsoipulweria;
naita taiviiroita on iiiyytäwii-warasto
victor Forleliulisella.
11 Etiiinkatu 11.
Titruösa.
" Mtiitakin tnoanwiljelykseeit ja maito-
talouteen liiuluwia kaluja ja kapineita toinii-
ietaati pian ja helppoon hintaan.
91min kylwö- pellawansieineniä wiime wuoden
sadosta .3 G Wigelliiöella.
waatiiiialle sopimien mustien hewosten [nink-"
" !ahtee joka tiiaaitaiitai,
Parltiiinipia nisujauhoja, hiil-
weiiipia saittanliiisia, parhaiiit-
pia ruisjauhoja, perunajauhoja,
tiioitta laiti silliä, Liinebitrtiin suo-
laa, paahtottua sikttria, stearin-
kyiittilöitii, saipoota, kelttitupakkaa,
priksiljaa summissa ja tvältinosin
J. E. Nordforsilla.
itkuisia ja (kilitissjnnlioju.
Tätii Aitierikalaistii wiljalajia, joka wiio-
sitkain tiäkyy lewencwiiit yhä katieiiiiitin,
oit nyt iiieidiiiikiti maahamme tuotu ja yh-
teinen kattsa Pohjaiimaalla on suuresti miel-
tyiiyt siihen. Seii kehutaan, pitaliksi sekoi-
tettitiia suomalaisilla ruisjauhoilla, leiwoik-
taissii antawati warsin kuuttista ja rawit-
sewaa leipiiä. Sitä myydään paljoa hiio-
keamnialla hinnalla kuin ruisjauhoja
Leipää sekoitetuista maisi" ja ruisjau-
hoista oit nähtäwänä
J. E. Dkordfors’illa,
Jkkiitialasia,
Peililasia,
Lafimestarin timanttia,
Hywää ja huonompaa lehtikultaa,
Pronsipnlweria, ttioneti wäristä
sost
!lits ia h ilknhettieitä,
sekit muikiininätiä
J. (7; Ltiaeliiiksella.
Wesllingiklä
putakkoihin pantuja
Jlmoitttksia;
ltiitotol iitit-apaja
uusinaan tullin luotia oit kttioaiii tekemistä
ioarteti anki joka arkipäitvä kl. ls:stä e. pp.
kl. 3:eeu j. p p. G. Boeker.
Löydetty;
Kiiltaneu kellonkuoren pitolila-3; oii löydettij Pis-
pantatuilta. Oiiiistiijii saa sen takaisit! tämän leh-
dett painopaikassa.
7:tjltt0-j11nojtiis.
8. ’1". liiiomiiitleaon iltaostos-taati eiiinjxisiilla.
Piiiwäliista,
Matkuötajajima
lähtee joka päiwä Ttirtt-Ita Tampereelle, Hämeen-
liittiaati ja Helfiiikiin k:lo 12 ja 35 miii. j.
P P jll "
tulee joka päiwä näistä paikoistit k:lo 6 ja 30
ittiti. j. p. p.
Tiiwitritjtma
keskiwiikko ja perjantai
Turtisttt Tiiititiereelles, d:tätneeiiliiinaan ja Hel-
siittiin k:lo 2 ja 3."; niin. j. p p
tulee näistä paikoista joka siintiiitititi, keskiwiikko
ja perjantai k:lo 12 ja 10 itiin. j p. p. (Ajan-
itiiiärät anun kelloii mukaani.
Postikotittoori Turussa
""""" paketteja jakit arkipäi-
tvä k:lo sl—1 e. p. p. ja 4–d"j. p p. sun-
nnntai- ja pyltäpäiwinä k:lo !I—12 e p p
ulosaittaa kitjeitä ja paketteja joka arkipäitvä k:lo
9——1 e. p p ja 4— 8 j p. p. Sitiiiiuntai-
ja pyhäpäiiiiinä k:lo l!——11 e. p p ja k:lo 7—
8 jpp Waktuitettit ja assureeiatut kirjeet ja
paletit owat jätettäwät etinen k:lo 3211 e. p;
p. ja kl l; jpp.
" Turun Kirjapainon Osakeyhtiö 1882.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
