Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
siella täalla jaiden wälissä koettaen hakea
itselleen itraa, waltin saadeii paikoittain
liikkelle tiiott aärettöniäti jaajoiikoti, joka
nyt kuuristen ktilki eteenpain ivitkalleen,
kunnes taas pysähtyi. Koskeitiiät jaat pai-
watt kiiltiessa lasketineet waan yhä pysyi-
wat melkein rautakadun tasalla, sahattiin
iltapaiwiilla joen suupuolessa, ivarwiu koh-
dallit 7 syltiia lewea jiioivajoeii poikki, jot-
ta ylapnolella olewa ehea jaa saattaisi lah-
tea liikkeelle ja siteii autaa sijaa Halisteu
aijille. Yöksi asetettiiti inahdit siltojeit luok-
si, ettii iltiioittaisititat asianomaisille, jos
ylin kuluessa jotain erinoinaista sattitisi ta
palttuinaan. Snurimman osau päimää
wartioitsiwat polisit tiivisiltaa, ettei kitkaan
saisi sen yli kulkea, koskit pelattiin wirran
tempaaman sett mukaansa. Myöskiti yksi
riiutiiis nahtiin kulkeman jokea alas, waati
epätietoista oli, oliko se nyt uiui ja etinen
hnkktiiiiit.
Lnonuollista ott, ettei tallaitien jäiden
lähtö tapahdu tuhoja teketiiatta; Paitsi
jo itiaiiiittua Halisten siltaa, karsimat
useat kaupungin tiakiliireista melkoisia
wahinkoja, joideti nahat oliwat joesstt
likoouiassa, tuoit artinttnattoinau jaalah-
dön takia. Nahkuri Tornlierg itieitetti
noin 70 nahkaa osaksi ulkomaalaisia,
noin 3,0()0 tii. armoiset. Samoin me-
netti nahktiri Ahlroth noin 1,00() iii;
ja kapteni Olsoni noin 2——3,000 iuarkati
edesta nahkoja. Nahknri Richter’in aiwan
joeti warrella olewa työhiione tulwasi wet-
tä melkein tiiliteeri ynna jaalohkareitakiti
ikkunoista sisaati. Myöskin Stratidelliu
polttimossa oliwat alakerrati huoneet ko-
kotiaait weden wallassa.
.tiaitpnnki myös saa ttiaksaa jommoisia
kustannuksia ennenkuin saadaan kaduilta
jaat pois ynnii aitaukset joen ivarsilla
taas ktiiitooii, silla naiiiatkin sarki tiilwa
pirstaleiksi.
Waan lantinpa niititkin, jotka saiwat
hyötyä tastii jaiiiilahdösta nini. tie, jotkit
tarwitsiwat jajta kellareihinsa. Naideu so-
pii nyt mukamasti ottaa rattaillensa ja il
lempana, jolloin taas luitta rekikeliksi oli
satanut, rekeeiisa jajta iiiiikawasti kadulta,
itiinka halutti. Myöskiu kaloja, suuren-
laisiti haukia ja ahwenia saiwat tiitiiitattiat
kadulta, joittie wirta oli ne heittiinyt.
–— .ttiitummwewt Titriiu keminmaissa
tekeniat wuodelta 1881, wuoden 1882 ot-
tokirjait inukaan 119,458 iti. 85 p" jaet-
tuina 5,944 werolipulle. Naista ott iitak-
settu nyt paättyneessii mero-otossa 49,036
m. 80 p , jaettuna 2741 werolipulle. Mak-
samatta ott siis 60,422 iti. 5 p., jaettuna
4,20;; werolipulle.
Wuonna 1881 titaksettiiii weron otossa
47,199 in. 72 p. 121,380 markasta 58
pennista.
—–— Mustaiii hewosten hankkiminen ruu-
miin kuljetusta warten hautatismaalle tar-
jottiin eilen wahimnian’ waatiwalle ura-
kalla tuomiokirkon sakastissa. Alimman
hywäksyttiiwait tarjouksen teki palkkakuski
Hägglund: 1:stä ivatinaista 9 mk" 2:sta
7 ni., 3:sta 6 markkaa. Waiwatswannut
kuljettaakseen huusi työmies Wahlroos 2
ni. 75 pennista sekä sannatt ajon 1 inar-
kasta kuorman ja tuomiokirkon muut ajot
50 pennista kuorttia.
oöoivioileudeit auskultantiksi vastaati
otti keis. Tiirun howioikeus eilen molem-
pain oik. kandidaatin R; Erenius’eti.
– Yleineii htiwila :liuissalossa. Ra-
hatoimikaiiiari ei ole ensinkaaii lahettanitt
t. k. 19 p. rahatoimikamarissa pidetyssa
huutokaupassa tehtya tarjomusta rawinto"
laoikeiidesta yleisessa hiiwilassa, tarjouksen
tvahyyden takia, waltiiiisttiiesten koetelta-
waksi, waati on paattauyt uiideti urakka-
huutokaupan pidettiiwiiksi mainitusta ra-
lajittelit-oikeudesta"
Keittohitoneett hitusi eilen rahatoi-
niikaitiarissa pidetyssa urakkahuutokaupas-
sa etit. ivanginivartija K. A. Strötn 460
iuarkasta wuodelta.
— Tiirutt htiipäristöllii pidetyssä kruu-
ttunrahaitt otossa on ylitttalkaaii mak-
settu hywiti, ainoastaan harwat owat jitt-
taiieet weroiisa maksamatta. Tama pito-
lestattti siis ei etisiitkaaii iiiiytii tedistatvati
hitotioa wuotta ja ratian puutetta.
—- Oikeiidet rautapuodeissa kalarannassa
harjoittaa liiketta huitsi eilen rahatoimika-
marissa pidetyssa huutokaupassa seuraa-
iuat hetikiliit:
Puodiit n:o 1; puutarhuri N. Kulan-
din 187 ttiarkasta.
N:o 2; neiti Josesina Lindberg 195
markasta.
N:o 3; koneeiikayttajaii leski Josesitia
Riiidell 217 in.
N:o 4; neiti Wilh. Heinoneu 200 tii.
N:o 5; piintarhuri Steffttii Kiiratkiit
17""; markasta.
Tarjoukset lykattiiit waltuiismiesten ivah-
luistetta-vaksi.
(telarannan pattisista, kuusi liitinil-
taati, teki eilen rahatoimikamarissa pide-
tiissa huutokaupassa korkeimman tarjoiik-
seti puutarhuri K. .itarisson tiittt. 2l)1 mark-
kaa yhteensa.
- Kraittiitaniinis-miehen wiri-ia Namon
piirissa oit haketituit laaninkanslisti Alsred
Theodor Möriie,
tkaiiniii kttnterttööriniitiinsto ott tii-
man kiititi 22 p:na tuyiintanyt henkikirju-
rille —Piikkiiiu kihlakittitiassa .Ludtnig .Lan-
de lt’ille wapauden taman !vuotuisesta hetiki-
kirjoitiiksesta Piikkiöii kihlakuntain maalis-
kunnissa seka tiiiiaraiinyt kruununnimis-
miehen Paimiossa O. Fougstedt’in tata
henkikirjoitusta toimittamaan.
—–- Talonosto, Julkisella hiiiitokanpalla
tuyytiin wiime lauantaina neljaiines talosta
N:o 1 etisiniaiseit kaupunginosan 27 kort-
terissa, jonka waskenwalaja J. W. Liiid-
qwist huusi 7,005 iitarkalla.
Ritwiutolanliifettii. §liatoititolanpi-
tajiiti tytön Johanna Katariina Björkman’in
hakemuksen tassit kaupungissa saada har-
joittaa ratointolaliiketta niyönsi maistraatti
tämän kuun 25 p:nä, mutta hakemus tn-
lee laanin kuweriiöörin tarkastettawaksi.
—- Kansakouluujohtokiiiita. Iohtokun-
nati kokouksessa wiime perjantaina esitet-
tiin ensitt maistraatin pöytiikirjanote t.
k. 15 palmalta, liitettyna kaupuugin wal-
tuusmiesten maistraattiin atttatiiaati kir-
joititkseeu saman kuun.9 p:lta, joka sisal-
taa ettii waltuusniiehet yhden jasetiett waa-
lissa johtokiiutaati uiittitetyn kuntiallispor-
tuestarin Ferd. Iuselius’en sijaan oliwat
mainittuun toimeen walinneet oikeustien-
wostitiehen O. E. Rittgliom’in, joka nyt
tiiyöskiu oli lassa ja astiii johtokuittaan"
Kirjoktuksessa t. k. 6:lta patinalta oli ive-
rotoimikamari johtokiiuitaii tekeniasta pyyn-
nasta, saada ensitulewan syyskuita 1:sta
paitviista toiiorolle ottaa eut. seurahuoneen
kiivirakennuksen ylikerran, ilmoittanut ettii
werotoiniikamari, koska ntaitiittii huoneus
titta nykya ou ainoa yleisia huwiawai:ten
kaupungissa, ei saattanut tnyötitya johto-
kunnan kysymyksessa olewaan pyyntiilin.
— Kirioituksen ohessa tatitiiti kiinti 4p:lta
oli itiaistraatti lähettiiiiyt otteet! waltuiis-
miesten wahwistamasta tulo" ja iiieiio-ar-
wiosta Turiitt ktiiiiialle, niita koski myön-
tiettya raha-apua koululaitokselle, ja nousee
sanottu kulutikiarwio 79,531 uiarkka:in 67
penniin. – —Pikisaarella asumien henkilö-
jett haketitiis saadtt koulu iintinitulle saa-
relle lakattiin johtoktiittaati, jotiktt tulee
mita kiireimmiten antaa lausuitto asiassti.
Asia pantiin pandalle ensi kokoukseksi.
—— Johtaknnta takalaiset-isa työhuonees-
sa lapsta warten kokoontui toispaiwauii.
Siitiii paatettiin, ettii laitokseii tilit tiimiin
jalestä, sittekun se nyt oli saautit oitiati
huoneuksen, paiitettiiisiiii sitoiliwuodeu lop-
puessa. Rewisoreiksi tarkastamaan tilia
kesak. 1:sta paitvasta 1881 jotiliik. 31
p:aan 1882 walittiin kirjakauppias A. W.
Edgren ja waakamestari O. skittttelitt, seka
naiden sijaisiksi tohtori 2l. dii. Spoof. Ta;
taati jalestii luettiin tilititeko ja tilintar-
kastajain kertomus,
—- Määrätty. Krunniiiiniitiismies Rai-
sioti ja ål.llarian pitajien piirissa Oskar
Hedlund’in on laanit! kiititeruööri itiaarait-
nyt oitiati wirkansa ohessa, toittiittauiaati
tattiiiii iiniodeti henkikirjoituksen Tiirun kau-
pungissa.
—— "Titruti keis. Howioikeits ott tattiait
kuuti 2;–; p, nimittiiuyt kanslisti Waldemar
Stuinhufnnid’in ivarawiskaaliksi howioikeu-
teen,
— Laiwatiiiallilla-yhdistys paatti wii-
me perjaiitaina pidetyssa kokouksessaan
esityksesta, kosteutit yhteista kotitaiitotapaa
periisiitten hoidossa, seuraawaa: kotitontti-
taivait jarjestatnineii, peräsinta hoitaessa
oit lykattiiwa kansaitiwiiliseeu sopimukseen,
koskit wielii useat merikansat tioiidattawat
wanhaa koitiaiitotapaa, ja olisi sanialla
niaarattawiit yhteiset kottiantosauat,pera-
sinia hoidettaessa, kaikille kansoille.
—- Laltioitiisuiaiden lintasten-inen. Keif.
senatin sädyille antaman kertomuksen inu-
kaan lahjoitusmaiden lunastamisesta, on
994 manttalista, joka oli Wiipuriii ja Mik-
kelin !aatteissa löytymien lahjoitusmaiden
koko maara, 841 ttiaiittalia jo ltittastettu,
ja olisi siis wielä 153 iiiauttalia lunastet-
tamina, ennenkuin aiottu tarkoitus on tay-
delleen saawutettu; Mainittnjen 851 mantta-
lin lunastukseksi ou kaikkiaan itiitksettit
14,93i—;,l);4t1 markkaa 69 penttia, jotka ott
maksettu osaksi lahjoitusmaiden-, osaksi ylei-
sesta waltiorahastosta.
—- Aiewelwolliset" kaat-tiu pataljonassa.
Koska heukiwartijawiien Suomen tarkk’-am-
pujapataljooiiaan otettu taydetitawa niie-
hista 1881 wuoden kutsunnasta iilipaatisa
ei ole wastannut niita waatimuksia ruu-
miiitrakeiitiukseti ja terweydeu seka pituu-
nen ja kotiieaii ulkomuodon suhteen, joita
katsotaan tarpeellisiksi itiille, jotka otetaan
piiliin-lemaan kaartinpataljonaau, on Suo-
ineti sotawiiett paallikölle tehty pyyntö sij-
ta, etta annettaisiin inaiirays todellisesti
kelmullisten heukilöideti walitsemisesta tiiai-
iiituit pataljonan palioeliikseeii. Keisarikun-
nassa woitti-"issa olewain asetuksien mukaan
on kaartipataljotiiin walittanut ainoastaait
tie asetoelwolliset, joiden pitiitts ei ole iva-
henipi kuin 5 jalkaa ja 8,7 tuiitttaa, luettu
suomalaisen mitan mukaan. — Keis; seitaa-
ti on tainan johdosta inaaranuyt, etta
kaartipat:tljooncian tiist’edes otettaisiin, sen
inukaan knin asianhaarat ja aiemassa ole-
wat asetukset ittyötitawat, itsekustakin laa-
uista etupatissa tie halulliset heukilöt, joilla
ott seka hutini tertiieys, taydellisesti iiiirltee-
kati ritniuiiurakenuuö ja maaratti; pituus.
— .iiaitsaitwatistnssctiran muusikokouksen,
joka pidettiin wiime taitatitaitia Helsinaissa,
alkoi senrati puheenjohtaja, lehtori I- tikliini,
puheella, jossti hati huomautti kansannie-
listukseti tarkeydesta pienemmille kansoille.
Wuosikertontiiksesta, joka sitteit liiettiiti, niih-
tiiti ettii seura yha edelleen oli toimiellut
tarkoituksensa puolesta pitaasiallisesti ulos-
aittatiialla hyödyllisia kirjoja. Seuran ka-
lenteria w. 1882" oli paittettti 8,000 kap-
paletta, jotka kuitenkin jo oliwat melkein
"tyydyt loppuun; kalenterissa lautatilasta
tientellista "Petiiti ja Juka" — oli seu-
ran palkinto annettu tuntietulle iiowelliti-
kirjoittajalle —P. dliiiiwariniialle. .tiustan-
niiksei wuoden kuluessa ulosannetuista kir-
joista nousiwat 41,650 markkaan. —– Seu-
ra oli tuiiitieiseiia uniottaa saatiiit 30 uut-
ta asiamiestii, joiden litkit tata itykya on
475. Alituisia tasettia oli suitialla aikaa
seutaan tulitit 239""-ja !vuosimaksoja ott suo-
rittanut 3,971. – Wnositilista iiiikyi, et-
ta seuralla ali ollnt saastöjii edelliselta wiio-
delta 12,11ll iti. 48 ii. seka tuloja wiime
wuonna 21,652 in. 2() p. Seuran tue-
not tekiwat sitii wastoin 23,877 iii. 92 p.
joten taksi wuodeksi jiii siiastöiiit 9,89:; m.
76 p.
Tilintarkastajiksi walittiin maisterit A.
I. Mela ja W. Porkkit seka warat-.trkasta-
.—.——-—"
" . .
tsielpo iloittit.
7nnlcilaitolc8en portin ialcana seisoo tiar-
Itaiti aamulla ratilta alilta, raajat-itelee "ja ean-
ltuucleSt-tt lcziyrietpiiyt. llaiteu lintusettaan
ei ole juuri mitalin mallia, ltanett §saalinsa
on oltlcainen, liitotie ja lcitlunut; lcailclii ita-
ril; ajinki. ottat. liitulttuneet- ltakmaalcei "ja liii-
nett littineenea tiiiyttiia silta, lenin olisi eeit
leauait tiiptzinpt; lieetaii lcailchSa ilmojen-4,
silla taulia I-eetia Uettleaeliip ei ole outten
lioltnalapeia.
llaliclelceuulcziinmeneu tiili-en lumi ott telt-
ti)"l; liatteii liat-iitit ltiulioeuea nallcoieilcej, ajtttt
aatilimatön leasi ott piirtanJ-t, motita riippza
ja luölcoeta ltauett "atilioihin ]ailioihin liue-
t"oiltjnea, ja aina piiat-"i tayt-" eent.iiiin lta-
neit taet-tteet jaeenensa liinata ja "teltaa
ipatti, ejllii lilyt" tnoitta pienia suuta, "jotlcu
jaiaiea.t tanjat-outten eitille, "jos beena Uet-tle-
Seltip panisi liatenea tietilit "ja lepaiei ettep-
neitii. jallussansa.
littitltulceen ejoreSSii eeieoo pieni liituai-
iiuot-iae tFttil. liitit pitaa I-eeunu lciicleetii
liiinni "ja lcateelee hymysuin ltiineti lcaeitoi-
ltinea liuielcnteeaautt:
"Icate-ippae, ieoaitj, .lainajalcjn iloitsee
siita, ettii isa taita pait/iina paaeee tiloa,
Kateo, lct,iiulta klatt antau auringon palet-ital"
"Ujiit, leitltaeeni””, taataa isannus. 8jt,ten
sopertaa liitii iteelceeeti: "11-lotti lipi/ii. painii
oulciu ltulunut eijtii linn itiin, poilta rulclcii,
niilci "altait auringon paietett.a”.
"lceetiialiö leenan enneniinin isa tulee?”
"Bi liunatt lapseni”,
"luokilta oulco "litmala lieoltaan Sitllceiia
minut. tammilieeen annieen, pimeesen talooti?”
"”Ii)i, "luntal’auttalcoon taicaS lapsetti! —
Kateo, tuosaa ou liaania perlionetitsi
t’aulta iilclcii tulitoe lieslieyt,taa lapeeit pu-
liettu.
I’ilclcu annalla on omituinen taipumaa
lauSua Semtnoeja tiettiiniittiiiitiii lierjauchia,
joita pienolcnieet; oppirat. suutintttailcouliiieea
ja aluemaanainoista, "jii nattltulceeu mieleSt-ii
tiima ei ole aiiiuii oileeen. anita pultitit
opetetusta enntiunt,ctilcoulii-iiölcouiioetititeti, pa-
nee "joeleita kielii elilian omiansalciu, mutta
taltan uelconoppjiu ei ruulia !teona mielel-
liitteli tnlitoiSi statistitti.
annan opettaja on sanonut- hanelle, ettii
"litmala oit patinat; tianen jaattaa saattelit-eeti
luinen pahuutensa tiiltaeii, ja eritauti pai-
nauit tuli tytti; peljiiatyneenii lcotiiit "ja annoi
ettii ina raitlclca oli nietata liiriieiiau paile-
lcaan ja polteta-ira tiileeeti, "joe ei liitit teliini
parannnSt-a. dliiii ali opett-aja sattanut.
l’italia "lteeua annoi opettajita "tFltmiilch
jii "r!nmiii-tilinakki;miilcei i"ai.ilc—.ilc5i", ja iia-
liuntti lapselle ettii leailclii oli i’allietta,
deut-atteana piiiriinii tuli opett-uja "ju ae-
litti riitoin-:tuin tanhulle roni/alle, ettii "jos
tiin-ii niela lierutti selinit-ituiei luinen neiton-
nett apetuli-seottaa, nijti "jiiiei myös tulematta
ae tee ju eolceI i, ne eillnpeitot- "ja lcieiltiilet,
"joita laltetznlcuntn aittain tiilliiju eli niiliini-t-
ltyriilcai ltiiuelle laitettaa.
8iitii tieti oli I-eena Uittleaeltij; tullut,
i"aroitaieemmuliei sanoisaanaa, ajatellen
lcelpo peittoja antoi hait taetaliiltiit taittele-
mat-ta liiltet,yelcunuan tuumita pailinnaa tii-
leeti.
’kaneli dlettleecliip’in perlie tareita-i aietiu
lipein niiu paljo apua lcuin Iuiulijn. ’l’a-
tieli liiirSi tatti npcha lctil-:Jiiinotietii "nultona-
raugaietuota eriiiiStii iin.t-ltauileeta, "joesa liitit
oli ollut; eetillioeittt, "ju luinen4 naimaraitlclcttnati
tnalcaei tautiiiitoteellti, "jaatit lian luultanne-ii
ei liuoltaan nimeisi. "la tii)"t"t"jlttitt "jollain
tai/alla liattlclcia tartutan "ja raatteita ’l’atte-
liit liolmelle pienelle lapselle.
lcun tuomio luettiin, oli Iteetm liiaita.
lli’inen apilamaana oli piilcitlttamineillaan Su-
ruSta 8en ltapeiiu tiiltiiett, "jottlca ’l’aneli oli
saattanut perheelle. niilit eeit "jae-ottiit oli
aiua pietetty reliellieitiii jltutieinii.
"kanelin iSii oli ollnt monessaa maatien 80-
claSSa "ju oli eri sotatantereilla lsaclottuiiiit
lciieiinitrteiiga, julliansa "ja ailin-"irma jit tianen
ittiitltojlla painillansa ali lciitolliuen jean-
mtinnea lteittiinju, ltiinelle leni-jan arttiolaltjtin,
junri njin suuren ettei liitit niill-:iitin lcnollut.
"liun naulittu eotitrjtt jiiljellii olet-ut raajat-
meuiiiiit. ninne, ttiiaaii ennen lcailoitetitt lily-
tFiniit, etti liiitteti lasitettua pitali osan luinen
elsiset-alumiinina, "ja leealta ltiitt oli noitae-
titiinlcznttnenen tiitulta, "siitti luin tautiin pie-
nen tulonen ’kanelille "ja uinutti niinelle ueu-
nnian. ’l’aneli oli nuotin luitten lajisia-taati
j:i lian oli ainoa, "jalia ltiinellii enstiin oli
ele-anti. lliiti eli lcolmeuli)"ttiitietieniiiiilen ituo-
äeit tuitilta, mutta I-eeiui leitteni ltiintii nielit
pilclcii pojalceeuea. lliitt oli nainut: "ja liii-
nellii oli tuonta suutu tityt,ettiiiiaiiii "ja ean-
lta deenit piti eeti tiilisien itele-illien!tienattua
teltaa ipatti niiu paljo lenin ltati stilisoi, ol-
laltaeen itiin riittiin lcuin ettittlsjtt pitsalleen
rnait-iilcselc.ci
"allitesti ltiiiii lcailclci lipein. "silisi ettii ’l’u-
neli "joutui huonoon raenettiin. lIi.in niet-el-
tiin tupilta, ltiintii leiuSiittiiin "ja Sin puntiin
niite luinen nieli-oilleen. lietulta l-eena on
aatuna lutilta-tinea tiisaa luulossa-i. llliittu to-
iliatitjttt punnitut; liitata riiataan. ’l’ito liir-
tnui:ten lierin, uallcoiiteii pernulclci piiaseiin-
sii, eelitteli aejait ]cole-)uitan niin paltalta.
puolelta, ett-ii "jiit""i"lautnlcunta, "jolta ei tunte-
nut. ’kanelia "ritta lipi/in linju ltiitteti iiitineii
eeti talti, julisti luinen syyllisena-i "ja tuomari
tuotuitSi luinen lcaltilelcei iiiioilelcei niin iiii-
liupitiimiittiinttinti "ia tyytyiiiiiiaeitii liitin oli8j
ltiiit anonut; ltiittelle linitlcauilelcei lepoajan
titinen liiltteiilceeeti jolionlcjn ch"lpypailclintiti
tei"i"e)"ttiinIii noitamaan.
’l’iiomarilla oli uiin tuielFt.tiiiiiit "ja Suo-
peat ienemot sii liitit lt)"tn)"ili niin upeani-iili-
ttiiaeeti, ettei l-eena, enneniinin lcailclci oli
loppunut, nainut italcaii liittien telineoit liii-
ueti pojalleuöti niit-titin paltaa. llIiitt-t lciiii
liittien pellainen leiliinni lcalmanlcalpeat lcaS-
iioneu lutut-ii lcoltileu "ja lniuei: "171th, pilla
liuolta !tiinasta "ja pjeuolcnisieta", uiin tnn-
tui lcniu aliluisen tnioli elisi ltiitteett jalie-
ntt, mutta liitii toitit-ni "ja nonat petilcille
aalin paritpa-)lella ja liiinSi niinelle, ettii ltiitt
aliai liitolettu, eillii uiin lciiuau lcuin luinen
tauliat lciitcttinii eeteni; työtii. teltaa, ei lap-
eilt:i puuttuisi leipiipalaa.
(.Itttlc.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
