Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
jsksi lehtori A. Streng ja filos. kand. V.
Löfgreu. (Mbl.)
Oitnettoinuits etintaiiellä. Wiiine
lauantaina tinttisi eräs ratamahti parem-
tnissa waatteissa olewan miehen rnuiiiiiti
30 iitirstatt matkalltt Helsitigistit. Ruu-
inis oli pahasti haawoittiinitt ja tuolein-
inat jalat oliwat kokonaan riistetyt pois.
Kuolleeu luullaan pttdoiitieeii matkastaja-
juttalttt, joka edellisetiä ehtootta tiili Ker-
wosta Helstiikiiti. Hätteii iiiitiensä oit Ierr-
man, eräs kauppakirjuri 5;)elsingistä:
(H- D-)
—— "Miiita tiutisia Siiotnesta. K ii o-
pioii kaupungin satawuotis-
jti hla a iitaliiiistaiitaaii ott tvttlittti toi-
mikuitta. – R ata kilp a-ajoja war-
ten kesällä titttitanee jo saada toittieeit
ettsi kesättä Helsitigissä. Rata, joka on
ai’ottit laitettatvaksi yksityisten kustannuk-
sella, oit arweltii iiiaksaiitaii itoiit 10,000
markkaa, Heiitoisystäiitiiin päiwällisissä
kirjoitettiin jo osakkeitta toähiittäitt 10,500
markan edestä; Toittiikuuta yritykseiitoi-
meetipatieinista warten walittiin jo titytts-
kiti; Niitt kertoo H. D. — Ttiotnio
wäärentäittisjittussaOnlussa
julistettiin, kuten U. T kertoo, toissa
keskiunikkona. Oman tunnustuksensa tio-
jalla, ja kun wäärennetyitä chekkejä war-
tett ei ollut wastaawia ttiiiistoottpatioja
ihekki-kirjoissa, julistettiin T. Björnströtn
isäitsit uittien iitäärentätitisellä rahatoimi-
kuittarista kantaneeksi yhteettsä 3,575 titark-
kaa 10 petitiiä ja tuomittiin kiitiiiiatisa
iitenettätieeksi sekä 4l) taalerin (76 iit. 8()
p.s sakkoon taikka warain puitteessa 12
p:ksi medelle ja leiwälle kuiu myöskin kau-
taittaitisa rahojett takaisin tiiaksaiiiiseeii ja
kulunkien korwaattiiseeu –– Häiueeitlin-
nati suomalaisen seuran wuosikokouk-
sessa wiime keskiwiikkoiia walittiin seitraii
wiran-oinaiset uudelleeti" toimiinsa, tiimit:
täitt puliecujohtajaksi yliopettaja Ertvast ja
tvarapiiheeiijohtajaksi maisteri Faiitäii, toittii-
kuiinait jitseniksi routita "8;nihnssoti, neidet
Hagutait ja H. Wegelius, tohtori Geiietz,
kauppias (83röttlund ja kelloseppit Luiio
sekä tiitirtijitseiiiks"i raititta 03euetz ja nah-
kakauppias Ströuilterg. (5). S.) — Koliue
sotamiestä Siiotuen kaartista on
wiime wiikon kiilitessa äkisti kuollut, kiiteii
arwellaan, jonkinlaiseen myrkytykseen. Ruu-
tiiiita ei ole tittelit tiitkiitii. Niin kertoo
U. S. — Wenäläisille kotiliiille Stio-
tuessa oii Wenäjän waltiowaroista, kuten
"Nowoje Wretiija" kertoo, iitiiiträtty: 3,000
ruplaa iituosittaiti kansakouluja tvarteii ja
12,000 ruplaa korkeiiupienrluokkieii ktiitiiai-
tautiseksi Helsingin naiskoulussa. E-
läitisiiojeltisseiirait toimesta
"on wiime titarkkiiioilla Porissa talteen
otettit ja niiijattit kaikkiastaan 22 rääkät-
tyä, ijitllistä jti loppiiiiit kiusattua hetvos-
koiiia. :liitistä ott maksettu itoiti 8 ja 10
markkaa kappaleelta. (Sat)
–– Nälänhätii Not-jtm Lapissa kutiluu
olentati hywin suuri. !liiviinkehoituksia ott
lähetetty ympäri koko Norjan. .liristiiitii-
assa koottiiit perintöprinsstu sinne äskettäin
sawiittitti pidetyissä juhlissa noin 30,000
markkaa, tiuitta se oit ivattu kuin pisara
iiteressä.
—– Tiiliptilon ja räjähdykseu kautta oii
t. k. 17 p. Chesterissä lähellä Filadelfiaa
"Pohjois—Amerikassa joutitiiiit 20 yenkeli
tuhoit ontaksi; sirit paitsi haawoitut pahasti
25 ja helponunin 5() henkeä.
.— 3- 2. "— —.
Maafeiiditilta;
Ptiiitaus. Miiutaiiia päiwä sitten,
osti Maskussa erits taioit isitutä Turusta jol-
takiit kauppiaalta tyhjiin ttili-öljlt tyiiiiörin,
jolla aikoi ruweta raitkkia kuljettamaan
Naantaiiiii ittiiiia polttittiosta kotiatisa.
Sttadaksensa astitttt tarkoituksen ttutkaiseksi,
rupesi hitti seit reikäit suurentamaati, ja
otti pärewalkeau käteeusit "ttareiuiiiin iiithditk-
setisit. Mutta kititikas käwikääu —— ettiieii
kuiu ehti ttialkettiisa kanssa juitri tynnöriu
lähellekiiitn, pamahti se tuhansiksi pirstaleiksi,
lyöden rantautauteet poikki, särkieii ilkkunat,
sekit tityttiteii kitko huoneen siiiisellä liekillii
ja satiinlla; rikkoi tiiuitriu samassa ja
wielä wiereisessitkitt huonessa. Isittinitu se
tiakkasi tainnoksiin muurin kylkeett, wieläpä
wiskttsi tukin häticti päällensä, josta syystä
häti oit ollutkin huonoissa iitttitiiissa. Se
ott tititiiiti tiitelestätti kauppioilta hywin
kehnosti tehty, kuiu ittyytität tallaista tyti-
nöreitä kiitit tiimitkin oli sillä iitartiiaati-
kiti se oli kaasyöljy tyiiuöri; tiiistit pitäisi
antaa tarkka titaroittis ttiiiassa, tiiideit titaa-
rallisundesta, ettei tällaisia pamauksia tapah-
tuisi, kuin täniäkin oli jo toineti kunnas-
samme wähäii ajati sisällä, ja jossa kyllä
woi tulla ihmis henkikin itteiietetyksi.
2
—— Krttunnn ja kunnanrahojen otto oli
Maskussa t. k. 23 p. ja ukot oliwatkin
ottaneet tarkasti waaria tnääräpäiivästä,
koska oliwat kaikki niin saapuneet perille,
ett’ei yhtäkääu talollista jättäiiyt iveroansa
suorittamatta. Näin Maskun ukot owat
säilyttäneet tiioressa muistissa sen kiitos
lauseen, jonka entinen kruuniiiiivotitiinttie
Herra Nyluttd aittoi niuutaitia tviiosi sitten,
siitä hyttiiistä ittaksotaivttsta kuin Masku-
laistlla ou.?
—— Kutsitittatoittiistoii" kuntiallishallituk-
selle lähettätiiä luettelo tätiwitodeu asemel-
ivollisista Maskussa julkaistiin kirkossa
wiime pyhänä; tiiitä olikiti kokoitaista 20
joista yksi oli pyytättyt !vapautusta perhe-
olojeti tähden, ja yksi oli tuomittu häpe-
ällisestä rikoksesta, eikä sentähden kelpaa
urhojen riittiin. Mitut 18 otvat walmiit
käyttiääti iiieltitolliisuuttansa täyttäitiään,
joiika myöskin tekewät ilomielin.
2
—— Lisiitytt kutsuntatonniston jäseniksi
tvalittiiti Maskiissa paitsi kunnallislauta-
kutinan esimies Iuha Kaerista joka tiiuu-
teti oit oikeittettii jäsett kiitsiittta toiniis-
tossa, talollinen Iitljti Wähäheikkilä ja
torppari Juha Lindberg sekä talolltueti
Matti Sopola isotalo, ja torppari Kaarlo
Kaurila" ?
—— lönaksirikko. Parkkalaiwa "Elida”
kotoisitt Leiulaunin pitäjästit :llhwettan-
iiittalla, kapteeni M. Sjölunditi koineniiolla
ja pitiitaiitaroilla lastattiitia, oit mennyt
haaksirikkoon Juutiniuaan lounaisrannalla,
kuten sithkösanoina H. D:lle kertoo. "Laitva
oti joittiiiiitt kokoitaati hylyksi, tiiutta iitte-
histö ott pelastunut.
— Uiitisia iiieeiliikkeestä tt. m. Huit-
tokaiipassa Saloisisstt oit tityyty "Salo"
niittinen höyrykuuiiari hra A. Iuliii’ille
15,5()l;) titarkasta, ja "Saarila" nimitien
kaljaasi on myyty hra Htinltergille Httli-
kosta 7,000 itiarkasta. —— Tiiriissa lykät-
tiiit äsketi itlos Crichtoii 8;; C:on tehtaalta
höyrylaiwa, joktt oli rakeittiettu Wenäjää
warten. Lukuisa ihmisjoukko katseli hur-
rahiititoa nostaen tätä keskitaimen aikaiia
omituista ilmiötä. — Pohjaumeren höy-
rylaiiita-osakeyhtiö rakennuttaa iiykyääii
(silas-isotuissa !tilden höyrylaiwati, joka ott
kantauta "Patria" tiitiieii. 24 p:iiä
raiwost tititlittis-iuyrsky Reposaareu tie-
tioilla, jolloin ",Litdia" kuunari alkot ajella.
— Helittikuun alkuun saakka "oivat meren-
rannikkomme olleet jäättömiä. Wielä
Tainmikiinii- "29 p:iiä purjehti "Jökitl"
iiitniiten pursi Helsingin satamasta Grä-
hara-loistotoriiiin asti ja tuo lipitilla
warustettu alus herätti suurta huomiota
lukuisille luistijoille, jotka lähetiipäuä rau-
taa luisteliwat.
Stiomen rannikoilla otvat w. 1881
tapahtuneet seuraawat haaksirikot: 2 tatis-
kalaista laiwaa, 1 iiorjalaitieit, 7 siioitta-
laistti, 3 englautilaista, 1 hollaiitilttitteii
ja 1 weiiäläiiien owat wähäit wahingoit-
tuneet: 1 tattskalaiiieit, 3 norjalaista 5
stioittttlaista ja 3 englantilaista owat hyl-
kyiksi särkyiieet, 2 tuntematonta laiwaa oit
kärsiiiyt tiiähäpätöisiä ivahiukoja; sitoititi-
ltiisesta lauttasta ott rannoillaniuie hukkii-
iiitt 1 henkilö.
Wuontia 1881 on kaikissa ttiaatt osissa
1,039 laiwaa jotttititiit haaksirikkooit ja
rahatappio siitä arwataan 7,000 milj.
iiittrktikst, joista 4,500 ttiilj. tulee englan-
tilaisteii laitvanoiiiistajaiii ostikst.
260 ihttiistii ott O.ulun läänistä tvii-
ttieiseii wuoden kuluessa siirtynyt Ameri-
kaan; tiiistä oli 177 tiitehiä, 38 tiaisia ja
56 lapsia. Niiti kertoo "Merittiieheu Ys-
täiitä."
Palkollistett muuttoajasta.
Nykyajan kysymysten joiikkottii nityttiiit
kiitiliitieii kysymys paikollisteii muuttoajan
siirtituiisestit. :listasta ttit itäkyttyt kirjoititk-
sia sanomalehdissä, joisstt ott tiiitä jtt niti-
tit itiielipiteitit, joille ei juuri suurta artotta
tuoi autaa, iitaan kiitti asiasta ott waltio-
pitiiitilliikiii Taloupoikais säädyssä tehty
unonius-esitys, itiin ei woi kieltäit ettii asia
kokoitaati oliss turha, watin tuskin woita:
itee fopiwaiiipaa iitiiiitto aikaa löytää kuin
itykyiiteti ja seit otikiti ööerrti A. Meuriuan
ja kyllitkin ttikeiitilla syillä toteett näyttii-
iiyt eiitittessäiisit esitystä ttsiati oiiittiseeii
iitaliokiiiitaan. Miitii tostit eit titiitie tiloja
jttitri latvealttt, ettii ivoisitt ottaa kysymyk-
seen, kuiuka asian laita koko awarassa
maassamme oit, ivaan ittitä Länsisuoitteii
oloiltin tulee, en luule muuttamiseen syytä
olewan. Ehkä kysymys niitutoiii sopisi ja-
kaa kahteeit osaan, renkien ja pitkitin initiit-
toaikaaii. Mitä renkien muuttoaikaan tit-
lce ott marraskuun 1:nen päiwä fiksi sopi-
witi, sillä oinasta kokemuksestani tiedän et-
tä tiielkein kaikkina iouostntt sett 30 wuo-
den ajalla, jolla olen iiiaaiviljeliätiä pal-
kollisia tarivitttiitt, kaikista joutilain aika oit
nykyinen muuttoaika, silloin oii jo suwityöt
tehty ja iiseiitkaatt ei talwitöitä wielä woi
tehdä, jos muuttoaika siirettäisiin joulukuttu
alkuitn olisi siitit tiseaiiiiniit työlle haittaa
sillä silloin oit ttiottetiakiit wiioiitta jo jolti-
iienkiti talivikeli jolloin sopii ajaa lantaa,
multaa, y. in., sekä karjait hoitamisen ytt-
tiä ttioueu itiitiin syyti takia tarwitaan pal-
kollisia paremmin kuin itiarraskiiiin alus-
sa. Ios taas tititiittoaika siirretäisiin tam-
iniktiun alkuun siiheit ei luulisi kenenkään
perheen isän siiostittttiistatisa antawatt, sillä
ttiiit kalliiiia Suomen kansa joiiluraiihati-
sa pitää, ettei se palkollistansa silloin kiil-
ketitaan laske, olkaaitpa se pois muuttaiva
eli kotia jääivä. Ja se viikin katisaii kiin-
itia, ettii se tahtao palkollisteusa joiilitjuh-
lan tehdä itiin hauskaksi ja kaikesta hyöri-
ttiisestä wapaaksi rauhan juhlaksi kititt se
todella ott, ja yhdistyivät perheetisä kanssa
suloista jotiliia, juhlain juhlita ilolla ja rttu-
hassa titiettäiiiääti. Tahtoisko siis kitkaan,
joka perhettätisä rakastaa, hiiiritä juhlaan-
sa tälläämällit palkollisten muuttoajan juu-
ri juhlallisimmiksi hetkiksetisä? "Siihen koko
Suotuett kansalla ei woi olla tiiuitta kuin
yksi wastaus. – Ei. Itt se wastaus ott-
kiti oikea; eikö nitn. — Ios jotkut, piketti-
iititi saitoiit ajattelemattoitiat, toistit
tväittätititt, kuulematta omaakaan sisällistä
ääittänsä. Ios itiuuttoaika taas lykätätsiiu
sydän taltiteen tai keioääseii olisi siitä kai-
kelle talwityttlle haititta, jonka jokainen tiin-
tee selittämättäkiii. Mielestäiniue siis on
paras renkien muuttoajan suhteen pysyä
waiihallaau. Mitä piikatit tititiittoaikaaii
tulee, iiiitt se haitatta yleiseksi hyödyksi
woitaisiin uinuttaa lokakutut alkuitii, sillä
silloiii oit jo semmoiset suwityöt eititiitnäksi
tehdyt, jotta naistitäki tekee, karjait ruokki-
ttiisessa siitä olisi etita, että koista "niiden
nautettaaii ottaissa olis ttiillä sama ruokki-
ja, joka niitä talwen tulee ruokkimaan ja
kohta alusta alkain pitäisi tiiistä huolta,
sillit usiasti tiittnttowtikoilla oit niideii kaits-
sa laita tiiiti ja näin kiitutiiittkiii isoimmilla
tiloilla, eikä se taitaisi olla titastaati satio-
iiiatoiiita, että luontokappalekin tuntee ruok-
kiansa ja "aasi isitiitätisit seittien", siis ei
seitkäittt tarwitsisi ruokkiati muutosta pa-
haksua ja etttt piikain muuttoajalla itäist-
titä olewan käytännöllitien ptioli pitolellait-
sa se näkyy siitä ettii useinkin, jos etititieii
piika jää edespäiii, isitiinälletisä, hitit jo
syysktiiiit loittissa patinaan wiili wiikoilleti-
stt edellä tiiaiuituista syistä ja tulee takai-
siu siksi kuin karjit tiaiitettaait otetaati.
Tässä nyt oletittiie katselleet ainoasti
isäiitiän puolelta ttsiaa, katselkaamme titit-
hitii palkollisenkin pitolelta. Jokii oit lau-
sititiit, että palkollisen palkkaakin oit ittar-
rttskiiiiit alussa työläätiipi maksaa: täytyy
itiyydä tuiljatisa halpaan kuiti palkkarahaa
täytyy koota. Olkooit itiin, itiittta kuiti
usiastikin ott palkttllisellakiti perhe itiin oit
se hänelle siiitreksi hyödyksi, ettii hitit jtiiiri
silloiii saa palkkansa, ktiiit taittara ott hal-
ivinta ja siis siitt syksyllä ttstaa tarpeitansa
wuoden waraksi ja ettii usiasti kaikellaisista
syistä ott huutokauppoja syksyllit ttiiti hitti
iiiistäkin woipi ostaa yhtä ja toista tartuit-
taiitttaiisa. Jos palkollinen ott perheetötu
niiu woipi isitntä koettaa toimia itiin, että
hän koetttta palkkarahan kootuksi jos tiiah-
dollisttt oit jo wuoden alla ja pitkin totiot-
ta ja kehoittaa palkollistansa patieiitaait nii-
tä siiitstöpattkkiin. Titteii ei palkaiiiitakso
kerralla tule raskitaksi ja siitit oit iitoitiker-
tainen hyitty sekit isättttälle, että palkollisel-
le. Palkanuiaksopäitvätiit aittaa waati pan-
kin titastekirjatt, sekit jälillä oletitat tähteet.
Näin pysyiiiät pttlkolliseit rahat tallella,
estetään joutumasta joko laukkuryssille eli
kapakoitsioille tai titiiihin turhuuksiin ja
ouiat tarpeen aikaini hywiit saada; tai jos
ei ttirivetta tule, sititstywitt wanhan päiwän
iitat-aksi, joskit kaikesta palkollinen wielä
ivatihttilla pitiiitilläusä kiittitit entistit isäu-
titätisä. ",Titituiittiueu tehtätitit ei tuonelle-
kaait tsituiiitlle pitäisi tiileman tvtiikeaksi
kitti sitästitpankkia jo ritpee oletiittatt usiois-
sakiti kunnissa ja nussit ei ttle, käypi "littt-
tiiiiii", perustaa. "Iokuon satittiint:"iiykyi-
iteii pestausaika oit niiu kiireitteti, syyspuh-
—
teilla olis pestaukseen paremmin aika”.
Tuo oit ivarsin perätöintä. Sitnä ei mo-
ttia tuntia kulu, kuin tuo kauppa tehdään,
enkä litiile sett pyhä päiwääkäii häiritsewän
jos sunnuntai illalla jotikuu pestää ja ai-
iottn hywin tvoi arkipäiiväiiäkin sen werta
aikaa antaa, että pestillä käypi, jos ei hän
erittäiit kauwas ttieite. Minun tnielestätti,
silloiii kuin palkollinen isättnältä pyytää
"ulosseteliä" sopii isäitiiän kysyä, mihin
hän eiisi wuodeksi aikoo ttieniiä ja keskus-
tella, missä olisi hänelle sopiiviu paikka ja
ttiiii johdattaa palkollistansa paikan waltt-
seiiiisessa ja kuin tätttniöinen keskustelu on
loppunut eit luitle kysymykseen tulewan,
koska palkollineti saa aikaa pestille lähteä.
Wielä puolustan tnarraskuuii 1 päiivää
ittttutto ai’aksi siitäkiti syystä, että palkollinen
syksyllä —— witlttäinättä tarwitsee aikaa ivaat-
teidettsa korjaamiseen woidakseeit kylmää
talittea ottaa wastaait. Ios muuttoaika tal
titekst lykätäätt, itiiti ott häuelle sittenkin
taliiteii tullessa titaatteideii korjausaika ati-
nettawa; siitä siis syntyisi iväliiviikkoja wiik-
kojeii päälle. Täten oieti esitellyt iitielipi-
teeni iituuttoajasta.
Wtiaii wielä tuuittama sana ttittuttami-
sesta! -Onko titin sittirta hyötyä koko muut-
taitiisesta, kutit eitsi siiitiäyksellit luulisi?
Tällä ett kititeitkaait tahdo saitoti, että muut-
toaika ei olisi tarpeellinen, tvaatt kuin itse
uinuttaminen oii hywin likistit sttkua miiut-
tajalle itiin ei haittane sittitkin puhua.
Oinasta kokemuksestani woiitsaiioa, ettei
itiiiutteleittisesta ole ttiiiikäii suurta hyötyä
kititt !uttiisi ja myös seit, että palkolliset
jos heitä perheen jäsetiiitä kohdellaatiki edes
sinne päiii, eiwät jtiiiri kernaasti muuta
sen olen tullut haittaitseittaati, koska omista
palkollisistani kiniiniinkin tiiuittattiat owat
palwelleet koko edellä ttiatuititn kolmekym-
ttteittit iviiotttt, ttiiiutaittat puolen. Siihen
tiähdeti tooiiitat he pysyä alallansakin jos hei-
diin kohtuulliset iitttatitituksensa täytetään
johon ttiielestätii ktiiiliiii paitsi itiuuta, paik-
kakutinan taivan tiutkaan riittäatä raivinto,
ystäwällineii kohtelu ja tarpeeksi työtät
Tosi oti että usiasti kuulu ivalitiiksia pal-
kollistett huoliinattoinuudesta, mutta usein-
kin oti iotka sillotii jtturi perheen päälli-
kössä isäituässä. Häti oit ehkä laittiin lyö-
ttyt joitakuita iitelwollisunkstatisa palkollis-
tansa kohtaati ja siitä oit syntynyt ituri-
iiatt tiioleiuitiin puolin, sitte ruwetaan odot-
tatnaati muuttoaikaa j. ii. e p. ivaan wal-
latt toistit oit, jos isäiitä kohtelemisellansa
ott woittanut palkollistensa mielisuosion;
silloiii he rakastawat ja kunnioittamat hän-
tit perheen päititä ja isäiiä, koettawat niin
pttljoti kuiu iiiahdollista olla häuelle niie-
liksi ja tekewät työnsit ilolla, ja kaikki kul-
kee iitäärättyä rataaitsa hywinpitin. Knin
sitten muuttoaika läheiiee silloiii pitkittä puu-
hoitta tehdäitti uudet kaupat, erosta ei pu-
hettakaait, täintnöisissä tapauksissa, jos on
kiirettit työtä, iitiiuttopäiivät pidetään, kos-
ka parhaiti sopii. Tällä eit kuitenkaan tah-
do sauoa, ettii uinuttaminen olisi kokonaan
tarpeetoin, ei siiittkaati, aiiitt jttkii saa tor-
pati paikan ynnä moniaiset iuuut syyt ivai-
kuttaiitat tiututoii tarpeellisuuteen, liiainkin
piikttiit sithteeii, kitit joutuivat iiaitiiisiiii ja
iiiiit toistit. Miitta motita muuttoa tehdään
warsin tarpeettoittasti häwiöksi kittitiiiallekin
puoleti. Eit iiiyöskääit tahdo sattoa, että
läheskäitit kttikki palkolliset olisi juitri utie-
lyttäiotä edespäiit pitää ja ittitittoiitkiit oit
ihiiiisillit itiitt erinäiiiett ltioiiite, että mikä
ei yhdelle sowi, toiselle sopii aiivatt hywin
ja semmoisissa tapauksissa wotttawat itiin
hywin isiiiitä kutti palkollineu itiiiuttatni-
sesta; tästä asiasta olis paljon kirjoitetta-
waa iitaait kuiu kirjeeni jo oit kylläkiiipit-
käksi iiteityiiyt pistäii pisteeksi eräs —–—
Jsäntit.
:-
tiilialustalla.
14) ii 31 ei ii tt ii i tt jttii—1titneiiti88;-t oit Uorä-
tlintiiptituiit (uittamien Btittllougltjiilleeu iitui-
litttiitötiut-t-utiiil; liiiirjäitii. tla lieri-n enneii
oli !tulilta tiirlceiillti i"iilcit"tillallii iijaa liitusi;
poit; ietuitttiltitoiiettetti, liitit liitu eititte-iit tuli-
t-oi aatua puineillensa. tuitilta ptirlameittti
oli leielttiityt seit ltiiiteltii, lcoSlctt liitti ei tult-
taitut, tiilitiliin-)litt tasailu totitili Sitii rttlaet,
"jatilcti öiiiiiittät, suittivat, 83;, iitjttlcit tiili-
tleii IIiuicllttiiglt liteini niiliin telceiiiiietii, oit
80 ett-ii liitit oii "jttllctiteti iiölcaiilisillciiiijii ja
taltta" §nuijit jiaiStotulcSi Sen hristilliöett rn-
lttii, "joulen parjattiiintti tätä it)"l;)"it,iit18ilt;i
jiiaeiiiltiiiiaii raittit. .jutun lajipa ali eritilli-
Selltt leukuilla 80, ott-ii lirittlloug tiiontitttiiit
hairait-)tuulesi eilttstniittttitt ttualipiiriiinsii "ja
ituSi itutili itiisi-.riittiin tapahtuvaiset. listitte;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
