- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
68

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1135158 15813 niiäeStu !33118113 01180, 011,5"
11311 ralitt-iin 11111108133n. Tun hänen njit-
101810 piti 13110133" par131n0ntt-iin, 11311 01
Iiejtänzit" täyttää mitä 13111 1133151 ja 1.0111113-
13n, mutta. 81111011 01 001181111n11311030m1n18tö
tyytynyt. 1108113 iitin 8011131181011 11111113311,
"jotlcu 11311 ennen 011 "ju1111808t1 130811nut, 01
118110 mitä tämä .733iiittu 17313 818311113. 1’11-
110m108 1110181 11311011 80n1311i1011 m0n0m3813
p31113110n83, 73311 111111 11311 81113 1111011m3113
käsi p31113110n83 18tnm3311, 01181 0n0111m18116
njit- 1,3113111n 1101133 tahtoniit 113121133 73111-
731133, 1133n 1108113 p33m1n18teri 6131:18t0n0
011 8113 1138133n, tyytyi 80 r3n113180m330 1111-
1101. 1133" 81113, että 80 8111111 113111111 !313(1-
10113111n p3113m0nt18ta 80113 niittu-381 jii.1100n
uuä0n 1733113 1101113031181. ’I’iiniiin 1133161180"
"j311100n 170133171 313111011311 p018, mutta pui"-
13m011tti 01 010 111111011113311 81113 1118111 1113-
73813 "jut11813 11311883-1, 811111 raini-3311 1:311-
t-33n "31-31111111311 710111 t0181,0 ju 3111:1 811181
knin 011u8111111n3n täytyy tyst-73 11311011 73-
133n83.

3330111 toim18t;3 833(13j0113111 tiitiillii
"jä1100n 1131101011113 mai-1111813 11311331183 on"e
3j01113181n 1101111111111 113111011131813 11111111j3 le
"108113 1111883 011 011111; "jotain totta, "33n7
901111113 111011010m1813, 8111:3 01101t11 iini-8111i
0113110101813, 111111113 jot311111 p0133 n1188118011—
1:333 011 m31113nut; 0113 1108113 1133111 11715-7
ään 011 113t80nut; 1,31"900111801181 131101-133 Itii-j"
113" 1118901110 11101t01111j00n, "10883 11311 11110-
1113111333. 110113 11111n1c3 11311 1111131118011 731-
tun83 1131101011113 011 "joiituniit "jern-3813 1131-

hänen
’I’iihiiii tai-1101" "

1101-3811 työ8110nt10101n3iin
113113n83 1111018111813 "31-tien.

tn11800n 11011700 11311 11011-3 1133113313311 erit-;

1313111" 83n0m3101111111rj31118nu(1011 apit-3, pe-

tä.hän 8111111173311. 811111-1 leirlcalliSriitn 011 8118
"31113113 It-3113883, miitta 11211111111 roitto 01 811111-"
1133n 1,1110 010103311 1101pp0 011131 "jiiini 111111-
137311330, 81113 "jo 113111u11 1n0110113 1101111011
73813110110111111813, "10111-3 11u18111131 1131111113113-
p331n1011813 "ja 111111011 I1311311 811081j0113 tii)-
81n roimin 1711171113311 738131318101111111.
13n313n11111j3 11311811 3111311110;
1311011110133n,1131011 tiettj, peri-381311133 111113-
13nn111 113n31111n 3111-800 11321133 11111110111.11

811,3 on jo 1131m11113 101813 tiiliaita )31013;
(noin 540 831113) pithiijn 61) "1311111 110111011 113)- l
1201311811513 toimitaan )0113 8311110- ;

1373
7310113 "13 työtii t011113311 131111331natta.
101131100883 pääStiiäii eteenpäin 110111 3()"j
1133111111113 1131111810n 1111n1111311181111I133
011, ettii 1,31n3 inoi0n 3111,80 11111110171 tie 1211-
roopaan 1113n110111133813 !3111311111-311 811310011
137110113 110110113 rupes 1111010811111,311133n eug-
13n11131813, 110 111111 !1011131111111 ettii 1111101118-
13111n31- 8011 11311tt3 101811-31; 111111103 81121311-
tiin 1101113n 11111103813 1311738108111 11111511111 11110-

1’110-

111nntt3. ’1’31n3 !101110 011 tiiztttii totta, 81113-
Bnginimin 31"!1101j311 1c0nr3311311jntniitti 0111
13110tett)s tutlcitiiann 38133 ja 8113 ]1311,81

311100 1131111u8 3801133 811111011 1101n110311 83-
11133 tai-1101111813 rarieiI.

Kiertotähti Mars;

Suuritiitnat ja kirkkaimmat tähtetittne
jotka pilwettöniinä öinättune tuikkaawaa
taiwaalla, otvat n. k kiertotähtiii, jotka
samoin kuin titaapalloniinekin, kiertäwät
auringon ympäri ntäärätytt ajan kiil nessa
Yksi näistä tähdistä loistaa tähän aikaa,
koko yön hywin kirkkaalla, wähiiti punahta
walla walolla. Ionkun ajati päästä las-
kee tämä tähti yhä aikaisenunin, sanialla
kun sen ivalo himmenee ja se tiäkyy aitio-
astaatt osan yöstä, tunnes tähteä ioielä
muutaman kuukauden kiiluttua, tuskin tyoi ha
wattit enää, koska sel laskee si loin jo iTta;
hämärässä, ja yötaiwaauune silloiti kadottaa
yhden kauniimmista koristuksistaan. Tämä
tähti, joka näin aina kahden wuodet! pääs-
tä kirkkaasti loistaa taiwaalla, taas kado-
takseen, on kiertotähti Mars jonka heti tun-
tee yötaiwaallamme punahkasta ivalostaan
Waan kun Mars’ iu etäisyys kaikissa seii
asetuissa ei aina ole sama, niin ei se aina
silloinkaan kun se loistaa, ole yhtii ivalokaan.
Aseinassa, jolloiu se faniaika ott lähimmänä
aurinkoa ja ntaata, loistaa se tantattoman
wäkeiviisti, kuten tapahtui wiime sopimassa
asemassa w. 1877. Sellaisia asemia,
jolloiu sen walo on wäkewin, sattuu aiua
joka wiidentoista waadeit päästä; wuonna
1862 ja 1877 oli sillä tällainen aseitta ja
w. 1802 on ensit! sillä sellainen suotuisa
aseina. Kcrrotaan että 111:: outia 1710,
kun sillä oli tällaineii suotuinen aseitta,
Mars loisti eritioinaiseti kirkkaasti, uiiii
että sen meripunainen loiste synnytti suurta

"kuin kuu läpiuiitateii.
13813 riippune-11801181 80113 110110111331101111311-;
111331118011 ;

" jtopäätös
( sja jarimä,

:.-1

kauhua Ranskanmaan talonpoikais-wäes-
tössä, joka tässä oli näkewinäätt ennus-
tuksia kaikenlaisiin suuriiti onnettomuuksiin,
joita oli tapahtuwa. Wanhaan aikaan
jolloin tähti-ennustus wielä oli suuressa
arwossa, oli tämä kiertotähti ennustajain
pää-esineeuä, tutkiessaan waltioit ja ih-
misten tulewia kohtaloita — oivatpa muu-
tamat kirjailijat wielä lausuneet, että raa-
matussa ntainittu helwetti sijoitaisi !veripu-
naisessa Mars’issa.

Kaikki nättiät mielikumitukset owat kadonneet
nyky-ajan tieteen walossa ; wieläkin kittienkin
innolla tutkitaan tätä tähteä, waikka toisessa
tarkoituksessa, luin ennen – tahdointne aino-
astaan huomauttaa, että tutkiiualla Mar-
siti liiketta, ttiainio Kepler keksi lait kierto-
tähtieii liikkeelle, että Mars tarjoo paritat
keinot, kun iiiäärätään maan eteisyys au-
ringosta ja että Mars ou, paitsi kuutauune,
ainoa taiwaan kappale, jota woi läheiiitniii
tutkia, koskit se, werrattuna utuihin ott kni-
teukiii ttiiit lähellä. Eusiitninäisen kerratt
kerrotaan Mars nähdyksi witoiiua 272

K. s., jolloin eräs itäiuaan tähteintutkija
merkitsi sett kirjoihinsa.

Marsin etäisyys auringosta on 30 miljonaa
uiaautieetellistä penikulmaa; ") kun se on
lähiinpäuä mitata on se 7 miljonan niaant.
penik. ttiatkan päässä meistit. Mars oit
läpiiuitateti tuskin puolikaan sitä mitä
maa on, eli ttoin kaksi kertaa ttiitt suuri
Se kääntyy akse-
linsa ympäri 24 tunnissa, ja se tarwitsee
melkein kaksi wuotta päästäksceu kerrau
auringon ympäri; sen wuoden ajat owitt
melkein satuallaiset kutti tiiiillä tuaapallol-

; laitiittekin.
1118131n3113 "j3 1000111133811 lenny-31131113113 113"-
10011813 8311011131011113, "j01113 tji08110111010niit;

Teleskopilla (tähtikiikarilla) hawaittiin
jo 200 wuotta sitteii Marsiu pinnalla
walo- ja warjo paikkoja, ja nykyään on jo
warmaan todistettu, että niitä todellakin
;löytyy, sekä ettii ne owat aiua olleet sa-
mallaisia, silloitikiiti Mars oit lähimpättä
muaata ja siis sitä paraiten woi tarkastaa
inäiden walo- ja warjo- "paikkojen täytyy
!siis olla jotain muuta kuin waihtelewia
pilwiä tahi jotiiin muuta sellaista Ne
imuistuttawat ehdottoiitasti manneriiuta ja
; wesi" "muodostuksista
owat kellertäwäu wäristä ja ttiiiittiennnat,
joiden wiiri kuitenkin on wähän waihtele-
wa, wiherii’iisiä. Tästä oti wedetty se joh
että nuo warjopaikat owat ttieriä

nuian iuaaleat paikat manner-
tnaita ja tulisi Marsissa täteit olemaan
paljoa etieinitiäti maata, kuiti tyettä, pätii-
tvastoin mitä maapallollamme on.

Huotnattawin ilmiö Marsin pittualla
kuitenkin ott, että huonommallakin telesko-
pilla tuoi helposti uälidä sen molenniuissa na-
woissa walkosia pilkkuja. Usein tehdyt
tarkastukset owat saattaneet siihen todett-
näköiseeii otaksumiseen, että ttätnät pilkut
owat suuria jää" ja lumi—joukkoja tiawiin
seuduilla. Tämä otaksuminen on sitä enetti-
tiiäti hawaittu todeksi, koska ott huomattu,
että näideti luultujen lumikenttien laajuus
wäheiiee niihtäwässii määrässä, silloinkuin
Marssin siityt aika on, sekä päinwastoin
enenee, kun oit talwi" aika Marsissa, toi-
siilla sanoilla sanoeti: ttäiuiit tuaaleat
"paikat muuttuwat säännöllisesti samalla
tawalla kuin niideti odotettiinkin muuttu-
ivan, otaksuttaessa, että olisiwat nawoissa
olewia liintikeiittiä.

Että Marsiu yitipärillä ou iliiiakehä,
on aiwan epäiletuätöntii, jo senkin tähden
että on näytetty toteeti, ettii walo- ja
marjo-paikat ttäkywät selwetiiiuin sillä puo-
liskolla Marsia, jolla oit suwi, kuiti wiis;
taawalla pallon puoliskolla. 211ars-ilniia
kehiin olewaisuudeti todistaa muunmuassa

sekin seikka, ettii on hawaittu usein sen
pinnalla pian waihettelewia pilk-
kuja, jotka eiwät woi olla tiiuitta kuin

piltot-muodostuksia.

siihen että Marsiu walo on ptinaitien,
iniuitaiuat otvat tuumailleet että seit pinta
olisi jotain punaista aittetta, toiset taas,
ettii kaikki kaswiillisiuis Marsissa olisi pii-
naineti wäriltiiäii. Kuitenkin luullaan
piiiistytt tässiikiti asiassa jo selinille; liitil-
laan näet että auringon säteet, heijastues-
saait Marsista tänne maahamme, !liiais-
iu ilmakehiin ivailutuksesta saawat puttai-
seu wärinsä.
(31115)

"j 1 maantieteellinen penikulma tekee noin 3""
osaa meidän penikulmasta

4

9""italeaninuat paikat "

Paljon on arioeltu, tuikit olisi syytiä "

A.

lll 21 liiii-sahuita porteria

myy herra C ja F Akerntan G. 111" Rofcntb,oliu
Jaatiuent ja lkiiiitt;ii., Frith Sjöbloiu, G ?!
Daintniert, C. C. (8:nbc1g, H. A. Lundeliu ja C "A
Ströutberg sekä pääwarastosta Turntsfa

Ferd. Freuel’ell.

!7 !!

Rienttäkaa
ristisiteinen Jleiueu

801111/01181" 1111011

Huotuatkaat!

t !vakuuttamaan tawaranne ja henkenne!

Ynlotrnltuuttte- "31211111,
1131111171118- 801113,

Polijntitiiitti, 1511311111311uutas-31111111, ultlioltiitissti,

8011127(011-81118611331, t"
päättäwät allekirjoitetun kautta makuutuksia.

äyert-UIinniei; 73131-31311,
71310:" 3011-51113–

11. Erikinkatu 11.

Turussa.
Mainittniu Seiiraiu Pääiisiamies Suomessa;

Tärkeiminissä paikoissa Siiouieu ntaata ott asiamiehet asetetut
jotka puolestani ottawat makuutuksia tvastaatt

Kaikenlaista.

Ouiiistuipa wiimeinkin" Eräs suo-
malainen, joka teki kauppaa Pietarissa,
walitti että wenäläiset häntä aina kau-
poissa pettiwät. Kerran hän kuitenkin-
kerskaeli kumppanilleen tehiieetisä kaupas-
saan ostajalle aika tepposen. "Ostaja luu-
li", satiot hän, ostaneeitsa minultii yhden
ketunnahan, mutta minä weijasin hiitten,
siinä olikin kaksi.

Pieni erehdys Harjuri-ryssä tuli
kerran tantattoman lihawan herran luo
kauppojansa tekeniään Harjiiri selitti mui-
retulla suotnella: "herra on suuri karju,
ijii harjaksi.”” Mutta herra suuttui täs-
tä niin silmittömästi, että todellakin hä-
neti hiuksensa nousiwat kuiu harjat pys
tyyn, mutta niitä ei harjuri saanut.

Kurssit.

Suoiueu Pankki Helmik. 25 p.

Waihto- kurssi Disk. kurssi.
M. M

1,1. . p.

Pietari 7 p . 251: —- 247: – 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 2’1: 17 2.""1 — puu-ta st.
sitarifi 90 p. . 3121: :ia 318 10

Hatnpuri 90 p. . 123: 2ll 122 511 "
Amsterdam ..... 207: 50 206: — 100”ltu"
Tukholma 3 p" .139: 30 138: 40

Hywiä tattarijauhoja

paasto" paiitnikuiksi W. Nagajewillä.
Uusmaankatu N:o 9.

Räiiweliu kliituta keritystä

tiiyytäwäksi jätettyä; tilaamisia otetaait muualtakin;

tuntemattomat ostajat lähettätööt ennaalta maksun"

postissa W. Nagajew, Tiirkii.
Uusiuaankatu N:o 9.

Kuiwaa kalaa

joukottain
Pehr A; Swibergillä;
YIaswauahkasia saappaita pojille
sop iwia

Nahkamyytnälässä Uudenmaantullin luotta.

Warasto

1 .
Tanipereen suuperitehtaaii
palkituita teoksia:
Posti-, Kirjotus-, Koiisepti-, Kiiiire-, Pussi-;
ja Wenytys y. m. paperilajia, tehtaan hin-
noilla ja ehdoilla.

Suonieii kaupunkien Palotvakuu-
I tusybtiö irtainta vertaisuutta
warten wakuuttaa allekirjoittaneen kautta:
kaikenlaisia huonekaluja, tawarawarastoja,
eläitniä, koneita (ei kiinteitä), työ" ja ajo-
kaluja j. i Ferd. Frenckell.

Pohjoismtiideu Osakepaukki
Kauppaa ja Teollisuutta warten

Tiiruu Osasto
wastaanottaa rahoja talletus—tilille:

6 kuukauden ylössanomisella 4 "/" korolla,
" „ 31",! 0/0 " ,
2 3 "/n " "

sekä maksaa riihoista juoksemalla tilillä 2 0/"
Turussa, 20 p Tamtnik. 1882.
1’101’011 1701181211108.

Kuulutus;

Siitä tehdystä esityksestä on Keisarillinett Se-
itaatti tiähityt hyiväkfi iitäärätä että yleisistä wa-
roista tulee, piilille leu tapporahan kuin kunnat
tiiahdollisesti owat titiiiiriiunieet, uiaksettawaksi kah-
densadan (200) markini palkinto jokaisesta täysikas-
wuisesta sudesta ja sata (100) markkaa jokaisesta
luden pettusta, joka tapetaan ajalla, luettu l p:stä
"öliarraskuuta 1881 1 p: äätt Heinäkuuta 1882, Welj-
ttinaii, Myuätiiäeu, M askuti, Piikkiön ja Halikoii kih-
lakunnassa-. josta täteii saan yleisölle ilmoittaa.
Turuu Maankanslia 28 p. Marraskuuta 1881.

C. M. Creutz
H Scliliiter

Wiyytä’wäuä.
"söywia’ Nukiita,
Paraita Nuisjauboja
matoissa C; A. Doepelillä.

saksat! 29 ehuiijauhoja joukoissa
" ja mähittäin
J. E. Nordforsilla;

Ikkuualasia,

Peililasia,

Lafimestariu tiiiiauttia,

döijivää ja huonompaa lehtikultaa,

" lähtee joka maanantai,

ywiä ruisjauhoja säkeissä ja kahdenker-
taisissa kuleissa; hiitta halwennettii
" Petterssouilla,

paljottain ja wähitt-

Bietor Forselius.
RIIVII kahnina ofin halpahintasesti
J. W. Blombergillä.

Weuäjäiikirkkokatii N:o 20.

Riion kahmia, ainoastaan parempia lajia, aleu-
arttuihin hintoihin "(0 Wigeiiusella.

Kiiollut Tiirtiösa. Heluiit. 18 p. Waimoilimi-
nen Heleeua Delseudal, 78 w. 19 p. Reugiiity-
tär Selma Amatida Rajalin, 3 w.-, kaakelitehtaan
työmiehen tytär Raiiha Wilheliuiina Grönlund,
11 p. 20 p. Palowartianleski Maria Helenius,
58 w; kitoalteriii leski Eewastiina Strömbera, Hel-

" singistä, 67 w. 21 p :11iiätälitisälliupoika Hugo
Lindholm, l w. 23 p. Kultasepiinoppilas Juha
Aatolivi Lindholtn, 18 111. 21 p Liiiivauioara-

päällikön poika Wilhelm Bernhard Bäcklunid, 9 w":
etit. prooiniinieheit ivainto Antta Antintytär Will-
gren, 65 w.

Päiwaliista,
Matkuötajajnua
lähtee joka päiwä -Turusta Tanipereelle, Hämeen-
liiuiaau ja Helsiiikiiti k:lo 12 ja 35 uiin. j.
p. p. ja
tulee joka päiwä näistä paikoista k:lo 6 ja 30
niiu. j. p. p.
Tawarajiina
keskiwiikko ja perjantai
Turusta Tatupereelle, 5";1iitueenlitutaau ja Hel-
siiikiiii k:lo 2 ja 35 uiin. j. p. p.
tulee näistä paikoista jokii sunnuntai, keskiwiikk-
ja perjantai k:lo 12 ja 10min j p. p. (Ajan-
miiärät Turuti kelloii tuukaau).

Poötikouttoori Turussa

tvastaanottiia kirjeitii ja paketteja joka arkipäi-
wä k:lo 0——l e. p. p. ja 4—8j p p fun-
niintai- ja pyhäpiiiwiniä k:lo 9——12 e p. p.

ulosan t a a kirjeitä ja paketteja joka arkipäiivä k:lo
kl—1 e. p. p. ja —t–8 j. p. p. Siiuuuntai-
ja pyhäpäiwiniä k:lo 0——11 e. p. p. ja k:la7—-
8 jpp. Wakuiitetut ja assureeratnt kirjeet ja
paketit otvat jätettiiwiit eittien k:lo 1:211 e. p.
p ja kl l; j",pp

Prousipulweria, monen wäristä

.Ioh Weötliugillä;

Turun Kirjapainon Osakeyhtiö 1882.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0068.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free