- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
75

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

päälästä, tamnia "Tuima”, 7 min. 27
sek. Pääkaupunginpalkinnon saanut ori
"Iakko II ”, ei saanut mitään palkintoa
näissä kilpa-ajoissa, koska sen kaulaa täs-
sä tilaisuudessa waiivasi joku tauti, joka
wähensi kait se iittoa. — —Palkinto-
tuomareina olitpat waiikilantirehtöri
P. Brofeldt, kauppias I. E. Nordfors,
tapikapteeni O. Olsoni. eläinlääkärit Palm-
gren ja Liiiidgren, teurastaja Nordliit ja
kanttori H. Hjerpe.

– Rantaiuaahötirtilaiwa osakeyhtiö Tu-
run läänissä on wiime purjehduswuodelta
saaiiitt säästöä yhteensä 56,765 in. 54 p.
Yhtiöllä oit kaikkiaan 6 höyrylaiwaa, Björ-
neborit, Jlnta, Leimu, Aino, Salo ja
Nystad. Wuoitita 1880 sai yhtiö ivoittoa
79,691 ut. 11 p, sekä wiioitita 1878)
51,164 iit. 82 p. (A. 11.)
Mhhiy htiwila. Apteekari B. W.
Strömberg oit myynyt Hirwensalossa ole
watt stiivihuioihttwilansa howioik.notari L.
Gröttwik’ille 9,000 markan hinnasta.

(2l. U.)

— Palkintoja pikaisesta wedeutuoii-
tiistit. Täkäläinen palotoimisto oit koko;
uksessaait wiime perjantaina aatamit seit"
raawille heitkilöille palkinnon pikaisesta
:vedentuonnista tulipaloon liudessa kone-
pajassa helmikuun 15 p:nä: talonomista-
janpojalle .skaarlo Osk-.ir Johansson’ille 12
markkaa ja hra W:m Crichton’in rengille
Kustaa Gustafssoii’ille 8 markkaa. (S. T.)

—— Hiipak. sanomia. (Kuopioii.) —Pa-
pinwihkiäiset tapahtuiwat toisine lati-.in-

taiita. Wihittäwinä oliivat tilioppilaat
P. A. Fogmait ja M. E. Snellmaii,

jotka iitäärättiiii, edellinen kirkkoherran-apu-
laiseksi Raiitalainmilla ja jälkiiiiäineit kirkko-
herran—itpitlaiseksi Ouluuii.
9iiiyttelijäitiirelie Jda Aalbergille
osoitettiin wiime tuorstaina, kun hän jäl-
leen ensi kerran poissa olonsa jälkeen as-
ttii iiäyttäuiölle, suuria kunnianosoituksia,
soistit U. S. kertoo seuraamin: .tiun neiti
Aallierg astui näyttämölle, terwehti
häntä yleisö, jota oli saapunut huone täpö-
täyteeit, innokkailla käsieit tapiititksilla.
Toisen näytökseii lopussa sai neiti A. was-
taanottaa suuren ja komean kukkaisioihon,
jonka nauhoihin oli kirjoitettu: "Pohjalai-
silta ylioppilailta, Jsänmaahan palaii-
neelle", ja sen lisäksi wiimeisen näytöksen
jälkeen kaksi kukkaismihkoa, joista toinen
"Sawokarjalaisilta". Reiti A. huudettiin
useampia kertoja esille joka näytökseu lo-
puttua. I.
—— Waistaan-otto ritarihuoneesen. Ri-
tarihitoiieesen oit ivastaait otetttt presidentti
Waasan hoioioikettdessa S. leioin, ja oit
hänen sitkuiisa saanut itiiiiteroit 258.
— Jlmoitus tuloista Suomen waltioit-
raittateillä taimitikuulta:
1882.

1881.

Helsingiii–—
Häineenliti-
nan——Pie-
tarin rau-
tatie . . . 428,5;36:

Haukoitiemen
—–Hywiii-
kääit rauta-
tie .

Tiirttit —- Tatit-
pereeii——Hä- i
iiieenliitnan
raitintie . . 66,732: 47. 58,8553: 41.

— Suoiiialaiseu .siirjallisiiuden Seurau
kokouksessa :viiine keskiunikkona päätettiin
painattaa latinais-sitomalaista sanakirjaa
isossa Löiirot’iii sitoinalais-riiotsalaiseit sa-
nakirjan ko’ossit 3,000 kappaletta. Paino-
ja sitoiua-kustanniikset oli lasketti! 4,400
iitarkaksi.

Satujen keräämistä päätti seura eteen-
kinpäiit jatkaa niillä seuduin, joissit sitä
ei eniieit oltit toiiititettit, ja etenkin katsot-
tiin tarpeelIiseksi toht. E. Aspelin’in ehdoi-
tuksen iititkaait ryhtyä satujen kerääniiseeit
eteläisessä Häiiteessä.

tislaisi. P. Cajaiider’ilta oli seuralle
tulliit koliuas siioiiieiiitos Shakespearen
draiitoista, nimittäin: "Peiietian kauppias".
Suomennos lykättiiii rttiioustointikitiiiian
tutkittanntksi.

74. 355,890: 89.

19,496: 71. 17,72;3: 18.

"—-

llIitktn 80 oli tapahinta, iiiiilcaiilcoon tastii
tuliiiiisii.
l-eeiiii titoni asianajajiin t-Flcö, Sui niiliilii

liiiiioit ju siinai liiiiiollo tiejunan. Iliiii jin-Si

luultiiiestii. posliniset; puolustus-alesi. ’l’iimii
sniioi liiiiiollo, ettii So tulisi iitalcetiiiiaiiii
liilcii paljo. (tlitt1c.,l

Sihteri ilmoitti, että kustannukset seuran
juhlakertomuksesta, jota painettaisiin 500
kappaletta ii 5 in. kappale, nousewat lähes
2,000 markkaan. Suouii-kirjan 15 wih-
kooit tulisi myöskin paitse juhlakertomusta
painettawaksi toht. E. G. Palmön’in tekeiiiä
Suom. Kirjallisuuden Seuran historia, ja
iuäärättiin tämän wihkon hinnaksi 7. in.
50 p.

Maist. Swan’in toimittamaa englauti-
lais-siiomalaista sanakirjaa päätettiin pai-
nattaa 2,000 kappaletta.

Kenraali Järneselt’in ehdoituksesta pää-
tettiiii ensikokouksessa ottaa puheeksi siioitta-
lais-rauskalaiseii sanakirjan aikaansaami-

iieit. (11. S.)
— Suoinalaineu laiilukunta !ilios-kowan
uäyttelityii. M. M. niittiiteit laiilukttnta,

johon kitiiliiit nykyisiä ja entistä ylioppi-
laita sekä initutaiitia uiitita laulunharras-
tajia, oit kuten U. S kertoo päättänyt
lähteä Moskowaan ensi kesänä tapahtu-
ivait iiäyttelyn aikana laulajaisia auta-
inaait. Aikoinus on mainitutin laulukuit-
taan titota lauluretkeä warten liittää kaikki
iiiaainiite eteiviuniiät mieslaulajat, jotta
siinä tulisi oleutaan noin 80 jäsentä,
Matkakustaniiukset suorittanee suomalaisen
näyttelit-osaston toiuiikiiiita.

—– Aika tyttö. Ialasjärwen kuiinati
Liiopajärwen kylässä Hakkolan talon tor-
passa oit tyttö, joka wiime siniskuun l:iiä
p:nä täytti 10:nen ikäiviiotensa ja on 2
kyyn. 8 tuttinaa pitkä ja wiiötäröltä1
kyyn. 18 tuumaa ympärinsä sekä painaa
9½ leiwiskää. Tyttö oit näin "rotewa",
ivaitku ei ole suurempi syömäri, kuin
muutkaan lapset sillä i’ällä taivallisesti.
—— Wanheiiipansa oivat ko’oltaan taivalli-
set, utelkeinpä sitäkiii wähäläntäisemmät.
— Tyttö oit luonteeltaan hiljaineit ja
iitieleltääit aiwan lapsimainen, kuten so-
piikin, mutta osaa kuitenkin puhtaasti
litkea sekä sisältä että Aapisensa ulkoa
y. in. — Taitaapa taimesta muijaa ttilla,
kitit kerkiää. (W. L.)

— Hiihu luulee warmuiidella tietäiväitsä,
että wapaaherra B. Jndreiiius’en sijaan
koittitean jäseiieksi Suomen asioita warteit
Pietarissa tulee seitatori B v. Haart-
inaii, ja iiiiitneksi-inaiiiitun sijaait seitato-
riksi ja waliiouiaraitt-toimituskuitnan wara-
päälliköksi n. s. "liberaliseii puoluen" pää-
iities, professori L. M ec h elin. Jos se
hiihti toteittuu, nämä nimitykset selwästi
osoittawat, ettei mikääii muutos hallituk-
semme kannassa wielä ole toiwottawissa,
latisiiii tiistit 11. S.

—— Tuo seitsemiin Taiiipei-elaiseu
phtiutö, että Häiiieeu lääniit käivernöri
ryhtyisi tutkimaan, onko perää Tampereeit
pormestarin, hra —Procopäit julkisesti teke-
iiiässä syytöksessä, että Tampereella on
sosialisteja olemassa, ei ole, jos "Hämä-
lassein" sanoihin luottaa sopii, "johtanut
inihiiikääii toiiiiiiit".

Tästä lausitu U. S: Hallitttksen, käs-
kyiihaltia ei siis katso tarpeelliseksiottaattitki-
akseeit oitko yhteiskuunalle waarallisia hankkei-
ta oletiiassa, ivaikkapa paikkakuitnaii korkein
wirkauties julkisesti ilmoittaa senlaisia hank-
keita olewaan! Wai perttstiiuko kiitoernö-
rin menetys siiheit ioartiiaait ioakitittttkseeii,
että Tampereeii pormestari, hra Proeope
oit aiwan perättömiä jttoruja lewittäityt,
ja ettei hänen saitaaitsa siis soivi mitään
arwoa panna?

—– Helsingiii Wiikko-sanoiuieii pää-toi-
mittajatsi oit entisen toimittajan, E. W.
Jahnsson’in, sijaan oit tulliit filos.kaitd
K. L i n d r o o s. Herra Jahiissoit ei jou-
dit, yksityisten asiainsa tähden" toimitusta
hoitaiitaaii.

—— —Miiita uutisia Siioiiiesla. "S w eit-
ska solkskolatts wänner" (ruot-
salaiseit kaitsakoitltiit ystäwät) nimisen seit-
ran perustamiseen on, kuten H. D. kertoo,
entisen seininariit-johtajait F H. CoiIradin
pyyunöstä saatii lupa tkeis. Majestetilta.
– Suwirata on puuhassa Hämeeitlin-
uaaitkiit. Hewos-ystäwäin kokouksessa wii-
uie tiistai-ehtootta päätettiin ryhtyä toi:
uiiin sttwiradait hankkimiseksi. .tkeskiwiik-
koita kerättiiit heittosiuiesten päiwällisteii
jälkeen wapaehtoisia waroja tätä uutta
tuutima ivarteit. Waroja karttui heti ke-
räyslistalla iili 1,200 nutrkkaa. Tiiiima
on siis jo hytiiällä alulla, sanoo H. S.
–— litisi keksintö. H. S. kertoo: Kilpa-
ajoissit Häineenlinitassa koeteltiin eitsi kerta
erästä uutta sekundoiiieteriä, jolla saattoi
tarkastaa samalla eriiä kahden heinosesi
juoksua. Täiiiäii ttudeii ajaiiiitittausko-
iteeii keksijä oii nniltiorautateiden kelloseppä
hra C. til. Grulili. — "Hupi- ja Hyö-

ty" niminen seura Oulussa, jonka jäseniä
nykyään on toista sataa, wietti wiime
sunituntaina wuosijuhlan. Puheenjohta-
jalle, hra E. Weniioselle oliwat seuran
jäsenet hankkineet lahjan (alfenidi-kaiinun)
kiitollisuudesta hänen toimistaan seuran
hywäksi. Esiteliiiä (Säätyeroituksesta, yli-
oppilas O. Lönnbohm’in kirjoittama) pi-
dettiin ja ilta kului hupaisesti laulun ja
tanssin waihdellessa. Seura oit hyyrän-
ityt kokoiispaikakseeii saliit ja kol, huonet-
ta. Kuulitu oleivan aikomus niine haitk-
kia sanomalehtiä ja ehkä muutakin luetta-
waa. Niin kertoo "Kaiku". —–— Luettelon
Suomen rustholleista ynnä niiden
inaiittaleista ja meroista oit, säätyjeit käy-
teltäwäiiä olewan rustholli-asian johdosta,
keis. senati painosta julaissut. Luettelo
käsittää 61 nelitaitteista siivua. (U. S.)
— Hämeenliniian kilpa-ajoissa tois-
päiwänä sai, kuten H D. kertoo, ensim-
mäisen palkiniioit oriista hra Standert-
skjöld’in "Jalo” (5 iii 59"/2 s.); toisen
palkinnon kaupp. Kiutun "Weikko" (6 in.
2 s.); kolinaunen palkinnoit taloll. Titori-
lan ""Roiiita’" (6 in. 8 s.); ja neljännen
taloll. Mannilan "Waltti (6 in. 19 s.).
Ensiininäineit palkinto tammoista anitettiiit
Jsäiitingille Ruoioedeltä (6 ni. 11 s.);
toinen palkinto —Painajalle Korpilahdelta
(6 in. 20 ½ s.); kolmas palkinto Häyry-
selle Keuritlta (6 iit. 35 s.) ja neljäs pal-
kinto Palkoselle Kuhmalahdelta (6 in. 35 s.).

Hirweitii ontiettoiiiuiiksia on vait;-
Iinletee’ille tulleeit sähkösatioman inukaan
tapahtunnt Pohjois-Aiiieriikassa yöllä was-
teit wiime kuun 17 päiivää. Massachusetts’-
issa paloi melkein kokonaan se osa Hawer-
ivikiit kaupunkia, jossa kauppapuodit ja
tehdasrakennukset oliwat. Kauputtgissa oit
20,000 asukasta. Tiili alkoi puoleti yön
aikaan muutamasta tehtaasta ja leivisi niin

—–—

nopeasti, ett’ei ollut arwelemistakaan seit
osan sammuttamista. 2,500 henkeä jäi
kodittomaksi. -

Sainana yöuä paloi Chesterissä Peit-
sylwaniassa pyroteknilliiteit tehdas, joka
oli täynttä pommia ja rakettia ja iiiideit
raaka-aineita. 8ssciloiiiiehistöä ivaroitettiiii
menemästä liian lähellä tulta, kun oli pe-
lättäwä räjähdystä. 6 uiiestä nousi kuiten-
kin sammutuspuuhissa katolle ja samassa
kuului rähjädys. Kaikki katsojat, iioiit
300, kaatoi se maahan. Paitsi katolle
nousetta kuoli 15 ja haawoittui 75 hen-
keä.

"—-

Maaseiiduilta;

— Hukkuuut. Worbyu kylän Hinders’-

in taloit 8 wuotinen poika Jniön kappe-
lissa hukkui luistellessaan heikoilla jäillä.
Omituista tässä oli että poika luisteli aiktt
miesten jiiljissä, jotka pääsiwät ivaaratta.
.såätilöiuiiii tarpeen. Onitettoinia
lapseitsynitytyksiä jotka oivat päättyiteet
joko äidiii taikka sikiön kiioleiitalla, oit
lyhyessä ajassa olltit ivarsin monta
Kustawin pitäjässä. Ainakin muutamissa
tapauksissa oit oniiettoiiiiiksieii syytiä ollut
taitamaton kätilöiiiapu. Olkoot nämätkiii
ikäivät tapahtumat ivakamana ioaroitukseiia
ktiitiialle hankkimaan itselleen iititä piketti-
iitiit taitawa kätilöiit.
Mnrhapoltto. Helinikituit 9 p:nii
poltettiin talollisen "Iuho Uotilan :liiihi-
rakeititus Hauwolait kylässä Harjawallan
pitäjässä, josta eitnen huonomaineiseksi ttin-
nettiiheitkilö on wangitta. Wiime marras-
kuussa niiiiikään poltettiin samait talon
kaksi heinälatoa itiitulla, josta pari päiwää
eniien kuin riihet poltettiiit, tuomittiin
kaksi naista rangaistaiimksi, 30 parillawit-
soja. :liiihen poltto !utillaan olewan edel-
lä iiiaiiiititii henkilöii tekemä, koskakuitlun
samaan seurueesen kuin latoiit polttajakin.
:ilkoinen hituueä työ luullaan tulewan kos-
toksi siitä, ettii isäntä outiseinilmiantanut
pahaiitekiöitii, ja oit aina kitiiiiaiipaliveli-
oille apuna ilkiöitä ioaitkitessa, joita sillit
kuliiiakunitalla oit ltywiit paljo.

—–— Lisättyiin kutsuntatoimistoon Harja-
iitaliasta on ioalittii, riistiiollciri Kustaa
Tolwi ja talollinen Fuha Tiipi, sekä wa-
rajäseniksi kauppias .nalle Lehtiiien ja ta-
lolliiieit Frans .ikorpi Paitsi edellämaiitit-
tuja kutilitit asetiikseit tititkaaii kutsuntatoi-
mistoon kunnallislautakunnan esimies ta-
lollinen Juha :illiöllorri Merstolan ky-
tiistit.

— Pyhiiinaau uuden pappilait sisäwal-
iiiistus tarjottiin urakalla wiime tiistaitta,
kolmessa osassa; itäideit liintaiiousiyhteeit-

sä 830 markkaan. Entiset pappilait huo-

neet laitetaan kansakouliihuoneiksi, johon
toimeen ruwetaan kohta kuin pappila saa:
daan kuntoon.

Wiiine sunnttntaina oli kokous pitäjän
taivassa, johon kutsuttiin torpparit ynnä
käsityöläiset, että wapaehtoisesti antaisiwat
apua uuden sillan tekoon Ratasuun joessa
josta tulisi —Pyhäinaasta suora tie Uuteen-
kaupunkiin. Osaitottajia olikin koko jouk-
ko ja toiwotaan enempi. J.— N:b.

— Jltahuwit uähtelmällä, jota seudun
nuoriso oli harjoitellut, pidettiin helmikuun
21 p:nä Harjawallassa. Tulot piti käytet-
täiiiäit lainakirjaston kartuttamiseksi, mut-
ta peräti huonon ilman tähden oli tiillut
kansitit perin wähä, niin ettei paljon so-
piititt titlla säästöä. On aikeissa samu
kappale näyttää toisen kerran tänä ke-
wäänä.

—–— Aiuerikkaan muutonhalu on jo alka-
itut lewitä Satakunnankin maakuittaan,
kertoo Satak. Niinpä oit Siikaisten pitä-
jäästä lähtenyt itykyään wiisi miestä on-
neaaii etsiinään Amerikan oikullisissit oloissa.
Lähtijäin joukossa kuuluu olleeii muuan
talon isäittäkiii. Muutainain muitten Ame-
rikkaan muuttaneiden naapuripitäjäläisten
kehoituskirjeet kutiluwat lähtijäin mielet
itiin huikaisseen, ettei matkan tuntematto-
mat wastukset ja kulungit woineet pitää
miesten järkeä ohjissa, waan muuttohalu
sai kun saikin ivallan. "

— Okousiaisista Hekmikuun 25 p. 1882.
Kyllä piankin rikkaaksi tullaan, kun waan
sopu—soiutu wallitsee keskuudessa. Niinpä
oit käyttyt meidänkin kunnassamme muu-
tamissa asioista, itiiitkuin jo ivähä olen
siitä puhunut, näiden saitamain 14 nume-
rossa, josta nyt aniian paremman tiedon,
ktiit olen itsekin saaitut parempia tietoja.
Niinkuin jo oleit iitaininuut, että Marras-
kuun 28 p:iiä 1881, oli kuntakokouksessa
kysytiiys, josko kansakoulu-taloon rakennet-
taisiiit lisa-rakennukseksi leipomatupa; mut-
ta tämä asia hylättiiit, syystä, että usiam-
inat itkot walittiwat warojen puntetta,jos-
sa oli totta toinen puoli j. it. e.

Mutta oliko kau’an warojen puute, oli-
ko kaitait köyhyys keskuudessa? —— Ei kau-
an kuuluntttkaan sitä, että on warojen
puitte ja köyhyys; siis kun sopusointu ival-
litsee kansassa, itiin kyllä ivarat riittä-
ivät, ivaikka iitihin saakka hyivänsä. Niin-
pii oliwat nuo äskeit mainitut ukot y. m.
hywin rikkaita, kun tammikuun 9 p. 1882,
oli kuntakokouksessa kysymys, josko kansa-
koulun-tyttöosasto kylläkin piasi pannaan
siiheit kuittoon että opettajatar myös otet-
taisiiii tyttöjä warten erittäiii. Tästä tuli
ivilkas keskustelit, ja lopulta päättyi se oii-
iiellisesti. Kokouksessa tehtiin sellaitieii pää-
tös, ettii syksyllä w. 1883 pitää oleman
tyttö-osaston siinä kunnossa, että opetta-
jatar alkaa toisessa päässä rakennusta tyt-
töjä opettamaan. Warsin oikein! Mutta
iiiistä nyt niin pian waroja saatiin? Oli-
ko siihen syy, että oli sopu-solutti ja että
jokainen weti yhtä nuottaa.

Ei siihen ollut yksin se syyitä, sillä sa-
massa kokouksessa ja sautalla kertaa, pää-
tettiin myös ivarojeii puutteen wuoksi, että
pitäjän iitakasiinistä myydään (100) tynn.
kauroja kansakoulitn rakentuts-rahastoit hy-
ioäksi. Jo"spa olis myyty enempikin, jo-
teit olis woitti samassa rakentaa leipoma-
tupa, niiit sitte olisiwat kaikki asiat hywin!
Mutta otitpa ne nytkin paremmin, kun
monessa iitiiiissa kunnassa, esitit. Lemussa
ja Maskussa, joissa ei wielä ole kansakou-
ltta olemassa; siis oleittiiie heistä pitkän
askeleen eteeiipäiit, waikka he meitä saitoi-
siioat joko susiksi tahi karhuiksi y. tii.

Olisi iitinitit utielestäni hyttiin sopiipa,
ettii kuntaaintiie perustettaisiin u. s. "lait-
lusenra", johoit sais ottaa osaa jokainen
kenellä laulitit lahjat owat, ja tätä en luu-"
lisi kirkkolierraitkaan olewan wastaan. Lau-
litja sopisi laulaa, niin hywin hengellisiä
kuin isänmaallisiakin Niinpä oli Per-
itiössäkiii, tiistit wiiosi takaperin "lauluseu-
ra", joiika johtajatta oli silloinen Perniön
kansakouluii-opettaja herra A. Björck, joka
iiykyääii oit Paimiossa, ja lauluu osaan-
ottajia oli yl" 2() hengeti"

.Luulisiii täälläki iliiiaaiitttivait laulun
harrastajoita, kun waan joku ensin panisi
asian alkuun. Etupäässä luulisin laulua
harrastaman säätyhenkilöiden ja pikkukau-
lunopettajain. Liiitlisiiit paljon hyödylli-
seiiuuäksi, ettii nuori kansa kuluttaisi ai-
kansa jossakin sellaisessa seurassa, jossa
oppia lisättäisiiit, kitit että he iiykyään ku-
leskelewat ja hakemat iitititta hiiivia itsel-
leen; ja jos jotain huivia löytäwät, itiin
sekin oii hiioitoa. Tiiomi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0075.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free