- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
85

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1882.

99

"03;

hitit

allua.

’kietoja ’kiirun !saapungista ja bänsj-Sitotnesta.

!toisiintaloa

alaaitoliuiiti 17 suitti.

ks!

Tilatts- ja jakamapaikat:

Lehden painopaikka, t:rt A. W. Jahnssonin kir-
jakauppa, Hj. Rydniianin ja kitinpv. lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C. A. Rönnberg’in, H.
A. Lundelin’tn, J. A. Krieger’iii ja I. L. Törn-
MJLkauppapuodit.

Tilaiisltinta:

TIt-tiit "sti- !Iiiiösa vojti-
T " " n ; s - konttorissa konti-seissa,

4m. 11 p. 4m. 29 p.
2m.20p.

Koko wuodelta 3 m. —–—
!4 wuodelta 1 ni. 50 p. 2 m. 11 p.
Kuukaudelta — 25 p.

Leltdeii konttori ia painoit-ikka:
Linnankatu N:o 23 B.
Lelideti vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehanen,

Jltnottiiksia

ii 15 penniä ensi siwulla ja 10 penniä tnuilla
siwuilla pieneltä riiviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
inyymälässä.

Piiolipaastoinaan-ilaina saat-naawat:

Tuomioktrkossa: Suoinal. pnolipäiwäsaarnan
k:lo 8 e. p.p. kirkkoh. aptil. Olsson-. rttotsal.
pnolipäiwäsaarniait k:lo 11 e. p.p. kirkkoh; apul.
Schrvderus; suom. iltasaaritan k:lo 323 j; pp.
ja rttots. iltasaarnait k:lo 4 j. p.p. w. pastori
Appelbera.

" Kolebti tulee tuontiokirkolle.

Linnankirkossa: snoiitea k:lo 9 e. p.p. liii-
naiipavpi Udeltus.

Lähetyshuoneessa Läiitisellä Allskadulla suo-
malaineit raamatunselitys k:lo 4 j.v.p. ja ruot-
salainen k:lo 6 j. p.p. joka sunnuntai ja keskiwiikko.

Suouittiaiuent 3eura

panee tulematta keskiunikkona t. k. 22
p:nä toittieen

§iltahuivit

Tarkemiitin wastedes.

S; S. kokoontuu huo-

KIIVIIIIIII! monna k:so 728 j P.P.

taivallisessa paikassa

"Iiitiiitett kttiiistiiiwaitatnoleuratt haara-
osasto (kurtissa

toinitttaa kirjallis-soitaitiiolliseii soareen ly-

seon juhlasalissa lanantattia 1 p. linkiti-

kuuta (Fredrtk Cygitaeus’eii sijittijiiiitiiiiiivtij.

Likeiniiiin wastedes.

ONyyt-iwänti;
Priorato

; " " Is ; ! ,
)tieritari tottui;
Hyivä espanjalainen wiini, iitakea
ja maukas, ei juoivuttawa, erittäiit
sopiwa kaikenlaisissa pidoissii; iiiyytä-
wänä aitio-isti allekirjottajaii litoiia
niin halivalla kuin 2 itik. 40 p. kan-
tiii ja 60 p. ½ kannua.
" Arwostettu"a ostata
HIWIWOT huoniautetaiin siitä
että tätä iviiniä oit iiiyytt’tivänä yksin
tititiiilla ja että se laadultansa ja
iiiaiiltaitsa tuntuivasti ertää kaikkeiit

muitten tarjoamista titorseait wiinistä.
J. G; Nordfors.

Mtindääti
watitiiititaakari A. R. Wihlmaiiiit koit-
knrsipesän kesä" ja talwi-ajokaluja, joit-
teit joukossa:

Uusia ja käytöksessä olleita ii. s.
anun kärryjä,

ttiisia roskiii,

perheroskia ja rekiä,

kasanintapaisia, uskelantapaisia ja
kuonutrekiä, y. iii.; kaikkein hiittatitit-
kuivasti haliveiittettit. 9)tyyjät owat
J. E; Nordfors ja §kaarle siviisi.
Heitsteii.

Tarjotaaii witorolle;

2 asuntoa, kummassakin yks’ suojits
ja keitti-ii yitiiä tarpeelliset ulkohuoneet Tu-
riitt tyttiiiäeit rakennus osake-yhtiän talossa
Itäisetlä pitkäkadttlla" "Tietoja antaa

.tinaile liitusi. Hellsten"
.tierttttitnkatu 4.

Atvetrainatneii paja sekä siihen kuu-
lttivaa 2 suojusta ja kettilit yiiiiä tarpeel-
liset ulkohuoneet;

sitä paitse erityinen siivitit; outiin"
sisääiikäytäiviiteeit Tehdaskadutt mattisessa
talossa Ii:o 8. Ttetoa antaa

.tilititte statist. odellsteit.
.tkerttuliiikatu 4.

Tiiriin papistoii palkoista.
II

Wiime titiiiterossa esitimme kaikki tie inut-
kat ja waiheet, jotka kysytnys Tiirun pa-
piston palkoista on saanut kokea" Tällä
kertaa on meidän tlmaiseiititien, iiithiiikä
paatoksiin itse asiassa tähän asti, on tultu.

Otainine ettsitt puheeksi palkkaehdot. En-
neti oli pappien palkat tuaksettaivat sekä
ijissä että rahoissa, jotka !viimemainitut
taas kaitiiettttit ylös eri nimityksien inukaan,
ja palkan lisäksi laskettiin myöskin siivutu-
lot, jotta kumminkaan ei käynyt tarkemmin
niääräämtneit. Täiitä maksutapa oit nyt
ehdottiksissa kokonaan hylätty ja sen sijaat!
oit katkille ntäärätty ktinteä rahassa suori-
tettaiva palkka, josta eittien mainittu kir-
koitkokoiis huhtikuut! 14:ltä 1880 suostut
seuranivalla tawalla:

Seurakuttnan kirkkoherra saisi it-
sellensä seurakunnalta 7,800 iitarkkaa ja
tämän lisäksi tiurilaiset! palkkaamista war-
ten 1,5 00 iitarkkaa; ja jos hän pitäisi
toisenkin apulaisen, maksaisi seurakuitta täl-
lekiii 1,500 markkaa;

K ap p alaiset saisiwat kiiktti palkak-
setisa 4,8 0 0 markkaa;

U rku tiisti saisi tuomiokirkosta 187
ruplaa 2l) kopeekkaa ja seurakunnalta 2,200
markkaa, jokci palkka wiiden nmooen kulitt-
tua eiteittiettäisiin 300 markalla ja kymine-
nen wuoden perästä mieliikin 300 markalla;

K a ii t t o ri satsi 2 0 0 0 markkaa, luk-
karit kitnipiktn 1,2 0 0 inarkkaaI ja kir-
kon mahtimestari 800 markkaa
sekit iieljä tyiiityriä jyivtä tuomiokirkon tva-
toistu.

Sttä wastoin pitäisi kaikki iuaksiit satuit-
ttaisista toimituksista, itiiiikttin lapsen kas-
taiittsesta, ivihktäiststä, hautajaisista, sai-
raanrtvityksestä, rippikoulusta, kttulittuksieti
kantamisesta, apittoiiiiista hautajaisissa j.
n. e. kokottansa lakkautettaiitan" .liititenkin
olisi kirkkoherralla oikeus ottaa kuulutuskir-
jasta 4 nutikkaa ivarakkaammilta ja 2 mark-
kaa koyhemintltä, ja kappalaisilla otta pa-
pinkirjoista ja todistuksista 50 peititiä.")
.tiitu jakit tahtoisi saada selitystä sukusuh-
tetsta, olisi häiten maksaminen tiistit 3
markkaa, jos tämä selitys koskee korkeitt-
taan kahta iitiespolivea, ja 2 markkaa kus;
takin ltsäiwlivesta. "apin-todistus laiwain
miehistölle olisi laskettama 25 pemiiä heti-
gestit.

Nämät palkkaehdot owat siittriiiiiitaksi,
osaksi saiitat kuiu eitsiiitiitäiiien komitea eh-
doitti. Ilsiaitoiuaisteii ivalttusten johdosta
koroitettiin kuitenkin apulaistett palkat 1,2()0
markasta 1,50", kappalaisten 4,2()() inar-
kasta 4,800 ja urkuittsttlle iiiyöniietttin 300
tnilkanlisäys wiiden ja kymmenen ivuodeit
kuluttua; :istutit iittttttokset oli toinen ko:
iiiiiea ehdoittanut, paitsi kappalaisten pal-
kan koroituksen, jonka kirkonkokous hyiväk-
syi mastotit molempain"komiteain ehdoitusta.

Palkkojen ylöskannon suhteen hyiväksyi-
titii etisiksi se ittutttos, että papistoit hyu-
ryrahoja ei enää maksettaisi kaupungin yh-.
teisestä kassasta, koskit tähän kassaan suo-
rittaa iitaksiija moni, jokit ei kitulueivan-
keits-luteerilaiseeu seurakuittaan, eikä siis
saata olla melivolliiten tätä papistoa palk-
kaamaan. Totseksi iiiäärätttin, ettii ne lu-

t’ Täntä palkin titlisi koskemaan iva-"siaisia litk-
"karta, sillä nykyiset saisiwat pitää nykyiset palkka-
ehtonsa, jotka tiiviit koko joukon edullisempia.

l" ås.siciksioöta iti-:paat tulisiwat kiitt.iikiit oleinaan
ne todistukset, jotka tuonnoistuin tahi mittamies
wiran iii-.olatta itutatti rikosasioissa, tahi yksityinen
pyytää litttii-Iiiseiistt tteiisttiittti, ariiiowitoden, lahja-
palkintoja liattuni ja ne inatitetodistukset, joita yk-
sityinen tartvitsee tuottiiototutmett edesiä, muutto;
atestit, todistu-7" käyttiiydesiä, sairas- ja hulluhuo-
iteita warten annetut ivii"katodi-:";tukset, sekit todistus
rippikoulun kttyitnistä. Tätä paitsi pitäisi niiden,
siitt-i tutuit tunnetiu kouhiksi, saada !tiikki piipitit-.t-
distukset ilmaiseksi.

kutsat henkilöt, jotka suurimman osait wiio-
destii asuwat Turussa ja sanioiti kutti Tur-
kalaisetkin käyivät tuomiokirkossa ja naut-
tiivat kaikkia ktrkollisia etuja, myöskin sai-"
siwat ottaa ositit Turiiti papiston ja kirkon-
palweliatii palkkaaitiiseett, waikkii oivatktit
iiiutdeti seurakuntain kirkonkirjoissa. Kol-
iitaniieksi päätettiiit, että ylöskaittolista oli
tehtäwä kunnalliswerojen ylöskantolistaii
mutaan, itiin että inaksitt luettaisiin wero-
äyrtltä, kuiteiiktii sillä potkkeuksella että kii-
kiti eivaitkelisluteerilaisseurakuntaaii kuulu-
wan jäsenen, joka iitaksaa manttaalirahaa,
tilliksi tulisi myöskin tiiaksaa henkirahassa
seurakunnan kassaan miesten 2 markkaa
ja tiaisen yhden markan, Ltsää tartoitta-
ivat ivarat jaettaisiin sitten tasan weroäy-
rieti tiutkaan. Wihdotti hyiväksyttiiii se eh-
doitits, että kun oit kokeiiuiksesta titttitettu,
että iitoiti lainiiulyö maksujensa suoritta-"
iittseit iuääräpäiiväitä ja seurakunnan seit
katitta useiit täytyy ottaa laina, jostci oit
torkotti iitaksaiiitiieii, ttiiii olisi myös koh-
tuullista, että lainitnlyöjät saisiwat näitä
ivahiukoja korinata siteit, että iitaksaisiivat

sakkorahana.
Maksujeit ylöskannon suhteen syntyi pit-
kä keskustelu, jonka perästä äänestämisellä
päättetttin, että tämä oli jätettäwä kaupun-
giit rahatoiiiiikamartii haltuun, jolle kirkoit-
kokouksessii walittawan iteljämtehisen koini;
teait joka wuosi etiitett taittiitikiiun lopptia
piti antauiaii kirjalltnen tieto seuraamatta
kirkkomuouna tariotttaivasta rahasummasta.
:iiahatotuiikaiitariii tehtäwä olisi sitteit jakaa
tämä suittiita maksuivelivolltsten keskeit, ylös-
kantaa rahat eri kuittiseteleitä ivastaait,
hoitaa näitä eri rahastoita, suorittaa tästä
kotiiiteait iitäärääutät maksut ja sitte tehdä
kaikesti! tili syyskuun alussa ptdettäwälle
kirkonkokoukselle. Tästä totiitestaiisa satsi
se itauttia palkkaa 1000 markkaa.
Tällaiset oliivat pää-iitääräykset siinä
palkkaamtsehdottuksessa, jonkat tuotiiioseura-
kunta lähetti senaattiin ivahwistettaivakst.
:liitukuin jo wiime iiittiterossa inainitsiui"
itte, et senaatti kuitenkaan hyiväksyiiyt katk:
kia kohtia rahaiii suorittamisessa, waan
aitiot palkka-asiait kokonaisuudessaan uudes-
taan ivaliiiistettaivaksi. Muutosta iiiittita-
missa kohdin ylläiuatiiitussa päätöksissä vivat
myöskin pyytiineet inaasihteeri H. :18. Schltj"
tcr, tullinhoitaja hviviitetiivos F. Ltiidlierg,
tohtori Ll" Spoof ja apteekari K. Harlierg
kirjallisessa lauseessa tuomioprowastille. Tä-
inä pyyntö koskee kirkkoherran ja kappalais:
teit kausuatit yhdistämistä ja papilliseit
työit jakuutista. Wtinieisessä kirkonkokouk-
sessa aitojat eiwät saatteet asiaansa esille,
kun siitä ei ollitt kiiulutttksessa ittaiitttttt,
iitittta kokouksessa ivaliitu komitea sai teli-
täiväkseiisä myöskin ottaa tämän asian pun-
iiittaivaksi. .tiun siis ei ivot toälttää, että
palkkaamisasia uudestaan tulee ktskusaelun
ja tituutoksen alaiseksi, tahdoiitiite titekiii
puolestamme tuletvassa ituiiterossa huoma-
ttttaa iituutaiitia kohtia, jotka tittelestäntitte
kaipaawat korjaamista.

Waltiopiitwät;

.si’eskusteltaessa talollissäädyssä ko ro n
ivapauttaititsesta laasniitut, kuten "jo
vientitie tuttiiititueet, kotitie eri tittelipidettä
astasta ivapaitttaiittseii puolesta, sitä ivas-
taan ja wapauden suotuista waan Suo-
iiieit pankille. Settraaioassa tahdomme
sentähden esiintuoda U. S:tii iiittkaait iittiit-
taittain erityitten jäsenteit lausunnot "ku-
tinnitti eri suuntaan:

Edusm. Ojanen sativi koettaneensa
saada seimille sitä pakoittaunta syytti, jota
meillä ivaniisi koron wapaiittautista, tiiutta
et moitteensa liittiää tiiuitta seututoista syy-

tä, kutit että tahdotaan titotkin ulkomaiden

10 prosenttiii suoritettaivasta summastaan”

esititerkkiä, jommoisia maitokuntakin intettii-
nösfään oit esitit tuonut. Waan ulkomais-
takin osoittaa tiion ivarsiitaiseii rahamaan
3)iaiiskatt esimerkki, että siellä oit yritetty
korkoa ivapaaita pttätitäätt, mtttta että siitä
sittemmin oit ltioivutttt. Nykyiiien korkein
koroittitäärä inetllä, kuusi sadalta, oit ihan
tarpeeksi, koskit sett kaiutti jo kahdentoista
wuoden kuluttua pääoma oit kasivanut
kahdenkertaiseksi. Wastusti seit wuoksi
iuietiniiön hywäksyttiistä,

Edusin. Auivineit hyiväksyi ne iitte-
liptteet, joita Sahlgren, Ojanen ja Aivel-
lait, ottivat esitit tuoneet, ja huomautti
erittätii niistä haitoista, joita wapaa kor-
ko epäileinättä tuottaisi kyöhäu koulu- ja
yliopisto—tiuortson rahaseikoissa. Jo nyt
täytyy toisen puoleti ylioppilaista köyhyy-
deti tähden olla yliopistosta poissti, ja
jos he niistit meloista, joita heidän taival-
lisesti täytyy opintojensa jatkamista ivar-
ten tehdä, saisiwat ttiaksaa entistä sitiirein-
paa korkoa, saattaisi seuraus wihdoin tulla
seitititotseksi, että aitioasiaan rikasten lap-
set oivat tilaisuudessa opintoja harjoittaa
ja wirkamiehiksi päästä. Hylkäsi siis iva-
ltokuiinait mietinnön.

Edusm. Costiander hyiväksyi periaat-
teeii koron wapaudesta warsinkin kahdesta
syystä. Eitsikstktit sentähden, että nykyi-
iieit, jo 300 tvttotta wanha laki koroit
rajoittamisesta, ei ole itäyttänyt tvoiivaiisa
estää korkeamman koron ottaiitista, iittii-
kutti yksityisten pankkien menetystaivasta
(jotkii ottaivat kuusi proseitttiit, mutta sen
lisäksi wielä yhden tai pari proseiittiti pro-
ivistontn nimetlä) kyllä tiähdääii. Parem-
pt oii seit wuoksi ivaliokuiiitan ehdoitta-
iitalla taivalla helpoittaa nykytsiä koroit
rajoituksia, kuin pitää moititussa wanhen-
tuitutta lakia, jota julkisesti kterretään.
Toiseksi tiiltsi ivaliitistaa Suonteii Paiiktlle
tilaisuutta asianhaarain maateissa koroit-
taa kvrkoaiisa, koska tämän Pankin pi-
täisi ollit ikäänkuin siitä iltitapttiitartiia,
joka osoittaa asioitiiisttlaa ja rahasuhteita
Europassa. Kun yleinen asioimistila jott-
tuti seititiiotteksi, että siinä oit waaroja
tarjottu, sopisi Paitktn estää asiaiitiehtä
itättjtu waaroihin antaumasta, siten että
se koroittaa korkonsa. Muuten kilpailu
määrää rahait, iiiiitkuiit muittenkin taiva-
raiit hiititaii, eikä raha iiteillä nykyään
ole liioiit kalltissa hinnassa, koskit usein
maaseuduilla iiähdääti, että on ivaikeaa
kunnan säästöpankkten y iti. s. ratioista
uloslainattaissa saada korkeampaa kuin 5
proseiittta. Eikä puhujan mielestä myös-
kään ollut syytit pelätä ittitä waaroja ja
koroitkiskoiiitsia, joita wapaasta korosta
luultiin seuraawan.

Eousm. Sivedlierg katsoi laitistiäii-
niiksiä koroit iiiäärästä tilitti luonnotto-
maksi kutii jos laiti kautta ntäärättätsiitt
kuinka paljon iitakstta talottpotka saa ottaa
lnitkokuortiiastaau tai ijätynttyrtstään.
Sillä rahakin oit tawara, jonka [iiitta
itousee tai alenee ertti ajan-olojen mu-
kaan. Että yksityispankit jo owat ruioen-
iieet kiertäiuääti itykyistä lainsäännöksiiä,
osoittaa itudeit ivapaaiitielisemmän tatit
tarinetta. Ei intioskään tarivtitititt pelätä
koronkiskomisia syntywän, jos korkit ivapa-
utetaait; pittii ivasioin luuli hän silloin
enemmän inhaa liikkeeseit mittaaman, jotta
sitti saataneen laittaisi kesktmääriit 4 ja 5
proseiittlla. Etkä liitit iuyoskään luullut
ketääti pääotitait omistajaa iittit epäkäytol-
itseksi, että yliissaiiotsi t; prosentin luotet-
tawalla kituitiiykseilä warustettua laittaa,
tatuatakseiisi sitä puoleksi wuodeksi elikä 8
prosentia mastaan, mutta seit aniaran
uhalla, että raittit seuraawan puoleti ivito-
deii aikana saaivat olla itiostatitaaiinitta"
Hywäksyt siis ivaltok. iiiietiniton.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0085.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free