Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
isti; 23.
illikka.
’kiotoja ’kut-un l:aiijiiianjSt-et
"kä I-tiinsj-Suomostu.
’kiistaina
ikaalistani" 21 suitti.
"-
Tilans- ja jakamapaikat:
Lehdeit painopaikkit, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
jakauppa, Hj Rydmanin ja kumpp lamppupuoti
Linnankatu l seka herraiit E A. iltönnbergin, H Kökö wuodelta 3 m- —
Tilaushiuta:
Tueun iioöti- Maiösa vojti-
T u r ii ; l ; !outtorissa !viittoi-elosa.
4 in. 11 p. 4 iit. 23) p.
Lehden konttori ja painopaikka:
Liiinaiikotu N:o 23 13.
Jlmoitnksia-
ii 15 penttia ensi siwulla jo
siiviiillit pietielta riittiltä
10 penttia muilla
!vastaanotetaan lehdet:
?! Luudelinin, J A.KrieiieriajaI .Törn-1/2 wuodelta 1 m. 50 p. 2m, 11 p, 2;;j" 20 p" Lelideu !vastuunalainen toimittaja: painopaikassa ia herra A. W. Jahnssonin kirja-
roth" iii kauppapuodit Kuuklllldelta —- 2; p .isosti Wehcineni. mm’mälägfä-
ZUUInllkllinent Seura seurataan. Kultmeen puolen wuosisadan ja tapaukset. Senpa tahden jokaisen kiin- pangin mitastot pitäwiit niinpian kuin
van" wimee" kkz,fjwiiftuuu tämän kuuu oikoita, jonka rietiin-juhlaa wiime kesana sait tulee orivoa antaa kansalliselle kirjalli- suinkin selwillii kaupungin asiat, oa tch-
22 päiwänä kello ½8 j. inu. entisessa
seurahuoneen siiat-essa salissa
"llitör lauantait
Paäsyliopuja ii 1: .)0 herroilta ja 1
markka naisilla ja kontulaisilta saadaan
t:ei Jiihnsson’iii kirjakaupassa seka liutoi-
iltana olvella, ainoastaan seiiraii jäsenteii
katitta.
Lauluuhtwn
kokous liikiitaaii sattuneesta syystä ensi
tiiorstaiksi tawalliseen aikaan.
i. Beriilioliii.
Tilaasta wastaanotetaan Frenikell’in kir-
jakaiipiisia
"Elias Lönurvt
nimiselle juhlasanoma le, joka iliitaoiituii
Löanrotin syiityiiiapaiivana 9 p. touko-
kuuta.
!, „
AMyydaan
waunumaakari A. R. Wihliiioiiiii kon-
kursipesän kesa- jo talwi-ajokaluja, joit-
ten joukossa:
Uusia jo kaytöksessä olleita n. s.
Turun larryja,
uusia roskia,
perheroskia ja tekia,
kasaitiiitapaifia, iiskeliiiitopaisio ja
kuoniurekiä, y. in.; kaikkein hiiitotuii-
tamasti halmeiniettii. iyyjat owat
I E Nordsoes ja Kaaele Konst.
Hellsteii.
Siioiiialaisen stirialliiiiuden Seu-
ran wiiosikokoiis.
Seuran esimies, prosessori Yijö .ilos ki-
neii amiisi kokouksen wiime tiiorstainonain
kuulumalla puheella:
".iluiiaioitettawitt Suom. .ikitj Seuran
jaseaet! Tamiiiöisina hetkiini, jolloiit pai-
man :valtiolliset ja yhteiskunnalliset kysy-
mykset taottamat kaikkien ajatuksia ja nai-
den kiisymysten riipeihin astuu tiioitta sel-
laistakin seikkaa, jotka koskemat kansallisen
siwistyksen itse ydinta Suomeiiiiiaasso, —–
tatumaisina hetkina saiittiiit tuntua iverrat-
tain maha- armoiselta se hiljainen jit joka-
paiwaineit työnteko, joka on Siiom lkirj.
Seutan tehtawana. Talla seuralla ei ole
milaan wiiltiollisiit nutintakaa, eikit itiitiiiiii
niinsiino-.ikseni puoluekuntaa, koska isaa-
inaalliaea tarkoitas jii kansallinen tiiiiiitekii
ei iiiissiian maassa eikit tuissaan kansassa
ole puolue-asiaksi katsottama. .iiri Seii-
ralla ei ole uinata tarkoitusta kaiu se mika
seit killuessa luetaan: "silisit Suoiaessit
pyhiinii", eika se niitata tannina jit oike-
utta itseileiisa tiunda kain saaditkseasauat-
teraiidellaiin walmistaa alitit sille yhteis-
ktiiiiialliselle uudistukselle, joka tekeilla oit.
Tiiiiiii on, niia sopii soittiit, marsin ivait-
tiiiiiitoit toitko, joka suurten !valtiotointen
ritiiialla ei ivoi lie-riittaa paljon huolinata.
Jo kuitenkin meidan on taimia tanaan
ni’ihdi keskaiidis sinnine sitari joukko niita
niiehia, jotka piir ’aikaa kiias-.inedustiiiehiaa
walwowat isaiiiiiaati torkeuapia etuja; "8:nt-
dait lasna-olotisit todistaa iii-eille, ettii kaa-
salaiset yha edelleeii erinomaisella suosiol-
lansa kaiiiiattatintt Searaii liitimiistiiksia,
etta heidan tiiiielestansa setin iyiiiiteko, jotii
Kirj. Seura toiuiittaii, on luettanut isan-
miioii tarkeiiiniieii asiain joukossa"
Eika ole ivaikeii lasittaa syyta, miksi
Seuran toiiiiiit itiin suurella rakkaudella
" toimittaa,
wietettiin, oit epäileniatta tämaseuromah-
taivainiiiiii kuin mikaan tiinu laitos maas-
samme waikuttanut kansallisen elaiiiaii wali-;
wistainiseeii jo ivirkistaiiiiseeii. Se suuri
sylini-:kunnollinen parannuspuuha, jokiini)-
ky-aikano on tekeilla, konsallisen kielen aset-
laininen luoniiolliseen asemaansa wirkokun-
tiissa, kotilaissa ja yleisessa siwistyksessa,
tattia nykyaian polttama kysymys on epai-
leiiiatta Seuran työii kautta sitaatit ivarsi-
naisen pohjansa. Hywin luonnollinen on
siis sekin ajatus, etta yhä edelleenkinSeu-
ran toimi siina kohden tulee olemaan tär-
kea ja woititallinen, jo otaksua täytini, etta
se luottamus, jota Saonialaisen Kirjalli-
sunden Seura niin ilahuttiiwoi:isa maaras-
sa nauttii, ainakin osittain perustuu siihen
toiwooii, etta yhteiskunnallisten epakohtain
poistaminen riipputi Seuran ahkeritsta työn-
teosta.
Tassa ajatuksessa on tietysti paljoiikiu
peraa; intitta maara oit lahella, ettii naita
toimeitit saatetaan liioitella. Ei niikaait
wiiliiiis mittakieli, ei”mikaan riittawa jo
kaikkiin tieteiden oloihin ulottimia koulu-
kirjallisuus, ei iiiikaaii yleista siwistystä
kannattama perhe" ja seurakieli, p ihiiaiiit
tokitan kiinsalliskirjallisuudeii korkeitiiiaista
nerontuotteista, ivoi sytitya yksinaisen seu-
riin työ-ahjosta; silla ne muodostuivat iti-
noastitoii koko kansalliset! elliiniin nauttial-
lisesta yhteis"waikutuksesta. Ios siis kan-
sitti siliiiat kaatityisiivat Suoin. Kirj. Seu-
raii puoleen, laskieii ikaankuin seit helmoi-
hin kaikki tulewaisuuden tehtainat siina koh-
den, itiin taina olisi kiintiia jit liiottittiiiis,
jota Seura ei tiivisi ltitrtiiiiniiiillakaiiii ha-
lalliian wastaan-ottaa ja taottaa.
Wititii siina ollaiin epaileuiatta oikeae-
sa, etta se malmistiima työ, joto Seura
kuitenkin oit kallis-arwoinen.
.isotilallisen tulewaisuuden Siinipoa ei kii-
kiian muu woi luoda kain itse kansallis-
henki; miitta Seura siihen koettaa raakit-
aineen titkoii, kehittamalla kielen taipuwai-
siiiitta yha täydellisempaäu maaraati. Jo
muistamista oit, ettii kielen wiljelys on
iiiyiiskin heititen itiiljely;..;ta Io muodol-
lisi-asa rakennuksessaan on kieli syntyessoon
ollut hedelmaaa kaitsiiit omasta ajatus"-
työsta nniosiisatojen kuluessa, todistukseni!
kittisiin syntinieraisesta luukisesta ky’ysta.
Taiiiii kyky on sitteit kansanrunoudessa et-
sinyt itsellensa etisiiiiaista wiiikutns- alaan-
sa. .skansiin-runoudessa oit kansallishenki
eitsi kerroit ilmestynyt itsetajuntaan hiian-
iieeui’i; tieto itsestaaii jit iliaasta niitoil-
iiiiista oit silla silloin asken heranneena,
ja se kaottaa nuoria moittijansa eiisi aluksi
riiketitiiiiiitiiii mielikuivituksen ihania tuu-
lentiipiit. !liiatta aika tulee, jolloiit kiin-
sollisheiiki ei enaa moi tytya nuoruuden
kisoihin, maan kaipaa warsiiaoistii tiedon
perustusta elamansa toitiiille. Silloiii syn-
tyy warsinainen kirjollisuus, kansiilliiieii
tiede ja tausalinen taiderunous :liittiialo
laajenee joka haaralle ja kielikin maitias;
tua kirjollisuuden kitattit kasittiitiiiiiia kan-
saa karttaneita simistystotpeitii. liieten
wiljelys ja kirjallisuudea kehitys on siis
siiitiitii ktiiii kansallisen nökaalan loiventa-
minen, ja sen tintoksi sopii siiiioit, etta kie-
len wiljelys on kansallseii edistykset! poh-
janit. Silla kieli ei ole. iiiitiiiiii kuollutta
kuortit; se oit aatteiden ulkonainen piioli,
jit kielen wiljeli,is on aitio myöskin iiitttei-
den !viljelysta :liiatta aatteet oivat aina
mailmassa pittiiieet johtiijiitvirita koitsojen
jit ihiiiii:it’iiiiiian historiassa. Wastit se sy-
wassa liikkiimit aatteellinen ta’o, jostii ei
aitio edes tiedeta "tuista se tulee jii mi-
hin se ineiiee", toastit tania sisallineii kyp-
syttamis-toiini muodostuit ulkonaiset teot
sniidelle. Tainian kirjallistiiideii rikkaus tai
kiiyhyys osoittaa kansallisen tietoisuuden
laiveiitto tai ahtauttii Tainan kirjallisuu-
den kehittaniinen on kansallisennakö- —piiriii
laweiitatiiiiieii
Siiomalaisen Kirjollisnuden Seura ei
woi kehitit yksitt edustamansa Suoinalais-
ta kirjallistiutta. "Pain ioostoiii sopii sa
noo, etta paa-asiallisesti raako-aineenmiil-
iiii-stus on Seuran tehtaivanä. Jo kui-
tenkin kuinka aarettöniän tarkea oit juuri
tattiakin tehtäwä. Sanokirjat jit saitala-
ettelot, kieliopit jo koulukirjat eiiviit wielä
ole kanialliskirjallisuutta korkeammassa iner-
kityksessa; mutta ne owat kiinsalliskirjolli-
sunden ja kansallisen siwistyksen walttii-
mattöinana pohjiiiiii, jo ne waatiivat hen-
kis ta kykyakiii, jonka saarnatta hitrivoiit
osittaan täysin maarin kasittaa, sittenkuin
walmiit hedelmat owat iiaiitittaiviita. Kuii-
niit siis Suom. Kirj. Seuralle, jokii toi-
mellansa taittan wälttaniattöinan altistut’-
työn suorittiin.
Jit kaitnia niille miehille, jotka Seuron
palmelaisessa uupumatta toimiivat tainat!
alhaisen ja kittienkin suuren tehtäwau hy-
maksi.
Etemiinpana tiissa taistelija-riioissa sei-
loon Seiiraii nyk. sihteri, itse uutteriiava-
na työtiiiehena, mutta sen ohessa kaikkieii
iliaiden johtajana ja paattiiehena. :liitta
Seura on kultineen ivaikutas—ivuoden iii-
kano toimeensaitnnt ja mita on par’aikaa
tehtawaaa, sita juuri han oit oiiiiitnsit
meille seliitittamaän Miiia pyydän Seu-
raii hra sihteria nieille esittaiiiaan kerto-
muksen Seuran kiiluneesta waikutuswuo-
desta"
Turuii kaupungin kunnan talot
ia menot iviioiina 1881.
Tälla paallekirjoitaksella vientitie kahdes-
sa edellisessa iiuaierossii julaisseet wiime
ivuodeii tulot jo menot kaupungin rahas-
tosta seka kaupungin rithaiooraiittilitii wii-
nteksi ktiltiiieeii wuoden lopulla.
Ilahuttawait oit hamiiitit, etta kaupiin-
gin tulot wiime ivtiodelta omat 83,108:
98 markkaa suuremmat kain menot. Tä-
hait oit tiiia—asiitllisetia syititti ollut, etta
kaupungin todelliset tulot owat 78,303: 57
markkaa siiiireiitiiiitt kuin arioiolaskussa oli
otiiksiitta. Niinpa tulitiili-maksat tekemät
14,000 iititrkkaa eneitinian, kuiu oli otak.-
suttu; kalankirjoituskorot noin 10,000 iii-"irk-
kiiii eiieiiiiiiait. Tori- jo laidunmaksut te-
kewat nyt, senjalkeen ktiiii toripaikat tiiyy-
tiiti kotitie kertaa eneiiiinan kain oli ar-
motta: 2,000:stii arwioliiskussa oliwitt to-
delliset tulot nousseet 6,020 tiiiirkkiiaii.
Sitii paitsi waikuttaa se seikkii, etta ivol-
tioii apu kiiiisiimitliiistakseen maksettiin wii-
me ivuoiiiiii edellisiltii wiiosilta, tahitit ediil-
liseen loppiipaatökseen.
.tkaiipuiigin rahamorain tilissa mainit
tiiti saamattomina riis teina 170,408: 1)
iiiitrkkitii. Tiima iiiitiieio ei kuitenkaanpida
ohta todellisen asian laidan kanssa, sillit
kunnallis-rastit muodelta 188() haettiin
asian-oiiiiiisessit jarjestyksessa ulos wiime
sameaa ja yhdesta tahi toisestit siiasta jiii
soitinaita tilissa ilmoitettu rasti, 40,000
iti. Io wiime suksima jatti rahatoimika-
tnitri iiiitiiiitiiii ri’istilaettelon kaupungia
witltiiustolle, ettii tania maaritisi itiainitat riis-
tit saaiiiiittoniiiia kirjoista pois pahikkaloiksi.
Iii lokakuita alassa wiime iinioiina titr-
kasti wiiltiiustoti woliokunta iitainitutras’;
tit, triiton wielä ei ole niiden poispyhkimi-
sesia (iiskortaini0 iiiitai’iti kuuluntit. Omi-
litistit oit, ettii kaupungin wiiltiiusto, joiika
tulee iiiielestiiiiiiiie piitili silitialla, ettakau-
nyt itsensa syypatiksi paperien wiiwyttele-
niiseeii, jotka suuressa niit-"irin iniiiittinvat
kaupungin rahamorain tilitit jit saiittaivot
sille, joka ei nitistit salaisuuksista tiedä,
alivoit ioaarat kasittikset kiniinin-.iiii raha-
ioariiin tilasto, tilia katsellessaan. Einiiie
niinittäiit tieda mitäiitt erityista syyta,
jonka tahden waltaaston olisi tarivinaut
iviiivytellii asiaa.
Rahaioaroin tilassii oit myöskin 34,000
markkoa rästejii muosilta 1865——1874,
joista arwattawasti ei penniakäan ikina
saada kaupungin rahastoon ja kuitenkin
naiaat wielä sotiivat uniosittain kulkea ti-
leissa, saattiteii jokitiseii, keit tileistä tah-
too ottaa tietoa kaupungit! rahamorain ti-
lasta, kokonaan harhateille. Olisi mieles-
taitiiiie sentahdeii ja ivahitelleu aika ryh-
tya toitiiiiii naiden numerojen poispyhki-
miseen, koskeiivät ne kuitenkaan mitään
merkitse.
tiun, kuten taittan ioiioden arioiolac’-
kussa on otaksuttu, niijöskin wiime wiio-
deii rasteista tulee pois pyliittawi’iksi noin
38,000 markkaa, niin ttilee kaupungin omai-
suuttii mustaama lialaiisi paljoa suuremiiiiiksi,
kuin tilitttäiittawat. Tileissii se oitti-15,607
iiiiirkkiiii ivaaii itse osiossa nousee se noin
800,000 markkaan. Suurin oso tastii we-
litstii oit kuoletus laitiitna otettu Elinkor-
kolaitoksestit jii oit kaupunki sinne welkaa
wielä, kutea edellisesta numerostatinne na-
kyy 615,000 morkkaa. Eliiikorkoloitoksesta
otettiin naet iiviit parikummeitta wuotta
sitten, 600,000 markan laitiit rantasiltojen
kantoori liiittaiiiistit iviirteii, seka kititpun-
gin hautausmaalle ivieioan tieti kaunistit-
miseksi. Seiijalkeen otettiin Eliukorkolai-
toksesta 150,000 markkaa lainaksi entista
seurahuonetta ostettaessa. Tatit kotipun-
giii welkaa 800,0l1ll markkiin wastaa kau-
pungin kiintea omaisuus, joka on hiljak-
koin armotta tekeivait noin miljoona mork-
kaa seka kaupungin irtain omaisuus orivi-
olto noin 100,000 markkaa. Seuraus
tiistit on, ettii kaupungilla on omaisuutta
noitt 300,000 morkkaa enemmän kuinwel-
koja;
Tsaltiopäiwat,
Ritatisto ja Aateli.
Keskiiviik. 15 p. t. k.
Edustojalitnin oli soanut hra R, C"
Hisiitger.
Esille otettiin lakimaltokunnan mietintö,
koskema iirin. esitysta kiinnitykset-ta
kone- ja teollisuuslaitoksissa.
"831"ii Sehounian’in mielesta oliwat sekit
esitys etta iiiietintö liiiljiittawat, koska nii-
den !naaraukset olimiit niin ahditsinieliiia,
ettii niista teollisuudelle olisi enetii:iiaii ma-
hiiikoit kuin hyötya. Erittaiiikiii huoata-
utti painija, mihin ivitorojhin jouduttaisiin
jos saataisiin kiiaititysta ainoastaan kan
tiiaa siiiiiollit kiinnitetaaii, jolle tehdas on
rakennettu" Samaa mielta puhujiin kittis-
sii oli myös hra Wright. Siiiitij ei "kui-
tenkaan tahtonut kokonaan hyljata elidoi-
tiistit miian paatti 24 (taiteilit 2;; wastaan
lahettaa seit waliokiiiitiiaii niitutettawaksi
siihen suutitaiin, etta tehtaita ja koneita
tiiissii woisi kiinnittaa, witikkei maitta kiiti-
iiitettii, jota muutosta ehdoitti crittainkiii
hra !illftha ii.
Sittc otettiin keskuteltawaksi
taloas-woliokuanaa iiiietintö tilusten
lolikvinise sto ja tiiaan iroittitnii-
sesta. "tiliakka epailtiin, josko iitoiiitiiien
wiiestö tulisi kai")tti"imi"iiin nissaloissa
tiiyönnettya oikeatta laniistiuiiaan itselleen
omia tiiaaiikiippaleita, hiiivaksyttiiii mie-
liiki- jii
tiatö kuitenkin paaperusteissoan. Eri py-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
