- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
97

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1882.

dito 25.

411114.

’kietoja

’1’111-1111 !tempun-"jsta "ja bänsj- suomesta.

’111811111111

11111111811111111 28 putti.

Tilattö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnösonin kir-
jakauppa, Hj Rydmanin ja kuntpv lamppupuoti

Linnankatu 1 sekä herraitt C. A. Rönnberg’in, H. Kökö wuodelta 3 m —

A. Lundeltn 111 J. A. Krteger m ja I L. Törn-
roth’" 111 kauppapuodit

Tilaaöhinta:
Ttmtn posti" Mttiösa vojti-
T " r 11 - s a konttarissa kaattareissa.

4111 11p 4m.29p.
14, wuodelta 1 m 50p. 2111.11 p 2m.20p.
Kuukaudelta 25 p

"l

Leltden konttori ja painopaikka:
Linnaakatu N:o 23 B.

Leljden vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehanen.

Jlatoituksia

?; 15 penttiä ensi siwulla ja 10 penniä muilla
siwuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
myyutäläsfä.

40124.

Tietoja annu kaupungista ja Läusi-Snotnesta.

Tilaushinta ott Ttt r tt s sa:

Kolateltaneljän. wuodelta . . . . 2m
Pnolelta wuodelta . . . . . .1111 .511 p.
Neljännelseltä wuodelta . . . 71) p.

Turun postikonttoorissa laukuissalä-
ltetettäwiötä kappaleista:
Kolmeltaneljätt. wuodelta . . . . 3 " 11 "
Puolelta wuodelta . . . . . . 2 " 11 "
Neljännekseltä wuodelta . . . . 1 " 10 "

Mniösapostikonttooreissa:
Kolmeetaneljän wuodelta . . 3 " 24 "

Puolelta wuodelta . . 2 " 15 "
Neljännelseltä wuodelta . 1 " 15 "

Turuösa saadaan leltteä tilata l’u n ka u d elsi
25 pennillä ja lehdet! jakamapaikat tulewat
olemaan: lehden patnopatkla, toht A W. Jaltns-

Tilanshinta kuukaudelta

25 p.

sou’in kirjakauppa, herrain C. A. Röttnberg’in,
.9. A. Lundelin"in, J. A. Kriegeiin ja J. L.
Törttrotlt’in kauppapuodit.

Kotiatuotttisesta maksetaan koko wuodelta 75 p.
jtzwlelta 50 p. neljännekseltä 20 p. ja kuukaudelta

1!.

uudessakaupungissa ottaa tilauksia
wastaan koulun welttitnestari H y p en sekä S a-
lon kauppalassa kirjalauppiaö K. R.Llu-
ranen ja maksaa täten tilattuna lehden loko
!vuosikerta 4 markkaa, kolmeneljänaeö 3 markkaa,
puoli 2 markkaa ja neljänneö 1 martan.

!kosti 176111111611, 0. ?. 3012,-.

wastunualainen toimittaja.

Turussa ott 25 pentti-1";

)Ial)11—a1111111 keräämistä warten tnatka-
stipettdioksi suomalaisessa teaatterisstt
pidetäätt "Pääsiäismaattatttaina tuletoatt
huhtikuun 10 p:ttä soite lyseon juhlasa-
lissa täällä. Tarkettttttitt wastedes.

Myydääu
waunumaakari A. R. Wihlntattitt kott-
kursipesän kesii" ja talan-ajokaluja, joit-
ten joukossa:

Uusia ja käytöksessii olleita 11. s.
Turutt kärryjä,

uusia roskia,

perheroskia ja rekiä,

kasanintapaisia, uskelantapaisia ja
kuomurekiä, y. kaikkeitt hinta tun-
tuwasti halwennettu. Myyjät owat
J. E" Nordfors ja Kaarle Kottst.
Hellsten.

Sunri joukko

nyt saatua tttttta ja uudenaikaista
kewät- ja kesäteikoata 11. ut.
N. Jattss"ottilla.
Wähältiinteenkatti 20.

Siinii tapauksessa että Ftedtik Werniet"
zrithios "1111"f111awist 111i1lä li"1ytyy, il-
tuoi takoon itsensii sisar-:11111111 Pi1tarissa, osoitteell11:
0:? 111""11"j"11"1; 1111 11071 jtsiz !11111111 erojutun 110 1111-
61"jt1"c111111 6111111. Itemctu, t:nuerntttuuf
("1",11"j)1"rj11".11)".
"71,11111" "’1-"11", 14.

Turun papistott palkoista.
III.
(Jitik.)

?ilempättä olemme jo tutustuttaneet, ettii
kysytttys tttyoskin ott nostettu, että seura-
kunta samassa kntt s1" tnäärää pappiett
palkkaehdot tttyöskitt ottaisi punnitaksensa,
eikö suotaata olisi, että lteidätttttiijiit"j1";s-
tyssettsä muutettaisiin, koska tämä myöskin
woisi waikuttaa palkkojen tniiiiriiäu, tätnätt
kautta kun ott arweltu pappien tyött tutt-
ttttyasti tttiiltencwän. .littsytnys ott mieles;
tiitttttte sangen tärkeä jo taittiinkin asian
tähden, mutta wielä enemmän sett kautta,
ettii seurakunnalle tuollaisen muutoksen
kautta woisi tulla snurin kiiytöllistii hyö-
tyäkin. Otamme sentiihden asian taitem-
tnitt esitelräwiikti.

Työjärjestykfen tuutttosehdoituksen poh-
jatut ott yhden aittoatt kanslian asettatni-
tten. :Tähiitt saakka ott, ttiietten, Turnssa
niitä ollnt koko neljä kappaletta —— kitkit!
kappalainen pitää kirkonkirjaa alueensa asu-
jamism ja tuontioprowas:ai saitakunnan kai-
kist11 ltenkilöistä. siitett kaikki kirjattpito
ott k11 l) d ett k e r t 11 i 11 e 11. "Tiistii ei ote
yksitt kirjain pitiijillii kahdenkertainen työ,

waatt lisäksi settrakuntalaisillakitt suurta
haittaa. Otatnme selwitykseksi waan yh-
den toalaisewan esimerkin. Wäenkirjoitus-
alkit lähettee. Silloitt kaikilla toiseett ta-
loon mttttttaneilla kiire käsissä, kun ott kir-
kottkirjoiss11 myöskin tttuuttatttinen toimeen
patttattta, jos tahdotaan sakkoa wiilttää.
Mennäätt siis sett kappalaisett luo, jottka
alueessa ott astitttt. Ktttt tullaan eteishtto-
tteesett, ttiitt tämä ott täyttnii wäkei, joilla
kaikilla ott sama asia. Odotetaatt rauhas-
sa. .tiun hywin käy, niin päästäätt toih-
doitt paoin puheille. Asia ilmoitetaan ja
saadaankin piatt mettestymään, jos ott tttutt-
tos tapahtunut satttatt kappalaisett atttees-

sa, niin että yhä joudutaan hiitten
kirjoihinsa. Mtttta kuinka useitt ttiin ott-
ttellisesti käy! Useammin tapahtuu, että

tttnuttaminett ott tapahtuttut toisen kappa-
laisett piiriitt. Nyt pitää siis saada ttttttttto-
kirja, joka ott wictäwä tiille kappalaiselle.
Sehän saadaan ja nyt ott asia tätett pääs-
syt puolille. Seuraawana päiwänä ott,
ttäet, sattta temppu tehtäwä toisett kappa-
laisett luotta. Eikii aitta käy niittkäätt on-
nellisesti. Sattnupa wälistä, että toäki-
joukko on niin suuri, ettii pappi ci kerkiä-
käätt niittä kahtena tuntina, jotkaowathä-
nett wastaattottoaikansa, ottaa wastaan kaik-
kia. Ei mnuta kntt hän sulkee ntääräajatt
kuluttua owettsa sitä ettttett odottajille lan-
sttttuausa, ettii heillä seuraamatta päiwänä
ott tilaisuus iltttoittaa asiattsa. Tämä ei
ole tyhjiiii olettamista, waati tositapausten
kertominen. "Ioku saattaisi tähän wiiittäii,
ettii jos olisi yksi kanslia, oltsi tungoswie-
liikitt suurempi ja tyieliikttt waikeatttpi saa-
d11 asiansa esille. Tiimä wäitös ei ole kui-
tenkaatt mistiiän kotoisitt, sillii ensiksikin
ott muistaminen, että ttto k11hdenkert11itten
juoksu, kun samasta asiasta täytyy olla
kahden papitt luotta, kokonaatt lakkaa. Ytj-
dessä kansliassa kiitttiiiitt lukn ei siis ole
niin suuri kuin ttiidett laskettu tniiärii,
jotk11 otvat kiiytteet kappalaisten koltttess11
kansliassa" Toiseksi kätj asian toimeenpano
paljoa tmkkelätnmin, kun ei tarwita kirjoit-
taa muuttajain ttitneä k11hde11kertaisesti,
waan suoraan toisesta kirjasta toiseett,kol-
tttattneksi ott kaksi apulaist-.t lisiiä yhdessa
kansliassa, jotta wiisi pappia kiirullisitttpi-
ttiikitt aikoina helposti saannit wäetttuttgok-
sen estetyksi ja liiallisen odotuksen poiste-
tuksi. Wieläpä päälliseksi ott tttuis:itaminett
että koko joukko papintodistuksia saapi jäädä
tit"jott1ntt1ttt11 muissakin asioissa" :liyt ott
ollut tarwis ottaa kappalaiselta papinkir-
ja, kitti ott tuontiopronnwtiu k1tttssli1tsss11 ol
lttt yksityisiä asioita toituittatnittett. :liiitä
silloitt ei tarwita, kun ott yksi kanslia eikä
kappalaisetkaan surre, että todistusten luku
wähenee, sitte ktttt niistit ei enää mitään
tuakseta.

Yllii sanotusta kukin selwästi huotttan-

nee, että kappalaistett kansliatyö melkoises-
sa tnäärässä wähenee, jos yhteinen kan?-
lia asetetaan. Ainoastaan kiirullisitnpina
aikoina tarwitsisi l:eidätt kaikkien ollakans-
liassa joka päiwä. Suuritmnan osatt wuotta
saisiwat waan tvttoroitella tässä toimessa
ja kesäaikana, jolloitt tähän saakka eiwät
ole päässeet tnihiukäätt, woisiwat helposti
wuorotellen jottkutt aikaa maaseudun il-
tttaakitt ttattttia. Heidän walituksensa, että
lisääntyneen wäkiluwtttt kanssa heidän työn-
sä on suuresti enennyt, tnettettäisi tämän
järjestyksen kautta kaiken tukensa. Samoin
käwisi myöskin heidän pyytttönsä, että karttu-
neett työn johdosta saisiwat palkantarvitusta

Yhteisett kanslian hyöty käyttee jo näis-
tiikin syistä seltväksi. Mutta lisäksi tulee
koko joukko muitakin seikkoja, jotka tekewät
tiitttiitt warsitt toiwottawaksi. Tähän kans-
liaatt tahtoisitnttte, ttäetten, myöskin yhdis-
tetyksi toisen huoneen, joss11 "papisto saisi
tehdä kaikellaisia papillisia toiutia —— toih-
kiä pariskuntia, kastaa lapsia, ottaa tvai-
tnoja kirkkoott j. n. e, Köyhempi kansa
täten tietäisi, tnilloin warmaan woisi papin
kohdata, jottei tarwitsisi hukkaatt aikaa kn
luttaa. Kansliatutttina woisi se myöskin
iltttoittaa, koska se tarwitsee pappia kototta
tai kirkkomaalle, ja tällöitt saisiwat papit,
kntt tttutttenkitt otvat koossa, tttäärätä sekä
ajan ettii keskenänsä suostua, kuka kttllakin
kertaa pyydetyn toitttitttksett ottaisi tehdäk-
sensä. Sillä kintaalla kun työjärjestys nyt
ott, saapi wälistä juosta tuttttit pitkät toi-
sen luo, ennenkuin saa asiansa toittteett,
eikä tämä ole tnikäätt toähiipätöiuett seikka
sille, jonka käsiettsii työllä ott itseiinsii ja
perhettänsä elättäminen. Eikä sekäiitt,jonka
toimeentulo ei tule häirityksi hänett poissa-
olonsa kautta työstä, lystiksettsä tällaisia
matkoja tee. — Jos tässä yhteisessä katts-
liass11 saisi toitttittaa nekin asiat, jotka kos-
ketoat kirkkotoäärttiä, ttiitt tämän etit tulisi
mieliikin tuntumammaksi.

Wielä ott tttainittawa eräs pikku seikka,
jok11 kumminkaan ei ole sekäiitt ihan wähä-
pätöittett. Nykyistett kattsliaitt pitäjiltä ei,
ttäet, tttoi kohtuudella waatia ettii he toi-
mittaisimat it""1"llet1s1"i awarat eteiset, koskit
tämä woisi melkoisesti ettentää heidiin hyy-
ryiittsii; Senpätiihden useitt tapahtuukin,
että kun wäkcä kosolta karttuu kanslioihin,
eteiset owat tiiatt ahtaat, jotta odotusaika
käypi sangen ikäwäksi ja kolkoksi, jos ikään-
kuin siikkiitt tupattuna tahi ulkopakkasessa
saapi wuoroattja wartoa. Toisttt ott, jos
toitttitettaisiitt yksi kanslia, jonka sitte mn-
kotvuuden suhteen pitäisi kaikki kohtuulliset
:vaatimukset täyttiiä. Tietysti etnttte saata
waatia, ettii kirkkoherra tämän wuokraisi,
waan seurakunnan otttatta asiatta olisi suorit-
t111 tästii hyyryrahat Sopiwittta olisi,
ettii setttakuttta ostaisi kiikkohetralleusa set-
laisett tvitkatalott, joss-.1 olisi myöskin sopi
wat kansliahuoneet, jotk11 sitte otttatt mie"-
lett mukaan woisi sisustaa Mutta kuntitt-
laitten kysymys, jos se otettaisiinkin esille,
waatii pitkiä walmistustoimia, tulisi tttar-
maankin wälttämättötnäksi wäliaikaisesti
touokrata yksityiseltii tähätt tarpeesen kiit)-
tettäwä huoneus. Sanomattakitt ott selwä,
että täntii olisi ln,tyriittiiwä kaupungin kes-
kustassa, jottei kettellekiiätt olisi sintte tar-
peettotttatt pitkä matka.

tiosktt siis kaikin puolin hytttäkfymme
alussa mainittuin herraitt’s ehdoituksen yh-
teisett kanslian pertustatnisesta, kehoitamme
ntyös:tkiu walittua komiteaa ottatnaatt tuott
kysymyksen tarkastettawaksi, jotta se sitte
111".111111-:1tettutt11 saattaa tulta wastaiselle tir-
konkokoukselle esitetyksi.

’l .tiun w 11 ota "’1 maittitsimttte tttto elt-doituk
sett tekiiit, oli wirhe pujthtanut lue tteloon. Aptee-
kari Hartt et" 11 ei kuuluntit näidenjoukkoon, waati
apteekari S t 1" 1" tt b e r g.

Waltiopäiwät.
Tuorstaitta 23 p t. k.

Nokoitus asiasta kesti wieläkin
keskusteltta talollissäädyssä, jossa tarkastet-
tiitt sitä rokoitus-ohjesäännön ehdoitusta,
josta hallitus ott pyvtättyt siiätyjen lau-
suntoa. Ehdoituksen 10 ja 12 3, joissa
tttäärätäätt kuttttallishallitukselle monenlaisia
welwollisuuksia rokoituksen tarpeenmukaisen
walwottttan tähdett, herätti tuonelta kohden
wastalauseita, joissa 10 §:11 suhteen waa-
dittiin (Meurn1att, Ehrströttt Holtne-
rus Ojanett Möttölä, "tepstättette en-
sikkala ja Hegerström) että se patttaisiitt
itse asetukseen, koska ei ole soweliasta että
kunttallishallituksille tttäärätiiätt uusia wel-
wollisuuksia ainoastaatt hallinnollisella ta-
walla ttiittkttitt tnille tawalliselle wirastolle
hywänsä; sekä 12 §:11 suhteen (Meurman,
Hegerströtn, Lnotna, Auwinen, Har-
tonett, Ehrströtn y. tn.) että se kokonaan
hyljättäisiin, koskit §:ssä waadittu welwol-
lisuus, walita päällystnies walwomaan ro-
koittajan toimituksia, tulisi liian rasitta-
waksi kuttnatt wirkamiehille. Toiselta puo-
lelta wastattiin, että 10 § ei sisällä tiusia
welwollisuuksia, koska kunnallisasetuksessa
tnäärätään, että kunnallismtllituksett tulee
walwoa terweydett hoitoa ja rokoituksen
edistymistä (AtvelIan ja Duttcker); 12
§:ssii määrättyä päällystttiestä arweltiin
myös tarpeelIiseksi rokoituksen menestymisen
tähdett eikä luultu sitä tointa aitoan rasit-
tawaksi, kun muitakin paitsi kunnallislau-
takuttttan jäseniä saa päällysmieheksi walita
(Awellan, Duncker, Kalli, Heikura,
Hannuksela, Pellonpää, Niihimäki,
Foudila, Brusila). Loppupäiitös olikin,
että 10 § hywäksyttiin 4 äänen enemmis-
töllä ja 12 § waatt 3 äiinen.

Kun keskusteltt ohjesäännöstä oli saatet-
ttt loppuun, päätti säätt"), edustu. Awel-
lan’in ehdoituksesta, pyytäii muita säätyjä
yhtyntään talollissäädytt päätöksiin. Sää-
dytt päätöstä wastaatt rokoitusasiassa pani
edustu. Meurman tvastalauseeu, johon
yhtyiwiit edustit" Hegerströttt, Brnsila,
Hoikka, Luotna, Tettsiikkal11, Heikkilä,
Möttölä, Pultakka, 9iiihimäki, Kor-
honcn, Iaatiuen ja tieppättett (waan
ohjesäännött 10 ja 12 §. 11 suhteent

Yleiisen watituswalioknttnan mietitttö rutt-
saatnpain waltiowarain nty 11 ntätnises-
tä yliopiston kirjastolle oli esillä sekä
pappie- että talollissäiidyssä. Edellisessä
säädyssii päätettiitt lykätä asia waltiowalio-
kinttaan, mutta talollissäädyssä se hyljättiin
24 äänetlä 21 wastaa; tähän paatokseen
waikutti ttähtäwästi edusttt "1)ieurman’in
lausunto, jossa puhuja kyllä tuottasi asian
olewan tiirkeätt, mutta wastusti kuitenkin
ttiiittett apuwarain tttyöntämistä, koska hal-
litus säätyjä kuulustanuttta ott ennenkin
tiseitt tttyötttättyt suuria suttutila eri tar-
koituksiin; eikä puhuja puolestansa sanonut
myötttäwänsä waroja nuhinkaan tarkoituk-
siin, ttiitt kauatt knitt siiädyillä ei ole oi-
keus tarkastaa ntaltion koko kulunkiartttiota.

Samoissa siiiidyissä oli myos keskustel-
tawana tnietintö sunnuntaitaan jär-
j1.;tätnisi.";tii rautateilli-i. Pappissää-
dyssä waliokunttan ntietitttö (jok113 tai 4
sunnuntai wapaanas hywiiksyttiitt, ttttttta
talollissäädyssä päätettiin, 1311 ;m :llwel-
l1111111"t";yöstiny. ttt ehdoituksesta, että
tawarajunia ei laisinkaan saisi kuljettaa
sunnuntaisin.

P".1tttkiwaliokunttatt tnietintö, jossa walio-
knnta pyytää saada esitellii mihin waltiat!-
menoiltiu Suotnen "ianiin wuoden 1881
loppttntt ieräytynyt woitto, joka tekee
5,500,055 markk-"111 20 pennia, oli käytet-
tiiwii, hywäksyttiin sekä portvaris- ettii ta-
lollissiiädyissii.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0097.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free