- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
98

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Lakiwaliokiinnan inietinnön esitysoi-
keudesta Suoiiien säädyille hyiväksyi
pappissääty keskustekeiiiatta ja ylösiioiis-

ten. Sama säätii hywäksyi myös laki-
waliokunnan iiiietiiiiiön naimiskaaren

2 luwun 5 ja 6 §:n kumoomisesta.

Pappissäädyssä tarkastettiin nyt hra
Koskiseii edellisessä kokouksessa tekemä
ehdoitus: että saniassa kun säädiit ilinoit-
taipat hywäksyiviinsä laki— ja taloiisivalio-
kunnan iiiietiiiiiöii n:o 2 maan palstoit-
taiiiisesia, myös aiioisiiuat, että ryhdyttäi-
siiii tutkimaan inillii taivalla tanieraliset
olot niin järjestettäisiin, että pienemmät-
kiii maapalstat saataisiin wälittöniään
kruunun iveroii-alaisuiiteen".

Ehdoitus hywäksyttiiii yksimielisesti, sit-
tenkuin hra Estlander piteminässä laii-
suntiossa oli asiaa puolustanut, huomaut-
taen sen yhteiskunnallista ja waltiollista
puolta, kuinka sen katitta, että kunkin
maapalstan omistaja tulisi ivälittöiiiääii
weroiialaisuuteeii kruuniin alle, kaikki iiä-
niät tulisiwat tasa—arivoisiksi tilanomista-
jain kanssa, joilla nyt on oikeus ottaa
osaa ivaltiopäiwäiniesivaaleisiii y. ni. ja
kansanwalta ineidänkiii maassa wahwistui-
si, niinkuin on käyiiyt Raiiskassa ja Nor-
jassa, joissa siunaten inaanpalstaaiiiisoi-
keiis täydellisesti wallitsee. Näitteii niuis-
tutuksien suhteen huomautti hra Koskiiieii
waan, ettei hänen ehdoituksensa tarkoita
mitään nykyisten olojen muutoksia, ivaan
tarpeellisia tarkastuksia.

Pappissäädyssä käsiteltiin myös rit. ja
aatelissäädyssä tehty anomusehdoitus ko-
mitean asettamisesta suonialaisen wirkakie-
leii kehittäiiiistä warten. Hra Jaakko Fors-
man, joiika lausunnon miikaan sääty rat-
kaisi tämän asian, ilmoitti ensin tyytywäi"
syyteiisä siitä että anomus oli tehty, eten-
kin koska se ei tahtonut miimyttää 1863
wuoden kieliasetuksen toimeenpanemista,
mutta hän ei tahtonut kaikin puolin ryh-
tyä maltokunnan eikä ehdoituksen-tekijän
kanssa. Piiljuja lausui että wirkamiesten
puuttumia tietoja suomen kielessä ei asete-
ta niinkään komitean kautta, waan tulee
heidän itse ryhtyä työhöii tämän kielen op-
mista warten. Mitä siihen tulee, että on
sanotti! Suomen kielen oleivan kypsymät-
tömäii ja riittämättömän wirkakieleksi, ar-
weli puhuja sen olewan sellaisten wirka-
miesten walituksia, jotka eiwät itse taida
kieltä. Taitcimat eiwät sitä koskaan walita.
Kirjoitusmalleista ei puhujan mielestä ol-
lut suurtakaan hyötyä. Häii ehdoitti sen-
tähden, hylkäämällä waliokunnan mietin-
nön, "ettii hallitiis asettaisi 4—miehiseii ivä-
liaikaisen kommissionin, joiika tulisi tarkas-
taa ja parannella julaistawien asetusten
ja waltiosäädyille jätettäwien lakiehdoitus-
ten ja muidenkin hallitiiksen julkaisemien
kirjoitusten suomenkielisiä tekstiä. Koini-
tean esimiehenä on joku hallituskuntaan
kuuluipa henkilö. Komitean muista jäse-
nistä pitää ainakin yhden olla lainoppi-
nut." Tämän ehdoituksen hyiväksyikin sää-
ty, wähän asiasta keskusteltua.

Pappissäädossä oli myöskin esillä yl.
walituswaliokunnan mietintö, jossa hyljät-
täiväksi ehdoiteltiin se 14 §:ii muuttaminen
kansakouluasetuksessa 11 p:ltä toukok. 1866,
joiika oli ehdoittanut pappissäädijssä hra
Helander, joka myös nyt puolusti ehdoit-
taiiiaansa muutosta, joiika tarkoituksena oli
asettaa kansakoulii papiston ja kirkon eri-
tyisen walwonnaii alle, ja luuli puhuja
että sen kautta johonkin iiiääriii estettäisiiii
ulkomaalta tulioaileivien järkeisiiskoisten
mielipiteiden waikutuksia. Tähäii yhtyiwät
myös hrat Petterssoii, Hjelt ja Järioinen,
miitta sääty hymäksyi kuitenkin 8 äänen
eiieiiimistöllä, ivaliokuiiiiaii inietiiiiiöii,jon-
ka katitta ehdoiteltu muutos on rauennut,
sillä saniaan päätökseen oivat muutkinsiiä-
dyt asiassa tulleet"

Porioarissääty päätti, hra Nyboin’iii eh-
doituksesta, kehoittaa muita säätyjä yhty-
iiiääii säädyn päätökseen koroninääräiiiva-
paattamisesta. Hrat Erwast, Waseiiius
ja Jgnatius epäiliwät kuitenkin, josko iiii-
tääii yhteensowitustä enään woisi saada
toimeen. Muuten sääty myös saatti lop-
piiuii keskustelunsa mietinnöstä, joka kos-
kee tilusten loskoinista ja maan irroitta-
mista. Tehdyistä iiiuiitosesityksistä hywäk-
syttiin muutamat 10 ja 11 §—tä koskewat.

Piirit reserwiii harjoittamista
warten.

Sännösten mukaan l ja 2 §:ssä arin.
asetuksessa Suomen sotawäen reserniistä
30 p:ltä marraskuuta 1881 on Keis. Ma-
jesteti iiähnijt hywäksi niääriitä Suomen-
iiiaaii kunnat jaettaiviksi kolmenkyiiimeneen
ja kahteen reserniikoiiipanian piiriin ja kah-
deksaaii pataljonan reserwipiiriiii, joista
tässä mainitsemme Turun ja Poriii lääniä
koskewat:—

4:s Reserwikomppanian piiri.
Hiitisten, Naivoii, Korpon, Hoiitskärin,
Paraisten ja Sauwon pitäjät, Kariiiian
kappeli, Paimion ja Halikon pitäjät, An-
gelnieinen kappeli, Uskelaii pitäjä ja Sa-
lon kauppala, Muurlan kappeli, "Perttelin,
Kiikalaii ja Kiskon pitäjät, Siioiniisjärioen
kappeli, "Perniöii pitäjii, Ylikyläii ja Finn-
byyn kappelit, Keniiön pitäjä, Dragssjärd-
iii, Westaiifjärdin, Euran ja Karinaisten
kappelit, Marttilan pitäjä ja Kosken kap-
peli.

2:n Turun pataljonan reserwi-
piiri.

5:s §lleserwikomppanian piiri.
Rymättylän pitäjä, Meriiiiaskuii kap-
peli, Piikkiöii pitäjä, Kuiisistoii kappeli,
Niiiiinien pitäjä, .llakskerraii kotipeli, Tii-
run kaupunki, Liedoii ja Räiitämäen pitä-
jät, Paattisten kappeli, Naision pitäjä,
Raaiitaliii maaseurakunta, Maskun" pitäjä,
:liuskoii ja Wahdon kappelit, Nousiaisten,
Alastaroii ja Loiiiiaan pitäjät, Metsäiuaaii
kappeli, Pöytyciii ja Orihpään pitäjät,
Prunkkalan ja "Yläiieen kappelit.

6:s ilkeserivikomppanian piiri.
Haiiimarlandiii, Ekkerööii ja Fiiiströmin

pitäjät, Geetan kappeli, Maarianhaminan
kaupunki, Jomalaii ja Lenilaiidin pitäjät,
Luntiparlandin kappeli, Föglöön pitäjä,
Köökarin kappeli, Saltwiikin, Siindin ja
Wordööu pitäjät, Sottungan kappeli, Kiiiii-
lingin, Bräiidööii ja Leinuii pitäjät, As-
kaisten ja Mietoisten kappelit, Mynäiiiäeii
pitäjä, Karjalaii ja Wehmalaisten kappelit,
Taiivassalon pitäjä, Welkuan, Kiwiiiiaaii
ja Jniöii kappelit, Wehiiiaan pitäjä, Loka-
lahden kappeli, Uudeiikirkoii pitäjä, Uusi-
kaupunki, Uiideiikaupuiigin maaseurakunta,
Laitilan pitäjä, Pyhäiiiaan eiiiiiseurakunta,
Pyhämaan saariseurakunta, Hiiiiierjoeii pi-
täjä, Hoiikilahden kappeli, Rauinaii kau-
punki, Rauman maaseurakunta ja Lapiii
pitäjä.
7 :s §lieseruiikomppanian piiri.

Euran pitäjä, Kiukiaisten kappeli, Eura-
joen pitäjä, Luwian kappeli, Kokemäeii,
".Harjaiviillcin, Köijliöii ja Siikijläii pitäjät,
Poriii kaupunki, Poriii maaseurakunta,
Ulwilau ja Nakkilaii pitäjät, Lewanpellon,
Noriiiarkim, Ahlaisteii ja Poomarkuii kap-
pelit, Merikarivian ja Siikaisten pitäjät,
Wampulan kappeli.

8:3 Reserwikoinppanian piiri.

Ikaalisten pitäjä ja Jkaalisten kauppala,
Jäiiiijäriven kappeli, Kankaaiipään pitäjä,
Karwiaii ja Honkajoen kappelit Parkaiion
ja Häiiieenkyröii pitäjät, Wiljakkalan kap-
peli, Mouhijärweii pitäjä, Suodenniemeii
kappeli, Laivian ja Karkiiii pitäjät, Suo-
niemeii kappeli, Tyrwään pitäjä, Kiikaii,
Kiikoisten ja Kaiiwatsaii kappelit, Huittisteii
ja Punkalaitumen piiäjät.

Kotimaalta;
—— Keis. Turun howioikeus otti eilen
kanslistiksi hoivioikeuteeii iv. tuomarin jii-
risutriusqioe kandidaatin F. Lundeiiius’eii.
— Turun hippakunnaii uutisia. Tule-
waii toukokiliin 1 p. astuivat mirkoihinsa:
kirkkoherraivirkaan Kankaanpäässä kirkko-
herra M. B" Hannelius, Säkiilässä w. t.
kappalainen B A. Mandellöf, — Keii-
riiulla roivasti J. Waren, 8;)änieenliiinas-
sa ja Waiiajassa iv. pastori K. F. Oller,
Broiiiiirfissa iv. pastori G. Högluiid ja
Orawaisissa kirkkoherra F. Hedberg; kap-
palaisen ivirkaan Uudellakirkolla kapp.apul.
F. O. Bloiiiqwist, Karivialla iv. t. kap.
W. Ingiiiaii, Längeliiiäellä iv. t. kirkko-
herra A. Nyström, Keiniössä iv. t. kirkko-
herra I. Granö, Lapwertissä. iv. pastori
O. A. Haniieliiis, Solwissa pastoriii
apul. N: Elfioiiig ja Wöyrillä w. pastori
E. Malniberg; toisen kappalaisen ioirkaaii
Periiiössä kappalainen J. F. Silwaiider;
pitäjän apulaisen wirkaan Maalahdessa
iv. pastori K. G. Hoheiithal. — Määrä-
tyt mirkaa tekeinään ensi Wapiin päi-
wästä; kapp. Mouhijärivellä A. E. Wel-
lenius oman wirkansa ohessa hoitamaan
kirkkoherrainvirkaa siellä ja kapp. wirkaa
Suodeniiiemellä; iv. t. kapp, Jiiiössä F.
B. anerg iv. t" kappalaiseksi Kökariin ja
Sottiiiigaan; Taiwassalon ivirasto iiiah-

dollisiiuden mukaan hoitamaan papillisia
toimia Jniössä: Halikoii wirasto hoita-
maan kapp. ivirkaa Angelnieniessä; w. t.
kapp. Kemiössä V. E. Ahstedt iv. t. kirk-
koherraksi ja kapp. apul. Lapualla; w. t.
kirkkoherra Kankaanpäässä K. H. Liiidfors
w. t. kappal. Honkajoelle.

—— Määräys. Asiastii tehdyn esityksen
mukaan on tämän läänin maaherra t. k.
24 p. iiiääräiiyt iiierikatteiiii C. W. Wi-
kaaderin ja G. E" Mattsst-iiin sekä insi-
iiööri C. E. Stigzeliuksen höyrylaiivain
tarkastajiksi eiisitiileivain kolmen iouodeii ai-
alla ja samalla ivalinnut iuerikattciiii C.
F. Burgiiiaiiin, morakonsuli W:ni Crichtoiiin
ja asessori C. E. Steniuksen moramiehiksi
näissä tarkastelniuksissa.

— Wiilisijasia ivanaiileltii. Keis se-
naatti on t. k. 20 päiwänä wapauttanut
oinasta pyyniiöstä kappalaisen Nuinmen
pitäjässä theol. kand. Sawoliii’in maalisi-
jasta :liyniättylän kappalaismirkaan.
urkurikoulun laulajaisissa tämän
kuiin 12 päiwänä ivarattomain oppilasten
hywäksi mainitussa koulussa tiili puhdasta
ivoittoii 417 mk. 46 peiiniä. Näistä on
annettu ioaroja neljälletoista oppilaalle.

— Henkil’irjurinwirkaa Ikaalisteii kihla-
kunnassa, johoii hakemusaika päättiii t.
k. 24 p:iiä, oivat hakeneet: Kymen kihla-
kunnan henkikirjuri Kustaa Liiidgren, Us-
kelan piirikunnan nimismies Kaarlo Ju-
hani Seivonius, ivaratiioinarit I. O. Sö-
derströiii ja Theodor Ljiingberg sekä senaa-
tin yliiii. kamarikirjuri Kaarlo Aukusti
Riiiisten. Näistä iviidestä hakijasta kuu-
luu läänin kiiiveriiööri pannut ehdoille
ensi sijassa henkikirjuri Liiidgren’in puol-
tosaiialla, toisessa sijassa senaatin yliin.
kamarikirjurin Runsten’in ja kolmannessa
waratiioiiiari Ljuiiglierg’in.

—— Awonaista oikeiisiieiiwosiiiielieiiwii–
taa täällä oivat hakeneet raastupaoikeuden
notario, ioaratiiomari Aksel Alander, ho-
ivioikeiideiiregistraattori Aleksaiider Wetter-
hoff ja raastiipiioikeudeiiiiotario, wara-
tiio:iiari Albert Reiiiis.

—— Railliiisseiiraii kokous. Wiime per-
jaiitaiiia oli täkäläisellä raittius-seuralla
ensiniiiiäiiien kokouksensa. Kokoiiksessii pi-
deitiiii esiteliniä raittiudesta sekä tarjottiin
niirwokkeina teetit ja ivoileipiä. Johto-
kunnan jäseiiiksi walittiin lähetyssaarnaa-
jat Hedeiiströni ja Obloiii, pastori Olssoii,
opettaja Werkko, kauppias Hallma"n ja sep-
pä Iohnsson. (A. P.)

— Kiiiiila lokia käsiteläiån Turiin lää-
iiiiiräiilterissii. Wiiiiie Helniikuiiii lopussa
lähetti Raiiiiiaii merikoulun johtaja Tii-
russit olemalle asiamiehelle-iisti suomeksi kir-
joitetiiii tilauksen ja waltiiiiskirjan koululle
annetun waltioamun nostamista warten
lääiiiiii rahastosta, Mutta lääninrahas-
toiihoitaja herra ":leiteriiian kielsi maksa-
masta ulos rahoja, koska ivaltuuskirja miika
oli laiton; sen olisi niiiiittäin herra lää-
niiirahastoiihoitajaii mielestä "uusiini-ain
asetusten mukaan" pitänyt oleinaan ruot-
siksi kirjoitetiiii. Einnie yiiiiiiärrä kuinka



L ——;. — " ,.— "-. .—,".-; -." "
R tIl– -k - sitten "joutuneen elceylcaiin "ja liyyiiilcin mali" yaiilcimme menetteleiei; sillä niitti liiiii roi peittomme, paaret ja laelcimme liäneii niille;
(- " o "ll !un-non" äolliSta oli; että liitii tällä ailcaa oli yoinut Iaacla ailiaaii, "joS lisin ponnisteli yoimianöii, miitta Se oli liiiiteiilciii lcaulieiiii raalcaa työ.
"kelli-) ylläpitäii lienlceiieii metamaa, !aililca emme esitti meillä oli riittisi/iit totlietulceet. liiilclca me lcaniioimine liiiiitii lcalceittain,
stBracly?” liiiuclaliclimme lcailclci lcoline oilcejn lciiaittiineet, lcuiiilca liän tiilyiein oli erilaina aryeli, ettii liyyiu litisisi paineli, "jolloin teiSet lialiSi taluttiiiat lieyoeia, lciiyi

liisimmäetyneiiiä, ja tätä nini-5. lausuttaessa
aitasi meteli-ihminen eilniiineä "ja lcatSei mei-
liin lrailclciin "jäylcäeti "ja liauiiii —— mutta ei
lajeinlcaaii enääiin uiin liurjaeti lenin ennen"
Sitten ummisti lillii ne jiilleeii ja pysyi liilc-
liumattomana raunalliSeeti manaamaeea.
Uiin lianaii liuin liäii piti silmäneä- aulci,
ei lculiaaii ineietä ualialtanut saimaltaan ea-
noa. liueta linn liäii ne "jälleeii ummieti"
pulilceeiinme Sanoilcei; "ja mliiii, itee, "jolta en-
tisinii ailioina olin Braily"n tuntenut, liun-
claliilin nyt liäinmiietyiieenä: "liyllt’i tämä
isaan täytyy olla Bi"aily". Iliininen 86 on,
näyttäitäi’in leuinlca yilliatyneeltä nyi/aneli!
liiiiieii lcynteiiaä ja liiulcSenSa orat raan njin
!illeilcei lcaSyaneet ja likinen ilionSa on lcyl-
la; yuoeilcauaia oltuansa tuulen ja tiiiSlciin
liuulitoiiiana, yoiiint lciiyäii nalianlcaltaieelcai.””
I(;i"ta lcauemmiii me liäntii tiisaa tarlcaS-
teliinme, altti enemmän tulimme yalcuutetuilc-
ei, ett’ei ne ellutliaan miltääii oiliea meteti-
iliuiiuen — "joniin-)iemte Saclut lcertoiiat ——
saan teclellalcin riian ejllietynyt iliuiiiien,
"ja tiriset, "jotlia Boyil alisiin liysin tuiiei, lioe-
lca litin eli ne lierran aitonut "ju maneeti
sittemmin iiiilinyt, eiyät anoneet mesiliin
epäillä, ettii tiimit eileeeiimme oli teäellaliin
lioyaonniiieii Braily" —— lopulcei me aryaeim-
meltin, lcuiiilca liäiielle lienee liäynyt,
Icailclci me tiesimme baneri yuoeilcaueia

menetellyt ilman yallceata "ja yaatteita. Btta
tuollaiset onnettomat riiineiii "joutueat tay-
clellieeeti liiilluuäen tiultaan aelia palcenerat
jonlcun ilimiSen lälieStyeSSTi, oli !nytta niet-
Sii.inailla liyyiii tunnettu toelasia. 0lili0 liäii
esse eiiiiiin parannettayieea? — eilcö liiinen
lienlceneä olliit airiialcei turmeltunut ja rosin-
melco toiyoa Saattayamme palauttaa likinen
jälleeii taliaieiii elämäiin? 89 eli toeiii aSia,
"jaulia raata tuleyaieiiiie oli ratlcaieeya. I(uiii—
minlcin iiie talicloimme, liäntii pelaataalcaein-
me, teliclä lciiililci mitä iraan yoimme, "ja liun
me tiesimme liäiieii tällii liet-liellii oleyan
yaaiattoinan; yailclciipa liitii jalleen "joutuisi-
liiii raiyoiliiii, pillitimme yieilii liiiueii myt-tii
läliinipiiäii uutthaloon.

8e oli l:nitenlcin lielpoiniiiiii pitsitetty lcuiii
telity; .sillä Suiiren, paiiiayan mielien lsanta-
minen niin pitlclin niatlcan aelliiiaeii metsiin
lapi, yielii eitteiilciii, raililta liiiii ei rupeisi
yastuateleninan, ei toilellalcaan ollut inilciiiiii
"soutaisa asia. lloyil eliclciitti; ettii me toi-
mittaisimme liiinen ]aliinin-illis, iioiii yiicleii
penilculinan piittasit olet/iille joelle eelcii lio-
yertaiaimme ajellii lcauootiii (riiiilien;), "jolla
uojalinine paljoa lielpoinmin lillutti liuljettiia.
I’ienet meteliltiryeet" — niin lcutSutut toma-
liaiilcit —— oli meillä "jolcaieella tietysti myi)-
tä, ja tuuma oli ainaliin maliclollinen.

Icailclci riippui nyt toeiii siitit, lciiiiilca

"joa me aeettaielmme likinen lieuoeelle, me
soisimme aiua pitää likinen lstiteneii siilattui-
na "ja iitinen eillii tayoiii lielcaSSa, "ja aina-
lcin olisi Se meille lcailciSta inulcarin tapa —
mutta olieilco Se myöe luinen mielensä niu-
lcaan? —– Biiejmmiiieeatä lcoetulceeata, min-
liä teimme, ei meille ollut paljoltaan lielioi-
tueta; Iillä elimme tarttuneet liiiueeii lciin-
ni, noetaalcseiiiine liäneii liiljalceeen alna,
lcuii liitii lcailcilla tauoin lcoetti eaaila lciiteii-
sii ja jallciin:ia irlii ja pureelceli ymparilleen
linju rilli peto,

"1; r a (1 y! 13 !- a il y !" liiiiiSi Boyil lio-
nalla, rulcojleralla liiiiiellii "ja lciiin teiilioyoi-
malla yailcutti ee aana liiiiieeii. IIiiii istui,
liypiilitäen pyetyyn, iilclciti liililcuiii:ittoinanii
ailiisi "ja l:atSeli jiiylciiati nieitii jolcaiata jäi"-
jeStiiiiSii; uitteii ummisti liiiii jiilleeii ailinkin-
aii ja iiaipiii liiljalcaeen tul:iijeiii alaa ean-
iialle. ’l’uiman ponnietulceen liitutta oli liaa-
ye. liiiiieii jiiiiieeiiiiii jiilleeii mennyt aulci "ja
rupee-i lioiiaati yerta isut-tainaan, "ju iiieiiliiii
täytyi ne jiilleeii aitoa. lllntta liitii salli
riiiiliiilliaena Sen tapalitua, ja auliasi yielii
muutaman lcerraii eiliiitiiiaiiliiii, ilmau eniiiii:
rieliuinatta ja telceuiiittii, enään yiiliintiilciiiin
yaatariiitaa.

liitteuatamieta me emine lcuitenlcaaii eiiiiiiii
iielcaltaneet livottaa "ja iitilinietiinine !senttili-

ilen saleieta "ja eliaista, joille ine letitimme

Ie lcujteuliin mellceiii liian raelcalcei liuar-
iii:ilcei "ja me pillitimme yiiinein panna liii"-
iieii, ainaliin iioetteelcei, liet-osien eellciiiin.

nil’aicliit,lco !aitonet-iia, Brucly?" lcyöyi liä-
neitti Boyä. IIiin ei liiiSlsunut armaaltaan,
mutta nataaliti "jälleen nimesi nimittiiieeii.
"liltlcö tunne minua eiiiiiiii? liyeyi inetaäetä"
"jii yielii liiiiieltli, lcoettaen lierta yielii. lierat-
teiii likinen lieiilcieiii painijansa; mutta se oli
turliaa" IIäii ei inerlcilliilcäi-"iii ilmoittanut
yiniiiiiitiineeneti aitioatalcaaii tuuna lcolco pu-
lieeetii, iia-iiii lcateoi piiri liertaii peljästynee-
iiii yiiipäiilleen, lcuin oliSi liitii liiilceniit lioi-
iioa pnlcoeii jiiiiietiilceeeii. lcuiteulcin tulu-
tettiiii eeille lietonen, öiiiioiii liiiilciSl-a, ——
aillä nie oliSiinnie lcantamineen lculiitt-aueet
lcolco yiilcon, yieileeeiiiiiiiie lilluen läliiinpiiiin
uiitiJiiSuntoon —— "ja nyt ine iiarot-rieti l:ee-
timiiie piilietiiii lilluen "jullinne-ii irlci alteista.
!csulet jiiiisiit liiiitenlciii yielä aitojaiii liiiiien
uellcäiieii tulia, "ju tieliima seinei, peitto liii-
ileaeiiän, yiiliiiiinii lioti pulliolla lieittiiiniiiin
Se "iiiiiien pillinesi ylitao, "joe liiiii tiiaa niiyt-
tiii.ei lialua rupeemaan hampaitaan liityttii-
iiiiiiiii.

llluttii jliiiieelceemuie nalli liiin nyt lcailcen
riiuliaeaa tapahtuit. ille nostimme liäneii
yareyimti jii liiljalceeeii lieroeelle, ett’emme
liiintii yaliiiigoittuiei, "ja sitten inatlcueliinme
eteenpiiiu, lcalcui liiiiniiiiillulcin piiotella, pi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0098.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free