Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
taaskin päätettäwä, kuuluuko jänis hyödyl-
listen waan wahingollisten eläinteti jouk;
koon, tnutta 39 äänellä 20 ivastaan sai
jänis sen lohduttaman tuomion, että se on
luettawa hyödyllisten eläinten joukkoon ja
ott siis, tiiiiikiiiti tähättkiti asti, laiti katitta
suojeltu ntäärättyiiä aikana ainakiit ihmi-
siltä, waikka ei tiiuilta wihollisiltaan.
tliorwarissiiädyssä keskiisteltiiit yleisen
walititswaliokunnatt tiiietitinöstä, joka kos-
kee geoloogisia tutkimuksia Suomessa. Muit:
taituit puhujat (Kurteit, Nyltom, —Pelkotieii)
arweliwat hyödyti tiäistä tutkimuksista ole-
wan wähäpätöisen eikii sitiitkaaii nitistiin:
wan niitä kustannuksia, joita erityitten uitsi
wirasto tätä asiaa wartett waatisi; toiset
taas (Neowius, Maliiigren y. in. puolus-
tiwat asian tärkeyttä, etenkin koska entiset
tutkimiset kadottaisintat arwonsa, ettei niitä
kohta jatketa. Säiidyn päätökset asiassa
oliwat, että suurempia waroja myönnettäi-
siin geoloogisteii tutkimisten jatkamiseksi,
mutta ettei tiutta wirastoa sitä warteit ase-
tettaisi; kuitenkin olisi maanwiljelys geoloo-
gi otettawa.
Muuten oli sekä pappis" että porwaris-
säädyssä esillä kysymyksiä sowitusehdoitttk-
sista. Talollissäädijit pyyntiilin, että iiiuitt
säädyt yhtyisiwät sen päätöksiiti rokoitus-
asiassa, suostui pappissäiity kohta yksiitiie-
lisesti ja porwarissääty myöskin pääasias-
sa. Porwarissäädyn pyyntii, ettii inuitt
säädyt yhtyisiwät sen päätöksiin koron wa-
pauttantisesta, joka nyt oli esillii pappis-
säädiissä, herätti täällä pitkäit keskitsteliiii,
jonka kestäesiä hra §iienwall waatii eniten
selittäiiiistiinsä syistä, että sääty hylkää-
mällä tämän pyyuniin pysyisi entisessä pää-
töksessään; toiset taas, Geitlin, Hjelt, :liord-
ströin, Roseitgren, Donner) puolustiwat
pyyntilin hytitäksytitistä, iitiitta kiin hra
Kihlman esiintoi "seit rajoittaman ehdoititk-
sen, että waati yleisille paiikeille myönnet-
täisiiit koronmapaus, lykiittiiti asian lopul-
linen ratkaiseminen seiiraawaatt kokoukseeti.
Walioknntain niietiutöjii;
KKIL’.
Yleisen Walituswaliokunnan inietintö
u:o 9 kolmen 5ilortviirissäädyssä tehdyn eh-
doituksett johdosta, jotka koskewat Turun,
Wiipurin ja Käkisalmeu linnojen korjausta.
Waliokunta ehdoittaa että säädyt anoi-
siwat:
a) että Keisarillitien Majesteti armossa
käskisi ryhtymiian tehokkaihin toititiiit Suo-
meii iiiiiiitaisliiinojeit suojelemiseksi edelleeii
rappeutumiselta ja sen ohella kaikkien seitt-
moisten toimien estäniiseksi, jotka tawalla
tai toisella woiwat olla haitaksi niiden wits-
taiselle korjaukselle; sekit
b) että Keisarillineii Majesteti asiantun-
tijaiit lausunnon saatuansa antaisi thltio-
säädyille armolliseti esityksen maamme mui-
naislinnojen, etinen iiiitita Wiipurin, Tii-
run ja .stäkisalmen liiiiiaitt, laweammasta
korjauksesta ynnä seitiiitykseit siihen tartuit-
tawista kustantiiiksista.
Wastalauseen owat tehneet hrat K. E"
Stenbäck j Ediv. Atvellan, jotka ehdottamat
että annettawa alantaiiteit anomus asiassa
supistettaisiiit ainoastaan sellaisten tointen
pyyntöön, joita nykyinett hetki kipeimmin
kaipaa. "
K o tk in a " l t a.
Määt-tåralioja lukkari" ja urkurikou-
lulle Turussa. Siitä tehdystä esityksestä
ott keis. Majesteti, laulunopettajaan K.
G" Waseniuksen ja urkuri O; A. —Pahl-
inan’in Turun kaupungissa perustattian ja
johtaman koittiin woimassa pitätiiistä war-
ten ltikkari- ja urkurioppilaitten walmis-
taiiuseksi maan ewankelis—lutherilaisia seura-
kuntia warten, tahtonut armossa sitoda
6,000 markan wuotuisen tnäärärahan Suo-
iiteii yleisistä ivaroisia yhtäläisillii ehdoilla
kuin tähän asti iiiaksettawiksi wiiden wuo-
den kuluessa, litkien tatittnikuun 1 p:stii
]883
—— Paikaniikoroiiiista. Keis. senati oit,
kouluylihailituksen esityksestä, antanut apu-
laislehtorille Turun lyseossa G. Cygnaeuk-
selle 600 iitarkkaa ioitodessa.
— Ikiiwä ensihuomio. Tiillä löytywä
kauppakoulu tiaiittii waltio-anita 4000 sin.
witotiiisesti. Waait kitteti ittitittkiit satiiaii-
tapaiset awut on sekiii inyöiinetty aiuoas-
taan muutamaksi wuodeksi kerrallaan, Seu-
raiiksena tästä oit, että johtokunnan täy-
tyy aina initutaiitan wuodeit päästä uit-
distaa pyyntönsä waltio-aivasta. Mainit-
tit johtokuitta ei kuitenkaan tietääksemme
ole olliit pariin wuoteen kossa, waikka ra-
tia-annin pyyntii olisi olliit iiudistettawa.
Ntit kuulitu johtokitnta hiljakkoin olleen
koossa, kiiti raha-asiat alkoiwat käydä tu-
kaliksi. "Tultiiit kokoon, tiitiiiiittiitt, eiköhän
senaatti enää iityöntiinekään apuansa, kosk-
ei mitään olliit kttitliitiitt. Waait yhtäkkiä
seltveni asia" Awunpyuntiiä ei ollutkaan
liihettetty, waikka se olisi olliit tehtäwä jo
kaksi wuotta siitett.
Nyt johtokunnalla ei ole tiiuitta neuiooa
kiiiit pyytää senaatilta apua myöskin iiiiil-
le kahdelle wiime kuluneelle wuodelle, muu-
ten ei näet warat riitä" Johtokitnnan
lienee kiiitettkin jotenkin tukala tehdä täl-
laiiien pyyntö, seuaatille, koskit helposti
sieltäpäiit johtokuitta saattaisi saada hywin
aitsaitutt huomautuksen lewäperäisyydes-
täätt. Mainitun johtokutinan esiitiies on
kreiwi C. M. Cretitz ja sen sihteeriiiä ott
olliit pormestari H Hiiekert.
Suouieit kieli sikietsäliallituksessa
Metsähallitns oit kiertokirjeessä touko-
kuun 7:ltä päiwältä 1881 miiäräiinyt,
että metsäherrojett tulee wirkatoimissaan
noudattaa kieliasetusta ninodelta 1865.
Täinäti inukaati otvat esimerkiksi kaikki asia-
kirjat aiittettawat suomeitkielellä uiille wirka-
tittojen wuoraajille, jotka sitä tahtowat.
Maaliskuitssa tänä wuonna tiili Metsii-
hallituksesta kiertokirje, jossa mainittit hai-
littts uudestaan muistuttaa asiaitoiitaisia
—–—-
wirkamiehiä ensiksi mainitun kiertokirjeen
niääräysten iioiidattaiitisesta, mutta lisää,
että kaikki asiakirjat owat Metsähallitukseen
annettawat riiotsiti kielellä. Kun tietää
että kaikki kontrahdit ja tnuut sopiittttskir
jat owat etisiksi Metsähallituksen wahwistet
tawat, enitett ktiiii ne jätetään asianoinai-
sille, seuraa tästä tnääräyksestä, että wirka-
iiiiehet saawat kirjoittaa kaksi kappaletta,
yhden asian otitaisia warten suomeit kielellä,
toisen Metsähallitusta warten ruotsin kie-
lellä. Eiköhäii Metsähallitukseii tulisi ytit-
titärtää itiin paljoii suomeit kieltä, että se
woisi tarkasttia sellaisia mainitulla kielellä
kirjoitettuja asiakirjoja, jotka owat meite"
wät suomalaisille asianomaiselle, ilttittn
inyötä seuraawaa ruotsalaista käätin’ostä.
Aiitakin oleiiitiie waltiokalenterista huoman-
neet mainitussa wirastossa pitliveleivait
wirkaniiehiä, jotka oiotit tulleet iiiiiärätyik-
sii mirkoihinsa jälkeen Tatitmikuun 1päi-
wää 1872 ja siis owat nielwolliset kiitittä-
tiiään suomeit kieltä kaikissa siioin-".tlaiselle
wäestölle antiettaioissa kirjoituksissa.
— Kiinnaliismakstit tämän wuoden tar-
peitten täyttäitiiseksi kaupungissa tekewät
koontikirjan utitkaan:
3,155 ivero-äyriä rakeunttkseta ii- 13:
60 kuiiiiallisweroa ja 1 mk. ma-
joitiis maksua , . 45,960: —
0,13; " elinkeinosta . 133,356: 40;
9,320 " palkoista . i36,072: —–—
5,696 " miestä a 2 siit. 11,392: —
7,352 „ waitiioa a 1 siit. 7,352: —-
Tonttirahoja . . 11,678: 43.
Yhteen 345,810: 8:3;
— Majoitusmaksusia on 20 hetikeä
wapautetttt, tekewä 103 wero-äyriä rakeit-
uuksista.
— Htiljtittti anomus. Raivintolan pi-
täjä J. W. Tiiritqwist"iu anomuksen saada
harjoittaa rawintolaliikettä lkitpittatilla, on
iitaistraatti hyljäitttyt.
– Täkiiliiiseit työliiioiieeit waliokutiitaii
jäseniksi walittiin t. k. 1 p. roiiniat toh;
toritina Emelie Bonsdorff, koiisuliiina Char-
lotte Kitiulin, lehtorinromua Augusta
Schultz sekit Seliiia Nordlin, neidet Alek-
sandra Gylling, Dahlen, Sallmen, Maex-
itioiitatt, Pauliue Falek ja Bettij Elfwing
sekä herrat kreiwi Carl Arinfelt, tohtori
B. Hahl, titaisteri E. 3)iönubäck, maalaaja-
mestari K ii. Hellstein, tohtori A. R.
Spoof, tukkukauppias Fr, Rettig, howioi-
keusneiiwos E. Stadigh, kauppias I. Os-
terlilad ioarapastori G. F. Stenström ja
maisteri A. Malmgren.
—— "Tttöhuoiu-en johtokuitta päätti koko-
uksessa t. k. 1 p. että ryhdyttäisiiit niiu
pian kitiit sitiiikiit Tuonelan tilailit olewan
rakennuksen korjaustyöhöii, jota wastaan
uuden rakennuksen mainitulla tilalla ra-
keitt-.iiitiseu kysymys lykättiitt johtokuntiaii
syyskuussa tapahtumaan kokoitkseeii.
statisaiouliijohtokunuan kuukaus-ko-
kouksessa wiime tuorstaina käsiteiitiiii seit-
raawat asiat:
§italiatoimikamari oli ilmoittanut että
kaitpuiiginwaltuttsmiehettaittiitikiiiiit 11 p:nä
oliwat myöntyneet jobtokunnait pyyntöön
nykyiseksi wuodeksi saada wähittäiiiniyynti-
ja aimiskeluyhtiön ivoittorahoista 800
markkaa kirjoitus" ja piirustusaineiden
hankkimiseksi y. iit. warattoiitia kansakou-
lunoppilaita warten. —–— Toinen opettaja-
tar ruotsalaisessa alemmassa kansakoulussa
N:o 3, Naäma Wiander sai pyynnöstä
wirkaeroii. Saiiottu wirka julistettiin awo-
iiaiseksi ja on kirjallisesti haettawa eititett tule-
wan toukokuun 15päiuiää. — Waltuusmies-
ten pyyntöön saada johtokutinalta lausunto
koulun perustamisesta tllikisaarellepäätettiin
wastata, ettei johtokunta puolestaan woinut
iuyöiityä hakemukseen, pääasiallisesti siitä
syystä, että kouluikiiisteii lasten lukumaiiii-
tulla saarella ott itiin wähäinen, että koulun
perustautinen ott tarpeeton. Johtokuitta
ktiiteitkin päätti ehdoittaa waltuusiniestett
tarkastettawaksi, eikö olisi sopiwaa antaa
pientä raha-apua, jotta iiiitiiiitiin saaren
asukkaideit lapset olisiwat tilaisuudessa käy-
dä likeisen Hirweitlitpdoit kansakoulussa. —
Kauppias G. F. :llkeriitan’in lahjoittama
2,000 markan apuraha wähäitilasteii kou-
luja ntarteit oli, koskit sanotut koulut piak-
koin tykkäitään lakkaittetaan, aitiiettit kau-
sakouluille. Kiitos tästä oli kirjallisesti
aiinettawa wainajan perillisille. — Pää-
tettiiit ivaltuusiniehiltä pyytää tarpeellista
raha-apua 3 rinnakkaisluokan periistaini-
seksi yleiitiiiissä kaitsakoitluissa. !liii’iiiät
luokat alkaisiwat waikittuksensa syyskuun
1:stä p:stii 1882.
– Tatiaiiirma; T. k. ensi päiwä jou-
tui koiteettkäyttäjä Baug jostakin waromat-
tittniiudesta kiiytitirattaaseit Turun piiun-
siewistystehtaassa, josta oli seurauksena, et-
tä hän, eittien kun saatiiit kone pysähty-
mään, jo oli kuollut. (S. T.)
— .iiewennetiii rangaistus; Emännöit-
sijä Ahlgrenin, jonka täkäläineii raastu-
paoiketis tuontiisi iiiitrhapolttoyrityksestä
lehtori Arrhenius’in talossa Piispankadun
warrella, on Turuit huivioikeus paitsi sitä,
mitä raastupaoikeus jo eitiieii on inääräit-
nyt, ttiotitiiiiiitt paljastit iiteitetteliistä ih-
mistä wastaan yhden wuotiseit wankeuteen.
Wedeit piiialle iioitssiit ruumis.
Rnissalon sillait wieressä iöydettiiii wiime
sunnuntai-aamuna iioiit 10 wuoden wan-
hatt tyttiilapseit ruumis. Jo wiikon päi-
ioiit oli ruumis nähty kelluwan liunan
aitkolla, tiiutta se oli otaksitttu"kuolleeksi
elukaksi eli tuituksi esitteeksi. (:ll. 11.)
Eiiiiiisnojeiiistiitdislyisen witosikoko-
uksessa wiime perjaiitaiiia k. Suoiiten ta-
lousseuran huoueuksessa luetussa wuosiker-
toiuuksesta esiintyi iiiittitt miuissa:
että 11 henkiliiä oli yhdistyksen liuo-
lesta waadittti iitastaaiitaan ja ttioinittu
sakkoihin eläiittiiäkkiiykiestii; ettii ii; keittio-
tonta heinosta oli omistajainsa räiikkäätni-
sistä pelastettu ja tapettu; että iiiaistraa-
tin tehtäwäksii oli aittiettu ryhtiiä toititiin
majamaisuuksien poistamiseksi mitä koskee
iliitaa ja ivaloa kaupungin nawetoissa ja
talleissa; että rautapeltisiä sankoja oli hau-
:l’rialiiialteoiit wapauttanut.
Suomennon.
!susiin-tiainen iiiieii.
llSieoliiSet leuoletnaan asti.
anrinieo lasieeni leirleieaaSti loistaen letiti-
naitten taaleSe, "jotieii )piparini-iit (jerusale-
mia; "tittoina raittiint sen leititaiSet Siiteet
Fli .lucie-ati laaieöoja, jtttiea i"iitet"öit8ii"iit iita-
IiaSti; niiniieöjntnäö, grauaattioniena-piin ja
öijztpnn learit-)irat runsaita ltecleitniii, joita
tarjoii’at i"it"i"oitnleIeie8i inatlenSt-ajalie piiliriin
kielteeeöii. Kiiiiron’in piiro juoieSi iiiijua 80-
iiSteii 0ij)"i"naren jiinreiia -loSakatin laaieSoii
lapi; leoitta etelait aiieaineu )4) peitti lealleen;
aitiotie-taati 2ionin ruori junii eeti utarmori-
paiatzit, pitieiit muurit, tornit ja railit 8eicii.,
eniten ieaileleia; Seit iltatiet temppeli leuran-
titiinit tarleeian ja liittiin-"tinaisina iilaii purp-
piiraiiitoittartia kuittuanrantaa rastaan, ’i’iiiiiii
ei alitit Se ieotiiea temppeli, jouiea Saiomo
pJ’StFtti, .stillit eeliini oli joutunut tulen 8aa—
iiiieei, lenti Ueituieaneaat" paljolti-l Jernniiientitt;
eileki Se tn)"i"i8iei"tiiii oliut Seiiiiinett lenin temp-
peli Jeeanieaett aiieoitia, ietiit iiiiiiingae lle-
i"otlea oli mitii loistat-ummin learini-antit itaa-
lian temppelin, —— ei, tiitiiii oii Se )eleeni-
leertainen miitta mttjeeteetiliiuen temppeli,
joniea tuaanpaieoiaiöet 8erni)ai)elin ja Jeiio-
8nati joiuleiia alitat tuleentuneet, rasiat-§toi-
sessa leiiäeenii" ja ntieieiea teiiSeSIa, tultuansa
leotia Baitelieta. liiiieii maittaiiaiii noittia ei-
leii riieleaitten lenita ollnt tiitii temppelis ra-
leentaniit, ratin eot-retiin ja tallittiin leaneaii
naltaita, altis innostun oman niaanSaja oinait
Jnniaiauaa puolesta oli let:iiiottauiit itiiiitiit
raitit-eit ja lennuina-tirroiset titnnriiiiiarjat. Seii
iennnia oli oleini paijoa suurempi ieniit initi-
ieii Siiiontoti irtaallisella ieiiiiaiia ja itopoaiia
"ii "ainut nauruttaa, Siiiii prokeeta tingie-ai
pulini Siitii ppitiiuöii jnnoStnieSeSSaan: "l’it-
ntiiit jiilieinintiiiaen iiiioneen ieniinia pitiiii 8nu-
reinpi oleman lenin eneimniiiiöeu, Saiioo lier-
ra 29i)aotii; jti minki taiteittti antaa raniian
tälle paiieaiie, Saiiott IISrra Sedtiotii.”
’kiiman liipanleöen tiijitiiittitii ociottettiiti itie-
iii peiliraami iiSieoSIa, ja liat-isoin on tottina
saannt talutella ieoiienipia taisteluja, leili-§iii
ieatieeraittjiia rainoomiöia ja raitoja leititi tie
iiSleosaiSet juuttilaiset, jotica elitiit ?. !67
e. I(r., joiloiti tiitiiii leertomue aileaa. iteo-
tnuiuiSet eliitit toIiaait nielit olleet iiiSieeneet
rani-aisen ileeeuSa I’iiieStiiiiait titanit piilille,
tiuitta nielit tiieiealiisempaa ieStii, tiiiiöeit
"airan iestit, ieantoieat tiiltiiii aiieaati aapra-
iiamiii ueieoraiöet lapaet. antiaalto; ]sipika-
iiee, liirutniöimpia itSeraitjjoita ieniit leitaieaaii
on ii;"t)"t)"nj"t, itaiiitSi tipi; ’kaaretin raitaleiiit-
tiaSSa. lIkin oii terelia taltrannt "jerusale-
min leatnja, liiiit oli r"ri)St-iiit)"t ja liet-junnut
tentppeiiii, uiiraiiuut §auetaieia eiiiiutiii "1u-
inalaii pFiiii.iiii alttarilla, p)"3tj"ttiin)"t 0i)"ni-
piaiaiSeii "jupiterin leuran Siiiteu, tuissa lier-
rtia Teiiaottia paireitiiii, iirinoiStnimen pii,
eSiripuu aisapiioieile leitiieiöteii p)"itinitni"iJSii.
’1"otiSeiie neieoiie oli tuutii iierjauleeeu, rai-
non aiiea ja, joe ntoniieiii inraeiiit-ta luopui
iearSiinjieSen tiilitien, osoitti-tai; taas toiset,
ettii ’ketut-iin, Satlraeliin, llIeSaeiiiti ja abeti-
negoii raitaisia niela lilj-imi tliiileaeea.
"
Siitii iitatta, lenin leet-roimine, lillit-i eriin
nuori tuiee nioa ieanpniigiöta ja iiiiii olijasi
leniiennSa eritiilin tarjos-alle prii-itarintiie piiju.
liiiieiiii 1(itir0nin piiroa, Joöiikatin laale-
Joööti. ltaaieso oli "jerusalemin itiiiSeliii piia-
leiia, joniea tiiltäeti laiat-tran iiianruöieou
iteijtiatiiI liii iiitnineiitt iioiiteeit eeti raulioil-
le ltarniaiiie puille ja !tiitien Siiiiöeii riitet"-
tiiiiiiie ieiitliile seieii tiiteron atiieiiiiliiizeii,
bjieiiluan, leituroilie. Iiii ieiileaau oiiöi itiin-
tii iiiiilint juiitalaieeicSi, joe iiiineiiii oiiSiiein
ollnt- jiint-iiaiöeiit eileii lteiieeniiiiiaan piilen
ilanen raj-talonsa oli itnitteeton, iiiioniiittura
eitieii enemmän öopnaiiiittiiSnntenSa ja nulon-
Sa tiilitien ieniit noiuiaiiiiönitteiiaa tiilitien;
iitinen ieaSronSa tiipiieiiiöeöti ie:inniit ieiiiit
oiii"at, oiiIirai oiiieii niijttiiueet itentomaiSii-
ta, eti’eiriit iimoittaneet iieriiniiztttii iietiieie-
tii eliittiiiii. IIiinen matulaa, talieoizta ot-
saansa ja tiiinmanrnöieeita ieiitaroit:i (tiirat-
leiii jo 01)"uipian leiliioitteiiiiösii. roitetnt laa-
ieeriöeppeleet ieunniztuneet. illut-ta I-jieitiau
oli piitiitiittjt ieirjoittita ruttoteolenen, joulen
maine olisi iiiaaeiiii toitteina; iiiiii oii iiineeie-
Si iia-alitutut "kipi-eeit SititieariiiS"”. I-Fieiciae
taltioi ott:ta eeiieuiiauöa liiatorjazta;, toelelli-
Siöta ilttitie-intit ja .sitti itarien oii itiin inat-
ieiiöteiitit )"it")"uipiiri. !liiii oii ieä;"i"n)—"t Iioo-
titaanit. ’i’iiiiiii muittarit tat;ai"ait;i oii uiiioiii
Snuriutuiasua roittiaöeaau. ItFieiii-ie oli itt-
noieaaan ieunnneiiiit ieort"ottai"aii eeit leattaa-
iaiöteit isiiniutiaiiraleieanileeita. Sieitii iiiiiti
iiiiti inatleaiie Itiiniaaiio, aetiii irtitulla eliele-
SantiriiiSSa ja lena liitit oli tiitus-tuutit ikuu-
raoiuiaten metalian ja iiiStoriaaii, leililasi iiiiti
niatieauSu l’iiieötiitiutiti; niilit oli iiiiit tuliut
"lernSiiieuiiiiu josea iiiiii njt oli "jouienn ajan
oiiiit. IopiriSea tiioieIa letit-i iiiiti inFiItS ito-
i"i."";""a, Siiiii lilaieeiiouian ieiiniitgaS oii aittunut’-
itiineile SiiouitiiSieirjait 8);Frian iialiitöijiiiia
rinti-)eltoa itipikiineeiie.
lsipii it)"iei(la5 leititenleaan tiittiij.iiiiriiiiii oi-
lut iiiiiteujt ntatieaiie öljyinioren iettnieaiSin-
paan ja itarjoiJinpaan nietSiiiiu aittatttiiaieseen
iiii-"iraleöiriin runollijauuneimiiit. "103 likinen
leuanojat-ian toi piiiittiiii. itiineii ajatiiieuiiitsa,
itiin paloi riita ju itiito tiiliii iietieeiiii itiiiieti
8)"ti;i"ine.——3iiiiii, ja ralleiea ei ieuleaan roinat
ituaineita nuoren lereiieieaiaiöen iitieieniiiietitns-
ta, ieoetti liitii ieniteiiiein iiiiiit-ii taitteitaan
ja aetiteii eteeripiiiiu raan sarot-asti"
iiieieiii tuli toinen tuiee eSiile I(itlronin
tainolla ratinalla !—Iiin oli uppriktiaieten ito-
i"iiieri"aiit loiztttriiSSa mutta iieutoiSeJSa pu-
runsa. l’oiien, jota molemmat ieniieirat, oli
niin ieapea, ettii toinen ei tainnut ittennii"
toisen niinitSe, joutumatta iitinen eteen, ieaS-
rot leilat-"oja rustatut. l"iiittiiiiieneeii leoittaa-
uiietu oiiöi toiseit tii)"t)"ii)"t joieo ieäiintjti ta-
ieai:sin tiijieieii, toisen iiiiiiiieii, poiieeta )tiila
enot-elin, .la niij"tt;ijtii siitti lenin riiineieei
uuiiuittn oiiöi tilitit eitit teieeniiiiöiliiiiin, niilit
iitinen iettö:i-ottöii iiittaittirat ttiiii rastiiiiiitiieiis-
tii iiiiitttiiithJ Stii, lereiieleuiuiöta tiältäeöaiiiiit,
raileiea iiiiti 8)"iiii.sti ieuniartaen pF.eiiiitjii lijt-
leitiait eteeii. l’anttieii ltiinen tarroittijieeeeii-
lanani tiitiiii: "ILorieea iierrn, iinoinasi"
teiiiijiu iiieieiii lentoaran itieroat,iini tiiua pili-
riiuii. itiitleii teistit itiinlenin niiunStalein nini"-
ett,
itenäyteiiiiii oli liian mieitii liiienttaiiaa iaa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
