Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kittu kaupungin kaimoille hewosien juotta-
mista warten; sekä että kaupungin palkka-
ajiirit oivat weliooitetut pysähtäessä kylmällä
ja sateella peittäiuääii hewosiansa tarkoi-
tuksen mukaisilla lointilla.
Tilintarkastajien kertomuksen luettua
inyönnettiiii toiutikuitnalle täydelliuent tili-
wapaus yhdistyksen warojen hallinnosta.
Iäsettiksi toimikuntaan walittiin uudel-
leen parotii S. W; v. Troil, kruunun-
wouti, F Westerling ja kauppias J.
G. Wigelius.
Tilintarkastajiksi walittiin iv. maankam-
reeri A" Sawander ja hoivioikeudenno-
tario "Iohn Lindstroui.
—— Löurotin 80"!vnotisia syutyinäjuhlaa
aiotaati täälläkin wiettää. Juhla tulee
wietettäwäksi Phoenix hotellissa Eliakseu
päiwänä t. k. 17 päiwänä, koskit hänen
sytitinitiipäiwäusä saattuu pääsiäispäimäksi.
.Listii oit esillä t:ri A. W. Iahnsson’in
kirjakaupassa niille, jotka tahtoivat kirjoit-
taa itsensä juhlan osanottajiksi. "Pääsy-
maksu herroilta on wiisi markkaa, naisilta
kolme, markkaa.
Otaksnmine Turkulaisten iniehissä käyt-
täiväii tätä tilaisuutta, osoittaakseen kun-
nioitusta tuolle iäkkäälle fankarille suomen
kirjallisuuden palweluksessa.
– Kausainvalistusseiiran haara-osastoit
kirjallis—soitanuollisiin iltahuweihiii wiime
lauatitaina suuret! kansalaisemme F. Cyg-
ceus’eit syntyinäpäiwäa muistoksi oli wä-
keä kokoontunut runsaasti. Ohjelmasta tulee
meidän etupäässä mainita tri A. W.
Jalnissou’in erittiiiit iviehättäwä esitelmii
Cygnceus’estä opettajatta ja kansalaisena
(ruotsiksi) Laiiln sekit solo" että neli—ää-
niset saawuttiivat kuulijain erityistä sitosi-
otit"
— Mitä iltauin kcmät-ilma oit näin-’i
päiwänä tehnyt täydellisen lopun lumesta
ja jäästä paitsi nuo jäänlähdiissä jääneet
jäälohkareet joeit rantioilla, jotka ntutaisina
olleit, saastuttawat ilman joen warrella;
inielestäntine olisi asianomaisten jo terttie-
yden syistiikin toiniittaiitineii nuot löyhkää-
ivät jäittiköt pois;
Aurajoki juoksee taa-"3 wapautettuna ko-
konaan jääpeitteestään linttiin aukon sam-
"meisin aaltoihin. Weiieitä on jo lähi saa-
ristoista saapunut, todistcieti että tutinalla-
kin talwen walta on ohi ja yksi ja toinen
höyrylaittuiistannne tekee pieniä liikeliarjoi-
taksia walmistuakseen nyt alkaman kulku-
ajan toimiin.
Tulewa uuniero tätä lehteä ilman-
tuu tlitkäperjautain takia jo tuorstaina.
!liitiiilyksiii v. ui. Wirkaero on
myötinetty tullinhoitajalle Yinarianhanii-
nassa tk. I. Caloniiis’eile ja toutrollörille
Turun tullikamarissa A. G. Bloingren’ille.
— "senaattitiu-alkaja" ilinautuu sanoo
U. S. nyt joket päiwä nujia. litistit ott
Uudeninaau läätiiii kuwerniiiiri, kenraali-
luutnantti von Alsthan, jota niuka aiotaan
senaatori Thilein’iu sijaati kaiitaritoiinitus-
kunnan päällikökii. Sekin huhu osoittaa,
ettei liiain ole toiwoa entisten olojen intuit-
tuulisesta.
—— Hippak. suitettiin. Sittekun waali-
ehdotukset kirkkoherrauwirkoiliiii .kliiteuivedellii ja Liio-
dossit oivat siinneet laiti moititan, on tuomiokapituli
iitääräitnyt waali-saarnat tapahtumiksi 4, ll ja 18
p:inii ensi tulewan kestikunta; jonka johdosta waa-
likysyinykset tapitiituivat 25 p:nä saniaa kuuta ja
totitilit 1) p:nä seuraamaa heiniiknuta. Ttliitiliii slin-
ruwedellä tointittaa kirkkolieri-ii Pielaivedellä J. Cli.
Castreii, ja Luodossa, kirkkoherra stiinassa seurakieli-
nassa G. A. Wiclnitann. — Wtiali-ehdotiiksen kap-
palaisen wirkaan Saloisten maaseurakunnassa lain
mainittit saatua oit tuontiokapituli iiiääräiniyt aiuo-
aii hakijan siihen wirkaan toimittamaan maalisaar-
nansa 14 p. ensi toukokuuta, joiika wuoksi totitili-"
kysymys tapahtuit 21 p saaiaa"kiinta ja waali, jou-
ka kappalainen Raahessa H. Ostriiig toimittaa, 4
p. seuranivaa kesäkniittt. — Määrä tty: tuittil-
jonian-sanrmiaju E. von Hertsen oittiin mirkansa
ohessa tv.-kirkkoherra A, T Granitiii kanssa hoita-
nuian myöskin .sluopion linimit-saarnatijitii wirkaa
sinä aikana, kitit telitori Calamnius oit waltiopäi-
willä. — W i r k aw a p a ii t t a toistaiseksi intioit-
ttetty kirkkoherran-apulaiselle Hankasalmella H. Taii-
terelle tietojensa kartuttamista warten.
—— Wahau rikos—tilastoti. Suomen te-
naatiti prokuraattorin kertomuksesta iiykyi-
sille waltiopäiwille laititäytännostä ja la-
— ,———— —— —
tiia; ai lcoölcuan olo niittiini "jsiiiiiittiirt’inijiiiii
lii)liiiitiiiiiit niiniin allaniini, rits tiistit, kallan?-
"lllinau rapasi tilclciii !issim-;ttiiiniitin, Sillii
liaiiineenliolittialcöet orat "ja "souliini tiilctitt
rustanneet; talliini" raatiisi lc)"""7)"ti)" "jti liiiiioii
niileöneii tatliSti liiiiieii antiaitaa. öillii lititiaii
niliiiiinöii alinat lith-neet lcaiijinlle jii.lialilciii-
rut "ju liiinon paaliin-ian paltti jolta taati ta"
lij sieliinrujrut. (Jutlc.)
kien hoittamisesta maassamme, joka äsket-
täin on ilmestynyt, näkyy, että Suomen
tauissa alaoikeuksissa syypäiksi tuomittujen
henkilöin lukuinäärä teki m" 1880 13,563,
joista 11,033 iiiiestä ja 2,530 waimon-
puolta.
Näistä oli 38 tuomittu murhasta ja
taposta (30 maalla ja 8 kaupungeissai:
lapsettinurhasta ja siköit piiloittatiiisesta
73 (66 maalla + 7 kaup.), warka’udesta
ja sisäänmurrosta 934 (514+420), juo-
pumuksesta 1,60() (483+1,117), rikoksis-
ta palviviina asetitksia wastaan 2,204
(i,9i;3+241.)
Mitä taas rangaistuksin tulee, tuomittiin
20 (12 maalla, 8 kaup.) kuolemaan, raip-
poja saaniaii 268 (170+98), kuritushuo-
neesen 306 (217+8l)), wankeuteen !75
(136+3.l) wedelle ja leiwälle 177 (86+91).
Mititteit syypääksi tuomittujen edeswasta-
ukseit seurauksena ott ollut sakkoja, jotka
nousiwat 762,719 anttikaan. Neljän edelli-
sen wuoden suhteen eiwät nämät luwut
juuri mainittawia poikeuksia te’e.
—— §keisarillinen esitys resermiwäen kut-
sunnan tuamiemniatsi lykkääiiiiseslä odo-
tettiin, kuten U. S. tietää, jaettumatsi ei-
leit säädyille.
—— Tulliiulok tekewät taitiiiiikuulta tänä
muotiini 950,118 markkaa 21 penniä.
Wiime ivitoniia ne suitialta ajalta tekiwät
Sttt. 788,458: 53. (U. S.)
— !laitatit-jallisuutta, Chr. Em.Barek’-
in kirjapainosta ulostullut: "Neljä rukous-
päiivä-saarnaa, saarnannut L. L. Lcesta-
diu;:;". 34 siiv. Hiiita 60 pennia.
—— ’:ltiiiielierg’in kuivapatsasta iitat-teit
oit Helsingissä wiime Helmikuun 10 p:stä,
jolloin tiusi kerätjs alkoi, maaliskuun wii-
meiseen päimään asti kerääntyiiyt, yhteensä
:30,933 markkaa.
J. V. Siiellmaniu muistaksi on
yliopiston konsistorio päättätiyt panua
toimeen juhlan ensi syksynä.
—– "tiliriita tiutisia Sitoinesta. Maiste-
rintoihkiäiset omat määrätyt pidettä-
wäksi toukokuuti 31 p:nä. Wihkijäksi tulee
prof. S Lindlierg. —Hylkeenpynti
on tänä talwena ollut eriiioinaiseit tulokas
:tiittasiin eteisillä rannikoilla. Mnutaniat
Bergöläiset owat äskettäiit kertoneet W.
T:lle, ettei miesmuistiin niin ruusosta saan-
tia ole ollut.
—— Surnjuhla,s Wiime maanantaina
k:lo 10 iltasella kokoutui ".Lootus”—seuran
huoneisin Tallinnassa noin 150 henkeä,
eninniiäiseen "Lootus", "Linda" ja "Eesti
tlirjaaieeste Selts" seurojen jäseniä ynnä
"Lootu-J" seuran jäseiiieii wieraita, niissä
iuuutaiiiia naisiakin, kunnioittamaan liiljtti-
sella surujuhlalla "Eesti Kirjanweste Selts””
seuran esimies C. R. Iakolison wainajan
hautajaispäiwää. Kaikki läsnä olijat oli-
wat nnirhepuwnssa. Iuhla alettiin eräätt
hengellisen lauliui laulamisella. Sitte seu-
rasi lyhyt hengellinen puhe, joket päättyi
rukouksella. Kun uinutaiitat wainajan ys-
täwät oliwat muutamin sanoin lausuneet
tunteitansa ja iniesqwartetti laulanut joi-
takuita sisällykseltääu wakaivia lauluja, läk-
siioät koossa olleet hiljaa huoneista. Koko
juhlallisuus, joket kesti lähes puolitoista
tuittia, teki sywän waikutuksen. Moni läs-
näolijoista lausui täyden tyytymyksensätä-
hän itiin hywin onnistuneesen ttmrhejuh-
laan. —— Sunnuntaina, 20 p, pidettiin
wirolaisessa kreikkalais-katolisessa kirkossa
rukous wainajan edestä ja iiiaanautai-aa-
inuua aikaisin soitettiin kelloja 8!reoltra-
shenskin-kirkossa, kuti sitä ei sallittu tehdä
wirolais-luterilaisissa kirkoissit.
—— Tnnneli Englamiin ja !klank-kanioil-
lillä. Walesiu prinssi ja prinsessa käwi-
wät äsken katsottaissa malmistustoitä. :liotti
4,000 jalkaa oit tutinelia waluiiina ja po-
rauskoneet kaiwawat kowaa liituitmorta.
Eräs englantilainen itisinörion ehdottanut,
että liitu jauhettaisiin ja liuotettaisiin tve-
teen, joka sitte pumpptuinutlla poistettaisiin,
Siteti wähenisiwät kustannukset irti intit"-
retuii kalkin poiskulettamisesta koko jonkon;
—— Parisissa kuuluraati olewan hywin in-
nostuneitta tnnnelitöiihiu. Yhtiö, etupääs-
sä uiuiitauiia :liothsthildia, on syntynyt ja
saanut luivatt alkaa 2 milj. suntimtllawal-
niistit-stoita §lianskan puolelta.
ONaafendnilta;
—— Iäseiiiksi kansakouluin johtokuittaan
Nuinnien kunnassa walitsi kuntakokous wii-
tiiekuliiueen maaliskuun 27 päiwänä pide-
tyssit warsinaisessa kokouksessa seuraawat
kansan-opetusta harrastamat miehet: "Pro-
masti G, F. Mellberg’in. C. Armfelt’iu,
henkikirjoittaja L. Landellin, rusthollari
Gustaf Ilpoisen sekä talolliset Auders
Kairiseit ja Gustas Ladjakosken. Koiilut,
jotka par’aikaa rakennetaan, tulewat awat-
tawaksi ensi syksyllä. S. T.
— Ryöwäys. Tämän kuun 23 päi-
wää wastaan yöllä mursi kaksi rosmott
itsensä sisälle torppari Juho Nordlund’-
in asumukseen Koiwuluodon saarella Me-
rikarwian pitäjässä. Warkaat, jotka näh-
täwästi tiesiioät että Nordlund’illa löytyi
rahoja, laskiwat kirween hittien kaulaansa,
tihateit katkaista häueit pääitsä, ellei hän
hankkisi rahoja heille. Näiu saimat war-
kaat noiti 1,700 markkaa rahaa, 16 sadatt
tnarkan ja loput pieneitipiä rahoja. Niin-
ikään tveiwät mennessään harmaapohjaisen
willasen ivaipait, mustat werkamaatteet
ynnä tiiuitta tawarata. Torpanmäki ei
tuntenut warkaita, eikä niitä ole wielä
kiinni saatu. Sadan itiarkan palkinto lu-
ivataan sille, joka hankki !varkaista tiedon,
jostct toisen puoleti makiaa rahojeii oittis-
taja, toisen Merikarwian kruununniatis:
mies R Malm. (Satak.)
—– Salattii sikiö. Yöllä wiimekuuii 10
p. wastaan synnytti Aleksaiidra Matin
t:r Rcijamäeu torpasta .Kctiikaaupään pitä-
jää salassa sikiön, sekä oit salannut sen" Si-
kiön luullaau kuitenkin olleen kuolleen syn-
tyessä. (?l. P.)
—– Hukktmeita i:iiehiä ja heiveisia,sJTä-
inän kiinti 21 p:nä tapahitti Noormar;
kussa setiraawa surullinen tapaus. Kuii
muuan mies Lassilaii kylästä Noorinarkun
pitäjästä palasi yllämainittuna päiwänä
hewosella Porista kotiittja murtui jää lä:
hellä mainittua kylää ja hetvouen rekineen
joutui awantoon. Mies luultawasti aikoi
läliteä kylästä apua hakemaan, waan noin
wiisi syltää hewosesta petti jää hauenkin
allaaii ja hän waipui syiyyyteen. Seuraa-
tvana päiwänä ajoi ntiitiatt"tities epähtio-
ttiiossa saniaan awatttoon, jossa oli edelli-
senä päiwänä wajonuut heiooiien ja reki,
waati hän saatiin ihmisten awulla pelas-
tetuksi" Iäälle päastyääii kertoi mies
aivannossa jalkansa kosketelleea heinoset! ja
reen tapaisiiti esineihiin. Heti ruwettiitt
awantoa tutkimaan ja saatiin ylös edelli-
sen päiwäiset Wellamon uhrit kuolleina.
Hukkunut mies, jonka niineä eiiinte tunne,
kuulu jättäneen jälkeensä sureman waimoti
ja joukon pieniä lapsia. (Satak.)
liittoaatetta.
lting-tauatteriii pulan "solillani-ii,
"solea tali njin lcaiilaiaalcöi utanen §tielait ili-
aiiSeii lcaolaamn leituttu, on nyt roi-"etta ai-
lceuttu pitäiiiiiiin. lLatan tjattzi, jialiuttiiii
j-) isolitu palon jiillceeii, että pallit-"i oli 8ii-
nii (moittimat Saartu liaaliinattaniaattii, sopu
"jalleiöttt petollisuutta, "sa ll’ieiiiösu rttllitailcin
taontaa pi’iiriiti Seii "siillceeii Jiitii Seinnioinen
tilia, ett-ii piili-iiii I)eliittiiii lerottoniaalcaiit
8)"ntFrän. lilatta eziytäölcirjaöeu, solia tii-855;;
olleenaan "jatansa oii ilin08t)"ii)"t, painitaan
tiie-]ii jittliemuiiattilcin aSioiItti. Uiinpii eelcii
piilottautua, ettii palsissa, teaattei iii jalitolctiu-
ta "ja p0rnieSt-ariu riiat-titin telieliiiiii So §zisi-
ti)8 että lie oriit !agnetalle-"et "niiiiliain ai-
lcoiiiiiI oliset ollat ett’ei letilctiaii palaamiini"
?:ilolcanta lcoe,tti ratin pelastuu teaatterin
lcalaju raati ei jltmiJiii ailcii ollatie-aun rtt-
raStaatnnat, ettii 30 altis oliSi roinat; taliclä.
IFriiJ poliiöjnoiiiaiö lannistamai- 01i liititte-inat;
iilstiilclci oriit; pelaatetiittt, riiilclcti tieSi iliini-
Siii li))"t)"riiii SjSiillii, set Stimu inioS ali ttatit—
niit, !iitana lciiiiiii niitit, jatlctt pyyöiriit liän-
tii jielaItuniaan lieicliia Salcalaiaiunaa, "soilia
alii-"ut piilammen liitonoeSSti. lleijialcSi aano-
ttitiii 5)’)"ti"t5lcii""j;i33:i: 80 on lcttaliiStattni-"n liimi
poliinn i"i"i)"lilioä.3"tii, ]selinosta set tyliiniiötii
iiiieliriilltiSt-in"
I- e ii 0 t ta iii ii lc 8 ia on szsiitynizt Btirco-
loon-"ta lenapangiasu Sjniniaeöu. ’kolituitteii
t)";"ii"iilci oit littilclcs:illii lait-annat tyttö-tiitien
"sii on !coottnnat antilli" rantatien;itiittulcin liiii-
toiniiatii antipatia-ista. SFF attentaatti;niss"-
teen niiles" alariin lciiiipptiliitto 8panitinsa1iana-
lctiii rälillii, "jaeta steisiitTITiii 3)"iit)"i"i"iii taliin-
lcati SIitiiiiuii teliiIaFIiilclceelle. matta "sallitti
Ii)"riilin)"niizen asiatinan iniiiiöterilcantu eroo"
nijnen aluilla liitettiin putina toimeen. litta-
litittonialch:t btiraalanaSSti aiottiaii öpiitiilitleii
teliiilclcatiati rust-astaa "jtt lctilio liat-tilapiisten
niuttlcantti an "juliat-etta iiiiritzstilttun,
kaltiollinen nini-lia" oit tupali-
taiiat Wanäjiillii 06088311littiijiaiigiosa. Wii"
nia parsantaimi :timanttiin lciorjii 50tuailco-
ailan prokuraatori, lienrtuili 8trelmilcoi", lcal-
lijaSSattii nieridularurill-lctttlallet. lllarliuttn
oit allat "jalit-astiaa erittain tiirlcetiiii jialii-
selityksen.
tiilisten juttujen tatlcinnoaati. 1331:3; wiir-
liaeijaa on "jo rangittit; ransi-itsesti" teiti leal-
mo liealiilöä lia-troja pistoliii taannuttajat;
ja paulcon salt-nietu. ItilcolcSentelcijeit orat
nauria mielisit: lie pirtit ilmasta nimisinesi.
,—. "22
Kirje Tntrusta, ,
(Turuii sanomalehdet.) "
Hiljakkoin kerroimme lehdessämmehu-
hun, että täällä löytywä seura nimeltä
"Swenska Bildningens Wänner", (Ruot-
salaisen simistyksen ystäwät) aikootulewan
wuoden alusta pantia toimeen uuden sa-
nontalehdet! ruotsinkielellä. Kuten nyt jo
!varmemmin tiedämme, kuuluu täinä huhu
toteutuman kaksinkertaisessa määrässä. Hil-
jakkoiii pidetyssä kokouksessa owatnäetmui-
nitun wiikinkiläisseuran jäsenet päättäneet
tulewan ivuoden alusta perustaa ei aino-
astaitii ruotsalaisen waati myöskin suoma-
laisen sanomalehden. Ruotsalainen lehti
tulee oleinaan päiwälehtin ja kooltaan oit
sitä tuumailtu Abo Underrättelser’in suu-
ruiseksi; tätett tulisi siis Turussa tulewan
muoden alusta ilinaantinuaan koliiie ruot-
salaista päiwälehteä, koska otaksumme, ettei
entiset liioin pelästii tämän uudensynnys-
tä ja sentähden päättäisiwät peräytyä nä-
kymöltä"
Mitä tähän uiiteeu ruotsalaiseen lehteen
tulee, niin ntyöntää täytyy seit, joka tun-
tee Turuu olot ja mainitun S. B. W.
senratt waikutuksen niihin, ettei aate ole
eiisiiikäätt tuhnia, katsoen heidän kannal-
tansa. Sillä ajatelkaappas nyt että Tu-
riin ltiillitsewalla puolueella ei ole mitään
omaa äänenkannattajaa; kuten yleisesti-"tie-
detään oivat täällä niikoään elämät ruot-
salaiset lehdet aiwan kokonami omaa kan-
taa wailla ja tuttituin-noat senmukaan kuiu
jonkunlainen rauhattomuuden henki suu-
remmassa määrässä rupee puhalluksillaan
häiritseiuään Turnu lepoa, tawallisiksi il-
moitus" (annaasi-)lehdiksi tahi kokonaan
unholan hyllyille, muistoina entisistä hy-
wistä ajoista, jolloin lepo ja rauha wallit-
siinat, jolloin olympolainen raskas sumu
peitti Turkulaisten henkiset riemut, saattaen
kaikki tyytywäisinä waipumaan paljaasta
olemisestaan nauttimaan yksinäisyyteeu.
Niin tuo wanha aika näyttää loppuman
täällä; merkkeiuä siitä ou mainitun seu-
ranja Suomalainen Seuransyttty sekä sesuuri
merkki, joka niinkuiu tulipommi taiwaasta
wiime syksynä saattoi yhtäkkiä koko Turun
wapisemaan perustuksiaan myöden. Iokai-
tien peiliisi, piteli watsaausa, ei kitkaan ol-
lut warma, mitenkä laajalle pahuus jo oli
lemiiiiiyt, hirnin-teon suuruutta ei kitkaan
ivoinut aittoisina, kunnes walon leivittäjän
Helsingfors Dagbladin palstoilla näimme
—— :liiiitbäck’iii watsa oli aiottu
räjähytiää :littoisiin
Tietäessänmie että mainitun rauhanhäi-
ritsijän :lionnliäekin mahtama wartalo tu-
lee tiiiitiiii uuden ruotsalaisen lehden etu-
päähäu emitie epäile, että meteliä tulee
syntymään ——— suurta nteteliä. —— Waan
leikki sikseen! Waara uhkaa tiimiin uuden
ilautin kautta rauhallista, jokaisen käytettä-
wäksi ja poljettawaksi altista Alio Under-
rättelseriä, :illio "tlostenin "leikillisiä palasia"
ja "ruiskuja" sekä Sanomain Turustit
"saksiiti.” Eikiiliän myöskin Auraa kysynee
tikuran lukijat tieliitolla? Ei, ivastaasiihen,
ttärki, Atiralle eikä sen lukijakunnalla tie-
täiiksemme ei ole mitään tekemistä eikä wä-
hiutäkaän yhteyttä S" B" W:n herrojen
ja tuumien ketussa eikä se koskeilta tahdok-
kaan mitään sellaista; Se katselee taiste-
lua, heittää .pienten tvoiiitaiiisa innkaanke-
käleeu sinne ja tänne sekit toiwoo itäisien
tuittien siiwillätisä niin pian kuin siilitkin
taittaman taisteluun uupuneet sielut, kiit-
täiitättöinän etiiintinten raittioilta einän
Swean heliiiaati.
Waan perinpohjainen pitää työ oleman,
eittietikuiti siitä hedeliiiiä woi syntyä. Nito
herrat seit liiiiviit yiitiiiärtäwät. Setitäh-
den panematkin lie toimeen myös siioitta-
laisen sanomalehden ja ketä warten? Tie-
tysti Länsisuomen talonpoikia warten. .To-
della täytyy sauoa, että iitto lieirat kaikes-
sa wiisaudessaan tässä asiassa owatwäliän
ajattelemattainia –— hieman yksinkertaisia.
Litottaen luultawasti siiheti että sydäii Sa-
toossa löytyy lipilaarinen Kuopion Sano-
iiiat, että, Suomen mielisteu leirissii re-
hoittaa Häiiiäläiiten, tiiainio Snellman’iit
parjaaja, luottaeit siihen, ettii kansa Länsi-
suomessit oit tähän asti näyttäni,it olewan-
sa liarras watihoilla olija, on !täyttänyt
kärsiwällisyydellä kantaman herrojen taak-
kaa, oit wäheminässä määrässä näyttänyt
harrastaman siioistystä, oppia itselleen,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
