Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
40115.
’kietoja "j’in-un !inujiin
’kiistaina
!lahtilinna tl junii.
Tilatts- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
jakauppa, Hj. Nndmanin ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatu l sekä herrain C. A. Rönnberg’in, H. Kökö inUödkltll 3 in- —
A. Lundelin’in, J. A. Krieger’in ja J" L. Törti-
roth’in"kituiiiiitpiiodit,
Tilaitshitita:
Timin vojti" "ul-!- nati"
T n t ii ; k a kanttorissa kouit-reissa.
4111. llp. 4111.29 p.
1,4 wuodelta 1 ni. 50 p. 2 m. 11 p. 2 m. 20 p.
Kuukaudelta —— 25 p.
IJjSt-et "ja bittisi-suomesta.
Lelideti konttori ia painopaikka:
Linnankatu N:o 23 13.
Lehdeii !vastuunalainen toimittaja:
kioski Wehanen.
Iliiioitnksia
5; 15 penniä ensi siwulla ja 10 penniä niuill-
sitvuilla pieneltä riwiltä wastaanotetitan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssoititt kirja-
myymälässä.
Suosiollisella awulla pitää alli-kiriottaja
sunnuntaina tämän huhtikunn 16
li. k:lo li j. pp. "annu tiiotniokirkossa
laulannollis-soitamiolliseit konsertin.
Tarkeinpia tietoja wastedes.
C. G. Wasenins.
„ „
Asiyydaan
waunumaakari A. R. Wihlmanin kon-
kursipesän kesä- ja talwi-ajokaliija, joit-
teit joukossii:
Utisia ja käytöksessä olleita n. s.
Turutt kärryjä,
uusia roskia,
perheroskia ja rekiä,
kasanintapaisia, uskelantapaisia ja
kuomurekiä, y. 111.; kaikkein hinta tun-
tumasti halwettnettu. Myyjät otvat
J. E. Nordfors ja .lkaarle Konst.
Hellsten.
Freneliekkitt liirjiiltiiiipusstt.
Iuhlalehti "Elias tsiitinrottt, sno-
tnalainen 25 p. ruotsalainett 1: 50.
Siinii tainiaisessa että Fredrik Wernier
Frithiof Llltsterawist wielä lönttty, il-
inoi takoon itsensä sisarellensa Pierarissa, osoitteella:
0:7 IIiwi-Iiiiin- niii iii-rc-I;ö"t"ji("ic0!i (stolit-na 110 ini-
öejieeiioii 60.1111. "ei-!ciii !sanotuntaus
Oe.jepcrjien)".
itova" .13 14.
Höyrylaiwaliikettii.
Höyrylaiwa
Peltr Brahe,
katteini Th. W. Berginan,
lähtee täältä Reposaaren kautta Lyy-
pekkiiii tuorstaina huhtikunn ]3
päitvä k:lo 4 aaiit. ottaen lastia
ja titatkailioita.
Tietoja antaa herra Kaarle Bo-
ströni Hangossa, iieuwosmies G. Sohl-
strönt Porissa ja herra Nordfors ja
Kumppaitii Turussa.
Höyrylaiwa Leimu,
katteini G."9". Nordliti,
ja
Hoytylatwa Ilma,
katteini M. A. Nyström,
kulkemat pian alkamana purjehtimisaikana,
miten edellisinäkin wuosina anun ja
Porin wäliä, poiketen mennen tullen
!luteenkaupunkiin ja Nauinalle,
sekä
.tottiirylaiwa Aiiw-
" katteini M. Holmberg,
ja
" " . ,0
.Hoyrylaiunt Salo,
katteini J. W. .söalmliei-g,
wuorotellen Ttirun—Salo11 wäliä,
poiketen niettiien tullen wälillä olemiin py-
säyspaikkoihin.
.szontylanint Nyftad,
katteini C. R. Siitidslröiti,
kulkee miten edellisenäkin muotitta Tmsntn
ja Daaliittelitaait wäliä hamaan Hak-
kalaan asti joku kerta wiikossa. Tarkem-
pia tietoja antaa
Iolj. ls’nist. Wikeström.
Höytylaiwa Aino,
" katteini M. Holinlterg,
lähtee, jos luoitnoit esteitä ei satu, tiis’-
taina huhtik. 11 p. kl. 11 e. pp. Turusta
Saloon poiketen wälillä olewiiu pysäkkei-
hin, sekä palaa Salosta keskiiviikkona huh-
tik. 12 p. kl. 9 e. pp Likenmtin
Jolt. Gtist. Wikeström’iltä.
Hoyrylaiwa Nystad,
katteini C. R. Suudströni,
lähtee, ellei luonnon esteitä ole, tiistaina
huhtik. 11 p. Turusta Daalintehtaalle ja
Hakkalaaii poiketen wälillä olewiiti pysäk-
keihin sekä palaa Hakkalasta Daalintehtaan
kautta Turkuun keskiunikkona huhtik. 12 p.
kl. 4 j. p.p. Liketnmin
Jolj Giist. Wikeström’iltä.
Kaupunkinime waltarista.
Jo useampia kertoja on waltunstossa
ollut satigen eriäwiä mielipiteitä siitä, mi-
tenkä on ytnniärrettäwä 26 pykälä Anttis-
kelu- ja mähittäin myyntiyhtiön säännöis-
sä, ja otipa tässäkin lehdesfä wiime wuon-
na ollut kirjoituksia tästä asiasta. Pykä-
lä mainituissa säännöissä, joka ott tätä
erittiielisyyttä syntiyttätiyt, kuuluu näin:
§ 26b – – — Lopttt anniskeluyhti-
öti woitosta jätetään Turun kauputtgin-
kassaan kaupungin waltiiustttiesten käytet-
tämäksi yleishyödyllisiin toittiiitt kunnassa,
etenkin sellaisiiii, jotka tarkoittawat työtä-
tekewän katisiin hyötyä ja parasta, mutta
joita kunta ei ole laillisesti welwoitetttt
katinattaittaan.
Taas wiime tuorstaina pidetyssä wal-
ttiiistoit kokouksessa synnytti tämä asia eri-
titieltä, kun tuli kysymykseen, tiiistä otet-
taisiin warat, jotka päätettiin antaa kau-
pungin soitantosenralle. Waltunston pää-
täkseksi tttli, että nuot 6,000 markkaa wiio-
sittaitt kolmeksi wuodeksi otettaisiin Aniiis-
kelnyhtiön woittorahoista. Koska waltuus-
to tässä päätöksessään niielestäiiime ei ole
tarpeeksi katsonut työtä tekewäti kittisiin etua
joka iverrottain wähätt oit edustettu ival-
tuustossa eikä myöskäätt menetellyt oikeiii,
tahdomme lausua muutamia perusteita wäi-
tiikseemme.
Mainitnssa pykälässä attitiskelnyhtiön
sääntöjä lausutaan selmästi, että näitä titoit-
torahoja on etupäässä käytettämä työtä te
kewän kittisiin hywäksi kaupnngissa. Jti
luonnollista ottkiti, että tiäntät otvat ntää-
rätyt näin käytettämiksi, koska tiedämme,
ettii iitto woittorahat owat junri työtäteke-
män kansan waimoin kerätyistä waroista
syntirahoina karttuneet. Mainitut woitto-
rahat, joita nykyääit ott tilikirjojeit tnnkaati
81,356 titarkkaa owat siis tawallansa jon-
kutilainen työwäen warasto, joka on jätet-
ty waltunston, kaupungin uskottuin miesten
käytettäwäksi jnnri saman työmäen tilan
parantamiseksi, joka niiden kokooniiseeit on
uhrannut ei ainoastaan taittojansa ivanit
useitt myöskin terweytettsä ja perheelIisen
otitieiisa. Nyt päättää waltniisto antaa
näistä waroista soitonto-seuralle tuon suiti-
man, tnuka sillä perusteella, että työtä te-
kewä katisa myöskin saa jos ei kohta sno-
ratiaista hyötyä tiiitt kuitenkin linttiin ttoil-
la rahoilla. Saahan se, kun tiiaksaa aino-
astaan tuon pienen stitiiinatt, 6,000 mark-
kcm wuodessa, kuulla soittoa kesä-aikatm
ilmaiseksi kerrati wiikossa tunnin ajan,
jossain yleisessä käwelypaikassa joss ott so-
piwa ilma; uinuta ei mainitiin seitratt tar-
witse noista rahoista tarjota.
Myönnämitie kyllä, että työtätekewälle
kansalle tallainen huwi on sangen hymää
ja wirkistäwää, waati werrattuna siihen
hintaatt, tniiikä se saa itiaksaa tuosta humis-
ta oit se aiwan mitätön. Sellaisiii summia
ei tnollainen huwitus ttiaksa. Luuletnme,
emmekä snitresti erehtyne, moitawan saada
soittoa kesä-aikaiia kerran wiikossa tuitniit
ajan wähintääit 600 markalla wuodessa.
Huomattawa on sitä paitsi, ettei työkansa
yksinään nauti tästä sen kustantamasta
soitostii waan, että yhtä suuressa ellei suu-
reminassa määrässä nauttimat myös sää-
tyläiset.
Mielestämme ou waltuuskutita menetel-
lyt aiwan wäärin" työkansaa kohtaan tiiliä-
rätessää1t tuon 6000 tiiarkkaa otettawaksi
anniskelu-yhtiön woittorahoista, määrätes-
sään että työtä tekewä kansa saa ylläpitää
soitannollista harrastusta kaupungissamme,
waatiessaan, että työtätekewän kansan tulee
maksaa säätyläisten "herrojen" huivit, mi;-
tä soittooit tulee. Tämä on todellakin koh-
tuutonta. Tästä wääryydestä huomautti
kyllä eräs puhuja waltuustossa waan sitä
ei ensinkään otettu korwiin. Antaakseinme
lukijoillemme jonkunlaisen käsityksen siitä,
mitenkä pätewillä perusteilla waltuuston
enemmistö teki tämän päätöksen tahdomme,
niinhywin kuin tituistatitine, kertoa keskits-
telun :valtuustossa tästä asiasta.
Oli päätetty antaa mainitulle soitatito-
seuralle apua 6,000 ttiarkkaa wuosittaiti
kolmeksi wuodeksi. Silloin pyytää puheen-
wuoroa kansakoulujen tarkastaja hra Ber-
ner ja huomauttaa, että näiiiät rahat owat
otettawat katiptingin yhteisestä rahastosttt
eikä Aiiniskelu-yhtiön woittorahoista, kos-
ka nämät rahat eiwät tule työtä tekewäii
kattsan hywäksi. Tähän wastasi eräs herra
waltustossa —— nieillä ei ollut kuititta tuntea
häntä, että wiittiesyksyllä, kun myönnettiin
waroja sanialle seuralle puoleksi wuodeksi
oli päätetty ottaa tiäitiät warat anniskelti-
yhtiön woittorahoista, johon herra Ber-
tter taas huomautti: "Jos waltuusto ker-
ran etitteii on rikkonut asetuksia wastaan,
mettetellyt wäärin, eit sitä woi pitää seu-
rauksetta, että sett wielä toisten pitää 1ne-
iietellä wäärin". Kuit ei kitkaan tähän
mitään wastanut — warinaankaait ei kellään
liette ollut mitään sanottamaa hra Berner’-
in lausetta wastaatt — esitti hra puheen-
johtaja asian äänestettäwäksi, jonka seura-
uksetta oli iiiaitiittii päätös; ainoastaan 6
malttiusmiestä kannattimat hra Berner’in
esitystä. Siis waltuuston enemmistö jul-
kesi huntaa "jaa" laittoinaan päätökseen,
jonka laillisuutta ei kukaan sen jäsetiista
iiäyttätiyt julkeaman wäittää.
Waltiopäiwät.
.lkeskiwiikkona 5 p. t. k.
Sekä aatelis-, että porwaris- ja talollis-
säädyssä oli keskusteltawana yleisen ivali-
tuswaliokunnan mietintö puuaineittesii
kuljettamisesta Jijoessa ja sen lä-
hseisyydessä. Metsätihaaskauksieit tähden,
joita näillä seuduin ott tehty kruunut! ittet-
sissä, aniiettiiit artti. kirje 5 p. toukokuuta
1881, jossa määrätään tarkastus ja pas:
situs kuljettamille puuaineille; näitä ehdoit-
taa mietintö helpoitettawaksi siten, että ittet-
sänhoitajatkin saawat antaa passitusta, jeka
sattioin kuin tarkastus pitäisi tehtämän il-
man iitaksntta. Tähän maltokunnan ehdoi-
tukseen suostuiwat ilniati mainittawantpaa
keskustelut! aatelis" ja talollissäädyt, mut;
ta porwarissääty hymäksyi hra Chydeuins’-
ett tekemiin wastalauseen, jossct ehdoitetaan
mainitun keisarillseu kirjeen kiittiootitista se-
kä waaditaan hallitnsta ryhtyniääti itiuihiti
keinoihin krnutiuninetsäiit häwittäinisett es-
tautiseksi"
:liittelissäädyssä hyiviiksyttiin ilman-eri;-
niielisyytä yhdistetyn laki- ja talouswalio-
knimati yhteensotvituineljdoitus, koskema ir-
tolais-asetiista, sekä yleisen walittiswa-
lioknnnan mietintö Turuti, Wiipuriii
ja Kakisalmen liittiojen korjautui-
sessta.
Talollissäädyssäkeskusteltiin, pappissää-
——
dyn pyynnön johdosta, hra Y. Koskisen
ehdoittamasta tilusten lohkomisesta ja maa-
eroittaiitisesta. L"säys sisältää, kuten tun-
nettu, ehdoituksett, että knnnille suotaisiin
oikeus ostaa ntaata, jonka kutita sitten moi-
si jakaa kuinka pieniin paloihiti hywänsä,
itse wastaamalla tiiaan meroista ja ulos-
teoista. Ehdoitukseti tarkoitus oit selwästi
se, että tällä tawoin todellakin 1’autaisiin
tiiaamme lukuisaa irtolaista wäestöä hank-
kintaaii itselleen edes seit werrait kiititeätä
omaisuutta, kuin sen mökin ynipäristö,
jossit se asuu, jotta halu ntaata kuljeskelemi-
seett ja tnoiita siitä seuraawaa siweellistä
wahinkoa tulisi wältetyksi ja poistetuksi"
Tätä ehdoituksen tarkoitusta hnomauttimat
myös edustit. Wärri, Hoikka, Leppä-
nen Luoma, Tensikkala, Hannutsela,
Puhakka ja Kyander" Sitä wastoin
muistutettiin edus. Co’stiander, H eger-
ström, Ehrströin ja Duncker että kun-
nille tulisi tästä waati rasitusta, kun saisi-
wat hoitaakseen yhteistä iitaata; että itäinät
palstakyläin asukkaat eiwät tulisi toimeen
ittiitita kuitt tehtaitten likellä, joissa heillä
olisi työnansiota; että siweellisessä suhtees-
sa oli haitallista koota paljon työwäkeä yh-
teen paikkaan, ttiiiiktiiit esim. Kyttälän
etukaupunki Tampereella ja Pappilanmäkin
Poriit wieressä osoittawat, ja sentähden
olisikitt järjestyksen ylläpitäminen näissä
kylissä waikea asia. — Kuitenkin päätti
sääty 22 äänellä 16 wastaait hywäksyä
ehdoitettua lisäystä ja yhtyä pappissäädyn
kehoitukseen. Koska kuitenkin tämä lisäeh-
doitus, waikka tätett hywäksytty pappis" ja
talollissäädyissä- on hyljätty aatelis" ja
porwarissäädyssä, tulee se tällä kertaa rau-
keeitiaan.
Arin. esitystä warteit, joka sisältää eh-
doituksen warawäeit kutsumisen harjoitus-
kukouksiin lykkääinisestä tuottiieniiiiaksi, pää-
tettiin ivakita eri waliokuiita, johon jo täl-
lä kertaa pappissääty walitsi hrat Hjelt,
Koskinen, Doitiier ja Petterssoii, se-
kä porwarissääty hratKurtsn, Neowius,
Grönwik ja Wallgren.
Rnstholli-asia.
Wiime keskiunikkona jaettiin säädyille
waltiowaliokunnan mietintö n:o 2 Keis.
Majestetin esityksen johdosta, joka koskee
rustholleista sekä ruotujakoisista taloista ja
iiierisotilas-pidoista suoritettawaiii ivakans-
simaksujen lakkauttamista ja rustholleilIe
nautittamaksi suotujen augmentti" ja intii-
den merojen peruuttamista.
Waliokunta ehdottaa, että Säädyt, il-
tiioittaessaait ei moitteensa ttinnttamatta
hywäksyä ariitollista esitystä, tahtoisiwat
amtista puolestaatt, siinä tapauksessa että
Waltiosäädyt näillä waltiopäiwillä osoitta-
wat toista meroa sotilasrahaston tarpeisin,
suostua siihen, että säädetään näin kun-
lttma asetus rustholleista sekä ruotu-jaol-
lisista taloista ja inerisotilaaiipidoista 1ne-
nemäitt wakansii-niiaksnjen lakkauttattiisesta
sekä rustholleille nautittamaksi suotiijeti aug-
mentti- ja intiiden merojen peruuttaiiii-
festa:
:lliuuttamalla 18 §:ttä Hallitnsinuodos-
sa Elokunit 21 päiwältä 1772, iitissä tiiää-
rin se koskee rustholli-jaoitusta, säädetään
itiitikuin seuraa:
1 §. Wuoden 188;; alusta alkain wa-
pautetaan kaikki rusthollit sekä ruotujaolli-
set talot ja iiierisotilaan-t;idot suorittamas-
ta iiiitä wakanssi- ja passewolanssiitiaksu-
ja, jotka armollisessa manifestissa Elokuttn
l päiwältä 181(l sekä julistuksissa Joitlu-
kunn 20 päiwältä 1811 ja .Lokakuutt 13
päiwältä 1812 owat säädetyt, kniti myös-
kin talot Kajaanin kihlakunnassa niiden
maksujen suorittamisesta, jotka mainitun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
