Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
!37:0 31;
lllllill.
’kiotoja ’17111-1111 !saapungista "ja I-iittsj- Suomostei.
’111811111111
llttlttilauut "18 juttii-
Tilaits- ja jakamapaikat:
Lehdett painopaikka, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
jamyytnäläsdj Rydiitanin ja kauttio. latiiviiupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C A. Ronuberg in H Koko wuodelta 3 nt ——
A. Ltiudelin in J. ?! Krieger 111 ja J. L. Törn-
roth’itt kauppapuodit
Kuiikaudelta
"9; -."-—.
Tilanöltiiita:
Timtit tia-"ti- 9111110111 paati-
T " r - ; i a koitti-rissa kotitiet-elaia.
41n.11p 4ni.29p.
wuodelta 1 111. 5011 2n1 11 p 2m. 201;.
2;")p
!4;
Leltdeii konttori ja painoi-aikka:
Linnankatu N:o 23 B.
Leltden wasituiiialaiiieii toimittaja:
Kosti Wehanen.
iii
Jliitoitiiksia
5. 15 penniä ensi siwulla ja 10 penniä niuilla
siwuilla pieneltä riiviltä wastaanotetaan lehdet!
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssottiti kirja-
tninsmälässä.
Tiirun Trikootehtaan Osakeyhtio
!00
myi; alempaita sanottawia tawaroita tuntuwasti halwennettnuit
hintaan:
Piiuw. työmiehen uuttuja ii 20–24 Sin. tus,
„ miehen uumanuttuja " 24—26 „ "
" " llIUJHVUijll " 25—20 " "
" tiaisten sukkia „ 6 " "
" ja willasia lasieii sukkia " 6–8 „ "
Willasia liiwiä ja kohtuja „ 30— 60 „
Huomaa! 35 e’t 50 "so haliiicititus tawallisista hinnoista;
Myymälä: Linnankatu 7;
pietarilainen uialtiuitnts seura
Nadeschda,
periistettit w, 18217
antaa paloit-akuuttisista halivalla niaksulla.
Tointiniiehet:
Noriofors ja Knnipp;
in" Hartaushiwneees-.t L"tutisenaleijakadun
warrella pitää keskiunikkona huhtikuun 171 p. raa-
ttiatttuselityisen suomenkieleksi k:lo 4 i. pp. kirkko-
herran uttilainen Olc;soit ja ruotsinkieleksi k:lo 6
saartiaaja Obloni.
kiin, Loioiisaani, Kotkaiitt ja
latiantaiita hithtikutin 2() p. k:lo 4 j. pii"
ottaeit ittatkailioita ja litsiin. Tarkempaa
tietoa aniaa Nordfors ja Kuinpp.
3;)aniinaan,
Osiuideii saanta.
1881—wuodeti 2:seii osuuskorkoli-
puit antainalla, maksaa ijlland-höyry-
laiwan osakeyhtiö täniiin kuim 211 ja
seuraawina päiioiiiit k:lo 10——12 wä-
lillä e. pp. 4 "3" eli 2() markkaa jo-—
kaista osaketta kohtaan allekirjottajan
konttitorissit.
Nordsors ja Kttinpp.
3;"ioriisor8 ja :itutupa
Tawarantoiutitiista tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kiiinpp;
S. T. 21"; kert" 2 kert. wiik, ensi siiv;
Huoiiitia!
Niille, jotka halajamat iiiiiiiaa
puhtaasta wiljasta, iltiioitetaait
tiiteit, ettii "ikiidenl’aiipiittaiii "kitii-
iiapoltiino sisutko" maltoisina wii-
naa ainoastaan piistinasta ioil-
jasta. Tiitii tutinaa oit nimitii-
wiiiiii Uitdessakaupnitnissa ioiiiia-
iiittymiiliissii eitiisessii "Cederiii"
talossa ja hhtiöii tehtaassa;
16 rito.
puisenkaan,
.oilisiylaiwa
Porthaii,
katteini G Yiiittssott,
Iiiltteii
täältä "Lyypekkiiiy sattitiitoisesti poike-
ten Helsiitkiin ja :liitäweliiu maanan-
taitta huhtikuun 24 p., ottaeit lastia
ja matkailioita. Tarkeinpaa tietoa
aittaa Nordfors ja ttitiiipp.
Hliyrulaiwa
Sweti Diifwa,
katteini K. 51". Ekluud,
lähtee täältit Wiipuriiit, poiketeit Helsin-
"Jiyrylatwa Aland,
katteini H. Erikssott,
lähtee
täältä Lanttasalmelle (Färjsundet) tuors-
taina huhtikuut! 20 p. k:lo 5 j. pii, oi-
taeii tiiatkailioita ja lastia. Tietoja antaa
Nordfors ja Kumpii
Eri käsitysiaiiiiat riitholliasiassa;
Nautittuansa pääsiäispyhinii toithan le:
pitaikaa, otvat sitädyt kohia seit jälkeeii saa-
neet rohiyii ratkaisemaan riisiholliasiaa, jo-
ka epäiletitättä oit nykyisten waliiopäiwien
tiirkeiuipiit tehtiiwiit. Noin kaksisataa tintoi-
ta siiten pertistettiiit rusthollilaitos, jonka
lakkautuisesta nyt ott kysymys, eikä siis
ole ihineititkiiiin, että paljon waikeuksia il-
tttaatttitii tiyt, kun wasta itiin pitkitit ajan
kttltittita oit asiaan ryhdytty. Monta eri
käsityskantaa ja niistit riippumia eri ehdoi-
tttksia oiikitt asiassa tehty, kiiti sitii oit wal-
iitisteiiti siiittyjen loittillistit tarkastitsta war-
teit. Niiit ott eitsiksikitt toerokoittiteaii enetti-
ntistö esiintuonut ehdoitiikseit, johon halli-
tiis ei ole woinut suostua, waan int siiit-
dyille. aatamit artitolliseti esitykseit, joka pe-
rustun toisiin periaatteisin; sitten wielä ei
sitiityjett asettama waliiowalioktittia koko-
naan ole iitietiunössiiitn tooiittit yhtyä kuui-
tvaan oit tehnyt pari tärkeittä
tiiuutost 11 werokoinitean eneinutistön ehdoi-
tnksessa, johon se kuitenkin päitasiassa liit"
tyy. :liititii paitsi oit sekit werokontiteassa
ettii waliiowaltakunnassa wastalaiiseitteu
kautta esiintuotu inuutaiuia käsityskautoja,
jotka ttiiti eroowat tiierokoiniiean, mietin-
iiiin ja artti. esitykset! periaatteista, ettii
niitä woipi pitää edellisteit ttutstakohtana.
Niiitit eri kiisitysiatttoja koetamme seu-
raawassa esiiellii, huomauttaen kuitenkin
sitä etiiieti niistit kahdesta piiitperusteesta,
joista asian ratkaiseminen riippuu, tutitta
joista jttitri eri kitsityksiä löytyy. Ensiksi
kysytiiiiu, tuitit oikeus waati; owatko ne
suos-tuntuiset, jotka hallitus aikanaan teki
eri rusthollein katissa ja joideti kantrit nii-
niitt suostuiwat uutrusiant:tan ja ylläpitä-
itiiiiiit ratsumiehen hewosineeu, jota was-
taait hallitus luopui heille titiiiiriityistii tve-
roisia ja soi heille, wississit tapauksissa,
mielii auniisikin muita weroja, niin kitisii-
tiii augtueitttiwerot; oivinko, tysyiititn nyt,
nämät suostumukset pideitäwät kaikin piio;
lin oikeutettuina wai onko kahden wuosisa-
dan kuluessa tässä kohden mitään muutos-
ta tapahtunut; taikka, toisin sanoen, woi:
ko nyt, kun rusthollit pääsietääit ivarus-
tusitielwolltsundestattsa, myös waatia että
ne jälleeit eiwät aiuoastaati luotvu aug-
titettitiweroistaan, waati rupeewat myös
jälleen kraamille titaksaittaan kaikki ne we-
rot, joista ne nyt kahden wuosisadan ku-
luessa owat olleet wapautetut. — Toisen
pääperusteen, josia pyydätttiite huomauttaa,
owat siiitdyt itse wiimeisillä tvaltiopäiwillä
panneet. kun he päättiwät että asia oli
järjestettäioä "sikäli ktiiit se laatutiu käwi-
si todellisesti loukkaamatta olemia ivarilli-
siitideti oloja" Mutta nyt iväitetääit ylei-
sesti, ettii aiua wuodesta 1811 asti, jolloiti
rusthollit wastaiseksi päästettiiit warustus-
tttelwollisuudestaan maksamalla siitä aitoatt
huokeaksi laskettuja titakanssitnaksuja, rusi-
holleja tnyytäcssii ja osieitaessit sitä ei ol-
lenkaatt ole otettu lukittui, että joskits eltkii
niiltä !vaadittaisiin warustiiswelwollisuuden
iityttätuistä taikka täydellistä korivausta
taannuttamisesta, waati owat liiulleet ole-
wansa wakanssiiitaksttja ivastaan ainiaksi
wapaitteiut itiai:ustusweliiiollisuudesiansa.
Jos itiin tosianti ott laita, ott todellakin
mahdotonta litjasti pysyit jälkintinäisessii
pääperusteessa ja olla "loukkaamatta ole-
wiit warallisuuden suhteita", jos tahdoiaatt
waatia rustholleilta täydelliseutpää korwa-
usta wariistiisioelioollisuiiden wapauttanu-
sesta kuin niitä ne jo t:taksawat wakanssi
maksujen katitta. Tämä ristiriitaisuus;
"oikeus"—perusteen ja "kohtuus"—perusteeit
tvitlillä ott juuri itiiinyttänyt eri käsitys-
kantoja asiassa, kiiti toitteit on jyrkemmin
pysynyt siiitä, ittiiä oikeus waatii, toineit
taas siiitä, iitiiä kohtiitis waatii.
Jyrkenintin kaikista oit halliiits arinolli-
sessa esityksessitiiit asettiiittit asiassa oikeii-
deit kannalle" Tiissä waaditaan, että rusi-
hollien kaikki otitat ja aiigmenttiwerot pa-
lautetaan kriiutitille sitä wastaan, että tiuil-
tio ltiopiiti siitit warustuksesta, jota rust-
hollit tähän asti oivat olleet welwolliset
tekeiiiäiiii, Tiiutän waatnnukseu laillistuit-
ta wasiaait ei ole woitu mitään ioitittitit,
sillit 1811 wuoden julistuksessakin, jossa
rusthollit totikausi" ja passeinolaussiinaksuja
wastaan wastaiseksi wapautetaan ivarus-
tuswelwollisuudestatisa, satiotaan selwästi,
että asia jäteiiiitii sille katinalle siksi kuin
nähdään hyioiikst säiiiäii toisin wakanssi-
maksuista ja raisuwelwollisuudesia. Kols-
tuiideit pitiiperusietta oit artti. esityksessit
tahdotut noudattaa siten, ettii kiiti ettsi
wuonna rusthollien augmentti" ja omistit
weroista etisiksi oit peruutettu kruunulle
itiitt siittri sinitma kuin wastaa kokonaisen
rustholliit wakaitssiniaksuja eli 42 werorup-
11111, niin peruutetaan kunakin seurannutiin
wuonua jitljella olewista aiigitteititi- ja
tittusta weroista tasati wiideskytnttteites osa,
jotta iiiiideitkymmetten ttuiodeii kttlitttua
kaikki kysymykses sa olewat werot owat pe-
riititetiit ja rusthollit siteii joittiineet eitti-
seeti tilaansa muiden kranttiin ja perintö-
talojeu kaltaisiksi; Onko kuitenkin tämän
menetyksen katitta woitit olla "loukkaamat-
ta olemia warallisuuden siihteita", sitä tity-
tyy epiiillii, sillit maistit waruia lienee, ettii
jos tähän asti oit todellakiit ostettu ja
myyty rustholleja lukuun ottaiitatta iiiitiiäii
weionkoroitusia, uiin tiilist nyt kohta ruat-
hollien hinta melkoisesti aletteiitaan, kiiti
ttiideii tii-ero tulee; kasivainaan wiiosi tiitto:
delta, jos kohta ivaan withitellen, wiiden-
kymmenen wuodeit kuluessa. Tiiuiit onkiti
sentiihden heikotti ptioli arin. esityksessii,
joka muuten oit sekä periaatteissaan joh-
donmukaisempi että kiiytitnnössii seliiiempi
kuin ittiiut ehdoitukset.
Werokotnitean ja samoin waltiowalio-
kunnan eneininistö luopuu arni. esityksen
jyrkältä oikeudenkannalta, asettuen witlittä-
ivälle perusteelle. Molemttiat tnyöntiiioät,
että rusiholleille ruotulaitosta perustaessa
annetut tverot ja iittiiit etuoikeudet owat
kahdeit touosisadatt kuluessa kaswaueet rust-
hollien kanssa yhteen ja tiiutitiiitteet todel-
lisen omaisuuden luontoifiksi, jotta niitä ei
enään woi rustholleilta ottaa pois. Mut-
ta satnalla kuin siten rustholleille pidäte-
titäti niille kerran suota werowapaiis sa-
tiialla on myös pidätettätvä sitä wastaawa
ivaritstusweliiiollisuus. Koska kuitenkin ny-
kyiset wakaiissiinaksut eiwät wastaa tätä
welwollistiutta, ne kun tii. 1809 kowain
fodanrasitusten perästä laskettiin koivin
huokeiksi, että rusthollit wähitellen woisi-
wat jälleen tointua, niin laskee sekä wero-
kotiiitea että waltiowaliokunta nyt nämät
warustuskustannukset uudestaan ja seit mu-
kaan, mitä ne ariviolta ttykyisten olojen
wallitessa ttilisiivat rustholleille tekemään.
Näissä laskuissaan eroawat kittienkin tve-
rokotnitean ja waltakunnan enemmistöt toi-
sistaan. Edellinen ott saaniit yhden rat-
sumiehen warustusktistanutikset nousemaan
82 tveroruplaait ja jiilkittiiitäiiten 76 ive-
rortiplaan, waikka molemmat owat tehneet
laskunsa melkein yhtiiliiisillä pertistiilla.
Suurin eroaniaisuus tulee siitä, etta wa-
lioktntnan eneittntistö ott myös rustholleille
suonut sett ioapatittikseii rttotuivakattssintak-
suista, jokit yleisen aseitielwollistiuden toi-
titeettpaittua tuli ruotujaollisille tiloille osak-
si, ja koska yksi ruotu keskiiitääriu wastaa
kahta manttalia, tutitta yksi rustholli waan
yhiä, on waliokiittia ivarus-tuskustatiituksien
koko stititiitasta wetänyt pois piioleit pe-
ruutetusta ruottiivakanssista ja siteit saa-
iitit rusthollieit nykyiset ratsiiwartistits-kus-
tattituksei wastaamaan 76 iiieroruplaa. Nä-
iiiät olisiwat peruutettawat kruunulle siten,
että eitsi wuonna otettitisiiii 44 werorup-
laa, joksi waliokunta oit wakanssiinaksut
laskenut, ja sitten kiittakiit seuranivana
wuonna lisäksi 4 werortiplaa, joten kaikki
76 ioeroruplaa olisiiumt peruutetut yhdek-
siin ivuoden kuluessa. Niiltii rustholleilta,
joideii iverotiiäärä ei itouse 76 ioerortip-
laait, otetaait tietysti waati se titäärit kuin
oit, niittta ttiiliä rustholleilta, joiden aug-
tiietittiweret iiieiteioitt yli mainitun peruti-
iettawan siiiniiiait, lunastaisi kruunu yli-
uienewät aiignienttiwerot 100 iitarkalla
ioeroruplasta, paitsi ettii näniiit tietysti tit-
lisiwat ikuisesti wapauteiuiksi niuista we-
roistaan Waliokunnatt käsityskantaa
iltastaan woi muistuttaa, ettii antikka se
kohttiiideii tähden luopuu jyrkästii laillisen
oikeuden kuittiasia, niin ei se kuiteukaan
woi utiilitiiii sitä, että nykyisten rustholli-
eit hittiini sen ehdoituksen kautta tulisiwat
alentumaan, yhtii hiuotti kuiu arin" esityk-
sen katitta koska "niiden werot melkoisesti
lisäitutyisiwitt, eikit siis ole oltu " toukkaa-
matta olewia warallisuuden oloja " Myös-
kiit tulisi tiialiokuitnatt ehdoituksen katitta,
kun ei kaikki werot totutit ainoastaan 76
werortiplaa peruutetaan, tiiuittaiitat riist-
hollii osaksi ja toiset taas kokottaait pääse-
miiiin wapaaksi siitä warsiiiaisesta inaan-
werosta, joka heille alkuansa ott kuuluntit;
ja riittisi epiikoista ei 11101 ollit loukki’tämlltta
yleistä oikeuden tuntoa. Sitä paitsi ci
suinkaan ole sanoitti, ettii ne pertisteet,Iowat
itiin piitewiii, ettii kaikki tahtowat niihin
suositta, sillit waikea oit iiistnitlleen laskea
ittiiä nykyisissii oloissa miehen paikkuussa
w11rusi1ntiinen, heinoset! hiitta ja yllitpito
sekit tittiiit kustannukset tekisiwät.
(Iatk.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
