Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Waltiopäiwä’t.
Keskiwiikkona 12 p. t. k.
Walioktintaan, jonka tukee käsitellä arin.
esitystä marawäen kutsiinttan toistaiseksi
lykkäämisestä, walitsi ritaristo ja aatelis-
sääty jäseiiiksi: wapaahra A. Wrede’n
ja hrat Mecheliii’in, K. Aiitell’in
ja P i p p i n g s k ö l d’iii sekä marajäsenikst
wapaaherra Boijeti ja hra A. Schauman’-
iti; satuaan ivaliokittitaaii walitsi talollis-
sääty jäseiieksi: edtistti. K e d o n, H ei k;
kiläti, Sahlgren’in ja Päimä-
r i n ii a n sekä tvarajäseiiiksi: edtistti. O ja-
seit ja Swanberg’in.
Esillä oli kaikissä siiädyissä tässä istuit-
nossa eräs ttykyiseii säätykokottlsen tärke-
iiitpiä kysytityksiii: tvaltiowaliokunitan ttiie-
tintö artti. esityksen johdosta, joka koskee
rustholleista sekä ruotujakoisista taloista
ja merisotilas-pidoistii siioritettawien iva-
kanssiuiaksttjen lakkauttamista ja rustholleil-
le nautittamaksi suotujen augmentti" ja
muiden merojen peruuttamista. — Por-
wartssäiidyssä iykättiin asia iltitan keskus-
teltta wielä seuraatvaait istuittooii ja pap-
pissäädyssä oli kysymys aitioasiaan ta-
wastit, millä täittä waikea asia saataisiin
paraiten keskustellitksi, tiiutta aatelis" ja
talollissäädyissii ryhdyttiin jo keskiisteie-
maan tiiistä periaatteista, jotka asiaa rat-
kastaissa otvat noiidatettatvat.
Eitstksi sopinee esitellä, mitä pappissäätti
päätti itse keskusteliitawasta, koska se myös;
kiti suositti kutsttinaaii tiiuita säätyjä yhdis-
tytuääti tähän päätökseensä. Hrat Hjelt
ja Koskiiien ehdoittitvat, että koska
miettiitö koski erittäin tärkeätä asia, pyti-
dettäisiin ivaltio pitttväjärjestyksen 47 §
nojalla säätyjen tiliteistiintoii eli niitikiit-
suttua plenum plenorutn, jossa yhteisesti
keskusteltaisiin asiaa periaatteelliselta kan:
naita, etenkin koska, ktiten hra Koskiiien
huomautti, eri käsityskantoja näyttää tvai-
litseivaii eri siiiidyissä, miten walioktiniiaii
tnietiiinöstä sekä siihen liitetyistii masta-
lauseista ttäkyy. Niin otvat pappissäädyii
maitokuntaan ktiiilittvat jäsettet kannattaneet
joko artti. esitystä tahi tvaiiokiiiiiian mie-
tintitii; aatelissäädyit ittielipidettä tiäyttäii
herrojen Mecheiin’iti ja Schaumanin ivasta-
lattse edustaman; porwarissäädyit jäsenet
maltokunnassa näyttäivät pitäwäii mietin-
niiu puolta ja iiseatttitiat talollissäiidytt
jäsenet kannattaivat armollisessa esityksessä
lausuttuja periaatteita. Kuitenkin oli sekä
ehdoittajaiii että itiiiitteit puhujain mielestä,
tarpeellista että, eitnetikuin säädiit yhtiiisiwät
yhteisistuntoon, kussakin eri säädyssä eri-
tyisiii keskusteltiin ptdettäisiin myöskin asi-
an periaatteellisesta kantiasta, sillä itskeii
mainittit pykälä maltiopiiiiväjärjestyksessä
määrää myös, ettei yhteisistunnon jälkeen
enään saa eri siiädyissä keskitstelltt asiasta,
joka on olliit yhteisistunnossa keskusteinit
alaisena. Papptssääty suostut tähän eli-
doitukseen ja päätti, kuten sanottu on,
kutsua tiiutta säätiijä yhtytiiään päätök-
seetisä.
Aatelis- ja porwarissäädyssä tässä is-
tunnossa pidetty keskustelu niisiä periaat-
teista, joihitt asian käsitteleinineit on perus-
tuwa, koski aiwan iuonnollisesti kahta eri
piiäkohtaa, joiden iiojalla asia ott järjes-
tettäwä: toinen, mitä oikeus waatii, ja
ioinen mitä kohtuus waatii, se on, ktiinka
paljon ja inillä tawoin woidaan olla ny-
kytsiä ainaisuus-suhteita loukkaaitiatta. En-
siksikin muistuttiwat uiuiitatnat puhujat
(Ptppingsköld, Antell, Heger-
ströiit, Costiattder), että sekä wero-
komitea että walioktiiita oliwat luopuneet
wiime maltiopäiivien päätöksestä tässä asi-
assii, jossa inääriittiin asetettawaksi komitea
tutkimaan: "waatiiko tarwe jotenkin jär-
jestiittiään augmentti-merojen suhdetta rust-
hollieii nykyisiin welwoilisuiiksitn, sikäii
kuiu se laatuun käivisi todellisesti loukkaa-
matta olewia marallisuuden oloja". Tä-
ittäii johdosta lausui edustit. Heger-
ström: yhtä tväärin kuin olisi nyt tve-
rotiloilta kieltää wakanssimaksuti wapau-
ttista, josta wiime waltiopäimillä päätös
tehtiitt, yhtä iväärin olisi rustholleille inää-
rätä kaksi sen wertaa suurempi mero, kuin
mitä ne tähätt asti owat suorittaneet.
Sillä eikö se olisi" olemien warallisiiuden
olojeti luokkaattiista”” jos rusthvllareiita
otetaan omaisuutta enemmän kutti tniljoo-
nati arwosta? Puhuja soi mieluimmin,
jos entisestä säätyjen päätöksestä ei hiio-
lita, että kaikki iverot kerrassaan peruutet-
taisiin kuin että se tapahtuisi 50 wuodeii
kuluessa. Hra P i p p i n g s k ö id waati
aateltssäädyssä, että josei hra Schaiiinan’-
in tvastalattse, joka hänen mielestään no-
jatitui säätyjen etitiseeiipäätökseen, pantaisi
päätöksen perusteeksi, niiu sekä artti. esi-
tys että ivalioktiiinati mietintö hiiijäitäisiiti,
jossa tapauksessa wakaitsfittiaksiit wielä
jäisiwät entiselleen etisi maltiopäitviiii asti.
Muut puhujat, jotka huoitiaiittiivat edellts-
teit tvaltiopäiiväiii päätöksestä, eitvätkiii-
tenkaan tehneet titiii jyrkkiä waatimuksia.
tuksia iiiitä eri ehdoituksia wastaan, joita
artti. esitys, ivailokunnan iiiietintö ja eten-
kin, hrain Merheiiniu, H. G. Boijeii ja
Alfr. Charpetitier’in yhteisesti tekeuiä wasta-
laiise sisäitätvät. Aatelissiiädyssä hra P a i-
tutiu koetti iiäityttää että se peruste, jo-
hon hra Mecheittiiu wastalause, iiojaiittiu
ei pidä riisiholli-asiassa paikkaansa, sillä
kiin hra M. ott tahtonut todistaii että
rtisthollien nykyiset tvakaiissitiiaksut oliivat
laillansii iiiittittaitiatoii inääriiys ia ettei
ratstiiväeii asettatiiista ]tilit ivitodeii jäi-
jestä olisi tvoitiut odottaakaan, itiiti puhii-
ja piiiii tvastoiti tviiitti, että sekä yhteinen
kansa että rusthollarit oiitvat ivarsiti hy-
tttiti tietiineet, ettet Porwoon waltiopäi-
millä olttt ttiyöiiiietty etuja rusth-olleille
ikuisiksi ajoiksi, jota paitsi oit yleisesti tietty,
ettii hallitus milloin tahattsa olisi saattaiitit
kiiskeä ratsiitväeu asettamista kotitrahtieti
ankarimman säätittöii ititikaati. Huotiia-
tiiti wielä, että kiiti iv. 1854 riiotuwäkeä
asetettiin, ei olliit ylen kaukana, että jo-
Muuteu lausuttiin tuonenlaista ttnitstn- .
takin olisi waadittu rusthollareiltakin; ja
kumminkin aina siitä saakka, kunnostettiin
kysymys asemelwollisuuden toimeeitpaneini-
sesta Suomessa, on yleisesti keskusteltu
ja toaaditttikiti, että riistholliett nauttimat
edut palajatsiwat krtiunulle. Hra Me-
c h e l i ii ei kuitenkaan luitlliit ritsthollarieit
piiäneeii mahdollisena, että heidän jälleen
täytyisi asettaa ratsuiväkeä, etenkin koska
ratsutväkeä ei asetettii ivuonna 1854, jol-
ioiii iätisiwalliit uhkaisiwat Suomea. Muu-
ten puhuja puolusti mastolauseensa peri-
aatetta, että waltion tulee pitää arivossii
niitä oikeussuhteita ja oikeuksia, jotka se
itse lakiensa ja toittiietisa katitta oii syti-
nyttäityi, jotta waltiolla ei siis tityöskääii
ollut oikeutta lakkauttaa rusthollien tähän
asti nauttiitiaa toeroitwapaittta, joka käy-
tätiiiön kautta ott tullut oikeuden kaltaiseksi.
Tätä kiiytäiinön oikeutta wastustiwat hrat
v. Hellensja Motttgomery, joista
edellitien puolusti artti. esitystä taikka, jos
ei sitä hytväksytä, tahtoi hän yhdistyä
waitokuntian iiiietiiitöön. Aateiissäädyssä
toi hra v. Alfth ati wielä uuden ehdoi-
tuksen esille, joiika kautta paraiten tvotsi
ratkaista tätä waikeata asiaa. Hänen eh-
doituksetisa mukaan aiinettaisitii nykyisille
rusthollein omistajille waltio-weikaseteieissii
korwaus, siitä wahingosta, jonka he tule-
ivat kärsimään, jos heidän sekä oinat että
augintenttiwerot palautetaan kruunulle. Tä-
teit toitvoi ehdoituksen tekijä saawutettawan
ensiksikin se, että kaikki rusthollit tulistivat
wero- ja kruununtilojen wertaisiksi, ja toi-
seksi olisi- niin hywin stitireiiipaiii riisthoi-
lien etu walwoitu. K. Antell ja hra
Moutgomery yhtyi myös tähän eh-
doiitikseeii. Wielä olkoon mainittu, että
kreitvi A. Armfelt teki toisille perusteil-
le nojautuman iaskuii ratsu-warustus-
kustanniiksista, joiika katitta tie tekisiivät
waan 387 markkaa 60 peitti.ä,—kuu sitä
ivastaawa stiiiiitia waltakunnan iaskujeti
titukaaii tekisi 46;; in. 87 petiniä.
Talollissäädyssä pidetystä keskustelustii
rustholliasiiassa tahdottitne kertoa seuraa-"
massit nuuterossa, jolloiu myös samassa
jaksossa eiitellääti loppupuoli tästä peri-
aatteita koskemasta keskustelusta, joka pi-
dettiin tässä säädyssä seuranivassa istuti-
iiossa perjantaina 14 p:iiii tätä kuuta.
Perjaiitaiiia 14 p. t. k.
Maiiiitsemtue lyhyesti ettii keskustelit
rustholliasiassa jatkettiin aatelissäiidyssä
etenkin h:ra 2lisihaniti edottiiksesta; pap
pissäädyssä asia wielä nytkin jätettiin pöy-
dälle, miitta pvrtvarissääty ryhtyi tällä
kertaa asiaa tarkastamaan, kititeiiktti siitit"-
tiitiiatta sitti mihinkäiiti piiätökseen, jota
ivasioin talollissääty pitkitit keskusteltta pe-
rästä tiili sithen päätökseeii, että sääty hii-
tväksyi ne periaatteet, joiden perustuksella
rustholliasia artti. esityksessä oii ehdoitettu
siioritettawaksi. Päätettitii myös kehoittaa
ttititta siiiityjä yhtytiiääti tähän päätökseen.
Pappissäädyii ehdoitus yleisistä yhteis-
isttintioistii raukesi, kiin iiiittit säädyt eiwät
siihen suostuneet.
Asianomaisten maltokuntain miettnnöt
lahjoitusmaiden lunastamisesta Wiipttrin
ja Mikkelin läänissä sekä kruunuti kalas-
tulsista Kemijoessa ja myöskin tilaisuuden
walmistamisesta wapaehtoisille päästä up-
seerin orivoon —— hytväksyttiin aatelis" ja
taiollissäädyissä ja myös pappissäädyssä,
paitsi kruunun kalastuksista Kemijoessa,
joka tässä säädyssä wielä patitiiti pöydälle.
Säätiiä edustaniaatt kruunausjuhlassa
walitit pappissääty piispa Horiiborg’in
ja waraeditstniehikst h:rat Rentvali ja
Hjeit; talollissääti) walitsi saniaa tarkoi-
tusta ivarteti edustit. A. Meurttian’tn
sekä waraedtisiniehiksi edustit. Hartoiieti
ja Hannuksela.
Kotitnaalta.
—— Hiiiipakuiinati sanomia. (Turun).
Kokeet kappalaisivirkaa ivarten Mynättiä-
ellä pidetään tulewan toukoktiiiii 14 p:nä.
—— Wai tii uski r j a pttäjäii-apulaistvirkaan
Huittisissa aniiettiitt t. k. 13 p:nä iv. t.
pititjti-apulaiselle F. W. Manuelin’ille. —
Ehdolle kappalaisenivirkaaii Aliwetelissä
patttiin saniana päiwänä aittoa hakija Riio-
weden kirkkoherran"aptilaiiteii P. A. Earl-
stedt. — Määrätyt: kappalainen J. M.
Tallgreii ja kirkkol)erran-apulainen P. A.
Carlstedt otiiaitt ivirkaiiisa ohessa yhteisesti
hoitaitiaaii toisen kappaiaisenwirkaa Riio-
wedellä ja kirkkoherrau-apiiiainen P. I.
Leiito oletttaait iv. t. kirkkoherra Lohtajas-
saj; sekä tulewan toiikoktiuii 1:stä p:stä:
iv. t; kirkkoherra F. Willentus olemaan w.
t. kappalaisena Tetiholassa; w. t. kappa-
lainen Kokeiitiiellä (83. ikitanner w. t. kirk-
koherrakii Wärdöhön; iv. t. kappalainen
Periitössä A. Petterssoii m. t. kappalaiseksi
Koketiiäeilä kirkkoherran-apulaitieti iviran
puolesta Jlmolassa A. F. Moiiii ja w. t.
kappalaiiteti Kiirikassa A. F. Leideniiis
edelleeu oleinaan näissä wirotssaati. —–
Aivoiiaiseksi julistettu: kirkkoherrati-
ivirka Wefilahdella sekä kappalaiseitmirat
Pohjassa, Seiiiiijoelia, Koskellit, :lionsiai-
sissa, Snappertiitiassa, Piinkalaituitiella,
Liedossa, Teuholassa, Finbyyssä, (netassa
ja Wiijakkalassa haettamat 90 päiwän
kuluessa laskien tämän ktiuti 13 p:stä.
— Aiiiääräliy. Lääkiiitö hallitns on
iuaaliskuuti 29 p. iuiiäräiiiitit piirilääkä-
riii Tyrttiiiiiti piirissii Fs. W. TIesteritiitd’-
iii tänä muotina tarkasitisläiikiiriksi kiit-
stiutatoimistoihin toisessa Turiiii kiitstitita
piirissa.
– Kiiolitil. Wiiuie laiiivatitaitia aa-
mulla kiioii täiiilit kowaan rintatautiin
iiiäketieteeii lisensiaatti Oskiir Napolcoii
Miisteliii, elettyiiäti 32 wuotta. Waitiaja
oli wasta tviiosi sitteti alkanut toittieiisa
iääkiiritiä, olleti apiilaislääiäritiii täkäläi-
sessii yleisessa sairashuoneessa, tvaati ehti
jo tällä ajalla saatvuttitttiaati yleistit suo-
siota ja luottaunista ivaattttiattotnati, jä-
myisiitt luonteensa ja hyivieti taitojensa
katitta.
!
Mtiitltakieoiti tvnjtatissota.
(Jatlc.)
Icutt lcailclci ruumiit olin-"ii "jeret-"esten jian-
uut lutut-teitt, uotisi jttitillilclcö Siitii "ja hdieai
puhutteli liiiutii eettrutirillit Srtuoilia:
"li-atlassini t-"iiilcei-oimirieu ott raieuuitt.
I’hiueaait ja ht"oi"i"itt poilta; sinä lsorlceäit
.luutalait pappi, eilci"i 8iuullii ole mitii.iin jta-
htittemtei niitten lintulalla, "jotlcit tiöltottön
tähiieii "orat lcaolleet "jttltueiii paltattiin lciiI-
lc)"3tii?"”
I’iiiilliltlcä italioitti letitettuii tuieaStn lcohti
"ja laitutti jithli.illisezti propheeta !43-.tiutiu iliu-
tieitt piirsin, "jalia titille, "sotiin altistit tilasit"
ltaalcniöeasa ajiiSSii, tarittuauliiu lettulat Fli-
tii salaiselta" lciiiti loliciuttnttaiaeltii: "muttet
sittua leuallees eliiriit, "ju ttiiutiit litit-liitet
ruumiitii nousen-"it "jiilleeti lctisilleisttt. lla-
rtitlciitit "ju herulcntlcuat te, jotlcn maltetutta
maau tilia; Sillii siuut. luisteen ott tsiherjiii-
sett lcoilau hiiste, "ja iitit-"i oit ltaolleet hänen-
titanit uutata"
It’tiullein:saiiu jiFliiiu ratiin-"itua .suloiset lit-
ItitulcSet, liu-lussit tiiu; hartisi 5)"itlciiSiii 5:n-
t"itStutiSa; litin icaliotti liiljtilcaeeit !tiitinen "ja
rupesi "jiilleett latailisi-lisi. lciiiiutieu litiu-
tuuu Iieitettzä tFttiiii liitiiclett laitani liitu:
"ille emitie roi polttaa lculliita suitsutult-
Siet, tuhi roitlell:i !tilitti uteicliiu huollettam-
mo listititthujuieillu noiteilla, niinituin meillä
muuten on taputin, tutitta sinä 23roui, otii
esille tie liFtitiltii. tuonsaaret liitii-iit, jotlca
olot tuonut tänne: tiiitteti tii-)icen ott tioit-
Ieiiei §aiheutuneena ttiiittett riilclcititteit hau-
tajaisissa. Riputtele tie SalculaiSteSi piitil-
le, enneniinin tutilta lteiiiät jieittiiii."”
I(uitliuaSti hiipi tuttisi, jata IIacliiSSii oli
puhutellut, liitu-litti retinalle, ett"38i liitinrui-
lcoiSen uttiiitteliitsu ja heitti littatunti ltalco"
tiaisen sateett 831"ou"iu ruuSuja "ju .lernan-
leiu’in 1il"j0"ja, !siitten haittansa oli heit-etts"
taaleSeItiiiti "jtt I-)"lciclttait §ilmiit holttiiSinitt
nyt itiin ihaniin ihattut lcuörot, ettii ltiintt
tulo tuSliiu lcozlcuau oli neil-tiissat erilaisim-
piii itiisi/ojit 2l0tt"iu tutkittaa joiilcaSSu. l’it-
liät, mustat silittiinrijiaettsä (tiirat h08toitt
chiJitteleiStii liiiuett toimittaessansa tiitii rule-
lcuttcleit-anituIt-t aitlcalitiöiauön lciilitaati, uitit-
ta sittett nasti Timi siliuiiiiöii ja lumenimi"
.seeISiiuSa uitchii 8iiloiiioti surit ja 8373i 116)"-
r)")"3. .liuttu ltetlceit liuluttaa tuituttiti lcolco-
uititu hiitten ttiilcitusii; ltiiit ttiiFtti hummiis-
tyueeltii, letitti-istuneelta ju hiljaa lintulaitta-
oti nStui hiin jiaiS huitilalta. ILreilclc:ilttiaeu
silmät alistit hiitttiitet)"t tFttäiiu "ju (tiirat
tenhoituliei isolinalla settineet tiituiitilcjit sil-
miit puoleettS:t —– lteiiliitt öjlttttiuaii lcolitttSii-"ut
toistuima —–– ]inuit tuit-ia eteeni-iiin letit-ottu-
in I-)iltit138 oli autuutit itsettnii iluti eilcii
eitiiiirt roinat piil-)titan "rmpi’irilli’i silettiin öil-
utiltii.
!colimia litisti.
!sit’-mit talti kettalotiin.
"’kietluötelijet, pettiijii! I’iStiilciiti heiltiiiiit-
tie ltiitieti liitit-senati, lyölcäii litiuet manheim"
aetnntoiaet alitut ne hiljaisesti luusutut, tunt-
tii haultiatuttarat Sutiut, "jotlca ilciiiiulcitiu jy-
rinii aalantiin perästä SSUrtiSisnt Turuu liuti-
taa.
I()ilntiiii tertiStii ltitutilteli ltattitiialoöSu;
b)"hiäu8, joha ei ltetlceiilciiiitt ollut tiut-istu-
tiitt titinlciiiiultiiSta riitit-ati 8)"i"i5"8ii tiiiettei8—
Siittöii, liituaitai tiFt )sittj)iirilliiti5ii "joitlcott
useilla t"nt"i18tetttijii miehiii, "joitteti teriiniit
heiluisit milt’ei leitali-iitat hiitteit ruuniiiöintsa.
liatStout-.tpaiiteu itsetisiiriirjeluö-oiati ptilcctitti
iitinen ltetlcelcSi ZFIeileittiiiiit Iiälillilcäti pol-
tin "ja haittamaan: "iilit utilciit’iu tieilaateliju,
ett Suitilctiati pettiijii, ett tttiltiiiiu 8)")iriiilaiaeir
.Ios leeri-iin itse ltaoloithetlceliiiutte halutitte
:iilian 80lit-)ili8iiit, ttiiit itutillcaiit" tuittiin tt)"t"""
80uruuisautt ltetlteaii Seiaiii liitit tutta Suo-
ritnti, liiijieilliiitaii. niitit, ettii ali ilittaittauat
miulciiiinlniStii pelli-oit, muttu seitti-iiin tinueö-
ti yliottaen lcaolou ialcuii, lcitu ensituuitiiiteni
ltiititittiiStFS oli ohitae.
"Sein Sulliltint iitinen Selittiiii unitiimit,
etitteuliiiiit tapatte ltiiueu”. sanoi jiiiiillilcltä,
"ju hiitten liiiachstiiimii ltial:ettiitt ltailiitiit
nius. illatta ilciiiiulcain leostartlit, liiiliietFt
hFölclciislcseöniiiitt, jizineiilityiiiiit löitteiiluiö:et
rangin suututti, eStiiiilcSeiiSii h:tilceit tuulaloi-
lizanileti jiiilceitetttiseeii.
"illitii öittiillti ott §niiattuaan jiiioltiStitchlc-
sosi, tiuori iitieö""", lt)"8)"i piitillilclcii auhti
rulla tiiatta tjinteellii kuittailit.
"lioitlco hjelttin tiiuii "riittit olleesi liii-"iiii
saunamaasta .soatiuoiatii toimitaata, ettii lutilt-
lciaii uieiiitiu ltettlceutme riippuu onnistui"
"ilijaa olen Iireilclcititiiiteit, atheinalainen-;
raatiisi IiFlci-ias, "jalia oliilottautaoti tunsi
ettii; ltiiueu ltalttitlausn riippui uiieiiesni, "joltei
roi ollit liotin, tutitta ei ttirjieettotitnati "jul-
mir" hliuii alen alitit" tiiiillti, uit-"iit ett .eititt-
lcanu tiilmusaan; sattumalta i)leii "jytttttutit
aleuinnit liisini "jittuiilautitiluelttltsesoii, "jolcn
tuitiiiutt ott ari-"iisti "ja 1))"5"t"i;i"ti8e8ti "niitatta-
uitt. Iiittiiutiilt:i tulin tiittiie tilitti iit-.inu "ja
tiiti S:iarntti mittat ltitoutaatueittuai tiiuitta
j:itiun "jutiri-lla. " ’kalttaisia aunea hitauttaa
iiilceiiit letitetii jojta ltetticettilciii, lciiiti tiliol-
liailleuue ilmoittuu jotttltiu tiistit liilciittnt"ii8—
ttt 5ttt"ii"jultiii5tti, "jossa tiitiii )intit eltautta-
ttiuuti oieti alitit liisiisi!
"haitiini sait-liaan rielii ltaaiiuellti liiitteit
jttili-"tttiitisii2 IIiitt ott jiiilcuiialliuett hoit-ii,
beliiiliit poilta, tiileliteleiiititiett iialcciututott!”c
liitusi itiiiSai, "jaulia saaret reillit-)isot liant-
jiaitt "ja sahatutit-sertit tutistut ailut-iit telciuiit
liittien jietoiiliiititeti tiitisttiiiö:eicni etoitlciu litin
rielii liniilcui tiiliiriit ltiitteit iieieititititoi:sat
Stiitiiusii;." liitit iili tiitut ]nitriitin liiattii uitit-
ti-tt titeiiliiii riilclcititteii toistetuitta ltaalott liet-
lcellii, tuitui uitin ltiitteii littitittlcaitu tiinuilla,
liiitt rietiiiiit.ei lieiiliiii lciiolaiituölciatiinaii. It’e-
Iiiiiae" liiiuet isujijixtleilcöi! . . . !tiilisilta tsii-
t""t"tte1et? l-:tslqii "jalli-:int hiitten tiialciiitait piitii-
le; rientiiitlca:iuttiie .siitt-"i taitutaan, ettii uiiiu
oriit lieri-iiii lciiiltici 13!"tielitt kiitolliset tiittuu-
latt linnealta "riitettiin-iit"
"Illitiii letit-sitti toiliötttjtilcaetti . . .”
ltFltitluu.
"icatlcitieo ltiiuoti tiuleliteletta liialti-1183",
iillcai
jatlciti .aliis-iii rihaa riuttansa-ii, "elit Salli liit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
