Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Eri käsityökannot rnkljolliosiassa.
(Jatkoa.)
Edellisessä kirjoituksessamme olemme esi-
telleet ne eri käsityskannat, jotka löytiiwät
arinollisessa esityksessä sekä waltioivaliokiiii-
nati eiteniinistiiii mietinnössä. Molemmat
asettumat kuitenkin sainmalle pääperusteet-
le siiiiä kohden, että ne inyöutämät walti-
olla oletpaii oikeutta saada rustholleilta täii-
dellistä korwausta siitä rtttsuipariistus-wel-
wollisuitdesta, josta waltio mapauttaa rust-
hollit; mutta arin, esityksessä waaditaan
täksi koripaukseksi kruutiiille takaisin kaikki
ne merot, jotka aikanaan omat riistholleille
suodut palkkioksi ratsuiparnstue"kustannut-
sista, jota wastoin maltokunnan mietin-
nössä äskeii mainituksi koripaukseksi waadi-
taan ipaan niin suuri osa rustholleille suo-
duista meroista, että se wastaii niitä kus-
tannuksia, joita itiiehen ja ’heivosen wattis-
taiiiiiten nykyään maksaisi, sitten kuin iiiistä
kuitenkin ivielä oit otettu pois itiin sitnri
suntina, kuitt lakkautettama riiotiiivakanssi
suhteellisesti kullekin riistiiollille tekisi. Tä-
niän laskitii mukaan waaditaan mietinnös-
sä rustholleilta takaisin korkeintaan 76 ive-
roriiplaii arwosta taikka 32 weroriiplaa
enemmän kuin ne nyt tiiaksawat makaussi-
tnaksuissa, jotka oivat lasketut wastaatvati
44 weroruplaa.
Paiiiawin wastamäitös näitä molempia
ehdoituksia ivastaan vii, kiiteii olemine mai-
nintieet, se, että kun näiden ehdoitiiksieit
mukaatt iveroja lisääntyisi rustholleille yli
sen, mitä ne nykyääti maksawat, tnlisi rust-
holleiii hinnat suhteellisesti myös alentit-
maan, joiikii katitta niideii nykyiset oittis-
tajat kärsisiiiiijt tuntuman tappion yksityi-
sessä otiiaisiiudessaaii. Ettii näin todella
kin kätvisi, ei ole junri epäilty eikä aina-
kaan millään perttstiiksella koetettit ivääräk-
si luuloksi ipäittää. Me einiite epäilekkääii,
että ainakin kaikki ne, jotka tätä tappiota
tulisiwat kärsiinääii, pitäisiwät sen siilana
määryyteiiä, jota he katkeralla inielellä kan-
taisiwat. liehutus ja wiisaus waatii seii
tähden, että tätä epäkohtaa inahdollistiiiden
mukaatt mältetääii ja myöskin waarinote-
taan sitä pääperiistetta, josta ittiiiiieiset
säädiit yhtyimät, kuti he ttiääriisiipät ettii
pitäisi olla "loukkaamatta olemia ivaralli-
siitideit oloja" Eikä siis ihmettäkään, ettii
inyäs käsityskaiitoja oit ilmestynyt, joiden
mukaan rustholliasia oit ratkaistaiva jyr-
kästi pysyiiiällä mainitussa pääperusteessa.
Tälle pohjalle perustuipa: ehdoitukset oivat
sentähden jonkunlaisena ipastakohtaiia artti.
esitykselle ja maltokunnan iiiietiniiölle; Näis;
tä mainittakoon ensiksi se mastalatise, jota
hra iillechelin "en kannattanut sekä iveroko-
mitrassa ettii maltokunnassa.
öliisyttä-"i’kseiisä iii:tkyisiii oloja, asettuu
hra Meclielin käsityskannalle, joka waatii
että waltion tulee pitää armossa niitä oi-
keus-siihteita ja oikeuksia, joita waltio itse
lakiensa ja toittiieiisa katitta on syniiyttäuyt
ja perustanut. Täiikaltaisia "oikeussuhtei-
ta ja oikeuksia" on etisiksi se weronwapaus,
jonka waltio soi riistholleille jo kaksi sataa
äilalilialteoin ivajtttusöota.
(3iltitin)
”"s/’iei"aS””, lauotti riinteitt: liluttatiitait poj-
icet, "minä eit ejiiiiie jtniteeei totuutta, niittii
ott ltinioitSe t"et"tii;—;:i. "loa uittoitötaitn tiijiiuit
lteiticeni oiiSi rititI itnaii, itiitt ei itiitSic:iri’ontu
]catin .siittiin julliseitti icoaicettuiei, . . inuttu
sinun ennustani riijijtitit it)"t iiaiicicjett niitten
lteniii, joticit tiieuii orat icooSSii, nijn mykin
näjtteii icaittieti ttiiiateti, .s:iiiti niitti tietilit ett"-
ei t"rt"atttti Siiiietii lteitii, "jobi lie joutunut iiii-
tieti icii:iniinöiniu lise etittne roi teitilii ninnit
!ettigiicSetttnte, ei tneiliii ole icuiitt Ficöj iiittoit
]teitto raittiutta iteeiitttnte sinun t’ititii:tiaatu-
l"ojtic0 itae; .se-isoen tiitniiii iiitttiiatt ieu-
itiiiiit, iitttteteiltt eli "serttiisi nteitii julmutt-
ileetit. jos etuunne itettice.ei’s"
ItFiciilu;1 itutatti raicitritnti eitreuiuisen Su-
ruili.siitu tuticir:iisijtt Siintiin; inuttu itiin oli
raiti. lliitt tie-i tiiran ittiin, ettei icreiic-
iioiiiiöet eiicii §irtiuni-isat Stintuitliti.seoöxt tiliti-
Sttiiiieuan olisi iteticeiiiciiiin epiiiiieet" riitin
lcsiittti ottaneet iitinen itenicennii. Iilaiiiitttti
tuntui lisine-:stil icttitenicin it)"t itiin iititnuitit;
ei iiiiit taittanut rtiicoiiiit iti-inoa; inuttu ei
ltiiti ntJi-"tn taittanut unituli-tiinun rillitiet-etit
omitit isitelontuomi-"tintt.in-ii.
"liitiiöeicii tuttitutin icitiicici itiiniiit ennut?
ltliicSiicii ejtiiiiet "lutinnie isiiictj- lieri-ii ole iiii;-
iceit)"t ettii i:aniiiteuiitiaet iitti-leoittettuiniiti
!taio maiteta? lipitit roitl:enee pietiisi iceiititiitt
tuppeen, icutt ilet-ro tiittaa niittiini ioeiciiin
ictieiinnne ? "
Si.
wuotta sitten, kun rusthollilaitos pantiin
toimeen; se siis on "pidettäivä armossa"
siten, että waltio" ei saa näitä waroja pe-
ruuttaa, jos kohta niitä wastaawa ivarus-
ttiswelwollisuus lakkautetaan, koska iiämät
iverot kaksisataa wuotta kestäneeit nautin-
non kautta owat muka saatteet yksityis-
omaisuuden pyhyyden. Tässä kohdeii was-
talatiseen tekijä siis tulee samaan päätök-
seeii kuin waliokuiinan enemmistö, joka
myös, mastoin arin. esitystä, kieltää ole-
wati oikeata ja kohtuitllista, että rustholli-
eit kaikki merot peruutetaan kruun ulle. Mut-
ta tpastalauseessa stiodaaii tätä iiaiitiitiioti
katitta woitettua oikeutta myöskin nuoreni:
niille "oikeussuhteille ja oikeuksille", sillä
siinä selitetään, että ne wakaiissitnaksiit,
jotka rusthollit ratsumarustuksen sijasta
owat maksaneet kritiiiiulle aina iv" 1811
asti, siis 70 witoden kuluessa, myöskin
niin kaitait kestäiieeii käytännön kautta
oivat tulleet inuiittutiiattoiitiksi, joita siis
waltio ei woi lisätä loukkaamatta yksityis-
omaisuuden pyhyyttä. Waikka täiikaltai-
tieti päätös selivästi sotii 1810 wuoden
julistusta ivastaan, jossa ivaltio nimen-
oinaan pidätti itselleen oikeuden milloin
hywänsä toisin inäärätä näistä asioista,
tietysti joko siten että waltio jälleeii waa-
tisi rustholleja täyttämään martisttismel-
ipollisuuttaiisa taikkti siten että ivaltio lisäi-
si näitä ivakaiissimaksuja, jotka ottivatkin
lasketut waan puoleksi siitä, mitä todelli-
set ratsuivarustusktistauiiukset tekiivät, itiin
ivastoin tätä wäitetääii ivastalauseessa,
ettei ivaltiolla ole oikeutta laskea rusthol-
lien ratsiiivarustuskustannuksia korkeaiiitiiak-
si ktiiti makanssiniaksut, sillä hra Mechelin
iväittää, että nykyiset rusthollein omistajat
eiwät ole moitteet aawistaakkaan, että heil-
tä enään kosktiiiii ivaadittaisiiii tvaritsta-
tiiaan ratsuttiiestä, eikä iuyöskääii että ipa-
kanssitnaksuja koroitettaisiin; ja oiotit he
siinä luitlossa maksaneet rustholleistaan
kiirkeaiitiitat hinnat, jotka siis iiyt jos hei-
dän weroja lisätääti, aleittuisitpat, josta
heille olisi tiitttiitpa omaisuuden tappio.
.Lähtien täiikaltaisista perusteita tulee hrii
Mecheliitin ehdoitus lyhyesti kttultiiiiaati
siten, että ivakanssi- ja piisseiiiolaiissi—ttiak-
sitt lakkautetaan, tiuitta samalla palattie-
taaii krutiiiiille rusthollien nietoista itiin
paljo, kuin makansitnaksut tekewät, eli 44
weroruplaa; lisäykseuä tähän tulee wielä,
että jäljelle jääivät augmentti-merot lunas-
tetaan takaisin kruunulle 100 markalla yh-
destä weroritplasta. (3atk.)
; ; " 7, "— ;;"—,—.———kk
IBaltippäitvät;
alollissäädyii keskitsteltt ja pää-
tö riistholliasiassa. "keskustelu itiis-
tä periaatteista, joiden initkaaii tämä tär-
keä asia olisi ratkaistawa, kesti kokonaista
kaksi istuntoa, jotk-.i pidettiin wiimeksi ku-
luneen wiikon keskiwiikko" ja perjantai-päi-
wiitii. Säädyn yleinen mielipide oli, itiin-
kuin loppupäätös iiäyttää, artti. esityksen
puolesta, jota siis itseaiiiiiuit puhujat kan-
r"-
"2"
§
nattiwat ja puolustitvat toisten wastawäi-
töksiä ja muistuksia ivastaan. Useat puhujat
(Hegerström, Costiander, Ojaneii, Duncker,
Ehrström, Holmerus ja" Meurtitan) hiio-
tnauttiwat, että sekä werokomitea että wa-
liokuiita ja artti. esitys olitpat ineitiieet yli
seit, iiiitä wiititeiset maltiopäiwät oliivat
tahtoneet asiassa tehtäwäksi, kun ne olitpat
ryhtyneet ratkaisetitaan koko riisthollilaitok-
sen peruuttamisen; tpinneiset säädyt oli-
ivat iiäet päättäiteet, että wakanssi ja pas-
seivolansituaksut olitpat lakkautettawat w,
1883, jos nykyiset säädtjt ntääräämät uu-
deit meron asemeltvollis-laitvkseii ylläpitä-
niiseett, ja sitä paitsi oliwat he pyytäneet
ehdoitusta nykyisille säädylle inaa- ja muun
omaisuuden uudestaan weroittatnisesta sitett,
että jokaitieii ottiaisnuten laji tätä utitta
meroa tasaisesti kantaisi, tiiutta tämän ohes-
sa oliivat he myös walittatpalle komitealle
toimeksi aittaiieet tutkia, oliko tarpeeiitnii-
kaistit ryhtyä järjestäinääii augtnenttiive;
rojen suhdetta rusthollien nykyisiin wel-
ivollisuttksiin, sikält kuiit se woisi tapahtua
lotikkaaiitatta olemia warallisuuden oloja.
Tähan katsoen yhtyitvät muutamat (Cos-
tiaiider, Ehrstöm ja Holmerus) hra Meche-
lin’iu wastalauseeseii, joka heidän ttiieles-
tääii tarkeiittiiin wastaa edellisten säätyjeii
päätöksiä ja toiivvtiitiksia. Että kuitetikiii
rusthollilaitoksen peruuttaminen oli koko-
naisuudessaan ehdoitettu, huomautti edustit.
Sivedlierg olewati oikeutettu, koska H"
K. :iitajesteetti olisi ilttitin edellisteit sää-
tyjeti pyyntöäkiii tpoinut asiasta tehdä esi-
tykseii nykyisille säädyille. Atikaritiipia inuis-
tiituksia ja ivastatpäitöksiä herätti sekä artti
esityksen että maltokunnan ehdoitukset rust-
hollien merojen peruuttamisesta kruunulle
siitä syystä, että seit katitta olemat ivaral-
lisuudeii suhteet tulisiipat loukatuiksi ivas-
toin sitä, iiiitii edelliset säädyt oliwat päät-
täiteet, sekit mastoin sitäkin, niitä ylipään-
sä kohtuus ja oikeus iiiaatii. "lilluttamat
tCostitinder, Ehrströni ja Holiiierus koetti-
ivat iiäyttää todeksi, ettii rustholleja mii-
ttieisinii 70 muotina ja etenkin 1854 w.
jälkeen oit ostettu siinä luulossa, että riist-
lmlleiii ei koskaan todella tarwitsisi ivarus-
taa iitiestä ja hentosta sotatarpeisin sekä
ettii niiden ei ttilisi tiirit ivapatttiista kos-
kaan korinaamaan suuretiniialla !verolla
kuiu niiden nykyiset ivakanssiiiiaksut teke-;
toät; mutta kun nykyiset rusthollein omis-
tajat vivat siitä syystä maksaneet tiloistaii-
sa suhteellisesti korkeiiiitiiat hinnat ktiiit sa-
ittaiikaltaiset tverotiloista taukselaan, niin
titeiiisiipät iiiitiiiit hinnat nyt tii-"ilkaisesti
iiliisoäin nyt, kiiti tilain merot "isiiäiityi-
situät totiasi wuodelta, ja siten kärsisitpät
itiideit oinistaiat stiitreii jci, piitiiijaiu tiiie-
lestii, kohtuuttoman häivioit. (Eoustn. Hol-
tuetus lasti hinnan alennuksen tekemiin
täydeltä rusthollilta 4000 !nurkkaus Edusui.
Duticker näytti tässä kohden puolustawan
lirti p. :illfthan’in aatelissäädyssä tekeitiää
ehdoitusta, että rusthollien nykyiset omis-
tajat saisiwat waltiosta jonkunlaisen tap-
piotansa wastaawan palkkion Toiseltii pito;
-4 —"–—–n"-"— ——"""—"-". " "" –;- "e -t-"in –-"-"""" ;-""—-;-"— ":"in-s -" -"";-"-.—"—— "s- "-
"liliiiii roiticeiten seitit, ritItiiSi "ricei tilini,
"jii iloilassa iiliteStzii luutelan ronnulle. "’1-)t-
its’; iiiijiee, aitioni, einit itettaititnoitnenit niis-3?
i’itiicicii; olet oitti-iit tz-"ttiireni puolien, tuttuin
niitulle: liiijieii uutulle, "joit-"i llerratt niinoil-
iit taitelet !seittiisi otttait iiautonitiinooöi! li’on-
ie niittiin, niitit llitittatinutt jioiicu, icuniicitittte
niittua te "littinen niieiiet! I-:tujtiiia IIerrit
ruutti niiniin puituinaan jii !tilitit eit roi jii-
äiittäii niitä niittoja, jetiin liitit !uinee 3uu-
linni"
lLitilcici icuuttteiiiiiit icttttitioitiiicaeiiii liittine-
Sit. tittelit; oii liittien iteintoluiueonit, nitia:ii
itiineii elinsuoli, ictiicei ntieitintii "ii etinen
onneiiiaintinaiia ajalin olleet iitinen palet-lio-
tansit;
liiniitöe:itn .canut niitut nuut-i iti-roteet,
siilit tiitii raulitta ieöiceii piilettiin lcitoitititit
nuutiin iititilnicitin siritteettttnu, "jt-ile taitiin
oii utit-titit nuoren titiniiitcien. JoII iit itiittett
niittunen eirat roiiteetlcititit peluutan iit-tiililiit-
iui.ettt icnoientuStii, itiin niitit icuitetiicin icttitn"
neitiitt.
””Ilittiit.—"5:it"” leitteni jiiiiiiiiicici"i icttttttii.tittut-iti-
neilit iiiineilii"; "letit-i .sinit silu niin tittelit"-
tt"i"t, ettii itteiiiiin tuiee iitot-tuit tiilitili tierau-
öeii. joisit. "joa itiiii jiettiiii itteiiliit. ott "letit
i;"t")"jt;"ti"t tiilit niittten ituleitt-iti.seit ]tiittalana-ii
ittiitientitittt? lsiiiin tilinii"jititintieiiszsnitreiicicit-
ittinitii icoittnitn "iin itiic:t suuri;-w
"liiinun niieieötiini .sinun tuiee totitilit
lillutti, "joicit on outtanut: "liii niitun piilit tajt-
jieitn:tntu "ja "joicu itur-"jset niititte, että 80, "joicu
tiitociattaet jittniSten tertit, iitinen "et-eiten oit
"—; "" ,-"" " —-. —" "m-" -—- "q-"in " - -"—"—-—–—"".-"–".—"—-——"-"—- –"— -e-"in-"in-"
nissi; ilttitiöiitii rttoiiittettitra" )sellistit itz-
iinttttite ei ole Suiiri tirroinen, jos luuletti"
itte oleratnnte piirettttttin öitttjeituna eeit liitut-
ta ettii riicotnttio .luutalait iciiöi;"t""ji"t rustattiin.
lituani i;tittitiiitt-iirtsoiiiett tontitus.
’kuiin ajoitti paljon nteiuii. lisiini-iti i;ttu—
li nutioja nettinutiöiii icuiit "iittiittttttu", "tsii-
ttt"r"t"tti"t", "liinoitta "ittiitnliiit", "ju titus "iit-
iiteiiiiiöttuttii", "sitiotttielinz""tg"tti"t"”, "unituli-etn-
tit""" "riittit "leitutut jiuicitn:tiiiöet icttirittjit
epiijutniiiiett puiti-iitit" ll:inen iitit,iienatt
iulininttti, siilit. ei eliitttii ictitiiciutti oliut titit-
tunut itiine.stii tiisti "iii:tttititit, icuitt juuri ott.
ilo-:iiin tarttui ittiiitiiiinennii, "jottictt itiitt "ii
litSicettitt jttitin nojaile, icun itiiti itiicoi ituu-
tuit liritintit I-Fiijilari jtiiiitti tiistit, ettii iiii-
iteti iittoioittttiiitnttottuu oli iitt",;"-,"ennttt, "ja roit-
icitiöi ttijoitiin.öii titieittti.tlii:"e.—"t.i ruutiainetta-
ttntittt icttttlentitit, niinituin §ojiini lsljlti-tiien
ici.tttaitiuiseiiu ’luun usutti "strit itiijitisttttn
jii icttiiciii titiottirut iiiiiietiitiitii" niitit ti)"t "seu-
riissi.
"itiini ictiittii . . . "joi-:ii iit-titi ttiinicii" rie-
iii riittiinne tiiliiiii, on ruutullinen; jiiiiitilic"
seinine oit !tiitu teittitriii, titit:uti "luuilon "sii
riittiisi iiii-litöaitiiii "sii :tiiraile tuitintiiittt niittö-
tett iti" toineiia sitt-tieti ititttt-iit jitttttt "juurei-
le, ittttt niitut utiin"tii";tt iitinen ritste,insniiiiu
neitti itiitt icetititiiiteii; tn:iitititn j:t iitit-tii:
"B-"i-, "jttticit tulitorat riisutut-titit riitt-"kiit jii
lutittiituit itiittett icttnttiititnött jtt ictitoiiiöittt-
teetien, :tötttiioot niittiin iceiitiiittti "rii ;ii;.—;
nuutin o.sii :tutuu lie-tiitisin sii, itiin itiin niut
eliisi, "joa ei, nilit liittien tiijth" linolin; iintie-
ten wäitettiin tLeppänett, Riihimäki ja
Swedberg) tätä ivastaan; että rusthollit
wiimeisten 70 mitodeii kuluessa, jolloin ei
niiden ole tartvinnut warustaa ratsumies-
tä, waan sen sijaan otvat maksanut tuskin
puolta ivarustusta ivasta-aiwan ivakaiissin,
owat saaneet nauttia itiin suurta ettia ive-
rotilojeii suhteen, että nyt lisääntyivät ive-
rot eiwät tee niille mitään ivääryyttä. Si-
tä paitsi huomautti edustit. Wärri, että
jos ehdoitettu merojen peruutus, itiitikuiii
sanotaati, loukkaa yksityisten omistusoikeut-
ta, iiiiti olisi päiii ivasioin se myös toisen
oikeuden loitkkaaitiista, jos rusthollit yhä
edelleeii saisiwat ivauhoja etuoikeuksia naut-
tia, ja ne lisäkustannukset, joita tämän
katitta sotalaitoksen ylläpitämiseen-tartoit-
taait, pantaisiin muitten maksettaivaksi, ivatk-
ka tie oikeastaan olisiwat rusthollarien suo-
ritettatvat. Myöskin, jos jonkunlainen tve-
roiimapaus pidätetään rustholleille, syntyy
seit kautti! niisi laji etuoikeuksilla ivaritstet-
tuja maatiloja, ttiikii ei ole edtillista, ei
kans-antaloitdellisessti sithteessa, kuti iverot
epätasaisesti rasittawat iitaata, eikä myös-
kään siweellisessä, koska siten ltiodaaii joit-
kuiilaineii uusi kastilaitos.
Myöskiit tväitettiiii (Holttierus), että
ivääryyttä tapahtuisi rustholleille ruotujen
suhteen iverrateti, näiiiät kun pääsewät ylei-
sen" aseivelwollisuuden karttui :vapaiksi ruo-
tuwakanssistoon, mutta rusthollit samasta
syystä saisiwat maksaa ehkä kakitti ivertaa
eiteiiitiiäit kuiu tähän asti. Tähän selitti
iiittuii intiassa edustit. Sivedlterg, että
rustholleja ei tässä kohdeii woi werrata
ruotuihin, sillä edelliset oiotit ratsutiiiehen
warustamisesta saaneet meronwapautusta
koriviiitksekI i, mutta ruodiit otvat warusta-
nect jalkaitiiehen saattiatta mitään kiirivii-
ustii.
liuden ehdoituksen asiassii esiintoi edustit.
Meurttian. Häneii ttiielestäiisä oli tehty
ivääriii, kitti ryhdyttiin rusthollilaitosta "pe-
ruuttaiiiaati, sillä pääkysytuys oli kuitenkin,
millä tawoin waroja saataisiin ttuden sota-
laitokseii ylläpitäiiiiseeii; Edeilisteii sääty-
jeii päätokseii inukaan olitpat ne hankitta-
mat niaaoiiiaisuudeti ja tuuitti tparallisttit-
den uudesta weroituksesta seit periaatteen
inukaan, "ettii eri iii-.trallisuuslajit yhtäläi-
sessä suhteessa viittii tässä iiii-rossa osalli-
sina" Tässä puhuja tpiilitti, että suurek-
si oiitiettottiuudeksi wiime ivailiopäiwillä
pidettiin kiistiitniitttiitiiiitii seitkiittit, ettii li-
siitiiariit olitpat hankittamat suostuntawero-
jen taittui, enneitkuin oli tietty, paljonko
waltion ivarsiiiaisist-.i riittäisi näihin tar-
peisin. Muita titti asian nykyisessä tilas-
sa oit kieltätiiätäiitii, ettii tartoltaan tiusi
tpero itiaa-otit-.iisuudeile, pitiiisi koko ttiaaii
oli tapahttiitian tiusi ioeipntasku, joka
kuitenkin on mahdotonta alki-.iii ja kii-
luttkei’yiii katsoen. Siiitälweii ehdoitti pii-
huja, ettii uusi inaan-mero laskettaisiin seit
perustuksen utukaan joka saadaan liittiiv-
kuniiaii "taskuista Tässä sanotaan rust-
hollit, iuarustusipe’iwolliiuuden lakattua,
otvat saatteet lahjoksi 05 weroruplaa ja
-"—s——-"""..
itien ltenici ott tuttiinsa-ii ja icttiitjllet tiijitziy
oii:t t-iicettö" sinnon. itjiitttic.aenssiu 0ietteico
t)";,"i;"t"t"i"ti:":iit jtsjiit-"ticeeetti2" Suttritt oöii ounet"-
"”iiletttttte;." l’iiiliiiicicii iciiiintni nyt ih"-
iii-iaitniiin jiuttieett sii leifeisi icoitteiiititiio
:liitti-lisi: "0letteico teiciit t)""i,"t)"t"iiitten?" i(roiic
iini-ainen iittiitiirtui, putti icti.sirutteitöit rietiin
riittiin-:ii )iii "ju liittoni: "0ien t)")"t"t"t"iiitiett.””
.ei
"Kiiiaet eiriit eau oilit ittsätiiii, ituuilitiiti
)elisani liicicjii.
"8;iiiritt ttiinicitt", riistasi (lutilta "llei-
tiöiit rin-"tunsit "n 8:tittii ictijtt ttteitliiti. "ju iteil-
lii ott niia tiisti;- "iicettö riitintiatit icteiicicu-
luteen taittajin"
iitinttttitiiiiniiiu "jit ristinriititi:eiiiit tunteilla
iitit-.eeli Itziciiiiiu, icititticii rutiini tiiliin tieni,
tiiliin titua itieni. ll:inen ntieieniiiicuttt:itiutn
.senttikin ei raittiit icittött:t !teloit-i. 8)"nicicii
piiri jtitttettni "suuri ictttininion, inuttu niittii
turjossa, "jt-tticit tilittii piit-"i iiii "rittjuitiiie "ie-
i""t"iu e;"itt-;iilt"ttt roi itiitt ttiiitilii il:tiiitnittt ico1”—
lietin riittitien :tututun iit-"titiiiin )"ij, ju 7nt-
rntt tulit-"itten ittinttt icttttalteii itiitiett silisin"
etuin. "liitit i-:utt jiiileett liitet-i, :ceurasiritt
tlliiiiits:qittt entiset jtitii’eiijitt etttiittirijiiittnii.
"Feijit tai-"elia stut-lellii, riisi tiliisi siuo-
it—i;:t", itiiuiiititti nittyin; "Se lioirit on niio
iinatit-tintti "tittit.”" li.ttttit ttisicitt "li itiitt iitu—
.suitut niitttiit niinat. enneniinin "ittiiititjii set"
utti 7"ti"tttt tieri-.ö:ii.
"iLiitoö litujtiitnilo ilet-tuiie, itiiti on elii-
tit!”" ituuni littiiiinait tietituten. iti-jutti !ttu-
iiSi leiritulista, jttatiiciti ittieicicuttJit tujtjteeti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
