Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
dliii 38.
alilta.
’kietoja ’kurun l:aajiuiiSiSt-er ja baasi-suomesta.
perjantaina
kotitienuttu 12 [niia
4;;
Tilatis- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahiissonin kir-
jamyyntalä Hj Rydinaniit ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatu l sekä herraiit C. A. Ronnberg tii H
I. Lundelm tii J. ?! Krtiger in ja J L. Törn-
roth’in kauppapuodit.
Tilaitshiitta:
Tarnii voati-
T ti r ii j s a kortt-riesa
Koko wuodelta 3 iii. — 4 in. 11 p.
34 wuodelta 1 in. 50 p. 2 m. 11 p.
Kuukaudelta 25 p.
siitti-la tie-tl-
teattereissa.
4 ni. 29 p.
2 m. 20 p.
Lehden konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 23 B.
Lehdea vastuunalainen toi-uittaja:
Kosti Wehanen.
Jliiioitiiksia
5. 15 pettula ensi siwulla ja l0 pennia ninilla
siwuilla pieiieltä riiviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssoniii kirja-
tityyniälässä.
Rukoiissnnnimtaiua saarnaamat:
Tuontiokirkossa: Suomal, puolipäiiväsaar-
natt k:lo 8 e. p.p. kappal. Ahlstedt; ruotsal"
piiolipt’iiwäsaarnan k:lo ll e. p.p kirkkoh apul.
Olsson; suoni. iltasaarnan k:lo !43 j p.p. ja
ruots. iltasaarnaii k:lo 4 j. p"p w pastori
Liljesors.
" Kolehti tulee seurakunnan kaiittorille.
Liitnankirkossa: suonten k:lo 9 e, p.p. lin-
nanpappi Udelius.
H a rt a u s h u o n ee ?" s a Läntisenaleijakadun war-
rella pitaa sunnuntaina raamatunselityksen suo-
menkieleksi k:lo 4 j. pp. kirkkoherran apulaitteii
Olsson ja ruotsinkieleksi k:lo 6 saarnaaja Obloiii.
Suomalaineit Seura
uaisiiieeit
kokoontuu ensiperjantaina, Sitell
utautu syntymäpaiwanä t k j2p
kello l/28i. p.p Phoeitir- rawinto-
laait.
Paasymaksu herroilta 1 iuarkka, naisilta
50 pennia.
Aitnetaait tiedoksi
etta takalaisessa ktiiiromtikkakoulitssa, sito-
koon Jittuala, tutkistellaan ja kysellaait
taman wuodn rippilapsia ja ripitetaan jo
ripeille lasketut kuiteoiiiiikät oppilaat, lait-
autaiiia tainiin kuiin 20 p; ja Herran eh-
taolliselle katinti oii seuranivana siiuititit-
taina, ti:s sunn. paasiaisesta. Tasta ke-
hoitetaan seitrakiitiitan pappia ja muitakin
aittamaan tietoa arw. kiiitrotiiykille, Tu-
ruit kituioiiiyktakoulitsta, toukokuun 3 p-
1882. A. Eliel !sivi-diaan,
iv. t. esimies"
Kokous
Täällä asuwat osakkaat Suoiiieit
kaupunkien irtaimiston palo-
apuyhtiössä kokoontukoot maanait-
taina tämän kitiiit 15 p:nä k:lo 5
j. pp. Phoenix-hotellissa yhtiön ohje-
säännön mukaan walitsemaan palo-
apu-komitea seka yksi tilintarkastaja
ja kolme tilintarkastajain sijaista yh-
tiön tilien tarkastamista warten aialta
kestikuun 1 p:stä 1881–kesakutitt 1
p:ään 1882. Turku, toukokuun 5
p:nä 1882.
Ferd. BreitWell,
yhtiöii asiamies.
Kulcisniiiisniiitiita, etenlciti liii-siik,
astetuin! sie-"kiilsin 2:st-ii ’kiit-im
tarlclc’itinjiiija jurtassaan-iii linsin-iiii-
riilceiiiiiistii sai-teit, "jaulin riittiini tiil-
li’i ltakioitetiiiiii !tajullisia kultautuis-
aiiieitteii tai-"jatsiin talcuiiiiiiiii "jtilcii
siitit-tsiiijiia titi jiiaiieuijiiii tai-"joiiltsju
piilteiiiiiistiiiii-jtteti liaiilcltiiiiiseiita.
’j’iii-"jaiiltaet oriit niinetttnitit lieren
iirititi-litj 0. "1 mit lleitlelceiiille
’j’in-iisaa. Iiirlcii, ]niinilettiin 20 jt.
1882.
kkaimilciiiita.
10,000 S.iuarkkaa
Suomalaisen Lyseon stipendio-rahoja ulos-
lainataan hymää ivakuutta wastaan. Tar-
kempia tietoja antaa
Antti Helander-
.kierttuliiikatu N:o 4.
Hnomani
-Niille, jotka halajamat wiinaa
puhtaasta wiljasta, iliitoitetaan
tiiteii, ettii "uudenkaupungin Wii-
napolttiuio thiö" walmistaa wii-
iiaa ainoastaan puhtaasta wil-
jllietarilaiiteit waltmttusseura
Nadeschda,
perustettu iv. 1847
antaa palomakuutuksia halwalla maksulla.
Toimimiehet:
Nordfors ja Kumpp;
Lititjaithoja
iiiitarpa’a’heinau sieinenie’i ja Höyryn valmistamia
Leou; Gestriit illa.
jasta. Tiita wiiitaa oit myyta-
wäna uudessakaupungissa wiina-
niyynialassa etuisessa ””Cederin””
talossa ja yhtiött tehtaassa.
’, „
Asiyydaau
waunumaakari A. R. Wihlmanin kon-
kitrsipesäit kesä- ja talwi—ajokalitja, joit-
ten joukossa:
Uusia ja käytöksessä olleita n. s.
Turun karryja,
uusia roskia,
perheroskia ja rekiä,
kasaniiitapaisia, uskelaiitapaisia ja
kuomurekiä, y. m.; kaikkein hititatuti-
tamasti halweniiettii. Myyjät owat
J. E. Nordfors ja Kaarle Konst;
Hellsteii.
:Oampereen liinapalttinaa ja peite-
-O aineita tehtaait hintoihiit
E, A, Ströinbergillti;
Mortljors ja Ruiiijiji.
Tawarantoimitusta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kumpp;
tissaria §osia
3. 9. luisa.
0iiiiea "ja teroin/tia 28
.synti/"iamasis-sileet; tanakin
!2 2;. Ninieokeuuta 2882.
Muittatiiia lausuntoja rantatie-
asiassa nykyisilta waltiopaiwtlla;
Kaiikki saädyt oivat jo joutuneet tekeiiiäan
naataksensa tässä asiassa, joka on maal-
lemme iiiitä tarkeainpiä sekä ratitatietöissä
käytettäwien rahasuiitiitien suuruuteen kat-
soen, jotka kysywät maamme waroja, kit-
ka ties’ suuremmassa määrässä kuin ne
salliwat etta myös sen äärettömän waiku-
tuksen tähden, joka rautateillä on niiden
lapikulketnain seittujen aineelliseeti keksitti)-
tiiiseett, -jotta rakennettaman rautatien suttn-
nan :naaraaminen on yhta tarkeä kitin
ivaikea tehtaina, silla siinä on katsominen
että eri osat maastamme saaivat näitä pa-
rannettuja kiilkuneuwoja oikeassa suhteessa.
nyt on säädyilla ollut tässä kohden mää-
rättämänä, mihinkä rautatietyöhan on
ryhtyminen, kun rautatie Tainpereelta Waa-
saait oit waliitiina. Uudeii tieti paasituu-
iiasta nauttija saatyjen eitemiiiistö olewan
ivaritia, silIä kolme saatyä, pappis-, por-
waris- ja talollissäädyt owat ehdottaneet
raittatietä Pohjanmaan lapi Ouluun, mut-
ta pappi-9" ja talollissaädist tahtoivat sen
mietamaksi 5 ja 7 penikuliuan ivaiheella
iiterenrantiasta, jota wastoin pormarissäatij
soisi sen iiieneivan liki rannikkoa useampien
rantakaupunkien tapi. Ainoostaan aatelis-
saaty on yhtynyt maalivkunnan eneintiiis-
tön ehdoitukseen keskiradan rakentamisesta
Taawetista Mikkelin katitta Kuopioon.
Koska emme ole olleet tilaisuudessa
lukiotllemme selittaa mihin syihin säätyjen
paätökset perustumat, tahdotuine seuraa-
ivassa kertoa miiittamia lausuntoja tästä
asiasta, jotka parahiten esiintuomat nainät
syyt sekä nähtawästi oivat ivailuttaneet
saätyjen paätöksiiit.
Ensiksi kerromme pääkohdat hra Jgna-
tius’eit puheesta porwarissäädyssä, jossa
han taitawasti puolustaa Pohjanmaan ra-
taa sekii sen suuntaa liki merenrantaa.
Puhitja lausui:
"Tahdou mainita, etta jos ennen epai-
liit iiiihiit sunittaan ensin rakennettaivain
rautatietten tulee käydä, niin on tämä
epailykseiti kokonaan haihtunut senmukaan
kiin oleit ollut tilaisuudessa likemmin tu-
tustumaan rautatie" toimikunnan ja walio-
kuniian mietintöihin. Hywäksyn taydelli-
sesti ne perusteet, jotka maltokunta on
ilmoittanut noudatettawaksi inaatitiiie rauta-
teitä rakennettaessa. Mina walitaii, ett’en
hywäksyessäni naita perusteita ole woinitt
tulla samaait johtopäätökseen kuin ivalio-
kitiita. Minä tulen, iiaet, päin wastaiseen
johtopäätökseen, ja setttähden katson tar-
peelliseksi, että likemmin selitän ne syyt,
joiden nojalla niin olen kehityt. Ensiksikiii
ivaliokuiita saataa että "ehdoitettujen rauta-
teitteit tulee yhdistää inaan kaukaisein-
pia osia walmisna olemiin rautateihin seka
että ne owat ivedettamat iväki rikkaimpain
ja warakkaiiitpain maaseutujen kautta nii-
den liikekeskuksiiii, iliitatt että pääsuuiitaa
yliniitäärin pidennetäan". —– Kuteit walio-
kutita, minäkin arivelen, että kaukaiset
maanosat omat yhdistettäwat ivaliitiina
olemiin rautateihin. Maainine kaukaisin,
awariii mainiosa on epäileinättä Oulun
lääni. Se on maaseutu, jonka taloudelli-
iten edistyminen, riippuen runsaista aineel-
lisista waroista sekä asujanten uutteruu-
desta, toki suuressa iiiäärin on ollut es-
tetty kaikkieit iuiiiden kulkuiieumojen putit-
teesttt, paitsi iiielkeiit kaksi kolmasosaa wuo-
desta kayttaiitatöntä iiieritietä, maikeasti
kuljettamaa, iiiyrskyistä sisäinerta. Täällä
on myös liikekeskus Oulu liki 10,000 asu-
jaimineen, sititrin niista kaupungeistamme,
jotka ivielä ei ole rautatieiverkon kanssa
yhteydessä, warustettu liikealueella, joka
awaruudeltaan yksin oit isompi kuin Kuo-
pion ja Mikkelin laanit yhteensä. Tainä
awara kaukainen maanosa on, jos jokin
waatisi tulla muistetuksi uusilla kulkuneu-
iuoilla, sitä eiteiitiiiaii tulewa sellaisista
oscilliseksi wattiinkin se ei taida kerskata,
että tvaltio sen tarpeiden tahden olisi
kayttänyt kyiiiiiieiiiä miljoonia kalliisin ka-
iiaiua-töihiii tahi muihin kulkuiieuwoihin.
Minä tulen siis taittan ensimiitäisen pe-
rusteen johdolla siihen johtopaatökseen että
Oulun —— Niiriiioou rata oit ensiksi raken-
nettawa". Toiseit perusteeii suhteen: etta
raittateitteii tulee liikkeelle sopimissa paikois-
sa koskea sisäiiiaan suuriin wesistöihin,
—— huomautti puhuja, että Pohjaninaan
rautatie tulisi koskemaan merta, joka epäi-
leinättä tuottaa maalle suurempaa liiketta
kitin mikaan sen sisawesistä. Mititteiikin
perusteitten suhteen muistutti puhuja, että
ne hywin soiveltiiioat Pohjaitinaait oloihin.
Lopuksi waliokunta sanoo: rautateitten ei
pida kilpailla ivalmiiteii raitttateitteit kanssa.
Tähän puhuja lausui, etta tämä rauta-
tie ei myöskään tulisi kilpailemaan miataan
ivaliitiin kattaman kanssa, ttiiiikuin toisilla
paikoin ehka tulisi tapahtumaan. Pnhuja
käwi sitten tarkastamaan niita syitä, joi-
den nojalla ivaliokuiiiian eneiittnistö kui-
tenkin on tullut siihen paätökseeit, että
keskirata kuitenkin olisi ensiksi rakennettama.
Naista häit etupaasia wastusti sita, että
lapikiilkewa tawaraliike titlisi keskiradalla,
oleinaait wilkkaainpi, koska Kuopio sellai-
sett liikkeen kokoojana on parempi pääpaik-
ka kuin Oulu.
Pnhitja koitti osoittaa, ettei tällaiseen
päätökseen löytynyt mitään kelwollista
syyta. Kuopioim kokoontuisi, mita Sawon-
inaa ivoi tuottaa wietamaksi, se on metsan
tuotteita ja woita seka wähän rautaa.
Woin ulosivienti on tosin suuri; w. 1880
wietiin täältä ulos woita kaikkiansa 409,000
leiwiskäa ja samaan aikaan koko tuitusta
Suomesta maan 320,000 leiw. Mutta
puhuja naytti todeksi, ettei suinkaan kaikki
woi mene Petariin, waati myös atuille
iiiaille, jotka tarjowat edulliisiampiakin iityyn-
tipaikkoja. Totseksi puhuja epaili, josko
täiitä suuri woin paljous, joka kootaan
ainoastaan siiiviaikoihin, tulisi kulkemaan
pitkin rautatietä, kun silloin on tarjona
Satvonmaan mainiot mesitiet. Näita
myödeit luuli puhuja puutawarainkiii ker-
naaiitiiiitt menewän. Pohjaiimaan tawara-
liikkeesta puhujalta puuttui liiempia tie-
toja, mutta hait huomautti kuitenkin, että
taalta miedaan Wenäjälle wuosittain mon-
ta sataa tynityria lot-ta ja w. 1880 esiin.
5,000 leiw. poronlihaa j. ii. e. Mutta
se laiwaliike, joka löytyy pitkin Pohjan-
inaan rantoja, todistaa puolestaan, että
paljon tawaroita wiedään ja tuodaan sekä
etta matkustajia kitlkee paljon. Todistuk-
seksi esiintoi puhuja ivielä, että esim. La-
puait, Jsoii Kyrön, Ylistaroit ja Ilmajoen
pitäjissä saatiin w. 1870 itiin paljon wil-
jaa, että 80,000 tynnyriä oli uloswietä-
ivaksi. Samoitt puhuja näytti, ettei walio-
kuniian eneinmistön muut syyt woineet
mitään todistaa n. s. Pohjanmaan rauta-
tieta wastaan. Tämän radan likemmästä
suunnasta lausui puhuja muunmuassa:
pohjanmaan rantanata käsittaä joukon
pieneiitpia, wieritysten kulkemia pitkiä, ka-
peita mutta hywin wiljeltyjä jokilaaksoja,
joideit merenrantaisessa päässä tawallisesti
löytyy joku kaupunki, joka oit koko joki-
alueen liikekeskus, siten että kaupunki
tuottaa jokilaaksolle ulkoiitaaii tawaroita ja
kaupunkeihin kokoontui koko jokilaakson tuot-
teet. — Nyt tulee keskenansa yhdistää kaikki
ne paikat, jotka kokooivat maan tuotteet seka
jälleen leivittäwät ne muua lle. Taiitä yh-
distys se ott, jonka rautatien Pohjanmaan
lapi puolestansa iitatkaansaattaisi ja sellai-
nen yhdistys on myös erittain tarkeä
kauppaoloille. Tahdon mainita, että w.
1878, joka oli huono wiljaivuasi, tnaksoi-
ivat rukiit Pohjanmaan pohjoisisstt osissa
aina 30 markkaa, kun sitä mastoin niitä
:isossa Kyrössä ja Ylistarossa myytiin 20
iiiarkalla.
—,"I
Waltiopaiwät;
Waltiosaadijt pitiivät wiimeiset istun-
tonsa tallä wiikolla inaaitantaiita ja tiis-
taina ja tulee meidän nyt kertoa näissä
kokouksissa pidetyistä keskusteluista sekä
tehoisista paatoksista.
Rautatie-asia. Tästä kesti keskuste-
lua pappissäädyssä koko maanantain istun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
