- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
150

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

non, jolloin inoniett äänistyksien perästä
niittooni 22 äänellä 10 wastaan tultiin
siiheti päätöksen, että n. s. Pohjaninaan-;
rata on ensiksi raketinettawa, sekä 20 ää-
nellä 12 wastaatt inäärättiin, että se oli
kätttitä Nurinoosta tahi tvähäti idenpää
Lappajärwen ja Entijärwen katitta suorinta
tietä Ouluuu eli inelkeiti satnaatt sutttttaatt,
kuin se talvllissäädyssä oli tnäärätty.
Teitteit ja siltain teketitisestä ja
kunnossa pitättiisestä maalla. Yh-
distettjit litki" ja talottstvaliokuniian utie-
tintö tästä asiasta oli keskusteltta alaisena
kaikissa fäädyissä ja ylipääiisä hywäksyt-
tiin ivaliokuniiatt mietintö, joka myös pää-
asiallisesti on yhtäpitäwä asiasta aittietuit
artti. esityksen kanssa. Pitkiä keskustelitja
herätti pappis" ja talollissäädyissä tehttt
ehdoitus, että 2 §:sstt lisättäisiiit niiden
joukkooti, joitten tulee ylläpitää teitä,
myöskin maakauppiaat, sillit lausuttiin hei-
dätt etupäässä käyttäivätt teitä ja siltoja
sekä pitäisi (hra J. Forstnati) koittaa itiin
paljoit kuin mahdollista helpoittaa tätä
rasitusta, jota manttali-maa yksistään
kantaa. Wastaati muistutettiin pappissää-
dyssä" että siten poikettaisiin siitä tieriitai-
teesta, että ainoastaan nianttaliiti pattttt
maa olisi tällä tverolla raskautettaiva, ja
talollissäädttssä arweltiin, että aatelis" ja
porwarissäättj nyt, kittett tviiitieisillä wal-
tiopäitvilläkin, olisiwat asia ivastaan, jotta
se raukeisi. Loppupäätös keskustelusta oli
se, että pappissääty 16 äätiellä 14 ivas
taan katsoi maakauppiaitten olewan wel-
wolliset ottamaan osaa tähän werokttor-
maati, jostit he taas wapautettiin talollis-
säädyssä 30 äänellä 21wastaait. Sa-
ttiaati §:ään teki portvarissäättt sett tintit-
toksett että teitten ylläpitoon olisiwat osal-
liset kaikki myllyt, sekit tullijauho" että ko-
titarwemyllyt, eiin aitioastaatt edelliset,
kuten mietintö ehdoittaa. Talollissäädyssä
synty sitä paitsi utilkas keskustelit, ttiistä ja
millä ehdoilla tientekoon tartvittawa sora
ja santa oli saatawa. Waliokutita ehditit-
taa, että sitä saisi ottaa nietsätttaalta ja
ulkopalstalta siitä paikasta, joiika krttitttttti-
paltveljat ja kaksi kihlakutiitatt oikedett edes-
sä walttia-.ttaa titiestä ittäärääivät, ititititeii
ttilisi tienteko-ittelwollisten lunastaa itsel-
leen paikan. Moni oli tätä wastaait,
koskit sannanoton katitta woidaan haa-’-
kata yksityistett ittetsiä, ttititta ttiääräys
hywäksyttiitt kuitetikitt talollissäädyssä, jota
ivttstoiit porwarissääty tvaati ett’ei metsä-
ja ulkomaista saisi ottaa sotaa ja santaa
niuilla ehdoilla kttitt sisätilitksista ja haois-
takaan. Edusin. Awellan oli myös ta-
lollissäädyssä ehdoittanut, että äskeii tiiai-
nitttt uskotut miehet olisiivat ittalittawat
"kittitakttkotiksessiii" eikä "kihlakunnanoikeu-
deit" edessä, mutta tttttiitosta ei tehty,
waikka puoli fäädystä sitä ääiiesti, sillä
syrjään patttu lippit oli mietittiiön pitolel-
la. 10 §:ssä ittäärätty 200 itiarkati sittt-

ruitien korkein sakko itrakkatniehelle, joka
laittiinlyö inaatttien kunnossa-pitämisen,
wähennettiiti talollissäädyssä edustit. M ett r-
tnan’in ehdoituksesta 30 markaksi.

R ii s t h o ll i-a si a, jonka porwarissää-
ty ittaltiotvaiiokunnan kehoituksesta oli ot-
tanut lopullisesti" ratkaistawaksi, päättni
tässä säädyssä siteti, että kiin 1 §, jossa
ehdoitetaan rttotittvakanssimaksitjen lopetta-
mista, oli pitkän keskustelun perästä hyl-
jätty, hyljättiin myös kaikki seitraatvat pit-
kälät. Tästä päätöksestäätt päätti sääty
antaa tiedon muille säädyille, pyytäen hei-
tä yhtymään siihen. Rnstholliasict ott siis
jokaisessa säädyssä päättyiiyt eri tawalla,
joten se warittaatikiit jää ratkaisematta itäil-
lä waltiopäiwillii.

Komitean asettatttisesta Sttonien
kielen kehittäniistä ivartett wirka-
kieleksi" Tästä asiassa on yleinen ivali-
tustvaliokutita tehnyt yhteensowitusehdoi-
ttiksen, jossa säätyjen hywäksyttätväksi eh-
doitellaan aitioasiaan jälkititmäittett kohta
waliokiiiinatt utietitiiiöstä. Tähän yhteen-
soivitttkseen ei aatelissäättt kititenkaati suos-
tiintit, tutitta porwarissäiittj hywäksyi sen.
Suomenkieliset tyttökoulitt. Wa-
liokuititait ittietintö löytyy lehtemme edel-
lisessä uunierossa. Llatelissäädyssä muo-
dostui usia miikkaan keskustelun ja erityi-
sien päätöksien katitta sitett, että täydelli-
tieit 7:luokkaiiten tyttökoulu perustettaisiin
Kttopioon ja 4 ltiokkaitiett Jytitäskylääii sekä
että 1500 itiarkatt tvaltioapit litokkaa koh-
deit annettaisiin Mikkeliti, Hiitneettliiiiiatt,
Wiiptiriii, Porin ja Ottluit yksityisiille tyt-
tökouluille. )i""sorwiiri"ssäättj saittoiti myönsi
.iiitopioon "ja Iywäskylään waltion kustiin;-
tamia tyttökouluja, joideti opinjakso, "hiilli-
tuksen itiääräyksen titukaaii, titlisi 5——7
wuotiseksi, ittiitta waltioatvuti suhteen pää-
tettiiii, hra Wallgren’in mustalauseen inu.
kaan että kaikille yksityisille tyttökoiilttille
ylipäätisä annettaisiin tvaltioaptia korkein-
taan pitoli itiäärii koulujen hytitäksytyistä
kastatinttsartvioista.

Kotimaalta,

—— Kokoiikseeti siietnalaiseti naiskoulun
perustamista ivarteii Tiirkittiii wiime kes-
kiwiikkona oli saapunut yli 50 hengeti, se-
kä maaseuduilta, niitiktiiti Taiwassalosta,
Halikosta, Loitnaalta tt. in, että kattpiin-
gista. Sitä paitsi oli kokottkseen lähetetty
nimikirjoituksilla warustettuja waltakirjoja.
Kokotiksen aloitti roivasti A Warelitts pti-
heella, jossa hän huomautti naiskoulujen
tiirkeydestä ylimalkaan sekä etenkin sen tar-
peellistttidesta täällä Titrussa, Täinän jäl-
keen kokotts yksimielisesti walitsi rowasti
Warelitts’en puheenjohtajakseen. Ensiiu nos:
tettiiti kysymys, oliko heti ryhdyttäwä toi-
ttiiin koulun aikaansaamiseksi, johoit "koko-
uksen kaikki inttitt jäsenet wastasiwat myön-
tätviisti, paitsi lääninsihteeri Schliiter, joka

arweli että olisi odotettawa, kunnes ensin
suom" lyseo tulee kokonaan waltion hal-
tuun; sillä onhan meiilä täällä olemassa
suom. kansakouluja, joissa naiset tvoiwat
sintistystään saada ja jos lisää haltiawat,
niin woiwathan lähteä Schweitsiin, Nans-
kaati, Norjaan tahi Ruotsiin.

Sen jälkeen ruwettiiti keskustelemaan,
olisiko mahdollista saada kotilit toimeen jo
etisi syksynä ja iiiiteti saadaatt sett rahal-
linen toiinentulo taatuksi. Wilkkaan kes-
kusteinit jälkeen päätettiitt yksimielisesti, et-
tä kottluti tulisi alkaa ivaikiitttksensa jo etisi
syksynä, ellei mitään odottamattomia estei-
tä ttile, sekä että kotilutt toimeentulo ensitii-
itiäiseksi kolmeksi wuodeksi taattaisiin 10,000
iitarkaii takaussuitimalla; Tätnä takaussumma
jaettiin 40i;) osakkeelle kitkit! 25 itiarkait sittt-
rititien ja pantiin jo heti osakkeen keritä-
titineit alkuun. Kokous-iltaiia kirjoitettiin
jo puolet mainitusta osakemäi’irästä.
Luwan pyyntöä, warain keräämistä ja koti-"
lun hoitoa warten walittiin johtokunta,
johoit tuliwat: roittvat Jahiissoit, Forsuiati,
Borit, Landell ja neiti E. Rentvall, sekä
pastori Stenströtn, tri. Jahnsson, rehtori
Erich, kamreeri Hj Ryduian ja koristus:
titaalaja K. K. Hellsten.

—– J. W. Snelltnaiiin haudalle panta-
waksi lähetti Tttruii Suoittalainett Seurit
eilisessä jtittassa kukkaisseppeleen, johotika
liitettyihin silkkinauhoihin oli painettuita,
toiseen: Iohati; Wilheliti Sttelltnatiin muis-
tolle Tiirun Suotnalaitteit Setira 1813282,
toiseen: "Mahti ei iiiene titaait rakohon,
waikka mahtajat menewät"

" Wiljahniiiokaitttasta eilen, jolloin piti
tityytäiiiäii täkäläis estä kruununmakasiitiista
sienien-ohriksi 800 tytttiyriä 1873) wuoden
tulosta, sekä 18 tytittyriä kauroja, ei tiil-
ltit mitään, koskit ohrista tarjoukset tioit-
siwat ainoastaan 19: 20 ja korkeimmat 21
ittarkkaait tynnyriltä ja senaatin kiertokir-
jeessii oli alimmaksi hinnaksi itiäärätty 22
markkaa. Kauroista taas ltiiviittiiit 11 in"
waati senaatin ittäärääinä alin hinta oli
12 in. tyiiiiyriltä.

— Sttomalaiseu naiskoulun johtotuutit
walitsi kokouksessaan eilen puheenjohtajak:
seeti t:ri A. W. Jahttsson’in, iv. puheett-
johtajaksi pastori G; F Stettstriitit’iti, rii-
hastotihoitajaksi kamreeri Hj. Ritdittan’tn
ja sihteerikseen rehtori Th. W. Erieh’iti.

— Täiiiittänii Siielltnan’iit syntymäpäi-
wänii kokootitttti Sttomalaineti Setira ittiet-
iämään I. W. Sitelliitan’in muistoa
Phoetiix ttttttititolaan.
silittiitaislöytö, Aura-jokea perat-
taissa löydettiiti t. k. 1 p:nä ttitden ine-
kaatiiseti konetehtaan kohdalta joesta kol-
itten kyynärän ja yhden ttitititan pituinen
tykki (S" T,)

– Hiitit-ylaiivapiirilliktötttttinuott suo-
rittiivat wiime tiistaitta täkäläisen teknisen
realikoulun johtokutinan edessä merikaptee-
nit K. A. L"lljit ja I. E Ylaiider, mo-

lemmat tästä kaupungista, sekä perätuies
G. E. Lindströtn, Fittström’in pitäjästä,
joiden tieto ja taito katsottiin "täydelli-
sesti tyydyttäwäksi"

—— Eiiiiiitnarkkitioilie eilen oli saapunut
tawallista enemmän hetvosia, waati wähän
puoleisesti farmikarjaa. )kaupoista ei kui-
tenkaan taitttittt tulla mitään mainittawia
seurauksia, koska kello 3 j. pp. jo ajettiin
10 ittarkatt sakon uhalla kaikki kaupittelijat
pois. Motii markkina miehistä walitti tätä
senkautta ikäivää seikkaa, ettei tästä ittää-
räyksestä ollut paremmin yleisölle ilinoi-
tetttt, joten olisiwat moitteet aikaiseinmin
suorittaa asiansa.

—— Kiittteittiett katinpa. Talon n:o 4
Sairashuoiiekadun warrella on tämän kuun
6 p:tiä rakennusmestari L. Wiklund myy-
nyt inaanwiljelijänleski Maria Charlotta
2lkerroos’ille Hirivenluodosta 32,000 inar-
kitlIa. sS. T)

—— Katswaits lunastetusta maasta. K"
senaatti ott hytväksyttyt ne korwaukset, jotka
luttasttislaittakitttta kokouksessaan wiime
totikoktititt 12 p:tiä ott ntäärätittyt Yli- ja
Ali-Kairisteti tilain otttistajille ja T,urun
kaupittigille siitä maasta, jonka ivaltiolle
lttoivttttatvat 2:sen, Turun, tarkk’ampuj-.t-
pataljoonan kasartuirakenttuksia ivarien.

(S. T.)

—— Hukkutitit laiwa. Suotnalaineti priki
Adolf, kotoisiit Titrtista ja kapteeni G. W,
Hauiberg’in johtattta, joka lastattutia rau-
dalla oli ttiatkaila Neiveastlestakotiseudttlle,
joutui kotviin myrskyn ivaltaati iviiiuehuh-
tikutin 30 päiwänä Pohjaiimeressä. Laitva
rupesi tvitotatttaaii itiiti että ivesi tiousi
lastiruumassa katsi jalkaa tunnissa. Sen
huvittasi ttorjalaitteti parkki Norden, joka
pelasti koko laiwatväen, 11 miestä. H-"taksi-
rikkooti joutittiut laitva ttpposi heti sett jä-
lestä kuiti miehistit oli pelastettu. (3. T.)
Bi-aliettatsasraitastoti hoitotuiman
tilikertomuksen ttiiikaatt tekeivät rahaston
warat iiykyääu yhteensä 26,283 markkaa
30 petitiiä. Hoitokutitaati jäseniksi ivalit-
iiitt wiime keokiiviikkona pidetyssä kokouk-
sessa: kreititi C. M Creittz, prowessorska
28. lentitig wapaaherratar til. 2!;rede, itei-
ti A. Gylltng, kreiivi C. Artnselt, prowes-
sori K. K; "Ligerstedy ivirapresidentti H.
Jthitttceits, tukkukauppias F Rettig, neiti
S. Zettertitatt sekä sihteeri C" dlinnnltäik.

— Riii’ottssiittiituitaitta lattiaa kouluttav-
riso tirehtööri C. G, LLitsetiiiiksett johnolla
tuomiokirkossa sekä suomalaisessa että riiot-
fininifc-in: jtimalaitpaliveluksessa Litaniait.

— .Ltipttalkk satio-tiia, (Kuopion). Sit-
teiikun ivaili-ehdotus kirkkoherran wirkaan Sotka-

niolla ott sa,intit lain moittian, otvat maalisaarnat
iitiiärätyt tapahtumiksi 2, 0 ja ii; p:nä ensitule-
ivaa heittäknuta, jonka johdosta ivaalikysytttys tii-
pahttitt 23 p:nä saittaa kutita ja ivttali i; p:iiä seti-
raattta elokuuta" Waaliit toimittajaksi ott kirkkoher-
ra Kuhtnonieutellii K’. Heitteuiaitn iiiääriittt).

äilaliltakteoitt tvajtaiissotu.
(.Ini-lt,)

"lietso tatit-teit, ettei ltuitaitii nuorelta soi
minttu asuntooni seurata ltrejititalaiS-jtttran
jälltiii, .sanoi IIaiitiISa lei"ottoinaSti.

"liyllä niitiii Seuraan iiijtii ynoren riitteel-
le "ja peittelen iteripiiititt mitikalla "ju oiteil-
l3”, nastasi 2817"" .108 nitistit Itiiiyiin itu-
lueSSit tuiee tännepiiiti itataoinuitn niiliinitii
likinen niitinen ott joutunut, itiin oi ineicläti
asuntotunto ole yarnia enoja ltreiititalaiSeiie.„
’I’ytti’t tuuleni taae ajatellexeaan ettii ltäu ito-
iiiSSaaii eliitä 8318i iiiiitclä eilisen !tiliyän ye-
riSet- ltolttttnitöet tiitiiiintett:titaii. "Lliti lun-
let-lto lisine-ii Snattainn eliiii?”” ity:syi itäii taita
ltetiteii itiiiuttuit.

"IFliitit ityllä, Sillii nuoruus jo. tereeyS oyitt
yoitiialliöet- liiiiitlteet"". i"aItaSi ilatiuJSii; "intit-
iiii Stioitoon minulle ISt"aeliti "laitiala anteelt-
Si, ltuii toiinn ettii lti"eiltitalaiiien etinen oliSi
"joutunut- iniliinltii liyininSii, ittiin "juuri inejlle.””

"lilluttu titi-"tiiti itiiy nijn yiiitiin tliiniaiii, "ja
moititin itotiinrne on niin öyrjiiiSellii !tiilital-
la nuoren rotitoiSSa, että ineiiiiitt on iielnoni-
Iti ittiin nutitien piiloittaa niin taatallinen
7lei"aS’”, ruuttia-i Lni a.

isoiltita IIaäaSSo, niyiinsi tylsiin oletan oi-
lteaIaa, niiytti iitiii )sii-ii raan olet/tin ltuolea-
tunut. Biitii ollut niiltätin lielppo naia niilt-
ltoltetiiSia, eitltä ltuuitanaiaitiii piti-’isi luonan-
sa tätä tiitatta, miellyit-teitä itreiititaiaieta Se-
ltti sallia likinen suittutunti seurustella iiianait
nuoren iytän, leattaan; iiän ityliii mietiniteli
ja artteli asiaa, ututiu ei löytänyt muutt-i itei-
noa. .loa iitin olisi "jolleitnile iimoittaiiut
että iia-"tasoitettu itreiitltetlajiien löytyi likinen

ltattonsa alla, niin ttinii’tit ituoienia olisi ol-
lnt; ineiiteitt itarina "ju iitinen omatuntonsa
oltSi SiiS tuomittuni"- ltiitien SnytiiiiltSI !nur-
liaati.

"nitistiin tiilitien eii myisi; uSitaila "leru-
salemissa t-ieiluStell-"t likinen yntiiyiiiitsii eli
inttiin olojiinaa””, laustis itiin" !siinti en rei-
itttIta tilitettiin, uintia iiiiit on ltuitenitin oi-
int; minuti lliti"inin"ini pnoliSo ja joS ennini-
Siin tieto Siitii ettii liäit oit )sritiii1i)"t tiiut"-
iiatn ylliiiizeii itreiltituluiSeii, "jolta luultuuns-
ti oit ituninitaun yskityii, itiin tlithai naat-"
tiiat-initin SaiJi "jitltnitti ituolotnttii. !cunnia
"ja itiit-oilianue !taitoit-tatut nuorta inieötii pi-
isiini-iiin sulunöit, miiii itiin niiltj iiauclitlln!
tiiutta ei sotii tautiaitana palttinalta "sii liii-
nen yötiiyiltiiitati ettii lie nniaeiyat aitteeltiti
itua-"tietit yiilijSi-ii liyöltltiiyitöen, itiin JiitlaS
"jo oli jtäiiStiitiy"t- liiinet; iuiItaultSl 0i, "joS
ei tiimi-iii inieiieti tarjo itoSitnan oliSi pimen-
tiiiiyi; niittiin asuntoni ityiiiintiii"

"luottiin eiiiii nnoiiilttt- niieliiiiiSil" ituti-
äaliti 7-aret, joita ei ayiiiiinensiiiiti tiititeiiiit
namua pelitoa ltujii taniinS. Siiiili "ja myös
uteli-tienne Itniitiiytti; ltailtiti nuoren tiilelien
liyyiiltai" 71317111 tiileleStii liejiläii yStiiyiilli-
syyteitSä myös;- Snitt-titinj I-yiticlaan ttiilioit.ta-
tiiaan että yitei iieiciiiii StiititluisiSttttiJit oli
iiiijynyt" iitinen iteiiiteiinsii.

"Sinä olet; oiiteauna””,
miettiiiiineöti" "Iuraelin .luumia liiiietti yar-
inaanitin niinitila unelmani !uliniötitultSeiii
minua tältän työiiön, ja llän on myäI yttr-
"joiaya pitiyoiijaaiiaa, joita ituulee IIiineti itäs-
ltyjiinsii. llaayoiteitit mias, tuiiitiin paltutta-
itin, on toiti .linnalan luonta, enitä minä yoi

nautani !lailassa

"jättää ltänt,ä lettoisinaan, eli ltyljätä niinkii,

itiin kIert-öt on joliilattnnnt; ltiineii asiteieen-
33 minitii autititooiii,”" Uiiiilii anitoilla "ja
itjittiiitsilla itoet-ti liitii taitanut-taa jitäriä, ati-
yjutiiitöjatisa "ja !neiti jälleen ltitiiyoitet-itn luo,

Kiiitiies liiltii"

"antiooiioS lipikanen liiliettiiiiS iipolle; oli
saapunut llloclin’iti ltanjtuititjin "ju ltoyiit itiini"
ittiiötyttiiiiyt; ituiititia nötiititiiitit. Seurituyuim
:raniniin ilinoitetiiiti "julitiSeSti "ettii ititiititj
ittiujtnitgin naulilta-ai, iiiieliet yttiinot ja, lajt-
Jei; ltoitooniuiniyni; torille osoittaminaan itiin-
iiitiSuuitattii ltutiinltaati ltiiSitylle eeltii rultoi-
leinaaii jtyliiiii Bitolittnta ja aittanummi liii-
iieii, torille jtyöietyllii itiit-iti"illitit8"-t.”” I(it"o-
nitSiit ituuiuj innoitti-iittini jtti.ltanoitteti yli iitti-
Siöait ebrealttioiSSa paritetaan, paitsi niiasit,
joiionita Isyyrialaisia sotattiieiiiä oli majoitet-
tti. 8iellii oli tiiytyuyt tenttini-ati "juotettu
rastitit-i seitti tarjota !tutintiut-ii yiiiiiii, tyytiyt-
iiiiiicitenS-"i niitti jtttitunitliiaia yieraitit, jttitleu
puijaa iäetiiioio Suaötitiii unitaiton, 8yriit—
laiset niititnoiini; ioiinnilleiinä tiiniiiit paitoi-
iet-nn yiei"aanytti"aj3uticlon icet-iittiiniitt ituilt-
itiit julmia töitä, joita lie olieni; telineet "]e-
ruSuiemiaan; oriit-iiin pulmiin-tt- 8nui"oiltt niie-
liityyiillä Sal-Unoniu "ja liiir.eii neitniemiin poi-
ltaiitStt iititrtyriititoleniueta. listisi; ottiltiyttt
itauiiiSiuneina lapsimaa syyllinen, ltnuiion-
naitti ituinlta ltaitSi nuorta, yttiinoit, "joilta
tsante-ii "intiocitoit ltäeityä olit/iit antaneet
yiitItiiriieiitatii pailinnaa, pietiini; litpSiiteoii
naitettiin alue teinppelin harjalta. Kttiitlci
no, "joitet ei eliiyii naito !eriteisti .lnmalaitii
aalit/istunut "ja roititetittttunt, liorjuiyttt nyt.
Selyki oli oittii- äntioeiioa täyttä toitit ltoiti

itarltoitttia .leijonan aaltoilleet tunnustajitt-

inaiiii jttiiiiiii, "ju ettii itiin täällä, niinituin
.loi-itsaletiiianit. talit-oi yerellii ttiiteiitiittta nS-
itonroltiteurlon, "joa iitinen iti.iriitzjiiiizii yithiiS-
teititisjiti. lilani ontonlainen itoeiti aattelu
oittani-niittoa iiiiiieit yiiiltoiieniuttii, yiiltuuttaon
ettii lie olisitt- puitoiiotiit luopumaan nsitoS-
taaii, nallelta iio syiliiiiieötiiiiti iiilioSiiteti; epii-
juimilia. Suuri joititito yliteriiiiziii ltaayejit
itoottiiii itiiSitySiii ja yuStult-iitoiset ltiiäet öij-
iointt iiiiötii neppi-iiii, "joita illocliniii nurise"
yit itutina itantoi itiiSiSSii-Liii, rasitit-ii oli yiiitt
öyiliiineööii "ju ltiijteiiii punu jtaIltjllii.
lLorite:tlle ltii"iit;inttaiio jtyStytetiyuii, niili-
tiiit iteSicellä toria BucltitI, yiiiiijiiinaiit, ito-
ristotta yiiteiiiiiöeliii itruuiiuiltt ja riitijryjtii-
loitsi itiiileSSiii; tiimiin ninnien taiteellisesti
toliilj"t"i liitii-"iti ltaayoiijuoiiteiaau soi seit-"iisti
ittiyaitit Sitä iiuutiittoiiiittitu, "joiu liiiiieii pal-
neluitöoiieit "juuti itiinitili. ]cityetu etupuolel-
lit oli uhrialttari "ja zeit yinjtiirillti neid-oi
suuri jouitito eriluisin iittiiiöiti. §linti löytyi
liiteltitö’eti i"t1iitoi5iiti i"tiut",tei3iiit !tuet-ui; joa-
jtit, yniitt,uiiio iilitieliiyiiieen. Sotitiiit, Soitii
julitit- että lieroayiiiteii, SeiSoi alt-turiii yni-
Itiirillii, yiilnijiitu paitoittitiuitttn ebro-tiutela
tottelnut-utit ititniitita:in ltäaityii. apelioö itee
oli italliisii iti-riot,ot-tu; luinen titttuiititttnS-"t
oli ’l’yi-iiiu piti-jtjtutiatit "ju iittultitt ltiiiieii "jui-
itiiieia.sitittt (tiirat icttlliitii lioltititi tiiyiitiii,
itnliaititttltitttötit teitiy "ja liitit-"ainilla- rijtöiiillu
itoiinteitn yint itiiiiujtti liiinoti liinititititiniiött.
Iutiteii !toine-allit tuolilla oilotti itiin ettii liet;-
iteti, jollotti utittiiito itouajei iioritoiiiitnalleon
tulisuulla; itutina "joita ttiiiiilyeiii "ju joita ijästtki
täytti itoito suuren torin, siilit sotamielioi;
olieni, ailtaiain anittasta alituen ltuliteneet

ympäri itacluiiiet ju; ominnoissa "ja poltoitta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0150.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free