Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sa ja ttitiut pienelltttiät kapineensa on hän
jättänyt kasarmiin. Syynä hänen karkaa-
miseen lutillaan olewan seli, että hän sopi-
mattomasta käytöksestään alenettiin wää-
pelistä nuoremmaksi aliupseriksi.
(U. S.)
—— Malka-apuralla. Tehtaastoitjohto-
kiitinati ehdoituksesta on kejs; senati, ail-
taakseeli tiiaamme teollisiiuden-harjoittajille
tilaisuutta käyttiään tilloskowali näyttelyssä,
määrännyt 5,000 markkaa, jotka 25() iltar-
kan stiiiriiisiiia matka-apurahoitta iltaiiiit-
tua tarkoitusta wilrteii ollilit tehtaastoti"
johtokltittiitn jiiettaioat. Niin kertoo H:frs
—— LLaasan—Tampereeii rantatie aioitt-
taneen koko pituudeltaan jo elisi syksynä
liikkeelle, iltaikkit tiiuittiiitiat täydennystyöt
kestäwät elisi kesääli sinikka eikä säätiniilli-
tten liike sitä eillieti looi alkaa, tietää Hbl.
—— Siitiä kokouksessa öhelsiitgissä, jussil
keskusteltiin kitinkii Suotni kuntilalla edits-
tettaisiiit elisi utarrastitun 6 p:nä ioieteltä-
wässä juhlassa Kiistiia Aadolsiii tilulstoksi
Liitzetiiti sotiitaiitreellii, tliiiitettiiil litiiiitit-
ttiiiti jnlllaiin lähettää walkeiistii silkistä
tehtit, .te’ustaa Aadolfiti nimella ja Siionten
lpaiikiitialla koristettii lippu, jossit sett ohessii
wielä tillisi oleinaan latinankielinen kirjoi-
tus ja wuosiliiwiit 1632—1882. Wilriit
lippua toarteti päätettiili koota wapaa-eh-
toisilla lahjoilla, joideti hankkiminen ynnä
yllälnaitiitnn kirjoituksen sepittältiitieti ja
asiatt ajaminen jätettiiti toimikutinalle, jo"
hoit walittiin rotiwat Motitgomery, Saelan
ja o. .Willeltrand sekä hriit tohtori M. af
Schulttin ja H. M. Schybergssoii ja pro-
fessori J. G. Frostertis. (U. S.)
—- Mnita untisia Stioineesta. Opct-
tajaksi suomalaiseentyttökouluun
5)porissa inaantieteessä, woiluistelussa ja
kiitoiiatiliossa oli johtokiilitii, kiiteli Sat.
kertoo, ivalinnut Ultoiliiti kiitisakoliliiti- opet-
tajalt neiti 3 Poltoiinldet" in. aaton:
tottia hedeluiällis yyttä Kiikassa syn-
nytti äsken yksi sika 17 porsasta. :llitstä
oli pari kuolllitta, toiset elälttiä jit tilivalli:
sen kokoisia. Niin kertoo Sat. — Attte-
rikaan muuttokiihko oit etelä-Pohjan-
ttiaatt ruotsalaisessa toi’iestössi’i nyt tiiereli
attettiiii suuresti paisunut. Kiilklipiiheideti
luukaali tilisi jo :lkärpiön pitäjässä pois-
tliliiitolt wiioksi itiiiiitiiitiia autiotaloja.
Miitittokiihko ktitiliiu jo tarttuneet! pillitte-
liist:ltiiiihinkin Heitä kuultut liittioaloati
Aitierikauii eitiiett munittuloiden tlittiiloaiii
lähettäliiät waloktiwiit, joissii jotkut, tiiuit-
taiua wuosi sitte täältä lähtetieet "satoikä-
pälät" eitytywätnyt hattiipi’iisitiä ryökynöi-
nä ja syliiiterih-.ittuisina herroina. Niiil
kertoo Sat.
—— Weiiiijältä. "Nowosti kertoo, että
Hänett :illajestetinsa Keisariti kesä-asuunou
merenpuoleinen suojelus on jo täysin muo-
dostetili ja alkaa tällä ioiikolla toilneiisa.
Wara—amirali Kraemerin nimitykseen saak-
ka, joka astuu wara-amirali Biitakoio wai-
naatt sijaan, hoitaa Pietarhotoiu eliittiini
koko siiojeltista etisitiitnäisen liiokati kapteni
Bolschew. Pietarhoioin satamassa seisoo jo
miititaltiia laiwastoti aluksia. Muita aluk-
sia ja keisarillisia jahtia odotetaati —Pieta-
rista iiäitiä päiwinä. Miinalaiwat ja höy-
rykiitterit käytetään tarkastuksiin, joita aio-
taan tointittaa tiiuntamia kertoja päitoässä"
Weteen on tehty ttiäärätty raja, jonka sisä-
piiolelle iltnati erityistä lupaa ei lasketa
yhtään alusta. Stiojellisalukset pidetään
täällä, kiiteli kerrotaan tieljä kulikalitta.
—— Baltasta kirjoitetaan "Golos" leh-
delle, että siellä tapahtuneiden tnetelien liki
ttiääräitteii loppusumma on seuraawa: hiio-
neita häwitettiin 976, puoteja 253 ja 32
wiiiiikellaria. Wahingot nousewat puoleen-
toista ttiiljoiiaan ruplaan. Työt ja kaikki
toiltiet oiotit kokonaan lakkautetut. Haii-
woitettiija oli metelin jälkeeii 211 henkeä,
joistii 30 pahasti haalooitettlia. Haatooi-
hitisa oit kuollut kahdeksiin. Useat owat
wuoteen otilalta säikähdyksestä ja ankariis-
ta herltlojett kiihoituksesta. §lilltiitamat nai
set ollilit tulleet lnielipuoliksi. Jtititalaiset
tiiti tilannuti, ejtiijnnlulnn letitin niiiSorrettiiil
lenppilleiuin ja tuliruttiin eerellä. Ue jutl-
talaiöet. jotlctt !iilliiii eitneti ollelit nii)"ttiitieet
aluliulitiinnnnliltit, aliinit nFt niitti innolelettiln-
pia niititiilileaeeli usleollieltuttuun "lellat-alle.
85min liettlei liitytti ellilizittitliiill leailcleia ju
tiimit !leillei oli luilu uiisinuteen. ltlotlin’in
leuupultlci oli lleiiiinlenin Simeon llotlSIltt "ellie
"ja leatleiiiuöut "autiot leöziiiet”, jotlea elelit
"jolli olleet leuiliuneet ja läle.ei taisteluii ouil-
leilrin soimalla. (little.)
yhä wieläkin pelkääwät kohtaloansa; wiime
iliaanantaina, tulipalon syttyessä kattpiin-
gissii, hyökkäsi suuri rosmojoukko jo juuta-
laisten päälle. Gllei sotajoukkoa olisi ollut
saapuwilla, olisi syntynyt unsi murhaami-
tten.
Kriinnatisjtthlaksi toiedään Mosko-
waati 30 kullattua toanlilia ja waljaita
150:lle parille, ja erittäin kahdeksikon ival-
jaat Heidätt Majesteteinsä toautiuja war-
teit, .jotka otvat koristetut kiilleillii kiwillä.
— Lenliiwä laitpa, jota herra Kosto-
witsch lititluii ittiiotoolt rakentaa, tulee wal-
miiksi Elokiitiksi, ja etisinititäiseli lentomat-
kitit tekee se —Pietarista Moskowati tiäytte-
lyyti. Laiioait niini on "Rossia".
.L
lllliitlititttlttt.
liiilneiset leatilieitt niitellet Ir-
laittiin jtääleuilpntiaieea anlill’iSSn ottat lle-
riittiineet )tieletti lläntiniiutyetä ju inltott eeleii,
leitten näleztzt, itee lJiigl annieen )iloletti tiilitili.
kliimlniiSthttäuää alilelli, että lnelleeilt aumal-
la lietleellii, lenin ltitllitlls jli irlantilainen
uuetnstuspuolue eliliat titltne-tt leeSleiniii.S-en
Surinnon, murhatauti liallituleeen leorleetttn-
nilit ecluattijtlt IriuittiiSSa leoleoiiuitn ennit tal"
tiolliSiStit S.)-letti. ’kiihtyy melleein attileSuii,
ettii Irlttilnjööti. liiFtin sielii lenrjelnpileili rttl-
tiollillen lijttoleunta lenin n. 8. luunliitto, "jo-
lett tiitan on näpttiiiljit, ettej Se kipsillesi"
lnillleitänlttiöiei. Sotiituleeiu, tiunti tulitoe, lenteli
enlig-eli yleisesti Btiglattttieöa uelcotaanlein,
mietii hiililastit lestisiitoä irroittua Ielanniil
Blluliliillill utillaSttt, —— !’leeityiöet eelle-eit tiio-
Sii iii:lelisileollttliile.seuult ouut lusi-"33
innoittama. "loinen nini-liatuieta, salti-teili"
teei"i Suueltilielt, oli tiusta elintali !tilielin ttu-
liluna ettltpttiiltt !el-.tiitiin ueleii "juuri "joutu-
illit aloittamaan tirlee:tilneu IIiill !talttui niile"
tii toinilat-.tan le:lct 6 tiilet-lan illalla, jolloill
ltiilt l’itoeniie-puiötoö.su tlijittSi itli-ualtio.eill-
teeri ilolleen, noitti altis t"utilltli8tetttll "ja liiil-
ti leilueletntiiiii litillelt lettilSIn puistoosa. si’it-
leeii oli lntiitulein Sielli’t tiiiillii "solea telluilla"
!ciiuelijiit elinat tulleet ttoill 5l) aoleeleett
jtiiiiltt’in ultrttleittiiillettitlt linnitoto, lettll eriiiStii
tuulluista; "jetien ajoit-iit lleiclän Sit’litzenaa,
lteljä inieetä elotili uloI jtt lijtäleleiiSi iilileiar-
tilaillutta tuletin. lentelis-iin piilille. ’I"ileareil—
lu "ja t"i"tleipunleoillit kiipesit/iit lie ii)""t liii-t’e-
ithi liitlele:talnaan ultriansa. Iaoorcli (liitteli-
ilielt Sai d’ liitutina ju niipttiiii enSili leatttu-
ileeli, tiullelett lli’in etelä lliulettn eli, leilit tul-
tiin jtailettlle. Btlrlee tii-.to oli "joutunut te-
leeniiiiin taateliliitua "jit leaatui tulitiili lnittlettn
jttiiileiin leilmppttniötaali, saatuansa 11 liaa-
mtit, "jothu yleSi melleein leoleonttuii 01"! leitt-
leuiSSilt lliinelt lentilltnSa. lläurllultja.t ilouSi"
isat "niinoihinsa "ja lentosia-.it- tietiintiittölttiin
enneillettin leilleattn oli "joutunut ellee tililett-
nliiiiii lteitä iiiiil paljon, ettii 170ij lteitii tilil-
teet. Kllitetlleill oliunt mllutamitt liitoillatt-
neet tiimiin metelin, tinan leailclei luulleet Sell
joiilenlelliclell "juopuneitten tujtpeluleej, lsor-
rotatttijta, ettii Irlitllnin utti-aleuningtas itee
oli uuttunut tätii tiipuuSta niileemäiin, uttiin
ltiitilein luullut §eit taualliSeleSi tappeliileoi.
liettein Soilelea on ettii murliuujiSt-t elelit ei
ole saittu tietoa, tiailelee. ltallitllS ott luuait-
litit 10,000 puutaa (250,000 8111.) llei-
iliilt leijuniottamieeota.
ltlitii seuruuleeia tilulii. tapaus on myötiin-
Sii toottaua, oit uieliileili epiitjetoieta. )’li-
cleltä taitolta tialctlutetuttil, ettii Bnglttnniii
!tulenteon tulliministerin 61uclStottell Selei’t liii-
neit ininiSterileutttttuS-et täytziy luopua, mutta
eitit. uaetoiii niisti-iiii uutti-i enemin’iStö pui"-
lamentiSSa leantlattauail Sitä uutta ptileoituS-
lnleitt, "jota uiiliiSterileunta. "juuri uiilneiSten
taputiöten joltäoSta oit elliloitellut. .108 tii-
mii lalei, letiteii ltillltntia oit, telloleleaaeti pail-
lltitiit toimitett, itiin anittat irlantilaiSet leo-
utieti leiirIiii tiimiin muistettyön Setlt nuleSiztu
eilcii niistit !meluta iit)"i")ntt)it)"le8i8tii "ja liel-
jtoittilesiötit, "joita hullitus; oli julianiini; toi-
mittaa Irlttitiiille Soeititleaeleöi, salaliitoille-.titit
nyt enstiin tule niittuin, lellit leiilioititö "ju uj-
liti lteitii trustit-ati löttglanniö.sa oli nyt iloitz-
ztit leorleeimuiilleeu.
Kirje Turusta.
(Kokous suomiilitiseit naiskoulun perustaluisesta.
— Pikkii "komerwelikki" siinä. — Niiiskoululi oppi-
iaista.l
Wiillteiseii wiikon tärkein toittii Turussa
oli päätiis juotualaisen naiskoulun perus-
tamisesta. Tätä päätiistä tekeltiään oli
kokoontunut Phoenitwrawiittalassa koko
jolikko kansalaisia, tiiiehiä sekä naista Hauska
oli nähdä, ettii tiiaaseuttilaisiakitt oli saa-
punut monelta taholta. Suolnalaisen nais-
koulun tarpeellisuudesta oli kaikilla yksi
itiieli ja useimmat jäseitet tahtoiwat, että
alittaen "
" lllL
Höyeylaiwaliike.
Ttikholmaati
Hangö, katteini Osk. Wilh.
kautta, maanantaisina k:lo 8 j" pp"
Aum, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisina k:lo 8 j. pp. .
Constantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisina kl. 8 j.pp.
Åbo, katt. A. A. Broberg, poiketen sattutttoisesti Ma-
rialiaininaan, maanantaisina k:lo 8 j. pp.
Fitilatid, katt. G. M" Fogelholtli, tuorstaina kl. 8 j.pp.
Pietapiiti,
" poiketen Haitkoon ja Helsitlkiiti.
Abo, katt A. A Broberg, sunnuntaisitta k:lo 7 j..pp
dxangö, katt Osk Wilh Audsten, poiketen Tautmiiaa-
relletin, sunnuntaisina k:lo 9 j. pp
Finland, kiitt. (3 M Foaelholtn, poiketen fattuilioisesti
Wiipitriin, keskitoiikkosilia k:lo 7 j. pp.
Aiira, katt. Chr. Feilcke, keskiwiikkosiina k:lo 7 j. pp.
Consiantin, katt. K. Waenerberg, perjantaisitta kl. 7 j.pp.
Tietoja autaa
Hnotti.l
Wehnäjanlwsäkistä
"
Tonkok. Kesäk Heinäk
Atidsten, Mariahaiilinan ; j ;
—22- 5;!9"—— 3173i
—25— 8;22—— 620-
—27 ;— lo’24’—— 822——
– 29 —- 12 26"— io 24 ——
18—— 115!291327—
—21—— 4"18""— 21630
—28——ii25— 923"
—e4—— 721"" 519—
.t73i——l428——1226——
lo——— 216301428"-
Nordfors ja Ktiinpp.
Ktiljetttsmaksn Pietarista anknnn on Nuisjau-
hoitte-tosta S.markkaa 1: 80.
1,
kokous päätöksenänsä laitsiiisi, että koulu,
jos siilitkin ttiahdollista, olisi aloitettawa
elisi syksystä; joka; tulikili kokouksen
"yhteiseksi päätökseksi. Kiiti tämä pää-
tits oli tehttt ja ruwettiin keskustele-
maan keinoista, joillii koulun rahakanta
oli turtoattaloa, tapahtui pikku seikka, joka
herätti suurta huomiota ja hälntiiästystä.
Maasihteeri Schltiter saapui, näet, kokoilk-
seen ja olleiikaati tutkittiatta, tnitä jo oli
keskusteltu ja päätetty, rupesi hän latoe-
asti juttua laskettiiiaii paitsi itiiiiita suo-
ttialaiseti ttaistouliin tarpeettomuudesta tätä
tiykyä ja toi esiin niitikiti tukeivia syitä,
että kuti kaksisataa wiiotta —-— tnistä ta-
pauksestii hän laskunsa aloitti, ett tiedä ——
on tultu toinieett illit-.in sellaisetta koulutta,
itiin toieläkin aiwan hyniin tooidaati sellai-
setta olla Autoipa wielä hytoiä tieliittoja
toanheitiiltillekin Nyt kiiti meillä oit kan-
sakoulujii, sopii patina lapsi-iisa sittne –
itse hän ci kiiltilliilikaaii kiitilu noudatta-
ioati tätä oiwallista tietilooa — ja sitte
kuti se kurssi on suoritettu, sopii lähettää
tyttönsä uiiiu.tlle, esimerkiksi Helsinkiin, Po-
riitt, Hämeenlinnaan j. n. e., tiiiiikiiitipo-
hiitat Turnssa l"hettäwät lapsensa Sihtoeit
siitt, Nnotsiin, Norjaan tai muualle. Eikö-
hän ole oiwa neuloo? Selittämättä kititett-
kiii jäi, mistä wanhemmat tähän rahoja
saawat. Mtitin ei suuret sanat situta hal-
kaise, sanoo sananlasku. Näin ollen, eipä
etisitikään woitltia kysynyt sekääii kaunis
iniiistiittis, että tiieidän nyt oit kaikki hiio-
lemme atitattiineti suomalaiselle poikakou-
lulleltlltie, kunnes se ott päässyt ioakalvalle
katinalle. Herra Schliiierin awutta oli tämä
kuitenkin tähäti asti hilloili pystyssa pysy-
nyt ja tiyt kun säädyt otvat seli huos-
taansa ottaneet, lvoipi herra Schltitertästä
lähiitkitt sen suhteen tuitilta rauhassa
Herra Schliiterin hetigeiiheiinolaisia on
tiiaassallittie litkeittatoli tiiäärä sellaisiakin,
jotka tilielellänsä salliwat, että suotualaiset
tyttökoulut toaikkapa aittaiseksi jäisiiwät pe-
rustalliatta, mutta se seikka, joka sunritita
kummastusta herätti, oli tieto, että herra
Schliiterin tiitili oli kokoonkutsujien joiikossit
Seupätähden nyt kitkin katsoi naapuriinsa
kysyioillä silittäyksillä: mikä nyt tniestä
ioaiivaa? Mutta hänen sekaioasta lausuit
tiostattlt tuskitt kukaan woi saada sel-
ioille, mitenkä tällainen ristiriitaisuus oli
selitettäwä. Hän oli kutsutiut keskustele-
tiiiiitii koitltiii tarpeellisuudesta, waati tiä-
kyi ilse piiätoäti koulun jokseenkin tarpeet:
totilaita
otiikeliitis liitoasta puheetta olewan tiais-
koulun perustaluiseen on jo, tiiiiiktiitioleiii-
kutilleet, lähetetty kouluhallitukselle ja
toitooa siis iitoipi, ettii lupa saaditiitt uiin
hyioääii nikitan, että koulun saattaiipaiitia
tolilleen syyskuttu l: nä. Seti tiioiiiilliisesta
ei wielä kumminkaali moneen aikiiait woi
itutali toirallista illtloitiista, mutta tar-
peellistii oli, ettii tie loanhommat, jotkaai-
kolotit patina tyttinisä ensi syksynä siihen, nyt
heti ryhtylilät malmistalviin toilniin tyttöjen
opetuksen suhteen, jottii näluät saattawat
syksyllä ioaatiiltiikset täyttää Oleu kuiilliit
iiripeltaioan, että tiitkiitto ei wälttäiltättö-
ltiästi tarwitse käydä suotueksi, jos tyttö on
aloittanut lukemisensa ruotsiksi, kun tämä
waati osaa stiottiea puhna, itiin että se hel-
posti saattaa perehtyä kotiliiiikin kieleen
Tiio onkin lujitusta tiähden wallan luon-
nollista nyt alussa, sillä tätä eniien, kun
ci ole ollut tietoakaan snotiialaiseii nais-
koulun periistatniisesta, owat tie wanhem-
iilat, jotka owat aikoneet panna lapsensa
ititiskoiiliilitt, olleet pakoitetut antamaan
alku-opettiksen lapsillensa ruotsiksi, waikkapa
nyt, kun tilaisuus on ilmaantunut, mie-
lellään tahtowat käyttää suomalaista kou-
lua. Täällä Turnsfa on jo moni wan-
hiii säätyläisien joukossa ilmoittanut aiko-
itiiiksetisa itiiiiittaa tyttönsä ruotsalaisesta
kotiliista suotualaiseen etninekä erehtyne,
jos loarittaksi otaksutuille, että maaseudulla
esimerkiksi papistointne, jossa suomalaiset
mielipiteet otvat jotenkin yleisiä, tniehissä
tulee käyttämään suoiltalaista naiskoulua
ltyioäkseiisä. Warltiana myöskin woi pi-
tää, että koulii allista alkain on saawa
koko joukko sellaisiiakin oppilaita, jotka alus-
ta alkain otvat suotueksi lukeneet, koska
suotualaiset kansakoulut jo kauan otvat ol-
leet waikiittamassa. Sitä paitsi owat jot-
kut yksityiset kotiopetuksellakin hankkineet
tytöillensä tarpeelliset oppilnäärät.
Niitä watthelltpia ivarien, jotka aikowat
pantia lapsensa tyttölonliiun, tnaitiitsen lo-
pliksi, että kontiittiaksn jokaiselta oppilaalta
on 50 tnarkkaalonodelta. Wapaa-oppilaita
ei aittakiian altissa oteta kouluun. Kärki.
Kiirssit;
Stionien Pankki Toukok 13 p.
Waihto- kurssi Disk. kurssi
M
" p M" p
Pietari 7 p ...... 256: —" 248: —– 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25 — pun ta ft.
Parisi 90 p. 99: 30 98 10
Hainpnri 90 p. 123: 20 122 50 "
Anisteedam ..... 207: 50 206: —— 1003"’
Tukbolnta 3 v." . . . 139: 30 138: 40
Laiwalista;
T r a to e m li n d e, 2 p. toukok, Finlattd, Lenschau
Waasaan; 3 p. Joutsen, Sjöberg, sam.
K ö p e tt h a min a, 3 p. toukok. Ahti, Andersen,
Uudestakaupuiigista.
Maass lui s, 2
Suotiieett.
O s t ende, 29 p. huhtik. Fennia, Karlsson, me-
eelle.
Hottsleur, 28 p. huhtik. Jda, Vamberg, Hel-
sillgistii.
(itratvesettd, 29 p. huhtik. Gefion (? suom.
parkkij, Sundsioalliilt.
Cardiss, 1 p. toukok. Viktoria, Johanssen (?
Johansson), Cadixista.
Shields, 29 p huhtik. Myra, uuteenkaupun-
kiiti
M id d l e ?; b r o, 28 p. huhtik. Venus, Johansen
(? Johaussoti), Tukholmaau.
Valeticiit, 18 p. huhtik. Suomi, Häggblad,
Porista.
tk r o ns t a dt,
kaati.
Tukh oltu a, 1 p. toukok. Libanon, Karlsson,
Uuniajitu kautta Griitisbyhyn.
Köpenhamina, 3 p toukok Ahti, Anders-
soit, 11ndestakaupungista; Tähti, Steuroos, sam.
Etiidett, 1 p. toukok Mereltä 29 p. huhtik,
Neptuti, Iaussett (? Jonssolt).
Ha nipuri, 3 p. toukok.
soit, Riikaaii.
p. toukok. Aid, Swanströrn,
2.p toukok Fanny, Yrjölä,Kot-
Mathilda, Anders-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
