- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
158

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kotimaalta.

— Pltoenit; rawiiitaia ilman irtaimis-
toa tityytiiit wiime keskitosikkona julkisella
hiititokaupalla. Ainoan tarjouksen, 200,000
tnarkkaa teki kaitpias A. Silen täältä. Tä-
män tarjouksen tvelkojttt myös hymäksyitvät.

Rakennus oli artvattu 600,000 markan
armoiseksi ja oli seittä kiittnikettä ivastaan
welkaa 300,000 markkaa.

– Kunttalltsweraja saatiin äsketi päät-
tyneessä kooiiitissti 101,454 ittarkkaa 2
penniä sekä koiratiiveroja 672 titarkkaa.
Nyt tiiaksettatvaksi lasketut kuntiallistverot
tekimiit kuitenkin yhteensä 345,810 mark:
kaa 83 petiniä ja koiratttverot 2,4;30 mark-
kaa, jotta ittaksattiattotnia kiitittallistveroja
wielä ott 154,356 tti. 81 p. sekä koirati-
weroja 1,758 ttt. Kuttttallismeroistaiisa
otvat ktiitettkin useat, niittkiiin tietty ott,
tnaksatteet tvaatt toiseti puolen tällä kertaa.

—" Mätåräpiiiwä kauppias K. A. Brandt’in
wararikossa oti titieivati eiokutiii 30 p.
Pesän warat ttoiisetvat iltnoitiiksett tttukaati
7,624 tttarkkaaii welat 3,589 markkaan.
.stettini-omskin Sirkus-seitrue liiltti
täältä toispiiitvättä Aura-höyrylaiwalla Hel-
sinkiitt, jossa setirtieella oit ttiäärä antaa näy-
täntöjä Kaiivopiiistoon sitä tvartett rakett-
netiissa huone-uksessa jo ylihiiotiietttia. Lu:
ktiisa jotikko setiratt ihailioita oit kokoontu-
nut höyrylaiwa ratttaati jättättiään jää-
hytoäisiä seurueen jäsettille.

Sirktts-rakennus ratitatientorilla, jossa
seura ott nsiytellyt ttilee rewittäwäksi tiiaa-
litin.

– Titrtin sumualaisen tyttökoitittu asia

waltiopäiwillä. Olemtne jo eritien mai-
tiintieet, ettii yleinen ivalitiiswaliokiinta

sen anomuksen suhteen, jonka edustit. Bru-

silti ja Wärri olimat jättäneet waltion
ktistaiitaittati tyttökouliiit perustautisesta
Tiirkuun, ott ehdoittanut säädytlle, ettei

se tätä tiykyä anttiisi aihetta ttiihinkääti
toittiiitt. Ehdoittiksensa perusteeksi ivalio-
kunta latistiti, ett’ei "tniukään yksityisen
naiskoiiltin tvaiktitiis wielä ole osoittanut,
että paikkaktitiitalla settitttoista oppilaitosta
tarivittaisiitill. Tättiä todellakin on uudett-
aikainen periaate. Sitä oti, ttäet, mii-
ttieisittä tvtiositta käytetty sangen johdott-
ttiiikaisesti suomenkielisien sekä poika" että
tyttökoiiliijen suhteen, sillä yksityiset suo-
ttialaiset koulut otvat jo kauan saaneet il-
ttioittaa hallittikselle sekä myös siiurelle
osalle itiaattiine siwistyneestä luokasta,
ntillä paikkakunnilla kipeimmin tarwitaan
suomenkielisiä kotiluja; tiiutta tuonessa
kohdett otviit näittät koulut, tvaikka tviian
yksityisten perustautia ja katinattaiitia, jo
joutuneet todistamaan että suomalaisten
siwistystarme ott paljoa suurempi kiitit
ruotsinkielisten sattialla paikkakuntialla.
Mutta ktiittka ivaikeata ott ollut yksityisille
todistati tätä siivistystartvetta, niiu näyt-
tää toki hallitukselle ja ttoille äsketi intti-
nituille sitvistyneille olleen wicläkin tvai-
keatttpaa sitä sitvistystarwetta iiikoitiaati
htiottiata, sillä wielä tällä hetkellä otvat
tnainitut kotiltit yksityisten hallussa eikä

wielä woi wartnutidella päättää, koska ne
otetaan waltion kouluiksi. Tätnä epäkohta
ott ollut tämän uuden periaatteen tum-
mempi warjopiioii sekä se myös että
sitä on käytetty waan stioittett kielisten
koulujen suhteett.

Mutta Turutt suomalaisen tyttökouliin
täytyy toki tätä oitoallisttt periaatetta nou-
dattaa, ainakin mitä waltiosäätyihin tässä
asiassa tulee, sillä periaate ott hyiväksytty
aatelis" ja porwarissäädyissä, jotka tässä
kohdeti yhtyiwät maltokunnan ittietitttöött
Talollissääty ei ttiyöskääit tahtonut, ryh-
tyä uiihintäätt toittiitit Tiiriin tyttökotiliiit
suhteen, witan ei suinkaan samasta syye-
tä, kiitti maltokunta, ttiittkiiitt niistä edustu.
Briisiltiti ja Metirtnati’in lausunnoista nä-
kyy, jotka tahdotuttte tähän paitiattaa U.
S. referaatin titiiktiatt:

Ediism. Brusila, joka ynnä edustit.
Wärrin kanssa oli edellämaiititun iitto-
tiitikseti tehtiyt, ilmoitti että pari päimää
takaisin Ttiriissa oli päätetty perustaa
yksityinen siiottialaineti ttsttökoulti, joka
atvataan ettsi syksynä. Tämä seikka siis
saattaisi autaa syytä iitideti anottttisesityk-
sen esiin tuomiseen siihen sntiittaati, että
tällekitt yksityisellekouliille annettaisiin wal-
tioapua. Piilt. ei ktiitetikaatt enää tah-
toiiut sitä tehdä, koska tvaitiopäiivät heti
lopptiivat, waan satiot alisttiivattsa ivalio-
ktinttan ehdotuksen alle, siinä toiwossa,
että hallittis sanotiin koulun johtokunnatt-
kin hakemuksesta suo sille sainaa kantia-
tustit kitin tniiillekiti yksityisille tyttökou-
luille.

Ediistn. Meurman lausui, että hänen
liiullaksensa jo se aika on tulossa, jolloitt
säätyjett ei enää anottiusesitysten kautta
tarwitse pusertaa ulos jok’ikistä ropoa,
jota siioittaliiistett koulujen ylläpitätniseen
tartottaan. Hän luuli siis, tititikuiti Brii-
silakitt, että Ttirun yksityinen siioittalititien
tyttäkoiilu ott saawa apua yleiststä ivtt-
roista, jos se sitä hakee, ja hywäksyi seit
wuoksi maltokunnan ehdotuksen. Sitä
mastaan hän ei tvoinut hyiväksyä sitä
perustetta, jolle ivalioktinta oli tämän eh-
dottiksen rakentanut. Siinä ilmestyi ttäet
se periaate, että waltion muka ei tulisi pe-
rustaa suotnaiaisia, entiettkiittt yksityiset,
hailituksen sitkeän ja pitkällisen tvastustuk-
sett johdosta, semmoisia otvat totineeti pati-
neet, — periaate, joka ott ilmeisesti wää-
rä, koska hallitukseii tulisi kohtuudeii ja tar-
peett inukaan perustaa ttioletntnankielisiä op-
piiaitoksia.

——

Rauinati suomalaisen tyttökoiiiun
asia ratkaistiiti entisettä keskiwiikkona. Kaii-
piiitgin waituttsto päätti siiloiti sutirellii
enetnnitstöilä (ainoasti 3 äättesti wae-
taatt) ttiyötitää eitsi wuodeksi 1000 utar-
kan apurahatt ttiainitulle koultille. Muu-
tatna kunnioitettawa kauputtkilaitieii oti
paitsi sitä luwannut antaa koululle amuksi
500 tiiarkkaa wuodessa 3 wuoden aikatta.
Siis on koultiti eiäitiä turtvattti sanoo
Rautnan Lehti —— ainakin yhdeksi wuo-
deksi. Nyt ei tartotta ittiiuta kutti että

ne, jotka aikoivat kotiltiun panna lapsian-
sa, mitä pikemmin sitä ilmoittawat.

— Kirjaliisnutta; Kiiopiott uudesta
kirjapaitiosta oti ilmautunut tuomiopro-
tvastt A. G. Borgin kustantatna ktrjatieti
nimeltä: "Raattiatun Tuttatvuudett
Tarpeellisuiidesta, saarnasi Ktiopioti
Eniäseurakunnan Raainatun Seuraii juh-
lassa 9 p. Huhtikuuta 1882 A. G. Bora,
Tuotitiorowasti”. Kirja sisältiiä 12 si-
ivua 8 taitteessa ja maksaa tvaatt 20 peti-
uiä. Se myydään raatitatiiii seitriiti
amtiksi.

–– Ritutatieriemti Oiilitssa. P. S.
kertoo: Toissa pyhäitä tiilleett sähkösano-
tnati kautta tiettiin, että pappissääty titaa-
ttantai-iltaan oli lykättttyt äättestyksett
astassa. Sattottutta iltana kokoontui seu-
rahuotteeittme klubihuoneisin klubitt mel-
kein kaikkt jäsettet, uteliaitta odottamaan
tietoa tuon niiu tärkeätt kysyttiyksett päitt-
tytitisestä. Waikka hymää toitvottiiti, ja
tvaikka asiaa niin pitkät ajat vii ajateltu,

tahtoi kiiiteitkitt nyt, kiiti ratkaisemisen
hetki oli käsissä, epäilys ivallata tiseatt
mielen; otidolta, mahdottomalta tuntui

että tito pitkällinen huolen aitie nyt ehkä
seltviäisi haluttuiitt suutitaatt. Waan sitte,
totihitti waille k:lo 9, tiili ettsinittiäiiieit
sähkösanoitia, joka toi tiion iloiseti niiti-
seti, ja riemuitsema hurraa-huuto kaikui
odottajien huulilta huone huoneelta sett
ttiukaatt, kitin sattoitia entiätettiiti ilmatt-
taa" Maljoja nyt tilattiitt, pataljottati
soittoktinta noudettiin kasarmeista, ja kiiti
fattfarin ptihallettua kaikki oiiivat saliin
keräätttyiieet, astui !valtuusmiesten pii-
heetijohtaja, rehtori Dahlström esiitt ja
seliteltyääti muutamilla ivalituilta sanoilla
hetken ttierkitystä, kehoitti läsnä-olijoita
tyhjetttättiääti maljan ja tivstattiaati iloi-
seti hurraa—htiudoti asiatt ottnellisesta päät-
tyttiisestä. Koltnikertaisilla innokkaalla hiir-
raahuudolla kehoitukseen tvastattiiti, ja
kiiti soittoktinta sitte alkot puhaltaa "iitaa-
tatntue", yhdistyitvät kaikki laulajat suti-
ressa köörissä lauliiutt. Rieuiasttittut tuie-
liala wallitsi kaikkialla ja pitoja jatkettiin
sitte pitkälle yön selkäätt.

—— Siiiii-et sakot, Wöyrin kihlakiittitatt
oikeudesstt vii riitititittttiitiisitiies .ska-.trio
Tidströtii tvirkattsa puolesta waatinut edes-
wastausta tviidelle talottpojalle Kitiiott
kylässä Wöyrissä sekä polttomestari Giis-
tassson’iile, siitä, että he wuodesta 1878
asti otvat sinne rakentamassaan miina-
polttimossa keitelleet tvittiaa, ilttiati että
oliwat paikkakutinan kihiaktintianotkeudelle
mitään ilmoittaneet yhtiött perustautisesta,
enetnpää kuin siinä sittemmin tapahtu-

tteista muutoksistakaan. .ikihiakunttanoi-
keiis tuomitsi yhtiön tästä laitttittlyiiuii-
sestä tvetäinäätt sakkoa tuhat seitsemänsa-

taa kaksikyttttttentä kahdeksan markkaa,
jotka sakot iaitkeetvitt kanteett-ttostajalle
yksitiääti. Hoivioikeus, jotttte sekä taittaja
ettii tvastaajat wetoitttat ott tämän kuitti
2 päiwänä wahwistanut kihlakunnanoi-
keiidett sattotiiii päätöksen kertoo Wltl.

— Pa tiitien punte. Helsingistä kirjoitetaan
W. T:lle, että tuomiokapitulit oivat juttia-
luus opilliselle tiedekunnalle ilitioittatteet,
että tiykyään tarwittaisiin 56 tititta pap-
pia hoitamaan aivon-iisia pappismirkoja se-
kä auttamaan wanhoja ja kimuleista sie-
luttpaitnetiia. qutaliius-oppilliseeit tiede-
ktititaan kiiultiivista ylioppilaisia ilinoite-
taan aiitoastaati 20 woiwan tämän luku-
kauden lopussa suorittaa tutkintoaan ja ryh-
tyä papillisiin toittiiitt.

—— Arvajaiset Pietariitt atoliin suotua-
laisen lyseon hywäkst toittiiiti sikitiäitieti
Stioittalais-Kansallinen Seitrtt tviiitie tuors-
taitia. Woittojti oli lahjoitettu kapp-"ileen
wiidettä sataa, joiden joukossa muutattiat
kallis-artvoisiakiti. Arpaliptit, ltiiviiltaaii
4,000, myytiin partti ttititiitt kuluessa.
Tulot arpajaisista pääsytnaksttiiteeti tekiwät
tioin 800 ruplaa. (U. S.)
Pietaeiii suonialaisen seurakuitaan
kirkkoraati ott useimmissa "Pietarin erikieli-
fissä satioitiaiehdtssä ilmoittanut haluawan-
sa ostaa kartanoa. Tarjouksia ott tullut
itoitt kiititectikyuutieneeti, ja katippaa ott ru-

tvettti hieromaan eräästä talosta, joiika
hiitta ott piivli miljonaa. Kirkkoraati ai-

koo siiheti taloott majoittaa stioiiialaisen ly-
sevii, jota piitthataatt mitä pikemmin alkuun
patina. Talott pitäisi olla ttiitt stitiri, että
siiheti sopisi koulii ja kaikki opettajat saisi-
wat kortierit ja wielä riittäisi aittaa hyy-
rylle ttiiiiitattiia korttereja ja tnakasitieja.
(U. S,)
—— Suotuen kaarlista tulee, asianoinai-
sen käskyit itiiikaait, kruunausjuhlaan :ilios-
kotvati lähtettiiätt koottti kottippaiiia, johon
ott kiitiiutv.t 4 upseria sekit 113 titiestä
alipäällikköjä ja sotauiiehiä. (11. S;)
Mnita tiutista Sitetitesta. 9
sessoritt ivaalissa -Pormoott
tii o iti i o k a p i t uiiiti sai Kiirkijoeti pro-
ivastikiititiasta kaikki äätiet eli 5 Keriuiäen
kirkkoherra Nordstriiui. Niin kertoo Ilm. ——
Ki l pailit. Siiotnen arkkitehdit kutsutaan
palktttnon-kilpailutin piirustuksista ja kiis-
tatitiiis-artvioista Wiipuriti k-.itipttitgiti siio-
ittaiaiseti seurakuntina kirkoti rakentaniiseen.
Kirkko ott ivarustettawi istumasijoilla 1,800
hengelle ja kustannusten pitää olla tiviii
200,000 ttiarkati ioaiheilla. Prograuiuii
ott kokonaisuudessaan viltit tässä iehdessä
jtilaistiitia. –—— L ii o p i o i s t e ti kan sa-
koiiiti ii ii on miesopettajaksi otettu kau-
sakoiiltitt-opettaja Ttiiisitlassa I 2l. Toi-
ivola, ja naisopettajaksi "Iytväskyiän settii-
tiariti oppilas Evitt Hohkatiett. li. S; ——

§-

Wkaaseuduiltu;

—— Miiiilatua saita heetti G; W. Edinnd’-
iii selitykset! solid-töin Tiiriin sanomain 66
numerossa. –— H.tttska ott lukea ja nähdä
se niin todettperäineti ja mieltä yletttäivä
kiitos-kirjoitus siioitialaista satioiti:ikirjaili-
suutta kohtaatt, kiitti myös se ih:ttia kiitos
suottien yhteisen kattsatt lukutaidosta, jotka
"eiwät ttiittie latinaisia kirj.tiitiiakaatt!"
Tästä tvoi saada sellaisen johtopäätöksett
että hra G. W. Edliind joka vu unhotta-

Klaiiliaiteoitt ivapanna-aiti.
(.latlc.)

’tämä itittoStuS oli ltuiteitlciti liian tulitien,
yoiiltticöeen itattati lies-tiiti. ltlattatiaS ei uS-
ltitlttiuiit luottaa eilltett tolilceuteeti, joulen
uittoristi-teit yoitto oli lierättiitiyt, klaniin
mies tieöi titiStelttti 8)"ytialiii8iti ruat-"ian tiil-
lii tut-"olti raitit tillinneett, yiiititiirni ettii Se
oli lenitan leesi-iirit "sn ettii liejcliin lttiyiSj mult-
clottomnicsi puolitetun !ilotiiniu niitä §etusiipie-
icojit riistaan, joticit tritmaiinitiu plati ityöic-
ls:iiIitiit ltaitputticiiu" I)titriiitlcicn setani lceS-
ltellii toi-in, toitteii jnllca muserretun alitat"in
pirstaleilla ja yielii lieri-tiu ltuultiiu liiittett
ritisee iiiittenSii ylt"ytttj"tiit"i: ".Iolciiittett, "solcti
]intr-aetna lultiet ja jtitiiii liittymine itryoSSa,
Setiintlcoon uituuni" I-iiitteiciiiimtite ylt’-3 tito-
tillo. te iltislttau mieliet!

lluitilcn montti lilocliti’jn tisiilcicitieta neu-
rnSi tiitii iceitoitiiata? Icuinica, tuonta tiili-
toi "jiittiiii lciiiiputtgin "ja lcoäiit nöituiieeeii pe-
toeliiittteit litinöön nuorten kotitammi-? lIi5-
toria ltetteo tiitioeinttiitti lc y in in e ii e ii mie-
lien, paitsi itätuoueitlainia, yetiiytytieeti tito-
rett rotiit:tiliitu olleti niin tniiocloin Sen Siin-
lttirijotiltoti alituttu, "joita !titin oli Jyyrittlni-
siitit Stiiiea tojSen roiton toteen tieriiStä ja
myös sutti-tuttutiu seit tiipii-"toiniin junineen,
"jolctt ainoastaan lcuuluu tiiilio, jotlcei. ya-
lcaynatj, intioiclcanat,i ja titiiool-
liSeSti tajeteleytit oiiceait "ja
pyltiiii tielait eciulcSi.

jiaiitieicsns ittlcii.
illattutietati lcuolemu.

nlattatiaitn ja iitinen lcumjtpiiuienea eiäinii
titot-enrotheissa oli anit-ttaa, tiiynuii taaroja
"set itärejtnyicöiti; inutte. lie icalttnöiynt yuttI o-
"ja utlioolljSeIti sii ltätIit-ät iloieeöti "joictt pitit-
tettn, 80 yiiorineliitiiie, joiclen totitoiöatt ite
iileeiteliyat, oli lteilie etittiiin netelinn piilo-
pitiicicti, Sillii ei yiiiolliöteu alitit itelppo letti"-
lcoittrin, liettii ityettojeu ju leopartlieti penii-
jtntlcnjötei; pietti utlioinii §iinlctirijouiclco tieni
ööemaunu etlulliöiet puolet "ja pnyi Siinä niis,

Riiltitt lcymmeiteeti mielteen, sotiin ienpi-
ttnti "jäliceeti eliirat siittätieet ltioiliti’iu jit 86n-
rnttneet blattntitiettt ja iitinen ttoiiciaitytt," oli
pietti muitaicitt icttmpjtnnia ylttyttyt, uriioolli-
Sin "ju jnttoiclcujtu !titritlttititiu liittelet, "sotien
ptiiceuinit ruinaamista "ja ttaicottpitlclcoti. Sii-
itii tiitiäriiesii ltuiit uiteet-en lultii liIäiitityii,
liiii/i tiiun teilietimmnicSi liattltlciit ttirjteoicai
eliittien-iroja, netnotteiilaintett joulclco oli
:iltilcSi eliin)"t "juutista "ju lietleltuiötii, miitta
iteilcotitpieii terteyttii taliingoittj tiitiiii uiitic-
isu rutiuta, "jit lieiiliitt tiiyiiö ali !ttiiceti lies-
tiiii y"-")lli3ii"t ltitllojti "ja lcyliniiii, tulittua ytti)-
rittiulta, "joicti paltalat titot-eniiuippitjett yli,
Kiiitetticnnti ei iitiicittitt tulittanut. llöeitt
lcäytiiii tiyt ryöstöteticillii taeattlcoitttiiesa, epii-
"jutniiliett alttai iii Iqyiietiin tilus, littnoitiilceitt
yelloitettiin "ja poltettiiti eeit-ii pienetitpiii
syyrialaieia aatejoulciinjti lyötiiu maalian"
Syritilnieet eotajouicot tietnotteiiltiisten liiiiei-

syy-janett" eitiit tniiiojniceun lasitontteet iitatt-

ta, pelleäiimiittii yiilliItii liyäiclciiyatii, ilttiin-
tii ttäittiitt namulla autuutin mitalitili "set "jonit-
lco leijailette" Syyrittlttiniii Siittii statistinen, "jne-
Jit aileilleen-xi iitatta ltytiii iitit-tietetty linnoi-
tun oli SeiJotiut"

’l’iitnätticnltaitten elliinit nälcyi ltyititi nopi-
tietti "lucinan iit-liitolliIelie mielelle, yttiiclca ei
litin omiteta tiiipittttulceeatii oliIi rutenitttt
partiosotaan. )liinit-tiiti stilistit ltoyaeött, fi-
riSeISii titaattalaS.J-it ltayeiiteoe riitet-iitinen, yil-
jttyiitt patiinit, "soitu tiumittaa ettii nyylillii
mitau emustansa löytyy lillicle, ttiiit löytyi
neinotiealitieetilciit nielun JytiitititiiSSii polis-"ia-
Sti" liiliile lteliyyttiiii "ja tnlclcutitttt, saltit juutii-
lttööii "sa atiliat-tsen aattteliiitiiiseiiiciit Siiilytti
"ja yttrjeli liiiitett "siilon luontonsa lcotttttiileötti
"ja titulcttucleeta" ’l’amii Saiiiitteti taicicuue te-
iti "ltiiliiittt jtiioicIi ja yletiiutieliIeicSi icttiltille
uuleille, ttitteechiiitttiitt:iieeicöi lteilcalie "jst §iiii-
1iyiiinelc8i icaiicille iciiinisiyiiiöille. tloitott itet-
icettii ajatteli liitit: "blyt on Aitrtt iloitaein

minnit ltittiSSntti :" l’iitintyiiiiu ituoieta-itu yiin-
riiötu ajatteli litin: "2;irii oii i"at"ntitiitiiciti

riilcoillitt jtelnutttöttittt"

dliiiitiit oaatuiceet teitiyiit toitoti ltiitieetii
iitiiuiitiiiiiitic.si "sn rupattelen tetretiiiiaettimitchi"
lciiu ilttitiiliti ltiil.ei tuit/tillit, tuttia-tutti Seit
ili:ttitt tulo "lulliin-tii alitti lciriclcautleatii, "jolta
loisti Aiititit silmiFSii. lltiioollitteti §ottit-i
lciiiti silloin yöttiirtiuun, itiini-elinieii aelcii ttja-
tellott eitti tyttöä, jota ltiiii tuit-uuti. isi Sotit
ollut tilitti lee-etsitti; "joS !letru Aeaaotit eiu-
uiiiei palieiijoitanea, itiin olisi Se tiilen lcoit-

taitti, jollotti ttiieicitt oliainit tniiutettuitnt au-
toilisit "sii liisteet sainit/iit leilclciii tuulittaan,
Jeicii. iiiiitii tutin yiilinintettitieiitt laittelin
uttinaan. 0uttett unelmin ittitt titanin ettii
liäu pelletiet uitatti iteriiriitinii :tultutauti t08ielii-
iiiiiiiit, tiiytti "luttuun sielun, "j:.t- "joit-"i lcerta
liitti itiittet iilclcittrrtiainuttii liitetili-tiiti 8eitiinoi-
aiti-.i ltotlciiiii, tiiuni itiitt Siitnutt itiisieiiii lciiin
jiiiilcitllttuöti tttilcicutiut yttrtiuinieS olisi tuute-
itiit. 1(iiittlcii roiilcetiiicutiti jst-itelin taiatole-
tiiti liittisiin stiiiiililcicö aittiitttttit eetitmoiöiin
iisatuiceiiti, jotlcii teitiyiit eliititiitt tiiitt ictiliiilc-
ni ltiittelle, "joictt ictiitetilcitt oli aittunut itzeni-
öii "ju itenlceit.inii "luutalait "s:olcii justtiinaan sinl-
i"eltticeoeu! lillii-:iti viinitlicititit, jtalitetiieönuittt
liitusi-ilttitien jalopeurasta ja letitliti.et-n, jty-
Jiilttyttyt jtoituiitiuiiit iittiiiitt ltulclciiniit. "0n
iiittitiiiti onneli-ei, ujutteli iltiiliiS nlitlclcnlteuö,
ett’eii lconlcititu ole §unoutit Atire,llo lcuiiticu
ictilliI liiiti ott tuittuile. tloi; lciiitilim epätu-
eiii.ineööti tappeluaan — tiiitilcuiti liyyiti littil-
timi oit —— iiiiii ett ole jiittiittii "jiiiiceetti
intit-alititttn morsianta oiticii loliilttttiitttittoutn
lealteii "

t’chi ltolttaite oli tapitutumaisiltaan, joien
tuntui tanhualta ictiiicillc-, "sotien hattunetti/iit
laittelin otitte-i, tutitta oli icijteiiinutiu lcozlco-
i";i :intiitttiettliiiqiiti yitljelcaiiti, "jotlcit liipattii-
tleöttt tieti viittii; nyriiiit-iiillii ictiuitioitiilcöellti
"sii rttlclciittiioilii liittyneet ieiiiittöii.

liluttiitiiis oli jt; raulia tuiee "ju "joe ei liki-
tieti ajoittuen iteilcoututiutitaait raitioista "sii
!tonttia-tulisinta, tiiitt riutui icititetilciit riittittiiit-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0158.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free