- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
169

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1882

7:0 43.

lllin.

Ijotiijtt; ’kiit-iiii !caiijiiiiiöistti "ja I-iinsj- Siioiiiestet.

’l’itStitiiut

’l’auliitlittittt 30 suini.

;-

Tllaus- sa sataman-tiiut:

Leltden painopaikka, t:ri A. W" Jahnssonin kir-
jainyymäl2ii soi. Rydmaniii sa kiitiivp. lamppupuoti
Liunankatu "l sekä herrain C A. Röiiiiberg’iii, H
A. Lt.indetiti’iti, J A. Ktieger’in ja J. L. Törii-
roth’in kattippapuodit.

y-in

-";"—

Tilaushinta:

Titietin vojti" Miiiosa peski-

! ii i- ti o s ; "konttori-sa konttoeri-"sii-

Koko wuodessa 3 iti. — 4"iii. " p" 4 iti. 23) p.

1"; wuodet-ta 1 iti. 50 p. 2 iti. ll p. :2 iit. 20 p.
Kuukaudelta —— 25 p.

Lelideit konttori sa painopaikka:
Liiitiatikattt N:o 23 B.
Lehden wastuuiialaiiien toimittaja:
Kosti Wehaiteii.

Jltuoittiksia

2- 15 petiitiä ensi siwulla ja 10 peittiiä tuitilla
siionilla pietieltä riiviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahiissoniii kirja-
ntyymälässä

Wiiosuiiaksiijen koontia Sti o-
mc"tt kaupitti-kset! palo-
waktmtnsyhtiöön irtaimiss-
toa warten totiuittaa allekir-
soittanut tästä päiwästä alkaeit
soka antipäiwä tiituäii kuiin kii-
tuessa,

Wakmittajia htioittatitetaatt tss-
täwälliseesti seitratiksestin. joka tit-
lee iita-ksii.it suorittamisen laittisii-
lhöittisestii; Katso §§ 13 sa 14
phtisis;) säättiiöissii; Ttirkii, Toti-
kol’;”) "2 p l882

"set-5; Fsi-eiickell,
Jso §iäiiieeiikatit N:o 36.

Wuosi-tutkiiito

Suomalaisc-ssa Lyseossa pidetään hiioittett-

nai. k. 31 p:nsi kello 9—l2 e p. p.
.s:tit-omaa! Woiiuistelu ja Laulu woi-

ttiisteltt-salissa kello " e p p.

Sisääupäiisä- tutkinto
Sitonialaiseen "titseooii pidetäiiii ettsitule-

waii .tkesäknun 2 p:iiä kello 9 e. p p.

Wtiosi-tutt’iitto

"Walmistawassa koulussa pidetään täiiiiäit
kello 8—l) e. p p.

i atioittiit taa.
Nippilasten wanhemmat;
Mmitäwäuä 2l. W. Jahnsson’in

kirjakaupassa: RIirsikirjoja titaneit-
laistssit katisissa.

Oiie hettkil-it sotkit eiioät ioielä ole suo-
rittaneet edelliseti wiiodeit kiiletttsiuak-
sitja höyrylaitiioihiti Aiiio, Salo ja
Okttstad, tiiaksakoot tie laillista hakemusta
wälttääkseitsä etttteii tämän kuukauden kii-
lttttita joko kiiletiisperämiiehelle laitooilla
tahi allekirjoittaneelle. surku, toukokuut!
23 p. 1882; Ioh. litusi. Wikeström. "

19,600 S.markkaa

Suomalaiseu Lyseoti stipetidio-rahoja ulos-"
laittataaii hyttiää wakuutta wastaan. Tar-"
keittpia tietoja antaa
Autti .selander-,
Kerttulitikatu N:o 4

.iitiotuaal

Niille, jotka halajawat wiinaa
puhtaasta wiljasta, iltttoitetaaii
täteti, että "liiideiikaiipuitaiu Wii-
ttapolttiiiio 2llttiö”” toaliiiistaa ittii-
tiaa ainoastaan puhtaasta toil-
jasta, Tätä toittina oit tiiyytii-
wiitiä uudessakaupungissa toittia-
ttiyyiiiiiliissä eittisessä "Cederitt"

talossa ja yhtiött tehtaassa;
Titrussa tilata kitu:

"21 nrllll 23 pennillä.

sandanit
kaudeksi

Hoyiylaitoa Poethint,
kapteeni (83. Mattsson,

liihtee täältä Liibeckiitt poiketen Hel-
siitkiiu ja Nääweliin, keskiwiikko-
na Toukoktmn 3! p., ottaen matkai-
lijoita ja lastia.

Matkiistajaiitakstt Llilteckiitt, I luok. sa-
lottki (20 mkk, lI ltiok. saloitki 45 ittkk.

Tarkentmatt tiedon aittanuti

Nordfors ja Kutupp.

Höyiyl; Pehr Buahe"

"kapteeni Th. W. Bergman,
lähtee
titorstaitia kesäktittn 1 p. Liilteckistä Hatt-
koon, Ttirkiiiitt, liitteenkaupunkiin, Rau-
titatle ja §lieposaareein ottaeit lastia ja mat-
kailioita. Likettimiti
Nordsors 85 K:nilla

Hi’mryt; Pehr Brahe-

kapteeni Th. W. Bergmati,
lähtee täältä tiistaitta K-esäkiiuii 6 p. aniittil-
la Uuteettkaupunkiiti, :liattttiiille ja "Poriiu
sekä sieltä Liilteckiiiit lauaittaitia .skesäkuuu

10 p. heti Ilman saawutttia. Tarketutiiait
tiedoit antawat Nordfors ja Kumpp.
Matktistajat, sotka eiwät

ijoljjs! kahta tahdo seurata Pel)r

Brabca, moititat perjantaitta .lkesäkttutt
9 p k:lo 10 e. p titatkiistaa höyrylaiwa
" ; "" " "„ "- ;
"ylttialla ’"ot"iin, maksutta, kuti taalla os-
tetaati pääsölippu suoraati Liilteckiiit,

Morilsors ja (kiutttjijt.
Tawarantoiiiiitusta tekee pikai-
sesti ja halpahititaisesti
Nordfors ja .kittuis-p;
Telesoiii N:o l,

ArIi-eliittawa epiikoista niaatiiitie

tthteisl’tiittiaiiisissa oloissa;
ll.
(Jatkoa).

Maata pitkitt kulkeminen, johott päiwä-
työliiitteii, ttiittkiiiii edellisessii oletttttie tiäyt
tiitieet, useimmiten oit pakoitettu antaumaan
työu puutteesta kotiseudullaan, oit toki ir-
tolaiseläiiiäii pahempia puolia. Ja iiiitä
hän etisiksi ehtii ott tehnyt pakosta, siiheti
hän tottumuksesta wähitelleii halttaakiii, sil-
lä jotii kauemmin hätt tulitilus poissa ko-
toansa, sitä iiiältentmin häti tietysti mitis-
telee ja ajattelee sitä, jota wastoin häti,
alessaan poissa omaisista, tottuu ajattele-
maan waan otilaa toimeentuloansa sekä
otilaksi huivikseen käyttämääit, mitä hän
ansaitsee enemmän kitin häiien oittiin tar-
peisitisa kttliiii. Sentähden eiwät sellaiset
esimerkit olekkaan harwat, että tiiies, kiil-
kiessaau ympäri tintata hakemassa työtä,
kokonaan jättää kittaita olewan waimonsa
ja lapsensa iliitaii mitään elatuksen attua"
IOs nyt waimo tuonilta lapsiltaan ei joit-
dtt työhött taikka ei kyketie ttiitä elättäiitäiiti,
ttiin ei auta inuit: kiintiait waiwais-hoidon
täytyy ritlttitii apuun. Täten lisääntyy
melkoisesti se taakka, joka piatt uutuuksiin
palttaa kiitttaitt weroja maksamia jäseniä
ja jakit oii karttumassa wiiosi wuodelta,
huolimatta siitä jos itiaatt taloudelliset olot
owat hiiotiotitniat tahi paretitittat. Mittta
se ei toki ole ttksistääu pahin settratts tuos-
ta maankuljeksiuiisesta. Itse päiwäpalkka-
laitien. joka siihen oit antautunut toisesta
tahi toisesta sisustit, turvallisesti sen taitttii
tulee siweellisesti huoiioiitiiiaksi. Asken so
mainitsimme, ettii hän piaitkiii tottiitt siit-
täiiiäiiii uutintansa ja lapsensa heidän oittait
onnensa ttojaaii sekä ajattelemaan timuit
itseiiäii ja otitia tarpeitansa. :vintta se ei
ole kellekäiin ihmiselle siioeydeit puolesta
termeellistä, ettii hänen työtisä ja toititett-
sa tarkoittaioat yksistiiiiu hiitten omitit hyö-
tyiitisä, ilman että häitellii samalla on
iiiitistit hitolta pitäiitiistä. Häu ittiiitttutt
melkein toälttäinättömästi tällaisessa tilas-
sa itsekkääksi ihmiseksi, sakit ei edes ajattele
omaa hyötyänsä, oittaa parastansa, waati
aitioastaatt kuinka hän paraiten iooisi tyy-
dyttiiä otiiia halttjattsa, ja että tällöiii hä-
tteit hiioitot halunsa aitta saawat ettisijatt,

sett tietää jokainen, joka awoitnin filttiin

ott katsellut mailman titeiioa Myöskin
oleittitte so eittien wiitanneet siihen, kuinka
päiwäpalkkalainetikiit kotoiiatisa tahtoo säi"
lyttää sitä ihntis-arwoa, soka hänellä on
oitiaistettsa, waiittonsa sa lapsiensa, silmis-
sä sattioin kuitt ystäwieusä, tuttaivainsa ja
tiaapitriettsa. Mutta toista oit, kitti hän
joutitit pois kotoitsa ja kotiseutuitsa piiristä
wierasten ihmisten joukkoon; Pian hän
huotitaa, ett’eiwät ttätität sutirtakaati huoli,
kuinka hän elää sa käyttää itseään, kitit
hän waati tekee, mitä he häneltä waatiwat,
eikä häiritse heidän tonniansa. Mtitta sa:
massa määrässä kutti he oivat wälitipitä-
itiättötitiä hänestii, rupee hättkiit wähitellen
oleitiaati wälitipitäiitätött omasta arwos-
taan ja antaittuu nyt helpommin huonot:
hiu tapoihin, johon ihmisen pahat haltiti
häntä aina tiitiutoitkiii tiietäwät. Kototiati;
sa olisi hän sellaisia tapoja ehkä jo häwyn
wiioksi koittanut toiilttää. Mutta hiioito-
sett tapojett tie oit tässä mailmassa aitta
sangen faktitiva; kitti sille kerrati on jott-
duttii, niennääii siinä ihatt itsestään eteen-
päiii tahi oikeaiittitin alaspäin httoitoiuiitis-
ta tatvoistit yhä huonompiin, kunnes utii-
ttteiti joudutaan yhteiskutinan sittiriitt likit-
säiliöihiti —— kiiritttshtioiteisitt. Niini kyllii
ilitioittaa, ettii näissä kuritusta annetaan,
josta tietysti pitäisi parantumista seuraattiatt,
iittitta aitoati hartoa lienee kuitenkin tätä
tietit palaittiitt takaisin yhteiskuntaan pa-
ratituiieeita. Wääriu olisi kuitenkin sattoa,
ettii kuritushuoneet saannit asujaintensa ai-
noastaan sillä taituttu kitiit nyt oleinitie se:
littäiteet t, sillä waikka näitä yhteiskutittalli-
sia epäkohtia woisikin periii pohjin piiratt-
taa, eiwät kuritushuoneet sentään jäiti tylt-
siksi, itiitä aiua ttilisi löytymään, soita hei-
däit paha tahtonsa, kaikista ulkonaisista
oloista htioliiiiattakiit, lopulta wie sinne.
§vintta se ott kititettkiii toista kuin se, ettii
sellaisia yhteiskunnallisia oloja ott oleittassa,
sotkit jo itsestättsä waikuttanutt siiheti, että
missi osa kansalaisista helpommin kutti
iitiiiit uiaiivat jotttiia sitoeellisett turiitioii
tielle. Iit waikka kiittkiti rikolliseit oitta
syy seit kautta ei suittkaan ole wähempi,
että hätt wähitellen ott rikolliseksi tullut
tiitisien ulkonaisten olojen wallitessa, ott se
kuiteukiti yhteiskuntina kieltämätön itte ivol-
lisuus koittaa, niiteit waati tiiahdollista oit,
parantaa tänkaltaisia epäkohtia. Niiu ott
sentähden myös laita meidän maassa tititä
siiheti seikkaati titlee, että täällä irtolais-
wäestöii litkit oit itiin sititri, etteitoät he
woi tulla toittieeti tiiillä työnansioilla,
joita heidän omilla kotipaikoillansa oit tar;
joita, tvaait heidiin täytyy kulkea paikastii
toiseen niitä hakemaan. Se oit epäileiuiit-
tä niinkuiu oleittiiie itiiyttäiteet, arwelutta-
ioa epäkohta yhteiskunnallisissa oloissamme.

Mutta eipä aitioastaatt siiveyden kan-
tialta katsoen irtolaiswäestöu tila ole ar-
welitttawa, maan myöskin heidän taloudel-
lisen toimeentulonsa sithteeti. Että heidän
toimeentulonsa ylipääitsä oit huonolla ja
epäwakaisella kaitttalla, oit jo selwä asia
siitä, ettii heidiin tulorisa owat jotensakin
satunnaisia, ttiittta epäilemättä siihett tnyös
waikuttaa se, ettii itte tässä kansanluokassa
tapaamme toäheiittiiiiit taiptiiitttsta säästä-
wäisyyteeu kiiiit tiiuissa. Olkoon ktiitettkitt
kohta iiiyöititetty, ettii totiritiaankin oit pal-
joa waikeaittpaa ruweta säästämään itiiikeitt-
mista tuloista kuiu runsaammista, mutta
kaska seittääti päiwäpalkkalaisella aittakin
ajoittaisin woi olla, hänen oloihinsa katso-
en, kylläkiti httwät tulot, niin woipi heiltä-
kiii waatia että he ajattelewat tulewaisuut-
tatisa ja kokoomat, silloitt kuiu woiwat, ioa-
rosa, jotka owat käytettäwiitä, kun kiipuloi-
suus tahi iiiutt onnettomuus tekee heidät
työttötiiiksi taikka kiin wanhoilla päiwillä
heidän woimansa wiimein uupumat. Syy-

tiä tähän aiwan tawalliseeti hiioliiitatto-
aututeen oit heissä, niinkuitt tuonessa tiiuus-
satiti, osaksi tietämättöiuyys, osaksi myös
weltto wälitipitäntättöunsys. Miitta ivali-
tettawasti on heidän huolitiiattoitiitutensa
myöskin seuratts siitä epäwakaisesta elä-
tttäulaadusta, jota irtolaisioäestö elää.
Satutiiiaiset kun heidän tulottsa oivat, täy-
tyy heidän tottua elätttääti warsin niukas-
ti, kitti tulot owat niukat eiwätkä itletu pi-
demmälle ktiiit kädestä sitithitn, tiiutta sa-
ittaa tapaa he sitten myös käyttäwät, kun
titlot karttuwat; siilloiti eletääii taaskin kä-
destä sittthiiti, titittta tietysti paremmin.
Ja kun kerta tämä "kädestä suuhun" elä-
iitiiteti ott tullut tawaksi, silloiii ei paljo
ajatella tulewia päiwiä. Eikä sitä olekkaan
ihtitetteleittitiett, jos ei aina apiiioaroja ole
koottitiia satunnaisen onnettomuuden ivarak-
si, sillä harwoin sellaistii warowaisuutta
meidän ttiaassa wielä ylimalkaan käytetään,
titittta sitä enemmän tulee moittia ett’ei
mitään koota wanhojen päiwäin waraksi,
sillit ioanhiitts ja woitiiattotitutts eiwät tu-
le satunnaisesti, maan kohtaamat joka ih-
iitistä. Mutta pitkät saaritat eiwät tässii
kohdeit mitään alitti; wahingosta wiisaaksi
tullaatt, sanoo sananparsi ja kowa kokettius
se wiimein opettaa huolimatontakin pitä-
titääit aittasta hywästäusä waari.

Me etuine kuitenkaan luulottele itseäni-
itie etutnekä tiiuöskääii pyydä luulotella lu-
kijoitaitiiite, että ttätiiät yllii selitetyt yhteis-
kuntialliset epäkohdat eiwät olisi olleet eittien
huomatut Päiitmastoin owat tie kyllä kau-
ait olleet huomatut ja niiden estäiuiseksi ja
parantautiseksi oit jo ryhdytty tiiotiiitt eri
keinoilija. Oithan meillä kansakoulut, joi-
den katitta tietäinättömyys kausasta oit tvä-
hitelleii häwiäwä; oiihati meillä joka kuu-
nassa waiwashoito-laitokset, jotka pitiiivät
huolta onnettomain ja" ijällisteu toittieen-
tulosta; oithan titeillä tuonessa kutinassa
säästöpankit ja kaupungeissa elinkorko" ja
iitiiita laitoksia, jotka korjaamat ja hywin
säilyttäwät tut tä säästetääit; atilian titeillä
sitä paitsi wielä ankaria lakeja irtolaisena
kulkemista wastaan sa – woisihau myös
wiimeiseksi mainita — oithatt tneillä kalliit
ja komeat kiirititslaitokset, joissa kaikkein pa-
raittitinattomaiukin pitäisi parantua. Mut-
ta, tiiiukttin jo oleittine sanoneet, epäkohdat
owat kaikesta tästä huoliiitatta melkein
ivaat! pahentuneet. Tulemiite siis settraa-
ivassa joskus tarkastaitiaan, mitä ttätnät
apukeinot owat toaikttttaiteet ja woiivat
waikuttaa.

Waltiopäiwä’t;
Raugaistttslaki
sota wäelle. Lakiwaliokuitta oli tiiietin-
uössään iltiioittanttt, ett’ei se ollitt tahto-
nttt tehdä tähän ehdoitukseen peritipohjai-
sempia tittiutoksia, koska se on katsonut
wälttämättömäksi, että sotamäen rangais-
tuslaki kuitenkin, tiiitt piatt kuin yleinen
rikoslaki on ltyiväksyttt,y otetaan uudestaan
tarkastettamaksi; myös on tässä laissa, wa-
liokuiitiait mielestä titoitta arkaluontoista
kohtaa, joiika tähden on ivarotuinen, ett’ei
korjausten katitta tehdii laiti iitahwistamis-
ta titahdottomaksi. Näitä seikkoja otettiin
myös hitoiitiooii säädyissä, jotka kaikki iltitan
suurempia tuntitaksia hywäksyiwät walio-
kunitan ttiietiitnön.

Suomen pankki. Säädyillä oli kes-
kusteltumuna panttimaltotuiman tiiietintö
"tuuloksissa pankiti ohjesäännös-
sä ja uudesta johtosäänuöstä pank-
kiwaltitusiitiehille sekä saman ivalio-
kttiittan kertoiitits paitkiit halliit no n tar-
kastuksesta. Ohjesääntöseu muutokset
hylkäsi aatelissäätts hra Charpantier’in
ehdoituksesta ja päätti kehoittaa tnuita sää-

suotualaiselle

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0169.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free