Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
alkkia.
’kiotoja ’kiil-1111 161111111115, "jsta ja I-kinSj- suomesta.
l’ei:jiiiitiiiini
liesiliina" 2 1111111.
Tilanö- ja jakamapaikat: Tila 11 ; h i ii t a:
Lehden painopaikka, t:ri A W. Jahnssonin kir- Tinin y-öti- Mniöf- "in-tl-
jaiiiyyniialä "i:ij. Rydnianin ja kiinipv lamppupuoti T""!” "mm-" ’""m"!”s!-
Linnaiikatii l sela herraiii C. A. Röniiberg’" 1n, H Koko wuodelta 3 111. — 4111 l! " 4 !71-29?-
A. Luiidelin’ini, J ?! Kriegcr in ja J" L Töin- I/2 wuodelta 1 in. 50 11.2 ni. 11 p 2 111. 20 p.
rothin kauppapiiodit Kuukaudelta —— 2’111
Leliden konttori ja pain-vaikka:
Linnaiikatu N:o 23 3..
Lehdeu wastannut-iirien toimittaja:
Kosti Wehai1eii.
Jlmoitnksi-
72 15 pennia ensi siwulla ja 10 pennia niuilla
siivuilla pieneltä riioilta wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra 2l.W.Jal)1issoiiiii kirja-
"manialassa
P Koliiiiiiaisuiiden päiwänä saarnaamat:
Tu o niiokirkos sa: Suoinal. puolipaiwasaar-
nan k:lo 8 e. 11..11 sumaluusopin oppilas Hawo-
nen; ruotsal. puolipaiinasaariian k:lo 11 e. p.p.
kirkkoh. apul. Nordinaii; siioin. iltasaarnan k:lo
1,323 j. p.p. w.pastori Liljefors; ruots. iltasaar-
nan k:lo 4 j. p.p. jumaluusopin oppilas Holm-
ström.
N" .liolehti tulee seiirakiiiiiiaii lukkareille.
Liiinankirkossa: suomea k:lo 9 e. p.p. kirk-
koh. apul. Olsson.
in" "Hartaiiahuoneessa Lantisen Aleijakaduii
warrella pitää sunnuntaina k:lo 4 j" p.p. suonia-
laisen raamatunselityksen kirkkoh. apul. Olssoii ja
ruotsalaisen k:lo 6 kaupnngiiisaarnaaja Oblom.
uruii Naittiuden Toimikunnan
"9" jase:iet kokoontukoot Kesakiiun 3 pai-
mana kcllo 8 j. pp. taloon N:o 391; Liii-;
nankadiilla. Tiirussa Toiikokuiin 30 p.
1882. Puheenjohtaja.
" - i" ;
Turiiii iiieeiiiiiesliilietysseura
toimittaa tanaiin k:lo 6 j. iiii. .tinoittaan salissa ar-
pajaiset, joissii annetaan iiioitojakin. Nämä pide-
taäii lähetystoiiiien kannattamiseksi sa toiwoo seura
että sen ystäwät ja harrastajat tallakin kertaa niilis-
taivat sita lahjoilla ja antimilla, joita kiitollisesti
ivastiiaii ottawat:
Roiinm Aina Bonsdorff,
Aniia Reiins,
Amaiida Saiidroos,
Lowisa Iansson,
Weiidla Sundström,
Kristiaiia Eiiaströiii,
Wilheliniiia Hagerluiid,
Bertha Karlstedt,
Edlii Grahniii rihkaiiiaiiiyyinälä;
Neiti Rofina miaasi,
Jiiga Säiye,
Miniiiii Lindmall,
Leontine Braiiders,
Liiia Töriiiidd,
Naiimj Noos ja
Lotta Holiiiberg;
"
teollisuuskalnjen
myymälä.
Toiniikiinta.
pietiniminen waliiiiiiiis seura
Nadeschda,
periistettii w; 18217
antaa palomakuutuksia halwalla maksulla.
Toimimiehet:"
Nordfors ja Knmpp;
tinoinani
Niille, jotka halajamat wiinaa
puhtaasta wiljasta, ilinoitetaan
napolttiiiio Mitiö" ivaliiiistaa lvii-
iiaa ainoastaan puhtaasta wil-;
jaska; Tiitii wiinaa on myytii-
ioanä liudessakanpiiiigissa wiina-
iiiyhmiilässä entisessii
talossa ja hiitiöi1 tehtaassa;
Myydaaii
waunumaakari A. R. Wihlinaniii kon-
kursipesan kesa- ja talwi-ajokaluja, joit-
teii joukossa:
Uusia ja kaytöksessa olleita 11.
Turun larryja,
uusia roskiii,
perheroskia ja rekiä,
kasanintapaisia, uskelantapaisia ja
kuomurekia, y. 111,; kaikkeni hinta tuii-
tnwasti halweimettu. Myyjat omat
J, E. Nordfors ja .sinnele Koiist
Hellsteii.
Naiswaen-raamattu-
yhdistys "
toimeen panee tulewalla syyskuul-
la tawalliset arpajaisensa; josta
toimikuitta täteii saa nöyrästi il-
moittaa yleisölle, jonka suosiollista
apua fainalla pyydetäaii. Tar-
keniinin wastedes.
Toimikunta.
Kansakirjasto ja Lii-
kusnit Tiirnssa
pidetään awoinna kesälla kesa-, heina" ja
elokuulla:
!kirjasto kaikkina keskiwiikkoiiia k:lo
7—–8 j. pp. sekä suonlaitoina k:lo 9-10 e.pp.
Lukusali kaikkiini keskiwiikkoina, lan-
anlaina ja sunnuntaina taivalliseen aikaan.
Humn! !Kirjastosta lainatut kiijat
" owat 50 pennin sakoii
uhalla tiiotaioat takaisin miiiiieistaan kes-
kiunikkona kesak 14 piia jonka tahden
myöskin lainaaminen taukoo kesak; 1 pai-
wästä alkaen, kunnes kirjaston tarkastus
on tapahtunut.
4) 1) ,
( anomat 11111 .
Nippilasteii wanhemmat;
Myytawäna A. W. Jahnsson’in
kirjakaupassa: Tsirsikirjoja monen-
laisissii katisissa.
Sc’uonekalnja, miesten sa naisten piironkia, yhden
ja kahden maattamia iouoteita, ruokakaappeja,
diivaani—, kirjoitus- ja ruokapöiitiä, koiiioodia, soh-
wia ja tuoleja huokeaan hintaan myy
I. E. Lindqwist.
Wälia Braliekatii :ii:ii 17.
(fanniemen liinapalttinaa ja peite-
1"" aineita tehtaan hintoihin
C; A; Strönibergilla;
JFIor-iisors ja 3311111111).
Taioamiitoiiiiitusta tekee pikai-
sesti ja lialpal,iiiitaisesti
Nordfors ja si’iiinpp;
Telefoni N:o l,
Waliokniitain mietintöjä;
Laki-waliokunnan mietintö n:o 9 arin.
esityksesta, joka koskee Ruotsin ja
Suomeii kielen kayttämis ta
erinäisis sä tuomio-is tuimis-
sa qja iviras toissa maas sa
Waliokunta yleensa !alisiili sen mieli-
piteen:
etta lkeis. Asetuksessa elokuun 1 p:ltä
1863 armollisesti iiiaarätty Ri:oisin ja
Suomen kielten asettaminen samalle kan-
nalle, mita niiden käyttaiiiiseen maanoike-
iiksiss11 tulee, ei ole pääasiassa liikattama
ennenmaärättya aikaa myöheminäksi, waan
etta niissa tapauksissa, joissa eriiiaisia
poikkeussaantöjä walttäinattöinasti tarwi-
taan joko lainhoidon turwaaniiseksii tahi
sellaisia tuomareja marten, jotkii eiwät ole
welwolliset kirjoittamaan taimituskirjojaan
Suonien kielellii, eiwätka mapaaehtoisesti
otii sitä tehdaksensa, asia lienee jarjes tet-
tawä taiooiii ettii asianomaiset suonienkieli-
set riitapuoleet, kun heille annetaan ruotsin-
kielisiä toiinituskirjosa, sanialla saannit suo"-
iiieiikieliset käännökset niista,
Waliokunta ehdottaa, etta iiialtiosaadiit
laiisiiisiniat puolestansa toiivoioaiis11 asetiik-
sen näin kuulumaksi:
§ 1. Toiiiiituskirja, joiika howi- oikeus,
yli- sotaoikeus, ala- oikeus, iiiaistiaatti tahi
järjestysoikeiis taikka joku näissä wiias
toissa asetettu ioirkaiiiies asianomistajalle
ulosantaa, on wuodesta 1884 alkaen, alla-
mainituilla poikkeuksilla, laadittanut silla,
kielellä, "Ruotsiii tahi Siioinen, jota se, joka
oikendelle tahi wirastolle on asian esiin
s-;
"suomenkielisena iilosaiinettaioa, taiiian §:ii
;
liiten, että "iindeiikaiipnnain Wii-;
; kaytettawa
tuonut tahi wirkaiiiiehelta toimituskirjaa
waatinut, sita tehdessaaii kirjallisesti tahi
suullisesti on kaottanut, ellei han samassa
tilaisuudessa ole niinenoinaan pyytaiiyt,
etta toimituskirja annettaisiin toisella naista
kielistä, jossa tapaiiksessii tämä kieli oii
Jos asian owat esiiii tuoneet
useammat asianomaiset, jotka fiina owat
kaottaneet eii kielia eiiviitka ole toimitus-
;kirjan kielestii keskenaan sopineet, tahi jos
l
" " ;ai"ia on
"Cederinin
" nojalla
wirkatieta tullut sisaan, olkoon
oikeuden tahi iviraston iiiäarättäwana,
kuminallako kielellä, Ruotsin mai Suomenko,
toiiiiiituskirja on annettaioa. Toistaiseksi
olkoon kuitenkin ala-oikeuden sallittu Ruot-
siiikielella laatia tutkinto ja paatös rikos-
asiassa, joka on yli-oikeuden tarkastuksen
alaiseksi saatettawa
§ 2. Kaikissii niissa tapauksissa, joissii
toimituskirja, iiiikii 1 §:ii mukaan olisi
on laadittu Ruotsinkielella eika
tuomari ole iita warastanut suonienkieli
sellit kaanniiksella, on asianomistajalle alku-
"peraisen toimituskirjan kanssa annettama
ioaiiiiotetiin kielenkaantajan toimittama
suomenkielinen kaannös, joiika tekemisestä
kielenkaäiitajaa pitaa yleisista waroista
palkittaman
§ 3 Alkööii ketään tästä lahin por-
mestarin wirkaan ehdotettako j. n. e. (niiu-
kuin esityksessäh.
§ 4. Ios joku tätä ennen asetetuista
pormestareista tahi oikeus-raatiiniehista
taikka myöskin iiotarioista raastaman-oi-
keiidessii tahi maistraatissa, joiden oikeus
paasta mirkoihin perustuu enneii tammi-
kuun 1 paiiväa 1867 yliopistossa suori-
tettiiuii laiuopilliseeii tutkintoon, ei osaa
niin hywin Suomenkielta j. n. e. (niin-
kuin esi"tyksessa),
5 §:aa wastaan ei, ivaliokiiniian aja
tuksen mukaan, ole mitään iiiiiistiitettawaa,
waan olisi se kaikin pitokin ivaltiosäatyjeii
piiolettawa.
Waliokiinta on myös luullut welwolli-
siiudekseiisa waltiosäadyille esitella, eiwätkö
he tahtoiiii,iiiastatessansa ariiiolliseeii esityk
seen, lausua 1en alaiiiaiseu toiwomukseii:
etta .iieisarilliisen senatin oikeus-osas-
tossii noudatettaisiin, Suomen kielen käyt-
täiiiista warten toimituskirjoissa, samoja
peri-attena, jotka inaainine muille oikeiik-
sille owat wahwistetut taikka tuleivat ivah-
wistettawiksi.
Seii lisaksi on ivaliokiiiiiiasta näyttänyt
suotaivalta,
etta niille tuomareille maaseuduilla,
ka owat paasseet wirkaan 187"") muoden
jalkeen, sallittaisiin, elleiwat he luule moi"
waiisa tarpeellisen tarkasti laatia toimitus
kirjaansa Siioiiieii kielellä, sen sijaan käyttää
Riiotsinkielta alkiikieleua, jos he maan sen
ohessa, omalla kustaiiiiuksellaan, toimitta-
wat ja asiaiioniaisille antawat niista suo;
iiieiikieliset kiianniikset (Iatk.)
jot-
’) Fiatso Auian n:roja 3) ja 10.
Waltiopaiwat.
Suoiiien ja Ruotsin kielen kayt-"
kaminen tuomioistuimissa ja mira-’-
toissa. Ne muutokset, joka lakiivaliokuii-
ta on tehnyt arin. esitykseen tästä asiasta,
seka tarkeaiiimat wastalauseet owat nahtä-
ivana toisessii pinkassa lehdessainme. Tas-
sa mainittakoon waan, etta aatelissääty,
hylkaanialla kaikki saädyssa ehdoitetut muu-
tokset, hymaksyi waliokuiman mietinnön
taydellisesti. Sita wastoin pappis" ja ta-
lollissaadiit puolestansa hiiioäksyimat hrain
I. Forsman’iii T. T. Renwall’in y. m.
iiiastalauseessa ilmoitetut mielipiteet. Por-
warissaadyssa taas lausuttiin (hiat Proco-
111;; Ohman, Federley), etta kaupunkien pi-
taisi saada itse 1iiääräta,kosk11 sen ivirka-
miehet owat welwolliset suomeksi antainaan
iiiirkakirjoituksia, seka ett’ei wanhempain
lakimiesten oikeutta iiaastii tuoiiiarimirkoi-
hin loukattaisi; myöskin ariveltiiii, ettii suo-
mea puhuwan maestön oikeus uijissa koh-
den ivoitaisiiii tyydyit aa käännöksien kaut-
ta. Saati) ei hywäksyiiyt ivaliokiiiiiian
inietintöa.
Eriuskolais-lait. Lakiwaliokunta oli
ehdoittanut, etta anomukset tankaltaisista
[aistii eiwät antaisi aihetta nuhinkaan toi-
meen. Tahan suostuikin talollissaaty, mut-
ta aatelissaaty hyioaksyi hrain R. Mont-
gomery’n, A. Wreden’ii y. iii. ivastalau-
seen, että siiadyt pyytaisiiuät hallitutselta
ehdoitusta näihin lakeihin, joka päaasiassa
olisi yhtapiiawa niiden ehdoitusteii kanssa,
jotka jateitiin 1877 wuoden ioaltiopaiioille"
Saiiioiii paatti myös porwarissaäty.
.ikuiinallishallitus kaupungissa.
Yhdistetyn laki" ja talousmaliokunnan eh-
doittamat muutokset 1873 nnioden asetuk-
seeii hyivaksyttiin ylipaäiisa kaikissa säa-
dyissa. Kuitenkin mainittakoon, etta pap-
pissaaty, hra Runeberg’in ehdoituksesta,
paatti, ettii se, joiika tulot wastaa maan
yhta ioeroäyria, maksaisi ainoastaan 1/3
weroayrille iiiaäratysta merosta, se jolla
on 2 ioeroäyria, maksaisi 2/" ja wasta se
jolla on 3 weroayria koko wastaawan me-
ron. Saiimsta asiasta teki myös talollis-
saaty waltakunnan mietinnösta eroaman
paatöksen, jonka kautta wastci 4 ioeroäyria
omistama maksaisi kokonaisen wastaawan
weroinaäräii. Sainat saadyt erosiioat sii-
na myös ioaliokuiiiiaii iiiietinnösta, etta he
suurimmaksi yhta iveroayria wastaaivaksi
maäräksi paniivat 400 markkaa sen sijaan
että mietinnössa ehdoitetaaii 500 markkaa.
Porwarissaaty paatti hra Grönwik’in eh-
doitiiksesta, etta ioaltiiusiiiiehet, eika ylei-
nen raastiiwaiikokous, saisiwat maarata we-
roiiyrien suuruudesta
tkunnallishallitus inaalla" Yhdis-
tetyii laki" ja taloitswaliokiiniiaii inietintö
muutoksista 1865 wuoden asetukseen hyl-
jattiiii kaikissa säadyissa etenkin syystä,
ettii nykyinen kunnallisasetus ei ole näyt-
taiiyt kaipaaman suurempia muutoksia, so-
ka nakyi jo siitäkin, etta talollissaadyssa
nyt waan 24 ivaatiioat muutoksia, kun si-
ta wastoin 38 ei sellaisia tahtonut.
S a äty h uo ii e-asi a. Walioknnnan mie-
tiiitö sen johdosta, etta säadyt oliwat waa-
tiiieet eriiiaisia tietoja eraistä saätyhiione-
uksen tontiksi siisyiiiykseen tulleistii paikois-
ta, ei aatelissaadyssa antanut aihetta mi-
hiiikaan toimeen, mutta pappissaaty paat-
ti, ettii saatyhuone oli rakeniiettaioa aino-
astaan kolmea aatelitonta siiätya marten,
jotkii myös ioalitsiwat komitean, jolla olisi
oikeus walita ja lunastaa tontti seka hy-
uiaksyä piirustus. Talollissäaty hywiiksyi
iiniliokunnan iiiietiiiiiöii ja paatti piiiitäa
waliokuntaa teteiiiäan ohjesaännön sijäty-
huonekoinitcalle. Porwarissaäty sita was-
" toin tuli 30 aanellä 14 mastaan siihen
päätökseen. etta Ritarihiione oli ostettawa
ja laiveiiiiettaiva neljalle säädylle"
5iankkiwaltuusiniehiksi owat ivali-
tiit: hrat R. Lagerborg, Hjelt, L. L.
.Liiidelös ja Meurnian.
Pankintarkastajiksi owat walitut:
hrat kreiwi A. Ariiifelt, Clewe, Malm
111 Awellan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
