Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
alt
’j’in-teijet, illut-ttin lceittjitmöjstn ja bänsi-Suoitiestn.
lia.
"kiistailla
!lestiluuta 6 juuti;
Tilaus- ja jakamapaikat:
Lekideit painopaikka, t:rt A. W" Jahnssonin kir-
jantyyitiäla Hj. Rydmaniin ja kumpp. lamppupuoti
Liiiiiattkatu 1 sekä herrain C. A. (litanitberg’in, H.
A. Lundeliti’iu, J. A; Krieger’iii ja J. L" Törii-
roth"iii kauppapuodit.
Tilatinitinta:
Tttt-un posti-
kaattari-sa
4tn. 11 p.
2in. 11 p.
Muiöss tieolt-
kaattareissa"
4 in. 29 p.
2 tii. 20 p.
T - r " ; l a
Koko wuodelta 3 iti. –
!4 wuodelta 1 tii. 50 v.
Kttukaudelta – 2.5 p.
Leliden kanttai-i ja paiti-paikka:
Litiuankatu N:o 23 B.
Leltdeii !vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehatien.
Jltiioituksia
ii 15 penttia ensi siwulla ja 10 pennia tiiuilta
siivuilla pieiteltä riwilta wastaanotetaan !ehdeit
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssoniit kirja-
myymalassä.
Hartauahuoneessa Läntisenaleijaka-
duit warrella pitää huomenna raania-
tuttselityksen suomenkieleksi k:lo 4 j. pp. kirkkoher-
rati apulainen Olssoii ja ruotsinkieleksi k:lo 6 saar-
naaja Oblotii.
Kaupungin waltuusiniesten kans-
lia oii itiuittetttt taloon N:o 14 Ptts-
pankaduit warrella. anku, kesäkiiuii 2
p:nä 1832.
?! oktieio:
Aug. Jusalins.
Katisakirjasto ja Lu-
kusali Titrtissa
pidetaäti awoinna kesällä kesä-, heina" ja
elokuulla:
Kirjasto kaikkina keskiwiikkaitta k:lo
7–8 j. pii" sekä sunnuntaitta k:lo 9-10 e.pp.
Luktisali kaikkina keskiiviitkaitta, lait-
autaina ja sunnuntaitta taivalliseen aikaan,
K""sist l" ii k"’t
Hnolnos itja o a aitiait irja
; owat 50 pennin sakon
uhalla ttiotaioat takatsitt tiiiittieistäätt kes-
kin-iittona kesak. 14 puta, joiikti tähden
myöskin laittaaniiiieii taukoo kesäk. 1 pai-
ivasta alkaen, ktiiiiies kirjastott tarkasttts
oit tapahtunut.
Hnoiiiaal
Niille, jotka halajamat !viittaa
puhtaasta wiljasta, iliiioitetaati
tateii, että "uudenkaupungin Wii-
napolttitito Mttiö" walmistaa wii-
naa aitioastaaii puhtaasta wil-
jasta, Tiitii wiinaa ott nihtita-
wiiitii llitdessakanpiitigissa wiitta-
iiiyyitiiilässii rutisessa ””Cederiii””
talossa ja yhtiöti tehtaassa;
leortisiors ja (siutiijip.
Tawarantoiititttista tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kttmpp;
Telefoni !!i:o 1;
silistria §mielle jt! §mikille
alustaisit-rutka totuottcittat omisti niittypirttiin"
726 "so/tililaki! 7". cF F.
Wmltiopäiwät,
Kihlakuntaposttn lakkauttaminen.
Talousivaltokuiitan miettula, jossa iiittnta-
inilla muutoksilla hytvaksi,ittawaksi ehdoite-
taaii artti. esitys tastä asiasta, hyivaksyt-
tiiu kaikissa säädyissä, paitsi etta pappis-
säaty paiti 2 § esityksesta toaliokuiiiian eh-
dotttattiaii ttittutokseit sijaan.
"Porwarissaädyssa hyitiaksyttiin nyt il-
itiait tititaatt suurempaa iittititosttt ivaltio-
ivaltoktiiinaii toistaiseksi lykaity itiietiiitö
rautatierakeiiiiiiksiiti tartoit-
taivista waroista sekti yhteydessä
sett kaussa jututtamat kohdat itiietiunöissa
rautateideit rakentamisen jat-
ka inisesta ja kaikista waltiopäiwillä
1882 pyydetyistä rahamäärä-
yksista
Rautatte-anomukset. §lianta-
tie Otilitsta Oulujarwelle (Waalaau) hyl-
jättiin aatelts- ja porivarissäädyissa, tittii-
kttiit jo eitiieit muissakin" Ehdoitetut tva-
rat (1,500,000 in.) Poriu—Lotmaan ra-
dalle tiiyöiittettiiti aatelissäädyssä ja por-
warissaäty maäräsi raha-awun puoleksi kits-
taiiitnksista; rata oii etiiteii hywiiksytty pap-
pissaadvssä, itiiitta hyljätty talollissaädiis-
sa. ,iiotkau–—"lt"ouwalan radalle tityiiitsiioät
aateli-"- ja porwarissääty ehdoitetut 000,000
markkaa, iiiiitkttin mutttkin säädyt owat
tehneet. Siiitolan——Sattnaan tien paatti
porwarissaati; rakennettawaksi waltion wa-
roilla, johoti saniaan pappis-saati; ennen
ott ehdoittanut riittätväii waltio-awun; muut
saäditt owat sen hyljäniieet, tuutia poriva-
rissaäty ott päättattyt kehoittaa tiiutta yh
tinttaat! paatokseensa. Muut rautatie-ano-
iiittkset eiwät ole saatteet säätyjeti katitta-
tuska.
Laätti-edustus Yhdtstetyn laki- ja
talousmaltokunnan iiiietintö hyljättiiii kai-
kissa saadyissä, tlniaii että ryhdyttiin kes-
kustelemaan asetukseii eri pykäletstä; ja
syytta tähän päatökseen oli, että säädyiltä
pitiittui tarpeellista aikaa kastitelemään tätä
uutta ja tärkeätä lakiehdoitusta. Ainoas-
taan talollissaaty lausui tiiteliptteeitsä itse
asiasta, sillä saaty hywäksyi hra Meiir;
nian’in wastalauseen, josstt ehdoitetaan
koko asian hylkäautisa syystä, että ittetdäit
latinalliset oloittitte eiwät wielä ole kypsy-
neet sellaiseen itsehallitukseen sekä että siitä
tulewa hyöty titskiti tulisi ivastaatiiaait sii-
ta syittyiviä kustannuksia Puhnjtsta kan-
nattiwat hra Menrtnan’in wastalausetta
edustu; Hollmeriis, Ehrström Heikura,
Möttöla, Hoikka, Suoma ja Iaati-
neii.
9]inutoksetasewelwollisuus-latssa.
Waliokunnan iitietintö, joka ainoastaan
muutamissa kodissa (waltakunta ehdoittaa,
että ivakinaisessa waessa palweleivat edel-
leen luetaan itithitt kuittiin, joihin kuului"
ivat palwelukseen tullessaan) poikkee halli-
tuksett esityksesta, hywäksyttiin myös kai-
kissti saaduissa. Pappissäätyty tahtoi kui-
teitkiii että papit edelleeiikin saisiwat la-
hettaa kutsuitta luettelot etiiieit 15 p. taiti-
ttttkiiiita eika etiiteii 5 p. samaa kuuta,
kitteii ivaliokunta ehdoittaa.
Kitittksi kirjoitettawa Hypoteek-
ki-yhdtstyksen laina Suoiiten pan;-
kissa. Waltioivalioktitttiaii ehdoituksen intt-
kaaii hywäksyiivat säadyt täittait kuitiksi
kirjoittaittiseii, tuttisi etta porwarissaaty,
hyittaksyen hra Liiidliloni’in ja Nyboni’iiii
wastalaiiseeit, waati että sitä etinen oli-
siwat korjattatvat ne epäkohdat yhdistykset!
jarjestysitiuodossa ja halltitnossa, jotka
omitt olleet syynä yhdistyksen arwelutta-
ivaaii aseittaan.
R a iit a tie-asi a. Moiitlukuisien yhteen-
sowitttksteti perästä on wihdoin wittiieeit
etisiksikin sowittu atiiakiit kolmessa saadys-
sii Si,iohjanmaan rautatiett tutumasta, sit-
tetikniii pappissaaty luopui Kokkolan siwu-
radasta sekä porwarissaaty Raahen siivu-
radasta. Myöskin oit sotvittii uitsiiii rau-
tatierakenituksiiii kaytettatvistä waroista,
Ytittian utitta laittaa ei tata tarkoitusta
warteit oteta, kun ei pappis" ja talollis-
saadyt siiheti suostuneet, mutta kun ei
ole tiioita suostua ruotuwakanssin poista-
misesta, ott seit katitta ivoitii paitktii ivoi-
tosta maarata 1,300,000 markkaa rauta-
tienrakennuksiin Samaait tarkoitukseen kiti)-
tetaati tietysti myös kaikki kitlkniteuwo-ra-
haston tiitot wuoteen 1885 asti, jotka,
utista poisluettua Waasaii rautatieii ival-
ititstamiseeii tittelit tarwittawat rahat, ar-
wellaan tiiaiiittttijeti pankin ittoittorahojeii
katissa tekeitiatt ehka paalle 7 miljonaa
markkaa.
tliorin"Lotmaan rautatie. ’Seka aa-
telis" etta talollissaaty oit, luopuen eitti:
sesta ptiatöksestaait, ittyöiitauyt antautaan
talle rantatielle rakennus-apua puolitoista
miljoonaa tiiarkkaa, kttteii ivailokunta oli
ehdoittanut.
Suotneitkielistä waltiokouluja.
2lleiseii ivalititsivaltokuititati tnietiittö ope-
titskielett uinuttamisesta itinutanttssa ttiaaii
lyseoissa seka itiisieit alkeisopistojeii pertis-
taniisesta (luetunvana toisessa paikassa Au-
rassa) oli esillä sekä pappis" etta poriva-
ris— ja talollissäädyissä, Pappissääty hy:
wäksyi mietinnöti, paitsi mitä koskee ival-
tioawtin aittatuista Haitiinan ruotsalaiselle
reaalikotilulle, joka kohta litiljättiiii; lisäksi
pyydettiin Heinolan reaalikoulun ttiuutta-
mista 4:luokkatseksi lyseoksi. Talollissaaty
tuli asiassa santaan päätökseen kutit pap-
pissaaty, ptiolitstaiiiatta kuitenkitt Heiitoliiit
kouluit muuttamista" Porwarissäätypäat-
ti olla kokonaan lausumatta mitäkaän eh-
doitetusta eri kouluista,
Maan koululaitoksen uudistantt-
sesta. Yhteineti walitusivaliokutita tiioit-
tti ensin iittettiinössäan, että ivittite waltio-
päiwillä anottuja utista suomeitkielisia
koultija ei heti ole pantu totitieeit, yhdis-
taiiiätta seit toittien koulujärjestyksen tiiuitt-
taints-kysyitiykseen; sitte walioknitta saatt)-
jen hywäksyttäwäksi ehdoittaa kituliitsatt
koulukomitean itiuu osehdoitukseti tiutkaan
senaatin tekettiäii suunnitelman. —— Por-
warissaäty hytväksyi ivaliokittiiiaii uitdts-
tiis-ehdoituksen, ittiitta lykkasii pois seit
lausuittioit moitteen. Talollissääty hylkasi
iitietintiöit kokonaan.
Waliokutitaiti ttiietiiitöjii,
(Itttkoa).
Siihcn nähdeii, ettei useimmissa tapatik-
sissa sotvi odottaa, etta sellaiset henkilöt,
joilta puuttuu lainopillisia tietoja, woisiwat
taysin luotettawasti kaaiitaa oikeuksien toi-
tttitusktrjoja, oit ivaliokiiiita myöskin iisko-
nut welwollisuudeksettsa ehdottaa, että totil-
tiosaadyt lausutsiioat alaitiaiseiiatoiwotiiuk-
seitaan,
että ite kielenkaaittäjät, joille asetukseii
inukaan tiskataan ruotsinkielisten toimitus-
kirjain sttoineiitaititiien, ivaltttatsitii etit-
paässa tutkitiitott suorittaneiden lakittiies-
teit joukosta.
Lopuksi ei waliokuiita ole wointit jattaa
koskematta sitäkään seikkiin, että Suoiiten-
kielisten toittiituskirjain laatiminen jottktiii
aikaa eteenpain tulee useimmilta tuotitare-
ilta wietnäait enemmän aikaa ja työtä,
kuin ruotsinkielisten" Siiheti iiahdeii lienee
syytä lausua seit alainaiseti totivoitiuksen,
että ala-oikeuksien toittiitttskirjaiti tilos-
aiitatnista ivarien saädetyt maara-ajat
niissa tapauksissa, joissa itäideii toimitus-
kirjatii kiireinen ulosantaminen ei ole
wälttätttattöman tarpeelliiien jossakin mäa-
rässä pitennettäisiiit, kunnes tottumus suo-
nienkielisten toitititiiskirjaiii laatimiseen ott
eitnättättyt tulla yleisetnmäksi.
Wastalaitseita oti kalitie.
Wapaah. A. Wrede ja hra F. Fors-
itian ehdottaivat artti. esityksen 1 §:ii 1n
kappaleeii wiimeisen kohdan melkein iiain
kuulumaksi:
Totstatseksi olkoon kuitenkin ala-oikeudeii
sallittu rttotsiii kielellä laatia tutkiitto ja
paatös rikosasiassa, jossa kuoleman tahi
karttusimat:e-i"aiigatstits ivot tulla rikoksen
seuraukseksi.
Hrat Jaakko Forsniaii, T T Renivall,
Jos. Grönlierg, El" Mal. Rosetigren, Mtkko
Heikttra, E. Tensit’kala, T; Iaattiteii ja
Lassi Lattiiieii ehdottamat, etta itiaaii saä-
dyt oiitakseett laitsutsiivat sett mielipiteen,
että totinttuskirja, joka annetaan ali-oi-
keitdesta, inaistratista talti jarjestys-oikeu-
der-tii, on sttoritettawa silla kielellä, jolla
panttikirja patkkakuititait ktiitiialltstssa kes-
kusteluissa kirjoitetaan, kuitenkin silla ta-
walla, että jos se, joka on astait esiintuo-
nut, tahi asiaitoitiaiselta ivtrkatnieheltä pyy-
tiinyt toimituskirjaa, aitoo saadaksensa sitti
iotsellti kotimaisella kielella, wiiiiieksitttainittu
ott kaytettaiva.
Yhta iiinkatsuudessa täiitait periaatteen
kanssa, pitaisi 2 momentti §:ssä paiitatitait
nitii kuulumaksi:
etta jos joktt asia on ali-oikeudessa, mais-
tratisstt tahi järjestysoikeudessa wireelle
pantu itseain asiaitoitiaisten katitta, pitää,
waikka joku tahi jotkut asianosaisista teki-
siwatktn aitointtkseit saada tottiiituskirjaa
toisella kielella, kuin se, jolla pöytäkirja
paikkakuiiiiatt kunnallisissa keskusteluissa kir-
joitetaan, wiiitieksiinainittu kieli käytettä-
nian, elleiwat kaikki asianosaiset totittitus-
kirjan suhteen ole sopineet toisesta kielestä,
1 §:ii suhteen on waltakunta nitnikään
tahtoitut pysyttää kolmannen itioinentin,
joiika iioialla alioikeus yhä edelleeti saisi
ruotsinkielella kirjoittaa tittktitto ja päätös
rikosasioissa, jotka owat ylioikeuden tarkas-
tukseti alle saatettawat.
Tätä poikkeusta pykalait yleisesta sään-
nöstä eiwät wastalausujat saata katsoa asian-
haarain maalimaksi. Selwaltä nimittain
tiayttää, että niinkutsutut tarkastuksen-alai-
set jittut, joihitt kuuluu myös helpompia
rikosasioita, eiwät siititkaait ole tvaikeaiii-
inat suottieksi kyhätä, kiitti esimerkiksi laa-
janpuolinen riita-asia, iittiika seikaii myös
ivailokunnan etietniiiistö asiata keskustelta-
essii inyöiisi. Ehdottaivtit setitahdeii että
säädt)t lausuistwat iiiielipiteekseitsä,
että puheenalainen niinkutsutuita tarkas-
tuksen-alaisia koskenut saatttiös suljettaisiin
asetus-ehdoituksesta kokoitaati pois;
ettii aiottiittii asetukseen ruotsin" ja sno-
iiieitkielteit käyttäitiisesta erinatsissa tuomio-
istuimissa ja wirastotssa otettaisiin saati-
itös siitä, että Keis. Senatiii Otteusosasto
oit, tiitta tulee suottieitkielisten toimituskir-
jaiii suorittamiseen, samain iiiaaräysten
alaitieit, kuin ne, jotka kysyttiyksessä-ole-
wan asetusehdoituksen inttkaaii tulewat ho-
ivi-oikeuksitii iitihdeii olettiaaii woimassa.
Hrti Aksel (iirannat ehdottaa:
etta Waltiosaadyiltä waadittu alamainen
lettisuitto laadittaisiin yhtaniukatseksi niiden
iiiiiutosteti kanssa, joita han on tehnyt.
Yleiseii walituswaliokuniiaii mietintö n:o
13, "Papptc’—, porwaris" ja taloiipoikaissää-
dyssä tehtyjen anoiiiusehdoitusten johdosta,
jotka koskewat opetuskielta useim-
missa niaan lyseoissa seka nu-
sien alkeis-opistojen perus-
tamista.
Waliokunta ehdoittaa, etta waltiosää-
dyt anoisiivat alatiiaisuttdessa Keis. Majes-
tettlta:
a) että ivaltio perustaisi ja yllapitäisi
taydellisen alkeisopiston, suotni opetuskie-
leiia, kussakin kaupungeista Turku, Pori,
Tanipere ja Wiipuri;
b) että Joensuun neliluokkainen suoma-
lainett lyseo, säilyttäinällä sen nykyinen
opetuskieli, laajennettaisiin täydelliseksi al-
keisopistoksi;
c) etta opetuskieli Mikkelin lyseossa ensi
syyslukukauden alusta wähitelleit ittuutet-
taisiiti suomalaiseksi;
d) että Tornion kaupttiikttit asetettaisiin
neliluokkainen alkeisopisto, suoitii opetus-
kieleiiii;
e) etta iiialtio Raaheit kaupunkiin aio-
titlle yksttyiselle kauppaopistolle perustaisi
iteli-tahi ainakin koliiielitokkaiscn pohja-
koulun;
s) että Waasan kaupungin yksityinen
siioittalaitteii lyseo satsi täysiii riittaioää
waltioaptia eitsi aluksi neljälle luokalle;
g) etta Hamiiiaatt perustettu yksityinen
ruotsalainen realilyseo saisi ivaltiolta wah-
waa kannatusta;
li) etta rehtorinwirka Paetarsaaren ala-
alkeiskoulussa ivakinaisesti asetettaisiin ja
rehtori, nauttien palkkioksi tahan tarkoituk-
seeit iitäarattyjä lahjoitusivaroja, tvelivoi-
teittiistiii opettaiiiaait myöskin wieraissa
kielissä;
ii etta tie warat, jotka esittelijäsihteri
wattiaja Henrik Rcinhold Beck testamen-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
