- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
193

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1882.

hi:ii 49.

äll

kia.

"kietoja ’j’iirim !cuujiitiIFiSt-a, "ja biiusj-Siioinesin.

’kiistettiin

liesiliina" 20 jiina.

Tiliins- ja jakamapaikat:

Lebden painopaikka, t:ri A. W, Jahnssonin kir-
jainyymälä Hj. Nydiiianin ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatti 1 sekä herrain C. A. Rönnberg’in„— H.
A. Luiidelin’iii, J. 2!. .skrieger’in ja J. L. Törii-
roth’in kauppapuodit.

Tilansiiiuta:

!imin "sti- Miiiös! vojti-
konttoridsa konttoreissa,
4m.11p. 4ui.29 p.
2 tii. 11 p" 2 m. 20 p.

T ii tii ; i -
Koko wuodelta 3 iti. –—
!4 wuodelta 1 in. 50 p.
Kuukaudelta — 25 p.

Lelideit konttori ja painopaikka:
Liiitiaiikatu N:o 2313.
Lelidea !vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehatteii"

Iitnoitiiksia

5; 1;; pennia ensi siwulla ja 10 pennia muila
stiputlla" pteneltä riipiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
iiiyyiiiälässa.

Hartaushuoneesfa Läntiseualeijaka-
dun warrella pitää huonientta raatita-
tuiiselityksen suomenkieleksi k:lo 4 j. pp. kirkkoher-
ran apulainen Olssoii ja ruotsinkieleksi k:lo 6
saarnaaja Oblom.

Turun käsiteollisuusyhdistyksen
jäsetiet kokoontukoot raastupaan
tuorstaina nykyisen Kesäkitun 22 p. k:lo
kuusi (6) j. pp" lausumaan mielipiteen-
sä sekä määräaiuäan kuinka suurella ra-
haawulla he tahtoivat kannattaa sitoitiett
kielellä ilttiatttiitpaa teollisuuslehteä. Turkit,
Kesäkuun 19 p. 1882.
E. A. Enqwist.

Kääiitiöksiä wenäjän kielesta saksaii, rtiotsiti ja
suomen kieleksi ja paiti wastoin toimittaa sekit
tehtyja kaiiiinöksiä wahwistaa allekirjoittaitut kie-
lenkääiitäjä, joka myös tarjoo opetusta kolmessa
ensinmainitussa kielessä.

K. F; Ridderströtu,

10 Pyh. Kertuiikiitu 10.

glllekirjoittatitit katipuitgiiiivouti asiiiva talossa
" N:o 14 Wähiiii Braahekadun warrella taiva-
taati !varmennuin joka maanantai, keskiwiikko ja
lainpantai k:lo 7–10 e. pp. G. E. Brötker.

y - , ; o" " " ;
Isieaiowakuutusaatto (kieunta
ottaa wastaitii palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tawat-asta ja kaitppnwarastosta halivasti!
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten kautta.

A. TL. Iahneison, E. Nyliind,
tuomiokirkkotorin warrella. Linnankatu N:o 2i.

Httoiitaa,i

Niille, jotka halajat-"tal wiinaa
piistinasta wiljasta, innoitetaan
täteit, että "liiidettkanpnugin Wii-
uapolttitno leitiö”” tualtitistaa wii-
naa ainoastaan puhtaasta tuil-
jasta; Tiitä tukittaa on tuntita-
wiiuii liudessakaupiiitgissa wiitta-
ntyyitiiiliissii etttisessä "Cederitt"
talossa ja yhtiöit tehtaassa,

3’ioriiior8 ja (siiitntpp.
Tawarantviuiitusta tekee pikai-
sesti jit halpahintaisesti
Nordfors ja sittitipp;
Telesoni :33:o 1.

Hvtiryl; Pehr Brahe,
kapteeni Tli. ii. Berginan,
lähtee tuorstaina Kesak’uttn 22
p. Ltibeek’ista ööaitkooit, Tur-
kutin, kinteenkaupunkiin, Ran-
tnalle; seka Neposaareen, ottaen
utukaan kuljetustawaraa ja matkaili-

joita. Tarkeniman tiedot! antawat
Nordfors et" stun,
"siiättytteet waltiopiiiwiit;

Niistä walttiistnstöista, soitit erilaisissa
koitiiteoissa tehtiin tie-"ken pit’ättynytta saä-
tykokoiista tvartett, woi arwata, ettii saä-
tyjeii tarkeitiipitiä tehtailijaa tukisi ojennuin
tiusieti merojen iityötitäiiiiiien sekit monen-
kaltaisieit taloudellisien asiaitt jarjestatui-
tieti. Niitikuin arwattiin, katinkin: wii-
metsien tvaltiopaiwain suurin merkitys ott
jtiitri asken iiiaitiituissa toiiiiissii.

litistit iveroja tarwittiin aseivelwollisiius-
laitoksen toitiieeiipaiietuiseeu. "Tätä wero-
lisaysta vii paljo peljätty; hauskaa oli sen-
talweii ettii talla kertaa paasliin wahein-
ttiitlla, kiitit woitiiti ariinitakkaan. Weroja
torivitsi tiaet, tällä kertaa tiiaarätä waati
kolmeksi wuodeksi eteenpain, koska saadut
sen ajati kiiluttua oivat jalIeen kutsiittaivat

ttin lupaukseit mukaan, ja tnainitun ajan
kuluessa ei asemelwollisuuslaitos tulela tu-
le taitteen kiititooit eikä siis waadi täydel-
lisiä kustannuksia, etenkin kitit resertviii
kokoonkutsuminen paritettiin lykätä yhdeksi
wuodeksi eteenpain. Tarpeeksi olikiti sen-
tähden myöiitiiä lisäitieroja pääasiallisesti
mallasjuomista ja tupakasta, pidättämälla
tietysti ivanliat suostutitawerot entisellääti.
Entiselleeii sai myös jäädä rustholliasia,
joka samoin oit yhteydessä sekä asemelmol-
lisuuslaitoksen kanssa, koska juuri sen täh-
den sekä rusthollien että riiotujeit wakans-
siinaksut luonnollisesti owcit poistettaivat,
että myös uiisieti sotitiperojeti kanssa, sillä
siimoin ou luonnollisetta pidetty, että riist-
hollit paijatessaan ratsuinariistiiswelwolli-
siiiidestaait saawat ivastaaivia uusia wero-
ja kannettawakseen. Mutta kitit naita uit-
sia weroja ei tarwittu, tvoi tnyös koko rust-
holli-asia jäädii ratkaisematta, jota se intitt-
toiitkitt ehka olisi tehnyt, sillä tawasta,
tuilla se oli ratkaistuina, oli kiillakiit itel-
jälla eri säädyllä eri mielet. "Tallä kertiia
asia siis jäi sikseen; ttiiitta ratkaisematta
se ei ipoi jäädä, sillit !vakanssimaksut niin
hywin rustholleilta kiitti ruoduilta owat
poistettawat, kiin mahdotonta ott waatia,
ettii satuat, jotka iit-.tksawat weroja ja teki-
tvät palwelusta nykyisen sotalaitokset! ittii-
"kaan, myöskin owat weroitettawat lakan-
tieeti sotalaitoksen hynniksi; mtttta toiselta
puolen woittiwat asian ratkaisua myös tiit-
det sotiilasiverot, jotka epäileiuättit" tulela
otvat inyöttiiettäiviit, kitit asewelwollisituslai-
tos, koko reserwi—waen astuttiin palweluk-
seeti, tulee täydelliseksi. Sitotawaa kuiteit-
kiii olisi, ettii ennenkuin rustholliasia tois:
te tulee säädytssa esille, enempi yksiiitieli-
syyttä olit"i saatu toimeen. Mutta siihen
ei tulla, ell’eiwat tvastaiset mielipiteet jttl-
kisesti asetu ivastatusten, taistellen syillä
syitä wastaan. Pitkat ja sangen asialliset
keskustelut tassa asiassa, jotka wiime wal-
tiopäiwillä pidettiin joka säädyssä, tulewat
tvarittaatikiti tiiastaisniidessa kaittaiititait pa-
reiitpia hedelmiä knin talla kertaa, titittta
sita paitsi tarwitaan, ettii jatketuilla julki-
silla keskusteluilla tullaan wakaantuneesen
kasitykseett, kuinka tassa arkaluontoisessa
asiassa ott menetteleminen, jotta ei woida
toiselta eikä toiselta puolelta ttiäittää ettii
oikeutta ja kohtuutta oit loukattu.
Säatyjeii toimista taloudellisissa asiois-
sa astitii etiipääliau piiiitetyt uudet rauta-
tierakennukset. litisi einaritta oli raken-
itettatva, silla tvaroja löytyi; iiiittta wai-
keata oli ivaIita seit suutita. .ililipoitelleit
tiaytteliivat slitthjantiiaa ja Sawoniiiaa litoit-
noiiperaisia rikkauksiansa, ettii oikein häi-
käisi silitiia, tiuitta "tiohjalaitteiy aina titi-
taivampi taisteluissa, woitti ja karipaalla
mielellä rupesiwat Sawoii tikat kohta ajat-
telemaan waliaikaisiiit ivaltiopäiwia, jotka
heillekin rakeittaisiivat ttiollaiseii kultaa ja
oittiea tuottawaii radan. :liiiiltä wiinil-
latisa he eiwät toki saane tiiuitta toititeeti
kiiiti ettii saiwat iiayttaa, itiikii heidan ett-
tistiiänkin tuittiettii mielensä asiassa oli.
:liatttatietoiiniiii sopinee sita paitsi ltikea se-
kin, ettii Weiiajän waltakunnan osuus Pie-
tarin-fliiiliiiiiäeiitiessä tuottiin maksaa, jot-
ta se kokoiiaan kuuluu Suomen waltiotle.
:liiuiitattiiitt siiviiratoihiii sitotiiti waltion-
piia, tiuitta ei suitikaait kaikkiin pyydettyi-
liiii. Toinen niista ott rautatie Loiinaalta-
siittiin, joka sai puolentoista tiiiljootiaa
iiiiirkkaa ivaltioapiia, tittttta sillit se ei kui-
teukaan ole rakeniiettti, waan täytyy yksi-
tyisten niiyttaa, paljonko he todellakiti luot-
tawat ttiiitteii tiitsieit kiilkitiieuivojen tuot-
teleiiiaisuiiteen. —— Tarkeitä taloudellisia
asioita vii epailem-Iitta myös tiusi asetus
kyydinpidosta ja kestikieituiritaloista. Mo-

kokoon hallitsijan awauspuheessa iltiioite-

iii olisi sitonut, ettii taina raskas welwolli-

siiiis olisi kerrassaan nostettu maanomista-
jain nistoilta kaikkein merenalaisten kun-
talaistett tasan kannettaniaksi, mutta yleen-
sa oltiin kuitenkin tyytywäisiä niihin hel-
poituksiin, joita itiisi asetus koittaa saada
aikaan. Käyniällit keskitieta wastakkaisten
mielipiteiden wälilla iooitiiit samoin yhta
titielisyytlä saada toiitieeti tuossa jo kaitait
riidanalaisessa olutinyymis—asiiassa. Siinä
asiassa, uäet, tahdottiiti toiselta puolen an-
taa kunnille taysi walta rajoittaa tahi koko-
ttaan kieltää myymisoikeuden, jota wastaan
taas toiselta puoleti tahdottiin oltttiityyti-
ti kokonaan wapaaksi, koska monen ttiieles-
ta .olut ei olekkaatt tpahingollinen jitoina
eikä; siis seit myynti rajoitettaiva ja toiset
taas pelkäsiwät liiallisesta rajoituksista syn.
tyivän waati salakauppaa. Uusi asetus
tutinan walinistaiitisesta ja tnyymisestä, jo-
ka myös oli siiatyjen kiisiteltäioäksi annet-
tu, jäi sikseen ajau puutteesta ja wanha
asetus jää woimaan w. 1886 asti, jollotti
saädtit luultawasti owat joutuneet uudesta
asetuksesta päattää,

Monta ittiiiita, taloudellisia asioita kos-
kewaa ja itiyöskin tärkeätä lakiehdoitusta
oivat wiimeifet säädiit sitaneet toimeen,
ttiiiikuin asetus iitaatilaiti lohkomisesta, n.
in. tn.; mutta luittemme jo sillit, mita edel;
lisessä olemme kertoneet, tarpeeksi osoitta-
neettitite, ittiukiilaatuisia ne wiimeisten ival-
tiopäiipäiii tointet oliwat, joitit katsomine
tärkeititiiiiksi ja pysywäiseiniitiksi. Einiiie
kuitenkaan tahdo maittaa, etta säätyjen
kotitiet tiiuissa kohdeti olisiwat merkityslaa-
sä wailla, ivaan tuuletuitte, ettei ne tule
jälkeensä jättäinään itiin tuntumia jälkiä
Seuraawassa tahdoiititte kuitenkin ottaa pu-
heeksi myös tiäitä toisia pitolia saätyjen
töistii ja toimista. lIatk.)

Kotitnaalta.

Hiipvakuituaii sanomia. (Titrun).
K u ol l iit: kappalainen Kruunupyyssä w.
pastori Kristiatt Edtvard Bergmati; ——
Iltvonaiseksi julistetut: kappa-
laisen wirka Kruunupyyssä seka, hakijaiit
puutteesta, kappalaiseit ivirat Leittpälässä,
Euralla, Lehtimäella, silki-rimaskussa, Kiit-
katsissii, Bergössa, Kökarissa, Sottungassa,
Suodeuiiiemellä, Korpossa, Jniössä, Hon-
kilahdella, Sautpossa, Pyhäinaassa, Wana-
jassa, Sainmatissa, Kakskerrassa, Askaisiis-
sa, Huinppilassa, Karkussa, Suoninieiiiellä,
ja Karjalassa, 1:seit kappalaiseit wirka Weh-
maalla ja 2:neit kappalaiseen wirka Loi-
ittaalla (toisen kappalaisen Loiiuaalla palk-
ka" on koroitettu tioiti 30 tyittiyrillä kau-
roja, tullen 10 kappaa jokit tiianttalilta),
apiilaiskappalaisett ivirka Norrinarkussa,
"Pooinarkussa j:t sillilaisissa, pitäjattapiilai-
seit tuirat "pilttuisiin Pertwlissa sekit saar-
naajan ivirat liitskisissit, Welkuassa ja Ut-
lawassa. — Miiiirätijt: w, t. kirkko-
herra K. G. .tirolin jaamaan jälelle tv t.
saarnaajana Ullatvassa ja kappalaitieit Kok-
kolaii kaupunainsa, wara pastori 9l. E. O.
.Lundenius to. t. kirkkoherraksi Kokkolati kirk-
koherrakuiitaaii,
Tiiitiian saarnaamat aatttupäiwälla
jumaluusopin oppilaat J. R. Forsman
suomeksi ja E. 21l. Ltindqwist ruotsiksi. Jl-
tapiiiwälla E. :? Hedlierg suotueksi sekä
tk Simelitis ruotsiksi" Keskiwiikkona aa-
tiiupäiivällä F. W. Leppäiieti suotueksi ja
E. F. Hedliera ruotsiksi; iltapäitvällä saar-
tiaa ruotsiksi H. L. Heltsbettt. Suoinalai-
set saarnat pidetään k:lo p e.pp. ja5 j.pp.,
ruotsalaiset k:lo 10 epp. ja 6 j.pp.

—– Pappeiiiwihkiys tapahtuit tuomio-
kirkossa tuorstaina t, k. 22 p., jolloin uti"
hittawaksi tulewat seuraawat 22 jumaluus-
opin oppilasta: J. F. Maniier, E. Han-
nula, A. M. Haivonen, O. E. Ahlstedt,

(§-

O. S. Holinströiit. K" Candoliu, "8. Ar-
woiteti, W. Brusilii, K. J. Blomroos, E.
A. Söderiiiati, K. A. A. Koski, W. Wau-
rio, I. A. Roos, I. G" Holliiieti, H. L.
Hellsberg, K. P. Eleniiis, J. Elenius, F.
W. Leppänen, E. A. Luiidqwist, E. F.
Hedberg, K" Simelius ja J. R. Forsinan.

–— Lalijoja Turnn 2:seti tarkatut-ujasia-
taljooiian kirjastoon; Wiiine syksynä, kun
pataljoonan ensitiimäiset asemelwolliset oli-
tpat tnlleet sotapalwelukseen, antoi kirjati-
kustanttaja G. W" Wileii, pataljoonan
kirjaston aluksi, 216 teosta omista wa-
rastoistaait sekä sitoutui antamaan saniaan
tarkoitukseen toiv. 188";) ja 1883 wielä
yhta tnonta teosta eli kirjaa, kuin tiiiitä
wuosina kittsittaati aseivelwollisia ivakinai-
seen palweluksen. —— Herra maist. Fär-
liiig’in toimesta ott Porissa koottu 330
iitarkkaa sekä kirjoja 20 markan hinnasta,
jotka lahjat myös oivat kirjastooit jätetyt.
Lähetyssaarnaaja Hedenströitt oit lahjoitta-
iiitt 7 kokoraamattua seka uiinittäinätön
kirjoja 29 tiiarkatt hinnasta. Turussa
kootuillii 270 markalla on ostettit 180
ipirsikirjaa, jolkit wiiiueisenä jouluaattona
annettiin wäelle käytettawäksi silla ajalla
kiin he owat asewelwollisia. :liiyöskini oit
Moskowan palomakuutusyhtiö atitaitiit pa-
taljooitalle 200 markkaa seit osoittamasta
reippaudesta ja toimesta tulipaloa sain-
tituttaissa kaakelitehtaassit, jotka rahat
myöskin owat kiriastoit kassan hoivaksi
kaytetyt. (Ä. U),

–— Braheiiiiatsaait—rahastoou saatiin Ku-
piit-talla wiittie kuitti 29 p:nä pidetyssä
kansanjuhlassa 960 markkaa 64 pennia
puhdasta woittoa.

— Höyrylaiwapäällikkö-ltitkintion suo-
rittiwat wiime [aitanlaina takalaisen tek-
iiillisen realikoulun johtokintaan edessa
merikapteenit J. B. Aulin, kotoisitt Lapn-
alta, A. E. K. Berginan tästä kaupungista
sekä Fr. S. Kepplerus Ristiinasta.

—— Löydetty ruumis. Wiiine tiistaina
linnan lähellä uidessa hukkuneen miehen
ruumis löydettiin lanantattia ja !pietiin
kaupungin ivankitaan, josstt se tulee awat-
taipaksi. Miehen niitti on Nask ja 30
wuoden paikkeella.



— .t:tipak. satioiuia. (Porwoon). Ni-
iuitetty: Braiidön kirkkoherra B, E. Bremer
kirkkoherraksi Lapträskiin ja Pootuarkuu kappalai-
iieii, iit-pastori J. M. Värluttd kirkkoherraksi Art-
järivelte. Waaliiit kirkkoherran wirkaan
:liantasalinella oit pantu: 1:o) Naahen ja Salon
kirkkoherra, prowasti E. W. Borg, 2:o) Weteliit
kirkkoherra K. A. Snellinaii ja :t:o) Tnusnienten
kirkkoherra B. :1l. Petrelius. — Wirka iv apa-
titta saira "deii tähden oii iiiyönnetty Jitiii koit-
tr-.ilitiprowastille W; L. Luiidan’ille ja Mikkelin
kirkkoherralle, koiitrahtiprowasti K. J. G. Sirelitis’-
elle koliiteksi kutikaudeksi kesäkuun 1 p:stä alkaeit,
seka toiselle koiniuiuisterille Helsiiigissä K. A. Hil-
diiii’ille kelakuun 1;"; p:stä syyskuun l inaan. ——
"(9 a et ta iva ii a: kappalaisen ipirat Weltkalahdella,
Mikkelissä ja Kangaslaiiiiitilla, kirkkoherran wirka
Luiiiiiaetla sekii saariiatitieheit wirka Suiirsaaren ja
Tytärsaaren seurakunnassa. — Waalisaarnat
oivat iitaärätyt pidettaiviksi kirkkoherran wirkaa
warten Periiajalla kesak. 18 ja 2""; p:nä seka lieinäk.
2 p. ja kappalaisen wirkaa warten "riidasjoella
heiiiak" 23 ja 30 p:nä sekä elokituit i; p.", totitili ta-
pahtuit edellisessa heittiit :7; ja jälkimäisessä elok.
27 p:nä. —— M äärättti: Taipalsaaren kirkkoherra
dii. G. Arppe ja kirkkoherran"apulainen Lappeen
pitäjässä K. J. Lahtiueii kirkkoherran, kontrahti-
prowasti J, M. Haiktell’iii wirka-.vapauden aikana
toukok. 1 p:sta intiat. 1 p:iiän hoitamaan, ?irppe
koittrahtiprowastin wirkaa Lappeeiiraniiau uroitta-3-
tiktliiiiasstt ja Lahtiiieii kirkkoherran wirkaa Lappeen-
ratinan ja Lappeeii kirkkolierrakuiinassa: Orimat-
tilaii kiiltoherra 2!, 9l. .tiviisin ja kappalaisen-apu-
laisen Jitissii A Jäi"ivelaitieti kirkkolieri-ati, konirah-
tiproiv. W. L" Luudan’iti ivirkawapaudeii aikana
hoitamaan, Koiifiii kontrahtiproivastiii wirka" Ii-
tii:isa ja Jartveläinen kirkkoherran wirkaa Iiriit pro-
iti-istiktiniiassa; itikiiiityharjiiii kukkoherra kontrahti-
prow. O. Molander ja ensiiititiäiiteit kappalainen
Mikkelissä tk, G. Markkiila kontrahtiproioasti ’Sire-
liits’ett wirkatoapaudeit aikana hoitamaan, Motan-
der kontrahtiprowastin toitita Mikkelin prowasti-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0193.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free