Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1880.
alte 50.
ul!
—-".-—— -.-"—""".— -— —."""-".;; ".-7 .
Til-tin ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
jamyytttälä ööj Nydtttanitt ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatu l sekä herraitt C A. Riinnbergitt, 83
A. Lmtdelttt 111 J. A Krteger 111 ja J L.Tör11-
roth’ in kauppapuodit
Kuukaudelta
Tiiaunitinta:
Tuttm wii- Mtti-sa postl-
T- sn ; i " konttorissa kontioksi-sa.
Koko wuodelta 3 m. — 4 111. 11 p. 4 m. 29 p.
!,/2 wuodelta 1 111.50 p. 2 m. 11 p. 2 111.20 p.
— 25p.
-"-—"""-;- "5;- -"""- .-——"-— ." "uu ..–" "ni-"
Ii 5.
’116111111 "17111"11n 11-111111111113111 ju 5111151- 811011103111.
j’in-santuitta
1168111111111 23 jutte.
Lehdett konttori ja painopaikka:
Litmankatu N:o !3 3,
Lehden vastuunalainen toimittaja:
Ko-öti Wehanen.
Jl-"itttksia
5. 15 pettniä ensi siwulla ja 10 penniä tunila
siwuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehden"-
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
tuyymälässä.
Johaunes Kastajau päim, saarnaamat:
T u o ttt i o k 1 r k o s s a: Suontal. puolipäiwäsaar-
natt k:lo 8 e pp kir.kkoh apttl Olssott; rttotsal.
puolipäitväsaaruan k:lo 11 e 11..p w. t. kappa-
lainen Matmer-, suom. iltasaarnan k:lo1 /";3j.pp
ja ruots. iltasaarnan k:lo 4 j" p.p. w.pastori
Malmström.
Littnankirkossa: suotttea k:lo 9 e. p"p jtt-
maluusopin ylioppilas Aarne
3:11a sunttttnt. Koltninais. p. saarnaamat:
Tuomiokirkossa: Suomal pttolipäiwäsaarnan
k:lo 8 e. pp. kirkkoh. apttlaittett Forsman; ruots
pnolipäitväsaarnan k:lo 11 e pp. w t. kirkko-
heres Noos-, suottt iltasaarnan k:lo !,§3 j. 11.11.
ja ruots. iltasaarnan k:lo 4 j. p.p. w.pastori
Liljefors.
Littnankirkossa: suomea k:lo 9 e. p..p juma
luusopin ylioppilas Aarne
in" .siat-taushuoneessa Lätttisen Aleijakadun
warrella pitää sutttttttttaina k:lo 4 j. p. p. sttottta-
laisett taatuatttniselityksen lastenopettaja Lehtonen
ja ruotsalaisen k:lo 6 kirkkolj. apul. Olssott
in" Naittittolueunon suomenkieleksi pitää luto-
mennia sJuhannuksen päiwäaä) k:lo 7 j.pp. talo-3111
n:o 39!; Linnankadutt utareella koulunopettaja Rett-
natten. – Sutmuntaitta 25 p. li’esäk. suotttalaitten
k:lo 7 jpp. stiinassa paikassa.
ih n 111 i 111 11 t lt a
B l ä’ s n ä s’ttn Paraisilla
soitannon kaussa,
Tänäätt (juhanttttstuttto iltat1a) k:lo 8
j. p p lähtewät höyrylaiwat Aitw ja
Nystad Bläsnäs’iin, missä soitantoa illatt
kuluessa esitetään.
Lähtö Bläsnäs’istä k:lo 12
Hinta: I:llä sijalla 1 m.
11:lla „ 1 m.
; Palatess"a tutisti-
OHyIs:odIIstt kia höyrupursi"
— a t a.
yöllä.
75 p.,
ellönwimatltan musiikeilla
saaristoon
tekee höyrypursi Aland, kapteeni H
Erikssott tänä-"in (Iubannusaatto-
iltana) k:lo 8 i; p p, kattpmtatsta
Nordfors 11" kinti;
sinut; intallia
Salosta salisa-ta’an.
Lattantaina kesäk111111 24 p:nä (Iuhan-
ttuspäiwäniäs lähtee höyrylaitva AinV Sa-
losta Kalfsnäs’iin k:lo 7 j. p.p.
Lähtij .tialfsnäs’istä k:lo 11 j. p.p.
Hinta: I:llä sijalla 1: 5(); ll.lla 75 p.
Jol). Gust. LJikeströttt.
Httotttaa!
Niille, jotka halajamat tointaa
puhtaasta wiljasta, ilutoitetaatt
tätett, että "uudenkaupungin Wii-
napolttimo Ahtiö" walmistaa wii-
ttaa ainoastaan puhtaasta wil-
jasta, Tiitä wiittaa ott tuhutä-
wiinit uudessakaupungissa miina-
utuymälässii eutisessä "Cederiu"
talossa ja yhtiön tehtaassa.
Palomat’uutusulttiö (pennia
ottaa wastaan palowaktttttttksia rakennuksista, irtai-
mesta tawat-asta ja kaut-pawaraötosta halwasta
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten kautta.
A. 217". Iahuoson, C-. Nylttnd,
tuomiokirkkotorin warrella. Linnankatu N:o 27;
Auraa
saadaan Turussa tilata kttu-
kaudeksi 25 penisillit.
k, „
Myydaan
waunumaakari A. R. Wihlmauin kon-
kursipesätt kesä- ja talwi-ajokalttja, joit-
ten joukossa:
Uusia ja käytöksessä olleita 11. s.
Tttrutt kärryjä,
uusia roskia,
perheroskitt ja rekiä,
kasanintapaisia, uskelatttapaisia ja
kttottturekiä, y. 1 ; kaikkein hinta tutt-
tttwasti halwennetttt. Myyjät owat
?; E. Nordfors ja Kaarle Kottst
Hellstett.
" "0 . ",
311017110138 ja "lintusin
Tawaratttointitusta tekee pitai-
sesti jtt halpahintaisesti
Nordsors ja Kumpp;
Telesoni N:a l;
(111111) laitoa
Pehr Vrahe,
kapteeni Th. W. Bergman,
lähtee täältä tiistaitta Kesäkuun 27
p:nä aatttulla Uuteeul’attpttnkiin, Ratt-
malle ja Poriitt sekä sieltä Liibeck’iitt
perjantaina liestink. 30 p:nä heti Lei-
mutt saawuttaa. Tarketnmin ilmoit-
tawat Nordfors ai K:tti.
HUOIU; sMatkaajat, jotka ei-
" wät heti tahdo sett-
rata Pehr Vrahea, woiwat keski-
wiikkotta 28 p:nä k:lo 10 e.pp. tuen-
ntä höyrylaiwalla Leitttu Poriitt,
maksuttomasti, kun täällä ostetaan
pääsylipptt suoraati Lt’tbeck’iin.
Höhrypursi 1701101157
lähtee
kaupungista:
arkipäiwiuä
k: o F7 epp. sekä 11, .23, 5, 7 ja 9 j.pp.
sunnuntai" ja pyhäpäiwiua’
k:lo 9 e.pp. sekä 1, 3 1, 7 ja 9 jpp.
Kauppias Littdberg’itt laiturilta
Nuissalon saarella:
arkipäiwiuä
k:lo 8 e.pp. sekä .112, .14, 6, 8 ja 11 jpp
sunnuntai" ja pyhäpäiwina
k:lo 10 einpt; sekit ?, 4, 6, 8 ja 11 j.pp;
Ijntojullll! Ensimäinien ntatka aatttttlla sekä
tttatka !53 ja 9 jpp. ttlotetaatt
Ookariwuoretle, poiketen seuraawille laitureille:
kaupp. §liiinuberg’iin h:rain W:ttt Crichton 8; K:niu
(konepajan alipuolellas, Laiwaweistätttött, Linnatt,
lliikisaaren, Yleisen ’lirotttetutaditu konsuli Vost’in,
Iättissaaren, kattpp. Nordsors’in ja Strandell’in,
kaupp. Caleniius’en, Settltttt, kattpp. Blomberg’in,
nettwosmies Dahlström’ini, §liikku-"linkin (etelä—ratt-
ttalle), kaupp. Nosenholm’itt, Syrjäläu, Json-Pukitt
(etelä-rannallet, kaupp" Liudberg’in.
Niatkamal’sut owat:
Kaikille laitureille Pikisaareen saakka 25 p:niä.
Yleisen Promenaadiin . . . 30 "
Pikku- -Pukkiini saakka . 40 "
sekä kaikille etempänä olewille laitttreille 50 "
Lapset tttaksawat puolett.
Kttlktttväylällä oletvalta laiturilta, joka
ei ole päätösasettta, toiselle laiturille
wänlällä. 30 "
Pienempiä esmeitä saawat matkaajat tttaksutto-
masti kttlettaa mitassaan; raskaasta tahi tilaamasta
tamarasta uiittkuitt esim. sahtiastiasta, olutkorista
1); m. suoritetaan kuletuspalkkaua tttatkatt pituuden
mukaan 30, 40 tahi 50 penniä, jos tawaratt omis-
taja joko seuraa tahi ei.
Tarkemmin ilmoittaa
Nordfors 61 K:ni.
Päättytteet maltiopiiimät.
(Jatkoa).
Edusmiehiä walitessa päättyneisin wal-
tiopäiwiin oli taistelu maamme eri puolu-
eiden wälillä kowentpi kttin edeltäpäin olisi
moititit aawistaakkaan. Kansallispuolue
koitti saada enemmän miehiänsä porwaris-
säätyyn, ttttttta joutui monessa paikoin tap-
piolle tvanhetttuneen ja todellakin epälibe-
raatisen waalitawan tähdett, jota kyllä ttto-
nessa kaupungissa oli koitettu saada korja-
tuksi, tvaan turhaan, kun senaatti katsoi
mttutoshakemukset liian myöhään tehdyiksi.
Asiiain näin ollett koitti kuitenkin se puo-
lue, joka ttintenomaatt kutsuu itseättsä libe-
raaliseksi, kaikenlainen walituktien katttta
käyttää tätä juttri epäliberaalista waalita-
paa hynnikjeett. Täten jäi wielä tällä ker-
taa enemtttistö porwarissäädyssä heidän
tahi ehkä oikeammin heidän liittolaisensa,
jyrkittpäin ruotsikiihkoisten eli !viikingein
waltaan. 9.)"ittisstt walitttissa säädyissä,
pappis" ja talollissäädyissä, ott kuten tiettt)
kansalliispuoltte niin ettetttmistössä, ett’ei
asia ole woinut tulla riidanalaiseksikaan.
Jtsewalitussa ritaristossa ja aatelissäädys-
sä, jottka laattt riippuu siitä, mitkä ja kos-
ka sen edustttiehet saaputvat waltiopäiwille
tahi ne jättätvät, oli n. k. liberaalinen
puolue eli Dagltladilaiset täydessä wallas
sa. Puoluejako oli siis wiimeiisillä tvaltio-
päjwillä sattta kuitt tttonilla edellisillä ja
seuraus myöskin fama, että ttim. tttotti asitt
raukesi tyhjään kahdett säädyn ollesstt kah-
ta wastaan, jolloiin tietystiaatelis- ja por-
warissäädyt olitpat, toisell-.t puolella ja pap-
pis" ja talollissäädyt toisella.
Edellä mainittujen waaliriitojettseurauk-
setta woi pitää, että hywäksyttiin anomus,
jossa pyydetään yhteistä waalijärjestystä
kaupungeille rajoitetulla ettimmällä ja wä
hitnmällä ääniluwulla seta, mitä talollis
säädytt waaleihin tulee, walwontaa siihen
suuntaan, että tvaalit tapahtuivat julkisesti
ja tvapaasti Syy wiime tttainittttttn koh-
taatt oli muutamain tttotttareitt eriskum-
mallinen menettely wiimeisissä maaleissa,
joka herätti yleistä kummastusta ja har-
mia, tiuiikka sitä ei kuiteukaan woitu lait-
tomaksi tväittää. Auomuksesta, joka koskee
porwarissäädyn tvaalitapaa, ei woi odottaa
aitvatt suuria muutoksia, jos hallitus ollett-
kaatt katsoo tarpeellifekfi siitä atttaa esitys-
tä tulewille waltiopäiwille. Ne määräyk-
set weroitus- ja äättestystawasta kaupttn-
geissa, jotka säädyt keis. esityksen tttttkaan
nyt hywäkfyiwät, näyttäwät miten tvaltio-
päiwänäes-maalitapa yleisenunin tahdotaan
järjestetyksi; tuimat tnääräykset sisältätvät,
että korkeitt äänestys-oiketts ott 25 ääntä
ja weroäyriu perusteeksi on laskettu 20()—
400 markkaa, ttnttta yksi weroäyri ei tuo-
ta tveroa eikä äänestysoikeutta Suuriin
hyöty uudesta maalitaivasta kaupungeissa
olisi tuottett epäseltttän ja epäkäytänttöllisen
tttäätityksen poistaminen tahi selwittämi-
tten, niinkuin esim tttitkä oikeastaan otvat
toisen palweluksessa j. 111. s.
.skysymykset maatume oppikouluista ylipään-
sä ja uusista suomenkielisistä kouluista erityi-
sesti, jotka lttttltiitt saatetuksi onnelliseen pää-
tökseen jo etttisiillä waltiopäiwillä, tuliwat kui-
tettkitt esille näilläkin. Tämä ott ollutja näyt-
tää tvieläkin olewan se ala, jolla tttaantttte
puolueet käytvät ankarimmat taistelunsa.
Ktmsatttttielisten tvaatitnttkset tässä kohden
otvat olleet nitut seltvät ja satutti: uusia
suomenkielisiä waltiokouluja, missä tarwe
waatii, tttutta suurempien muutoksien kart-
tatttinen itse koululaitoksessa niin paljott
kuitt suinkin. Mitä suomalaisiin kouluihitt
tulee, on wastapuolue ttiitä kieltättyt niitt
kauan kuin mahdollista. Mutta kun yksi-
tyiset suotualaiset koulut otvat wastusta-
mattomasti todistaneet niidett tarpeellisuu-
dett, ott uusi ttttttka löydetty, joka aina
tulee esille, kun ott puhe suomalaistatti kou-
luista. Se kuuluu: enneniitin uusia (tie-
tysti suomalaisia) waltiokouluja peruste-
taan, pitää koko koululaitos uudestaan jär-
jestettätttätt Mtttta minkälaiseksi? Siitä
ei olla laisinkaan selwiillä ja sitä wähem-
ntin ehdoitettujen muutoksien hyödystä;
muutoksia tvaatt tahdotaan ja sitte kun kou-
ltta et enäätt tarwitse ntuuttaa, sitte perits-
tettakoon sttotttalaisia kouluja. Mtttta kos-
ka sellainett aika tulee, sitä ei aittakaatt il)-
misjärki woi käsittää — Kysymykset 1111-
sisttt suomalaisista kouluista, joita oli anot-
ttt useaan paikkaan, olikitt sentähden por-
warissäädylle ttiin wastenmielistä, ett’ei
se huolittut siitä mitään lausuakaan ja
tuthaa se olisikitt ollut, sillä kyllä jokainen
hywin tietää ntitä säädytt enettttttiötö uiis-
tä ajattelee; säätt) jutteli kernaammin nois-
ta epäselwistä koulumullistuksista, ja kyllä
ttiistä pitääkitt jutella, ennenkuin ne tule-
tvat selwille Aatelissääty tahtoi Mikkelin
koulussa, wastoitt tähätt asti tehtyjä koke-
tttukfitt, yhä wielä pitää ruotsia opetuskie-
lenä —— ja jutteli tttttttten myöskin uusis-
ta koulumullistt:ksista Nämät keskustelut
tapahtuiwat waltiopäiwäin loppupuolella;
mutta sitä ennett oli sekä pappis" että ta-
lollissäätt) erityisesti pyytänyt w.tltiota mi-
tä pikemmin ottatnaatt yksityiset sttotttalai-
set lyseot haltuunsa tahi ttiitä ritttäwillä
apurahoilla ylläpitätttään. Mitä lieneekään
säätyjen tointet ja keskustelut kouluasiois-
sa waikuttaneet, sitä ei wielä warmaan tie-
detä, tntttta ainakin ott kerrottu, että pu-
heena olewat kottlttt tuletvat ensitulewan
lukuwuoden kuluessa muutettawaksi waltio-
kottluiksi. Miitä suomalaisiin tyttökoului-
hitt tulee, joisttt tarwe rupee aina kipeäin-
tmn tttnttttttaatt, niin woittiwat ne ylintal-
kaan säätyjen puolustusta; kuitettkitt koitti
sekä aatelis" että portvarissääty tinkiä pois
aina wähän edes. Kouluisttt puhuttaissa
mainittakoon wielä, ettei aatelis" ja por-
warissäädyt tahtoneet suomalaista normaa-
lilyseota ntuutettatvaksi Helsinkiin. Mutta
tuiksi ei? Selittäköött se, joka sett ymmär-
tää.
Kttn puhttnttne wiimeisten waltiopäi-
wäin töistä ja toimista, emme saa olla
tutustumatta, että säätyjä tahdottiin hel-
polttamaan niitä welwollisuuksia, joita
tttaatt wirkamiehet wuoden 1883 perästä
saawat Suomen kielen käyttämiseen suhteen
tvirastoissa ja oikeustoissa. Helpoitus oli
pääasiassa tapahtuwa siten, että aika oli
siirrettäwä tuonnemmaksi. Cttei pappii- eikä
talollissääty tahtoneet suositta tähän esityk-
seen oli aiwan luonnollista. Aatelic" ja
portvarissäädyt eiwät myöskään tahtoneet
ajatt lykkäämistä edemmäksi, tnutta ehdoit-
tiwat kuitenkin kaikenlaisia poikkeuksia ja
helpoituksia wirkamiehille, jotka eiwät ole
ottaneet ajasta waari ja oppineet lattian
kieltä, waikka he kahdenkymmenen tvttoden
kuluessa otvat tietäneet, että heidän wuo-
den t883 jälkeen tulee taitaa suorittaa
tvirkatoimensa Suomen kielellä.
Mihin toituiin ryhtyiwät wiimeiset sää-
dyt kehittääksensä yhteiskunnallisia ja wal-
tiollisia olojamme wapaamieliseen suuntaan?
Niin woi todellakin kyfyä, sillä järjesttti-
hän meillä ettttett wiimeifiä ttutltivpäiwiä
suttri puolue yhteisen programmin tnttkaan,
joka otti tvapaatttielisyydestään nimettsä ja
lupasi ttteille jos tttinkälaiisiia parannuksia.
Ia tunnustaa täytyykin, että pttolue ttäytti
wiime tvaltiopt’iiiwillä, että se oli wahwasti
järjestetty. Sillä kun aatelissäädyssä oli
nostettu kysytttys saattaa tttaantttte korkeint-
tuatt hallituskuttnan säätyjen tarkastuksen
alle, hyljättiin asia kerrassaan, lähettämät-
tä sitä edes asiattoutaiseen tvaliokutttaan,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
