Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
11:0 52.
"
suu "." -""
40114.
’kietoja ’1’111-1111 113111111111 13131 1;3 I-311181- 811011193131.
kiti-"1311113111111
lieskauuni 30 1111111
Tilans- ja jakamapaikat:
Lehden paittouaikka, t:ri 9l. W. Jahnssonin kir-
jamyymälä Hj Nndmatiiu ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C A. Rönnberg’in, H.
A. Lundelin’iti, J A Krteger in ja J L Törit-
roth’ in kauppapuodit.
Tilansltinta:
anuti toasti-
konttarissa
4111.11p.
2111.11p.
Mttiösa "öli-
kaattareissa.
4 111. 29 p.
2 111. 20 p.
Tnitiösa
Koko wuodelta 3 ttt. —
!4 wuodelta l 1n.50 v.
Kuukaudelta 25 p,
5""
Lelidea kanttori ja painopaikka:
Litinankatu N:o 2313.
Lehdett wastannalainen toimittaja:
.llosti Wehanen.
Iltnaitnksia
?; 15 pentiiä ensi siwulla ja 10 penuiä ntuilla
siwuilla pieneltä riiviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A" W. Jahnssonitt kirja-
myymälässä.
x”" "
——
4:1171 sutitittnt. Kalminais. p; saarnaamat:
Tu omiokirko ?; sa: Suonial. puolipäiwäsaar-
tiait k:lo 8 e. p.p. kirkkoh. apul. Olssoti; ruotsal.
puolipäiwäiainnan k:lo 11 e. p.p. past Caja-
tins; suotu iltasaarnan k:lo !33 j.pp ja ruots
iltasaarnan k:lo 4 j 11:; w pastori Aitpelberg.
in" liolehti tulee lähetystoiinelle Lapiuinaassa
Liuuankirkos sa: suomea k:lo 11 e. p..p
!vankilansaarnaaja Dahlberg.
in" Liunankirkossa koottama kolehti tulee luk-
karille.
in" Hartanshuoneessa Länlisen Aleijakaduti
warrella pitää sunnuntaina k:lo 4 j. p.p. suoma-
laiseti raa1natu11selitykseu kirkkoh. apul. Olssott
ja ruotsalaisen k:lo l; saartamia Oltlom.
"kiil l " ’ l
:kiit ; o int ajate
Naantal lissa antaa allekirjoittanut sunnun-
taitta Heinäkuun 9 p k:lo 6 j pp Oh-
jelnta wast’edes.
Höyrylaiwa liihtee Turusta Naantaliin.
611111111 Achtte.
"tjiiontuilliaa
1111111111111 11 piit nk!
A" 23. Iabttssott’itt kirjakatt-
pussa saadaatt tukuttain lyijy" ja tc-
räs-kytiiä sekä kaikellaista paperia hal-
wimpaatt hititaan.
; W.j slahti-ilotiili liitsttltttupingjin;
Nyt tulleita hywiä käsi-urkuja (har-
niouikoita)
" ; " ,— ; !" IJ "
spalowakuntnsnetta 1 entita
ottaa wastaan palotttakuutukii-.i rakennuksista, irtai-
mesta tamarasta ja kauppatilat-astosta halwasta
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten kautta.
A. BI. Ialtnosou, E. Nyluud,
tuomiokirkkotorin warrella. Liuuankatu N:o 27;
Allekirjoittanut, joka ennenkin
" ott tottunut tiittaiseen toinieett,
ottaa itutltnistaakseen oppilaita täällä pe-
rustettamaan suomalaiseen tyttökoulunn
I. F- Olin.
int Jltirakatu 14
Muudään
waunumaakari A. R. Wiltlutanin kon-
kursipesäu kesä- ja talwi-ajokalttja, joit-
ten joukossa:
Uusia ja käytöksessä olleita 11. s.
Tttrttn kärryjä,
uusia rosliit,
perheroskia ja rekiä,
kasintititapaisia, uskelantapaisia ja
kuomurekiä, i , taittelit hiitta tutt-
tuwasti lutlwennetttt. Myyjät owat
I. E; Nordfors ja .naat-le Konst;
Hellsteii.
Katttpereeu liinapalttinaa ja peite-
-S- aineita tehtaatt hintoihin
C, A; Strömbergillä;
1" 1; - 1
1 lorissut-8 111 (iti-111111.
Tawatatitoiuiitnsta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
30751701’5 " ja .titti-tpp;
Telesoui !11:o l.
Tilaushinta on annssa:
Pnolelta wuodelta . . 1 ai. ’29 p;
Neljännekseltä wuodelta "1 p,
Turtiti postikonttoorissa lankuissalä-
hetettäwistä kappaleisiin
Puolelta wuodelta . . . . 2 " 11 "
Neljänneksellä wuodelta . 1 " 10 "
Mttiösa postikonttooreissa:
Ptiolelta wuodelta . . 2 " 1;; "
Neljäaneksellä wuodella . l " 1;; "
Turnssa saadaan lehleä tilata kn tika 11 d ek si
25 pennillä ja lehdet! jakamapaikat tulewat
olemaan: lehden painopaikka, toht. A" §28.Jahiis-
jon’in kirjakauppa, liet-rain C. A. Rönnbergtn,
Ttlaiishinta kuukaudelta
KUKK.
Tietoja T’nrnu kaupungista ja Länsi-Snomesta.
H A. Lnndelin’in, J.
Törnroth’in kauppapuodit.
Katiatuomisesta maksetaan koka wuodelta 75 p.
puolelta 50 p, neljännekseltä 20 p. ja kuukaudelta
10 p.
liudessa kaupnngissa oltaa tilat-ksia
wastaan koulun mahtimestari "? y p 1"; n sekä S a-
lon kaup p alassa kirjakauppias K. R. "tin-
ranen ja maksaa iitten tilattuna lahdenkato
wiiasikerta 4 markkaa, kolmi-neljiinne; 3 markkaa,
puoli 2 markkaa ja neljiinne; 1 markan"
0. ?. bot-3.
A; Krieger"itt ja J. L.
liusti 178111111011,
mastot-"alainen toimittaja.
Turussa ott 23 pettniä;
Pari sanaa naissiwistyksett
astassa;
I.
Uudessa Suomettarcssa kerratt kewäällä
kehoitti joku asiatt harrastaja keskusteluun
naissiwistyksen asiassa. Waikkemme suin-"
kaati ole mitään tietäjiä tässä asiassa, tah
douttne kuitenkin totella kehoitusta, jollei
muutt taitoksi, ttiitt kuitenkin koettaaksemme
jaadit asiata yleisenunin! harrastuksen esi-
neeksi.
slltthttkaanuue ensiti periaatteista.
Se periaate, ]otit niityin asti oit tiais-
siwistyksessä noudatettu, ott ollut sellaitten,
ettii ott luultu tiaisia pitäwän sitois-
tää ja kaswattaa ttiitt käytöllisiksi kuiu
mahdollista. Yleisesti tuo periaate itses-
sään ei olisi ollutkaan juuri kaikkein hul
lutnpi, jollei jauri kiitettäwäkään, jos waan
olisi ytimiärretty, mikä todella ott käytöllis-
tä eläntässä, se on, jos olisi eläntätt todel-
listen waatimusten annettu olla käytölli-
syyden ttiääriiiijättä. Mutta elättiäit ivait-
timuksista katsottiiti enemmän kuorta kuitt
yditttä. .tkäytöllisenä pidettiin se, että nai-
tieti taitaisi hywitt paljoti wieraita kieltä
ja woisi loistaa seuroissa ia salongeissa j.
111. s. huolimatta siitä kiittiki: häti woisi
tulla toimeen kotielämässä äititiä ja puoli-
sotta sekä perheen sisällisien olojett johta-
jatta. Seuraus tiillaisesta kaswatuksesta
ott ollut ja ott yhii mieliikin, että naisem-
me owat hywin sujumia tyhjiin totiuitta-
wassa seurassa ja tanssisalissa, ttitttta ai-
wan saattiattouiia kodissit ja perheessä.
Heidän ott hymiit helppo wiehättää ajatte-
lematoitita nuorukaista ja keikaria, mutta
aiwati tyaikea tyydyttää tuiettiwää tniestä
ja puolisoa.
Mutta luonnollinen seuraus tästä on
ollut, ettei tällä tapaasiwistyneillä naisilla
ole tuolnut olla mitään waikutuswaltaa
miettimiin tulehen ajatusten yli, sillit niitä
hiin ei ollenkaan oiwalla, aiwan harivain
niistä edes wäliäkäiin vitiiii.
:liioitten waikutus-walta miehen ajatus-
teti yli olisi kuitenkin monasti hywin hyö-
dyllitien, sillii se ott niiu ettii mies ttseiti
ajatuksillansa eksyy pois eliimästä, tulee
sokeaksi elätitätt todellisille waatiuiuksille,
kuteuu johonkuhun wissin ajatuspiiriin,
ttiitikttitt toukka kotelootisa, ttiitt ettei hätt
ttäe tttailiiiassa mitään uinuta kuin otuat
ajatuksensa. Tämän näkee luntiin selittästi
sellaisista fakki- ja atnattimiehistä, joilla
on alhainen yleissiwistys, mutta jotka omat
.Hi’tttrisl;""1""i1ea Portltatt,
kapteeni (3. §liiati-:isoin
lähtei- rintali-:1111 §iisiin-elin, ööel-
sinain ja :söattkonietuen kautta
Tttrktttiit lauantaitia Heiuäkuun "l
putit. .Tarlemtuin ilttioittamat
Nordfors 11"" linti.
kantons edistyneet oiitassa elinkeinossaan
eli tieteensä haarassa. Nämät tallaiset ih
iitiset owat nseiti ttiitt kummallisia, ettii
arwostelemat eliitnäii juttri kuitt sisältäisi
heidiin piiritisii koko ttiailtitatt, jouka nlko-
puolella ei löytyisi ntuuta kttiit paljasta
ittitättiituyyttä. Täuiä tuikit waiwaa myös-"
kin lähes kaikkia ajattelijoita, tiede" ja wal-
tioutiehiä, ja melkein sitä eiteuunäti, mitä
sywetninälle otvat tutkineet omaa tieteensä
haaraa. "Setitähden tttleiyat suuret tiede-
ja waltiouiiehet ajatustensa eksyssissä laiti
laatijoina esitit. tekemiiän useitt sellaisia
sääntöjä elämälle, jotka sille ei ollenkaan
sittvi; ja siitäpä sitten syntyykin niitii hir-
tttuisia eläntäti epiikohtia, joidett alla il)-
miskttnta htiokaa j-.i taistelee. Ja tässä,
juuri tässä olis naisen käytöllin ett
aptt tarpeen. Käytälliueu siillä lailla, ettii
se wetäisi unehen ajatuksia eksyksistäiiti ta"-
kasitt ja johdattaisi niitä ottaniaatt waaria
elättiän todellisistit tarpeista, eikä ainoas-
taan ajatuksen logillisista konseqwettseistä.
Mutta se siwistys, joka tiitisille näihin
asti ott ollut, ei ole woinut tehdä heitä
kykenemiksi utiehille tätä apua atttautaatt.
Tätnä epäkohta ott httoittattu, ja se on
aukaissut ihmisten silmiä sett werran, ettii
piirannitsta ottruwettu etsimään; Mitään
parannusta ei kuitenkaan tähän asti ole
löydetty, ott waati littttottu esiiit tuijia epä-
kohtia. Ott ttäet lähdetty ulos muualta
paikkaa, ja siten oiotit parannuspuuhat
tuenneet minoon. Ei ole lähdetrt) ulos
naisen luotitiott määräämistä tehtäwistä
ja welmollisuuksista, waati hiitiett yleisistä
ihinisoikeuksisaaait tnitka, juuri kuin olis
nainen waan paljas yleis-ihminen ilin-in
erityistehtäwää ja kutsumusta. Ott sanot-
ttt näin: ttaitien ott ihttiitten ktttett mies-
kiti, häuellä pitää siis olla saniat oikeudet-
kin. :liiiisella ott oikeus saada sautallainen
siwistys, oikeus päästä samallaisiin waltiol-
lisiitt ja yhteiskunnallisiin asemiin, oikeus
päästii lainlaatijaksi, tieteett harjoittajaksi,
ja miksei myöskin oikeus tttlla — kanu-
ttan syötiksi! Iit sitte ktttt tiaittett on saa-
titit tiiimät oikeudet, sitte ott kaikki asiat
tiiitt kuiu pitää, sanotaan.
Näissit utieliyiteissä tunnemme naisentau-
cipationin hatt istajat, ne jotka tämän ylei-
sett ihntisoikeuo:u nojalla tahtomat muut"
taa naiset tttiieltiksi. Äskett uutinitun kiiy-
tällisen kaswatu—:";—periaatteeti sijaan tahtowat
he panna laudellisesti tieteelliseii, samallai-
sen kuiit sekin ott, jottkit tnnkaait yleistit
miessiwistysiä johdetaan. Sitett on tulttt
yhdestä ääriutäisyydestä toiseen. Mutta
eläntän todelliset toaatituukset omat näiden
äiiriutäisyyksien wälissä, ja sitä ei ole htto-
mattu.
Sillä sehiitt ott selwii, että jos naitteti
kaswatetaan ja siwistetääii tieteelliseksi sa-
man ntalliu tiutkaan kniti mies, ttiitt syti-
tyy hänelle samat wiat kuin tieteellisiin
miehiinkin. Hän eksyy myös ajatustensa
kanssa ulos eliituän piiristä, aiwan saittoitt
luin mieskin häntä etttteit ott tehnyt. Jit
settratts ott, ettei mies ttytkiiiitt saa tiitisel-
ta sitii aptta, jota hiitt ajatttksillensa tar
witsisi: johdatttsta käytiillisyyteen ja waa-
riuottoon eliituätt todellisista tarpeista.
Sillii siten siwistyuyt niittien ott itse tvie-
ras elätttätt tarpeille, wieras kodille ja per-
heelle, wieras omille tehtäwilleen, wieläpä
wieras otnalle luonnolleenkiu.
Näeiume siis, ettei tiaitten tällä tapaa
tieteellisesti siwistettytiä woi autaa ntiehel-
le sitä apuit kuitt hän tarwitsee. Sillä
mies ei tarwitse tiaisett t ie tee llis tä apua,
siitä ei ole häuellä mitäkääu hyötyä.
Ei siis tieteellisyydenkaiin periaate kel-
paa.
Mikä siis kelpaa?
Pitää yhdistää molemmat periaatteet,
sekä käytöllinen ettii tieteellinen; tiainen
ott kaswatettawa käytöllistieteellisesti, jos
sellaista saitaa sallitaan meidän käyttää.
Nainen oit luotu koditt ja perheen hoitajak-
si, siitä ei pääse. Missä naineti niin kas-
utatetaati, ettei hiin kotia ja perhettä woi
hoitaa, siinä tehdään suuri erhetys. Ia
juuri tästä syystä täytyy naisen olla
käytöllisesti siwistynyt, sillä perheen hoito
ott käytöllistä toitita pitkitt matkaa. Mut-
ta eittien kuin oikea ja järjellitteit käytöl-
lisyys woipi olla mahdollinen täytyy sen
olla tieteellisesti perustettu, sillä täytyy ol-
la juurensa tieteellisessä mailman-katsau-
uossa, ja tästä jyystit täytyy naissiiwistyk-
sett myöskin olla tieteellista laatua. Nai-
senkin, woidakseeit itselleen waatia sitoisit)-
tieett ninteä, pitää woiutaii käsittää tiiail-
ma ja elätuä yhteuä siturena kokonaisuute-
ita, ]ossit kaikki osat riippuivat toisistaan
kuin rattaat kellossa.
Tiitä paremmin yinmärtääkseuttne otta-
kaamme esimerkkiä. Lastett kaswatus on
kauttaaltaan käytöllistä toitita. Mtttta
kaswatuksen täytyy tapahuta tttäärättyin
periaatteiden mukaati, mutoin ei ole se itti-
kään järjellitteii kaswatus, waan paljas
oikkujett leikki. Mutta kunkin periaatteet
taas lähtewät hänen mailman-kaisaunos-
taan, jota paitsi ei mitään periaatteita woi
läytyä. Edespäin täytyy järjellisen kas-
watukseti tapahttta jollakin tnäiirätyllä ta-
walla. Mutta tämä tnäärätty tapa taas
riippuu kunkin sielutieteellisistä ja kaswa-
tusopillisista mielipiteistä, joilla tttoletn-
milla taaskitt ott juurensa hänenmailman-
katsannossaan. Ia lasten kaswatuksessa juu-
ri ottkin ttaisett tärkeitt tehtäwä. Äi.din
pitäisi seuraaman lastensa hengistä kehitys-
tä askele askeleelta sett edistyessä, ohjaaman
sitä oikeaan suutttaatt, palattttattiatt sitä, jos
se on tiiettentäisilläätt harhateille. Tätnä
kaikki oit täytöllistä tointa, joka waatii tie-
teellistii pohjita seit tekijältä. Ia tämän
toimen tekijäksii ei sowi isä.
Sillä lapsilla ei ole isäätt sita lttotta-
musta, jota se tarwitsee, joka johtaa heidän
sielttttsit sisititii kehitystä, ja isällä ei myös-
kääu woi olla sitii käytöllistä kykyä ja hie-
noutta, joka tässä ott tarpeett, ja joka yk-
sitt on siwistyneelle naisluonteelle otni-
tuista.
Jii aiwan samoin kuitt siwistynyt ttai-
ueu oikaisee poikansa hairailemia ajatuksia,
samoin oikaisee hän miehensakin eksyneitä
iit-eteliniä. Sillä hiin, jokit alati toimii
käytällisessä elämässä, ymmärtiä niittisiin
käytöllisen elämätt tarpeet, ja woipi siis
tutustuttaa iitietstäusä niislä silloitt kuin
tämä hairailee ekiyksissä elämästä wieraan-
tttneideu aatteiden mailmassa.
Iiiiistä esimerkeistä tiäkyy
tvistytseit käytöllissyyden
tulee olla tawallansa
esimerkkia woisimute
kittasit kylliksi
Tiihäu suuntaan tarw tsee mielis tämute
ttaissitoisnskseu Suomessa pyrkiä Tätä
tosin ei ylttenä päiwänä saawuteta. Mutta
jos periaate edes tuunustet.aisiin oikeaksi,
olis askel eteenpäin astuttu. Iit se askel
tarwitsisi astua, muutoin tulee kottltttt käy-
neistä naisistanune joko ]antilatta tyhjän
toituittajia, taikka yksipuolisia, etnancipeera-
ettii naissi-
ohessa myöskin
tieteelliueti. Lisää
ottaa, mutta olkoon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
