Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
että suuri karju-sika repäsi hampaillaaii
hywin waarallisesti useainmista kohden
reisistä talollisett Juhana Peititasen noitt
12—wnotista poikaa; kohta hirweän tapa-
ukseti jälkeen toimitettiin poika Sawonlin-
naitti lääkärin apua saamaan. – Kiiol-
lut. Räätälimestari Tampereella P. V
Ahlfors kuoli Urjalassa, wiime perjan-
taitta, 32 wuoden wanhana. Niin kertoo
A:lehti
Maasendnilta.
–– Wnositutkittle pidettiitt tämän kuitit
8 p:nä Kauwatsan kansakoulussa. Lukn-
wuodett ajalla oit opetusta nauttinut 34
oppilasta, soistit 27 käivi lukuwuoden lop-
puiiit iisti. Tyttöjä oli niistä 14, joille
neiti Aina Setälä aittoi opetusta käsi-
töissä kewätlnktikauden ajalla. Mielestänt-
me teki häit tehtämänsä kiitettäwästi; sett
parahiten todistaivat tyttöjen sinä aikana
walntistamat ja tutkinnossa näytteille pan;-
tiut teokset. Se oli hywä kehoitus kitti-
nalle wielä edespäinkiti antatttaati tyttäri-
ensäkiu oppia käsitöitä. Wilho.
Khtäntäen rauman ylitse Uudella
Kirkolla oit jo aikoja sitten puuhattu siltaa,
koskit tätiiä suuressa titääriti edistäisi lii
kettä näillä tieitoin’; erittäiiikiii Lokalan
kappelille ja sttttrelle osalle Taiwassaloii
pitäjää olisi tällainen silta hyödyllinen,
koskit sett kautta matka liitteenkaupunkiin
lyhenee suuressa määrässä. Utisikaupunki
on puolestaan tehnyt, mitä siltä woi waa-
tia; llitdenkatipnngin waltansto ott itäet
luwannut 2,000 siit. sille eli ttiille m:ii-
laisknnnille, jotka sitoutuivat enneii iitua-
den 188;; loppuct rakentamaan titaittititii
sillan; rahoista maksetaan puoli heti, kitit
kuntakokouksissa asiastii tehty päätos oit
saaiitit lailliseii tooitiiatt ja toittett ptioli
kun työ ott puolille malmistuttut. Tätttätt
Uttschiupunki.
Wiime kultineen tottkokuittt 8 p. oli Lo-
kalassa kuntakokous asiasta ja päätettiin:
".Lliiöka t:timassaloit kuntakin kaipaa ja
tarwitsee niainitttta siltaa ott kuulustettawa
Ta-.titassalon kittitalaisia, awatko hekiti ha-
ltillisia yhtyniään kysytiiyksessä olewatt sil-
latt rakennukseen. Ios Taiwassalon kittita-
kin yyljt )y sillait rakentamiseen, ott wasi-
edes yhteisessä kokouksessa asiast11 tarkeni
ntitt päätettäiitä; ittittta jollei Taiwassalon
kiittta yhdy rakennukseen raukee asia tiililiit-
ki11". Tällä tawalla Lokalalaiset — wiisaasti
kyllä –— patiiwat Taimassalott kuntalais-
teit niskoille koko asian ratkaisun.
Kiin Lokalan kittttakokottkseii päätös t, k.
19 p. pidetyssä kokouksessa tttli Taiwas-
salon ukkojen keskusteltawaksi, ehdoitti heti
joukottain isäntiä asiaii hylkäämistä, koskit
siitä taas ivaan tulisi ktiltinkia ja koska
tästä uudesta sillasta ei olisi mitään hyö-
tyii. He eiwät tällä hetkellä taas ollen-
kaau muistaneet, ettii rahan, joka oit an-
nettu, woipi saada takaisin, että heidän
esi-isänsä otvat rakentaneet heitä warten
nyt heidänkin inie’testään wältämättämiä
teitä, että usein oliwat päätäiisä raappineet,
kiiti raumassa omat saaneet hikoilla ja ha-
kea kylästä itiiehiä heinostansa sawesta
auttamaan, he eiwät tällä hetkellä hiio-
inanneet, että piirilääkäri asui lludissa
kaupungissa ja joitiie siis ttseinkiit sattttit
kiireellisiiii asioita, eikä ehdi ttiittikaitsia
odottatnaatt ja iväärää ajantaan, että tiseitt
olisi ollttt yhtä ja toistt1 asiaa, jotka owat
olleet kiireellistä laattia ja siis suora tie
81111 SeIcä oli )"lc8i niiStä, "jolta (tii ollnt niitil-
1i861111 !ettittiin-11353 Sninntannn "ja Itlinett 1111i-
lcttinött lintit-.111. IIänen 1111011311 ei senttiitilen
8)"tinjttiin)t mitään lerottontunttit "tiesintti
8883:1 tulessa ritaristossa.
"ännnin 1111113i itiitt esitatti 111113 tulemille
jtttltielijttlje, "tintti niittiin jittrlcniiiitntttt :tiipiit
]caot-niun "ja ]catit-11111111111 §jettiin entiinttälleöi
ntitii tässä titan ltiittelie!”"
"jieiteltä titot einit tuollaisin 1n11j11j11?””
itiiniiiiltti .4111111 ltättttttiietjstteettti.
"Kiin ne 011", selitti 311111), minä tapasin
tiinliptinä lcanppiitorillit 8111111111 ict"etlclciil"ai8ett,
jonien otimme leijutti .sinit siinti. 1(i111"11n—"joen
rauttallit, liitit ltiitt oli ictitici;)"t)"ti)"t (itsepint-
teit tille alitili-30611 15.31111 8:tiotnennnjniitinen
!teitt-tiinan iitttttnjniöiseu. 0let ltzilii ititnlittt,
Icitinlcti 113111111111 eli, ett’ei liitit henge-linnuit
sunnut malt-51111 uteliaisuuttansa" )linti eit ol-
lnt- itiini-ii tutttetnuieillniti; itiitt 1,111 njin 11111-
jteti liitin 1111011111; ja ttiizitti iiciiiinicnitt itärei-
tteett öen liitelaman, "jaeta itte ltlinet :irtitait-
1Iimme. IIiitt tietitteli eteettjiiiiti "jst taipui
iteilctcctiiiieötä tnnititatt riittiin !tititlcuit tttittiteti1.
lellitie.")
olisi ollut hywä. ja wihdoin, että kulkuneu-
wojen parantuinineit edistää paikkakunnan
sekä hengistä että aineellista edistymistä.
Kuitenkiit päätti kokous pitkätt keskuste-
lun ja wastus-tuksen jälkeen antaa tuon
wähäpätöisen sunitnan 200 sin sillan ra-
kennus-ctwiiksi. Lokalan kunta näyttäköön
nyt, että se on kii;"ittättyt asian pareitt-
iuitt ja katsokoon, että asia tulee edulliseen
ja toimottatvaan loppuun! Timo.
Weliinaallit kesäk. 26 p:iiä. Kesän
ihanat ilmat ja latiha tituli on jättänyt
kuwastimensa kultaamana inaaittiehen wilja-
waiitioille ineidättkiit ahiailla toiwo-aloilla.
Etenkin rukiit kaikkialla ttäyttämät erittäin
lupaamilta. Suwilaihot, jotkit ennestään-
kitt owat enemmän h.irwanpuolisia, kai-
paawat jo siiitresti wirkistäwää kastetta
Waikka tämän kiiuit puoliaikoina iltiiat
oliwat hywin uhkaamia, ei kumininkaan kitti-
lu suuria walliuksia tuon tuottiolan titho-
töistä. Ainoastaan arimmilla aloilla sa-
notaan pistäiteett pieniä merkkejä.
Juhannukseiia oli täällä rippilasten
mamiotus, jotika toimitti pastorianne W.
Bergrotlj erittäiit tulelta likuttawill.t siitto-
illa, ivaroittain lopuksi wanhetiipia, suku-
laisia, kuiittiieja ynnä itiiiita seurakunnan
jäseniä oletiiaan hywäitä esiinerkkiiiä noille
tiuorille wesoille opissa ja elämässä, tieten
että he owat heittoja taimia eläiiiäii wai-
niolla. Ei ntyöskään unhottanut hra ro-
ivastimmekaau saaritattsa lopussa lausua
sydämntensä sywiä neuwoja tuolle piiskui-
selle siiottiii laumalle, jonka jäseniksi he
tänääii itsensä wattnoiwai. —–— Kaikkialle
katsellessa puhui luontokin litoj.111111 suurta
hywyyttä. Siihen liittyi wielä lisäksi wa-
kitutus Herran alttarin yiupärillä, jota
kaunistiwat kuusien kiikkumat kierre-nauhat
sekä lehti ja kiikka koristut, ja sanat
"Ole itskollineit kuoleman astit” oli altta-
rin pöytäliinaan liitettynä. Kaikille tä-
ttiäii toititeen-saattajille lausumme tätett
sulimmat kiitokset.
Täiiääit pidetyssä kuntakokouksessa wa-
littiin tteljä jäsentä kansakoulun johtokuit-
taan, niiu. pastori W. Bergrotli, lukkari
S Turpeineti, Riisthollari H. Stiianlterg
ja talollitteii H. Huolila. Ollaan siis toi-
ittessa jos eletääit.
Ei wieläkään aimait lopussa! Wiime-
wiikon alkupäitvitiä kittilutt täntäitpitäjäii
Kiintkallion kyläii lammaslaumassa piki-
inältäätt pistäytyneeu surkuttelematon sur-
tuaaja, jättäeti jälkeensä kymmenkunnan
eläntästään eriniiyttä lammasta. Sur-
matt ninieuä, arweliwat puhujat, oit "susi-
taikka ilwessusi pari". Waikka pari wiik-
koa sitten kirkon knttlutttksella tititistutettiiii
asianomaisia aikattansa etsintään raateliain
pesiä, ei titoit toteutumisesta ole kuulitniii
sen eitettipää. Odottakaa ivaait siksi kun-
nes kaswaa uusia thntissyojta! —- ii. 11.
Kertontns ulkosaaristosta,
(Iatko 11: roon 51)
Nyt ei elätiiä enään ollut )alimaista
ntiiikääti armoinen Murtuneella sydä-
iiiellä ja waan kuolemata etsieti syöksi
häit ntihollisiansa wastaan wihasta tvini-
mastnneena. Wielä kerrati ttoiisi hänen
kirmettsä kuolettaiitaaii iskititit —— ja hänen
sydätitettsä kylmensi kuolettama luoti.
Näin oli Sallimns säättättyt heidätt
elämänsä juoksun. Nuornudeu ihanuus
wielä heidän poskillansa kukoisti, kun kuo-
leniait kylmä käsi sen saatti sanimttntaan.
:vintta onnellisia he oliwat, koskit saiwat,
wielä letitiiteti liekin tykyttäessä, ikuisesti
sulkea toisensa nskolliseeit helmaan. Oit-
tielliset he olitpat, koskit saapuiwat otitiensa
ihattninimalla hetkellii rauhan satamaan,
etinen kttiti mailman raskaat huolet oli-
wat ehtineet heidän otsaattsa rypistää.
.Todellakin ihana hääpäimä koitti heille,
sillä taiwaan sotawäki lauloi heidän kiitt-
niaksensa ja ylienkeli lausui heidän ylit-
sensä siunauksen pyhät sanat.
Wihollistettkin tuli heltii sääli ja seu-
rannutini päitpättä heidän haudatessaan
otitia kuolleitansa, laskiivat he myöskin
tiion kihlatun parin ntierettiste.tt ja sulki-
wat maan poween, Mitutamat ystätvät
tiiviit sittemmin kahdella yksikertaisella ris-
tilla merkinneet paikan, jossa kiiksi jaloa,
leittpititää sydäntä herkesi tykyttäinästä, ja
joss11 näiden sydäntett oittistajaitt totiiti
wielä häiritsetniittä lepää. Miiita wihol:
listeti ttili hätititti ne astinnot, joissa nä-
ittät iitiattontuuden esikuivat syntyiivät ja
kaswoiwat.
Loppu.
Höhvhlaiwaliike;
Tukholmaan
Hangö, katteini Osk Wilh. Andsten, Mariahaininan
kautta, ittaatiantaisin k:lo 8j pp
Aura, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisin k:lo
Eonstantin, katt. K Waenerberg, lauantaisiti kl 8jpp.
Åbv, katt A. A. Broberg, poiketen sattumoisesti Ma-
riahaminaan, maanantaisin; k:lo 8 j pp
Finlattd, katt. G. M" Fogelholm, tuorstaisin kl. 8 j.pp.
Pietariiii,
poiketen Haitkoon ja Helsiitkiin.
Åbo, katt A. A. Broberg, sunnuntaisin; klo 7 jpp.
Hangö, katt Osk Wilh. Andsteii, poiketen Tainmi1aa-
reikelin, sunnuntaisin k:lo 9j. pp
Finlattd, katt. G. M Fogelholin, potketen1attu1noisest1
Wiipuriin, keskiwiikkohin k:lo 7j. pp
Attra, katt; Chr. Feileke, keskiwiikkoisin k:l
Eonstantin, katt. K. Waenerberg, perjantaisin kl. 7j.pp.
Hnottni
stenit. Heiuäi. Etot.
l
——;—— 317311428-
81. pp.. .—–;—— 620— 31731
———""— 822— 519-
————to24— 721"-
———1327—1024—
———"— 216301327—
———— 923— 6121)"-
——— 519—— 216301
lo 7 j. pp. —––l226—— 9;23–
———301428—1t— 1"-
Taivaealiistat owat jätettäwät tunti
ennen höheylaiwait lähtöä;
HIIVIII, kKUksekUsknakså" Pietarista anknitn on Nnisjan-
" boine-tosta S markkaa 1: 80,
Wehitäjanhosäkistä
Tietoja antaa
"
I: —
Nordfors ja Knmpp;
Pernnatandin woi poistaa yksiu-
kertaisella jn helpolla tawalla,
(H. D:n ninkaait suomentanut S. W. L)”
Köpenhaminan niaatiwiljetys-asioimiston
"Bureau Ceres"in tirehtöiiri herra I. L.
Jensen on antanut ylläolemaii itinteti erääl-
le tointittantallettsa kirjalle, joka samalla
kertaa painettiin tanskan, rttotsitt, saksati,
englannin ja rattskatt kielillä. Katsoett sii-
heit, ettii mainitussa kirjassa esitetty aiite
oit suuresta armosta ja iiterkityksestä niin
hywin tiiaattwiljelykselle kuin yhteiskuntia!-
le kokoitaisttitdessaait, ott tarpeen, että kir
jantekiän keksiiiiä ja pitolastani-.1 menetys
tapa tulee tunnetuksi itiin laajalta ja piait
kitin mahdollista, sillä apukeinot peruna-
tauditt poistaittiseeit, jotka herra "Jetisen ntää-
rää, owat marsin yksinkertaisia, eiwät waa-
di erityisiä kustannuksia eititätkä ole missään
suhteessa wahittgollisia. Kirjan tekijäti tie-
teelliset tutkimukset ja käytäniiölliset kokeet
tekeioät nämät keinot jokseenkin luotettawiksi
ja wartiioiksi. Se käyne jo selwäksi alla-
olemasta kirjatt fisälliin esittämisestä, jospa
kohta monen kirjassa olewan tärkeän miiä-
räyksen ja säännön täytyykin jäädä tästä
pois
Yleisesti tiedetään, että perunatauti saa
alkitttsa pienestä sienestä, joitta äärettöntän
pienet, paljaalle siltnälle näkyntättömät iitt-
hittkat woiwat ilmassa kulkea pitkiett inat-
kojen päähäti. Nämät ituhiukat tarttuivat
perunataimen lehtiin, elpywät itiissä ja li-
säyntyivät. Täntän ohessa alkaa tauti näyt-
täytyä, mikä tapahtuit tawallisesti siihen
aikaan, kttitt syysivehtiä kypsyy. Lehdistä
lemiää tauti nopeasti jitiiriitt ja peruna"
ittttktiloihiit. Tiedemiehet otvat tähän saakka
luulleet, että tämä leiptätttitiett lehdistä titit-
kiiloihin tapahtuu tvarsieti kautta. Kirjan
tekijä toäittää nyt, ettei tätä ole koskaan
todeksi näytetty ja että se kuntntiitkin oit
kaikkea käytännöllistä titerkitystä totitilit.
tlirjan tekijän keksintö kuinka tämä taiiditt
lewiäntitten tapahtuit, oli hänen tutkimuk-
siettsa alkukol,natia ja siihett häu perustaa
kaikki ntietteettsä 111 sääntönsä.
ttintittäitt keksinneeitsä, että si eiten itti-
hitikat ptitoawat tatidin tur-
tnelemista lehdistä maahan ja
wiedääit siitä sademeden mitka-
iia itiiikttloihitt jotka silloin tau-
d illa tartutetaan. Seikoistii, jotk11
tiitii todistamat ja joita jokaitteit woi hel:
posti huomata, mainittakoon ettii taitti ai
1111 11lk1111 mukulan pittiialta ja että ylinnä
ja niaatt pintaa lähinttä olemat perunat
owat ettin tauditt ttirttieletnat. Ios sieni-
aine lewiäisi itse kaswin katitta tittikttloihiti,
tartutettaisiin mukulat tietysti etisitt sisiiltä
ja kaikki niellein santalla kertaa.
"Lähiien äskeit mainitusta, koetuksien katit-
ta malaisemastaaii ja todistatnast111111 mäit-
teestä, johtui ktrjan iekijtiit mieleen kysy-
mys: iititii oit tehtäwä tarttumisaineen es-
tämiseksi tunkeutumasta alas mukuloihin
asti. Tätä tutkiessa huomattiin kuitettkiit,
että mukulat tartutettiin muullakin tawalla,
kitin äskeit mainitulla sademeden katitta.
Hän sanoo
Ios perittiat maasta otettaessa tuliwat tau-
din turmelemien lehtien tahi ituhittkoilla
sekoitettiti iltttati yhteyteen, taisiwat muku-
lat myöskin helposti sairastua. Kirjan te-
kijäit tehtäwä oli siis jossakin iiiäärin, jol-
lei olisi ntahdollista kokonaan estää kandin
lewiämistä yllä mainituilla tawoilla. Ja
hän luulee onnistuneensa siinä niin täy-
dellisesti, että hän liiottaiiiuksella ja wakuu-
tuksella sanoo: "k o w i ni ni a t k i ii ta u-
ditt kohtaukset woipi taudille
otollisimntissakin suhteissa teh-
dä melkein wahingoittainatto-
miksi" Tämän woipi kirjan tekijä sanoa
siitä snureinniallo syyllä, koska hiitten kei-
ttonsa tatiditt poistamiseen oit yksinkertai-
nen ja helppo. Lyhykäisesti sanottuna on
se seuraawa: in ttkiilat o wat huolel-
lisesti peitettäwät wähintä-
kiti 4 tuuman paksuisella iitul-
tit ke rroksella, eikä niitä saa
ottaa maas ta ylos etinen, kuin
kaikki lehdissä ja maas sa ole-
wat ituhiukat owat kadottaneet
ituisuuteiisa. (Jatk.)
""Knrssit;
Suomen Pankki Kesäk. 28 p-
Waihto—kurssi Disk kurssi.
M p. M. p.
"liii-tiiri 7 p ..... ". 254: 241;: –— 100:lta r.
Loittoo 90 p ..... 25: 17 25 — puit-ta st.
"ilarisi 91) p, . 99: 30 98 10 0,
"dampnri 90 p. . 123: 20 12"; 50 "
"tiiusterdam ..... 207: 50 201;:— 40; 100""-
Tukitolma 3 v.. . . . 139: 30 !38:4
Laiwalista;
Plnntouth, 12 p. kesäk. Hildit, Jansson,
Helsinaöriin
q"lie-5111111131116 p kesäk. Nordenskjöld, Back-
man, stertiösandista.
Antwerpen,
ktttitt.
Geiit, 15 p. kesäk. Lindct, Fröberg, Porista.
Diinkirch en, 14 p. kesäk. Storfursten, Steni-
us, Port Piriestä.
Caen, 12 p.
Siiudsiiialliin.
" onto o, 14 p. kesäk. Atlanta, Nyberg, Arkan-
eliin
g 19rawesend 14 p. kesäk. Lydia, NoriuanKot-
kaska.
lstrangemouth,
soit, Helfingistä.
"1 ii li 13 p. kesäk. Sitviä, Nyholtn, Kronstad-
tiiu; 14 p. Xettia, W sterlina, Ranmalle;
Suttonbr idqe, 13 p kesäk Wilhelmina,
Iohansson, tsirimsliyn katitta Kionstadtiin.
Cagliari, 1; p kesäk.Satani1t,Wickbeig,Hel-
sinaitiiin
Antm erp en, k; sak 16 p. Nordenskiöld, Back-
iitatt, Saliak rista, Fiittsttötit, Mattsson, Sikeoon.
Cala 1 1,1 kesiik 13 11.Johannes, Anderssen
(? Anderssoas, v1rttösandista.
L o nto o,tts1ik. 1’; p. Anto, Gorberg (? Aino,
(siat-111117111, "3111"kiiuit.
Newhatven, kesäk. 14 p.
Titrkitnn. "
71" le etiv o od, kesäk. 13 p Suomalainen, Mi-
rainichiin,
New eastle, kesäk. 14 p. Mariit, kurusta.
Breiuerh aiv e ii, 111 p kesäk Snotn.nl kol-
niiniastokuitu Piimch, Widlnnd, ott remikyin pur-
jein ja murtetnin peräsiniin tuotu Geeste ntiindin
16 p. kesäk. Aina, Eriksen Tur-
kesäk. Adel (? Adele1, Eriksson,
14 p. kesäk. Elida, :linders-
Alcides, Holmberg,
satamintn. Laiwa muotaa. "
Maas luis, 18 p. kesäk. Vtktorta,Petters-
soit, Gefleett
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
