Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
O j i t 11 kse s ta sai ensimäiseti palkitt-
nott, 10 markkaa, Maurits Wilenius Httit-
tisista; toisen, 1; markkaa, Vihtori tilankala
Kiikasta, Kustaa Maijala Kokeniäeltä, Jii-
ho Salo -Hottkojoelta ja Wille Mäkelä
Tyrwäästä; kolmannen, 4 markkaa, Paa-
wc- Jaakonpoika Karkiista, Kaarle U1poiten
Tyrtväästä, Juhana Rostedt. Kokeniiäeltäja
Fraiis Hottkttiteit tkoktstttiieltii. Kilpa- "oji-
tiikseeii otti osaa 36 miestä ja palkintotuo-
ntarieii el,idotnksesta annettiin jokaiselle niil-
le jotka eiioät palkintoa saatvtittaiieet kehoi-
tukseksi 1 markka.
Täinän tehtoä esitti )puliecujohtaja koko-
ukseit ohjelmassa olewat 8 eri kysymystä
keskustelttawiksi.
1 Kysyitiys. M itkit 11111 11 n laa-
dut owat sopitviminat toinen
toiseensasekoittaa,tuottaaksen-
sa ttiaaiiiviljelijälle paraimman
hyödyn työii kustannuksiin
katsoen?
Herra Kiiorritig huomautti olewan kol-
melaista maanlaatua: sawea, hietaa ja ritop-
paa. Mikääii näistä ytsiitään ei ole wiljelyl-
le sopiwa. Sattii oit liiaksi kotvaa, joten
siihen oit pantawa pehiitittäiiiiä aineita,
joista sopuvimmat owat ruoppa, hakosonta
ja pientare-turpeet. Ruoppaa oit paras
käyttää karjasonnan seassa, tiiutta seit
puutteessa woidaan sitä edtillisesii käyttää
paljaalta-inki, jommoisena se kohta talitiel-
la, tahi kititeitkiit hywin aikaseen kewäällä
oit lewitettäivä. Hakosonitassa oit hyivitt wä-
häsen raittiitta-aineita, tiitttta ruopan puitt-
teessa kowati saiveii pehiiiittäiitiseeit kelivol
’11:1111 —— Hietainaa taas oit sawitettaioa,
joko soititaii seassa taikka paljit.aa1111vea
Ruoppainaahait sawea taikka, jos tämä
tulisi waikeaksi, iiiiit woidaan edullisesti
käyttää myöskin hiekkaa, jotta tuo keiveä
maa itilisi kiinteämmäksi. Koska iiiittit ei"-
wät enää pyytiineet piiheeit tvitoroa, pidet-
tiin tämä yleisenä inielipiteettä ja siis ivas-
taukseiiii kysytitykselle.
2 titisyitiys, "Mitä kokeita o n
woitettit jtiiirikas wiwiljelyk
sessä ja onko seuran puolesta
tässä asiassa johonki toimeen
ryhdyttäwä?
Heirtt .stiiorriitg satioi näiden iitiljelint
tuleunut kalliiikti, ko ;ka ntaait tähäit tapeesen
tarivitsee olla hyioiii iooiiitallista, niiden
hoitoo:i tarwitaan paljo wäkcä, jota itteillii,
kesä ktiit 011 lyhiit, tarwitaan muihin töihin ;
ehdoitti siis tvielä tyytytitään perittioihin.
§liattriinwiljelystä hän kuitenki puolusti.
3 siiisyiittis. Oit ko metsässä kas-
waiva ruoho elukoille riittäirä
ja mitä olisi tehtäwä karjalai-
tutiieti parantamiseksi?
Herra Wahlroos huomautti tässä kysy-
inyksessa oleivait kaksi eri kysyinystä: l:oOii-
ko rttoho metsäsfäriittäwä ja 2:0 initeii kar-
jan laitiiittia woidaan parantaa? Edelliseeii
hän tahtoi wastata kieltäwästi, koskit ne
paikat, joissa enneii ruoho paraiten oit kas-
wanitt, ott raiwattu pelloiksi ja niityiksi;
tiietsistäki oit ruwettu pitäittääii sutirem-
paa hitolta, jotta kulowalkeatkaan eiwät
enää saa edistää ruohott kaswua; karjaa
pidetään "myöskin eiteiiititäitkitiii eittien –
Toisen osaan wastatakseen tahtoi hän eh-
dottaa eroittamaan titetsästä joiikuit osait
karjan laituineksi; tästä on karsittama pois
kittiset, katajat y. in. ruohon kaswainista
estäwät puulajit ja seit sijatt edistettäwä
koiwun, lepän ja pihlajati kasinamista, kosk1t
wiime iiiaiitititit iitarjatki omat oiivallisia ra-
wiitnoksi kaikille keti-elämille. Eläwiä ei
uiyöskään saisi laskea laititiiielle liiati aika"
seeti, miten nyt tawallista. Juuret, kun
oikein pääsewät ivartttttitaatt, ioersowat pi-
ait ttudestaatt, kun rttoho oit siiöty
4 Kysymys. Millä keinoin woi-
daait estää wiime wuosina hei-
tiä niityilläninte ilmestyneit-
tett "iatojen tuhotöitä?
H e r r a K n o rr i " g luuli tähän ole-
wan liian ivaikeati wielä wastata. Sanoi
kuitenki kuulleen1a, että symät ojat, joissa
wesi i,iysytetääii olisi joiiitiioiseksiki eduksi
matojen häwiäittiselle; näihin kun muka
madot titenisiwät ja kitolisiwat tvedessä.
5 Kysyiitys. Mikä seitraii puo-
lesta olisi tehokkaampi toiiiii
edistääksensä ptiiitarhaii hoi-
t o a?
Herra Wahlroos huomautti siellä täällä
jo oletoatt otiteitapitita istutettuina, jopa
kyökki-kaswiakiit iviljellääit, mutta hedel-
iiiät aiwitn huonoja huonon hoidott tähdeti.
Arweli edullisekä, että seura hankkisi ival-
tioit awitlla Satakuiitaan pitittarhuriii, jott-
ka ivailutuksesta pienimtitänki maapalstan
omistaja oppisi tiioit tuiki hyödyllisen ja
aiivati toithan waiwaa ja aikaa kysyiväii
puutarhan hoidoit.
Ptiheenjohtaja ilmoitti erääii putarhiiriit
pyytäiteeii häntä ilmoittamaan että puu-
tarha-hoidon edistämiseksi olisi hankittama
sanomalehti, joka tätä taitoa leioittelisi, sekä
että eri pitäjiiit olisi asetettawa puutarhuria.
Herra Wahlroos piti mahdottominta saa-
da pitäjiiit puutarhuria, iiiittta herra Iaa-
kola luuli sett aiwan iiiahdolliseksi; arweli
myöskin siitä olewan liian wähä hyötyä,
jos koko seuran" piiriin asetetaan waati yksi
puutarhuri. Wastusti myöskin kaikissa
yrityksissä waltiooit turwaamista.
Herra Bertier yhtyi Iaakolan mietteisin
sekä puolusti saitoiitalehteä.
Herrat Kitorriitg ja Walroos litulimat
ettei kaikki kunnan jäseitet ottaisi osaa
puutarhurin palkkaaitiiseeit, eiwätkä tienneet,
millä peritsteilla tuo palkka koottaisiin
Wiinie mainittu ei pitänyt eitsinkääit sopi-
tiiattottiaiia tässäkiti asiassa turioautua wal-
tiooii, koska waltion warat kootaan kuit-
tiitta. Ehdotteli, että jätettäisiiit settra-
kuiintalle walta tehdä itiin, kun paraaksi
katsoivat. Kokoits hyioäksyi tämän ehdo-
tuksen sillä ehdolla, ettei pyydetä waltio:
apua.
li Kysyinys. Millätawoin saa-
daaiiheiiiäitsiementeiikaswat-
taittitiett paikkakutinalla edis-
tymääti siiheit iiiäärään, että
se riittääinaattwiljelijäintar-
peeksi?ja
7Kysymy3. Onko itieijeritoin-
ta ostetulla maidolla harjoi-
tettu piirikunnassa ja onko
siitähamaittuetuaparemmal-
le karjanhoidolle? hylättiiit liiati
aikaisina.
8 Kysyiitys; Mitkä näytteille
tuoduista koneista jakaluis
ta omat piirikitiinan maanwil-
jelykselle tärkeimmät?
Herra Knorriitg piti tärkeiiiipättä niit-
tokoneet, huom-"tutti siis sen siiitrta hyötyä,
se kitti säästää tyiimoiinia; itiittää tasai-
sesti, joten uitsi heinäki kaswaa taas tasai-
setuutin. Tärkeä oit myöskin tuo höyryllä
käypä tappuri, tiitttta kiian kallis pienille
taloille. Seii perästä piti hän tärkeiiiipä-
iiä titeijeri-astiiit. koska näiden iiäyttelöjeii
kautta kansa oppi itiitä tititteniaatt, tärke-
ät näyttelö-esineittä otvat myös aitrat.
Käsi-tappurin hyötyä ei hän tuntenut oinasta
kokemuksestaan, titittta sattoi kuulleensa,
ettei se wastaisi tarkoitustaan.
Wiimein kiitti puheenjohtaja niitä hen-
kilöitä, jotka keskustelussa oliwat lausuneet
w.tlaisewia ohjeita, toimikunnan jäseniä,
sekä paikkakunnan neitosia, jotka oliioat ko-
koushuoneen kaunistaneet, sekä julisti ko-
koukseii nyt loppuneeksi"
Kotiniaalta,
— Kiiollni. Taaseii oit tuonen tuittia
käsi tettitiiaiititit tyiiitkekijän kansaiisitvis"
tykseii waittiolla. Ooettaja Ttirun ylhäi-
setiiitiässä siioineiikielisessä kansakoulussa
Esaias Wanhanett siirtyi pitkällisen
tattdiit sairastettuaan täältä toiseeit elä-
määtt Lappeenranitassa, lähellä syntymä-
seiititansa, kestikuun 21 päitväiiä. Hän
oli iititutaiiiia päiwiä eniten kuolemaansa
lähteityt Tttrtista sinne teriiieyttänsä etsi-
ntäätt, itiiitta kuoloit ioiitake korjasikin hä
iteii. Wainaja oli syntynyt "’appeen pi-
täjässä iv. 1851; otettiin oppilaaksi Iy-
iväskyläii seitiinariiii ivitoitiia 18119, pääs-
tettiin sieltä 1873, josta ajasta oli opet-
tajana Turussa, ja sitä paitsi johtajana
Turuti suonialaisessa kansakoulussa. Oitpa
hän wälistä kirjoittanut sanomalehtiin,
otti joitkitii ajan osaa "Sanomain Tu-
riista" toimitukseen, oli opettajana sititnttii-
taikoulussa ja sett kirjaston hoitajatta tise-
aiiipia wuosia. Lewätköon hänen tomun;
sa rauhallisesti rakkaan isäittiiaaiisa po-
toessa!
—— Maahanpaitijaiset. Warakottsuli G.
W. Säwe’n wainajait hautajaisissa wiime
laitaiitaiiia oli ruittiiista saattamassa kau-
pungin !vapaaehtoinen 111mmittusk11nta,
jonka laulukunta lauloi haudalla muu-
tamia laitltija. Haitdille laskettiin 111111111
muassa myös Siioineii Talousseuran
puolesta kukkasseppele.
–— Kaiiireeriiiwiri’iia Sitomeii Talous-
seiti-assa, joka konsuli G. W, Säwe’it kuo-
leiiiait katitta tiili aivouniseksi, hoitaa tvä-
liaikaisestt täkäläiseit kauppakoulun johtaja
W. Sivelila. Wirka oit jttlistettii haetta-
maksi 60 päiwän kuluessa, alkaeit wiime
kuitit 29 p:stä,
Perititö. Lääiiin kiiwernööri il-
ntoittaa w. k, 9 p:iiä: Tanskalaisella sko-
nert-prikillä ".Loioisa" wiimeiseksi palmelleen
merimies Karl Kustaa Gustafssoit eli
Eriksson-wainajaii tuiitetttattoittat perilliset
kehoitetaan yöii ja wuoden kuluessa saa-
pumaan tähän lääiiiitkaitsliaan saantaan
mainittin maitiajatt jäljelle-jääiteeii, täällä
siiilytetini jälkeiiiiistöit, iteljäsataakaksikym-
mentäyksi markkaa seitseiitäiikyiiinietitäwiisi
peitttiä, jotka rahat annetaan sille, joka
luotettawasti woi todistaa oikeutetisa tä-
hän perintöön.
—— 11111111 kirjallisittttta. G. W. Wi-
len"itt kirjapainosta täällä oti ilitiaanttiititt
"Lähtösaarna taiwasalla, jonka piti
"lliessttkylän kirkoiitiiäellä 7 p. elokunta
1881 Eiti. Tiitiiiälä’”. 24 sito. 12:o.
Hinttta 21) penniä.
–Åkkitiäitiett kuolema ,Wiiiiie lau-
autaina päiivällisen aikoina tawattiiit etit.
lukkllkinkeniki Hiideit, tastii katipuiiaista,
kiiolleeittt eräässä ojassa .tkitiristeit talon
pellolla Nutiimen pitäjässä" Hän oli ol-
lut ivieniiäsfä ruokaa eräälle titiiiiii1helle
aseivelivollisteit kasariiiirakeiiiiuksille H.
lienee jo ollut noin 82 ioitodett wanha,
ivanit kuitenkin wielä merrattain hyivissä
ivoiiiiissa. (S. T.)
Ritolsiit ja !llorjaii wnratoiiiitliksi
täällä on tväliaikaisesti iiiiiärätty tehtai-
lija Fredr. flit-11111
—— !ltisi ajitriyliiiö oit päätetty periis-
taa täiillii; sett toititikuntaaii owat ivali-
tut tullinhoitaja Liiidlterg sekit kauppiaat
"3. O "sterlilad ja O. Hertzittan. .111111 se-
iiaatitt ivahwistits oit saatii yhtiött sään-
töihin, jostti pyyittö jo oit tehty, käydään
kohta toittiiiit.
—— Hiillaa oli
wasten ioiitite
näillä tienoilla yöllä
perjantaita. Moiietta koh-
deti ktittlttu, että perunainvarret kärsiioät
wahinkoa aremmilla paikoilla. Ylttääti
pahempaa ei kuitenkaan liene tapahtunut.
Wiillioiiriiiitiitiet.
ta waltiotirautateillä
kuulla:
5;; elsin gin-Hämeeitliiiiiatt—–Pie-
tarin rata-osalta:
Jlnioitus tulois-
Suoniesja Totiko-
1882. 1881.
M. P. M. P.
Tottkoiuulla 547,217:1: 4:1. 432,67): 31.
Edellisitlä kitti-
kausilla 1,82;ll,il—1-"")r 01. 1,456,280: 611"
§yhteensä Siii 2,:187,111—:17 1,888:11;1: :14.
83 ankonieitten–siywinkäätt rata-
os a l t a:
Toukokuulla 311,040: 28. 37,873: :’1-l.
Edellisillä kuuk. 114,327: 11;. 55,8671: 14.
?;shteensä Sm. 141, 3117: "14 21:17,31:1 118.
L-Ul" llll—""T tlillpc’ irki ckll—d;)ijlllöc U lill-
iiaii rata-osalta
Toukokuulla 113,287: 81; 7.1, "162: "131.
Edetlisitlä k11uk:187)8;.;17 31;. 261,881;; 23;.
:11511317617711731,18";1 12. 311,115; 74.
urkunisti ja tirkitiitrnkeiiiajii H. P.
Spriiiget"i Utidettakirkolta, joka jo tätä eti-
iieit muutamia kertoja oit kiinnyt ulkomail-
la edistyäkseiisä ttrkitiitrakemtiti-taidossa,
oit taas, saatuaitsa sitä warten ittatk-"t-apua
oleisistä ivaroisia, uudella opinto-iittihtlla
:liuotti-3111. Häit oleskelee paraikaa M.tlm-
öit kaupungissa, tutustuaksensa siellä hra
A. W. Luitoahl’in urkutehtaassa uusitupiin
keksintöihiti iirkuiiirakenniis-taidon alalIa.
Näin kertoo 11. S.
——— Tarjoits laitiit" ja soittokunnille, tou-
liiille ja kirjasioille, Suomeit jäädyt o-
ivat inääräniteet kolmeksi wuodeksi ereeitpäiti
Kaiisanwalistuc’-seuralle Läitgmanitiii rahas-
tost11 1,5110 111., tekeiitättä 11111111111 ehtoa, ai-
uoastaan tahtoen siten auttaa se11r1111 pyriti-
nöissään kaitsanwalistitkseit edistäiiiisessä.
Toiiitikiinta,Fjoka ei pitkään aikaan ole ollut
tilaisuudessa kuulustella itse seuraan mieli-
.iålalilittbeoiii wapaus-iota.
(-I11111.)
1111115, tarjoin liiinelle aaSiani" jolton likin
lcernaaSti 511051111 ja 51110 viittii lillja11599n
rein likinen 51111011 taloon; jotilca litin 5111101
aSniiiiolcSeeit. 111111111 luulen, ett’ei liäit tnn-
tentit mittaa; 511111 liitit 01 itiij"ttiiit)"t tietä-
riin mitä itiin pulitti, raari pillitti iiiineeti
itSecheeI I. 81110111 11151411, m15511 liiiti 011 ol-
!iit 511111 1151i liitin minki luinen 11111110111 ittiin
siellii 1110155115511 111111117311155a, 811101111111"
11011151 ja tuijotti minuuti liiimniiiStjtneillii 511-
11111111511111, mtttta plati tiitiSi ltiiii ittittnn ja
jalomieli-50511 liitti ei uiiolitaniit, ottamitta
olin )1151 tiiiStii, jolta aSt-timalla 110111111111 Fli
51111517111 111111011 110111101155. "Iiiitti pallcit5i nii-
r.tta ruti5aa51i", 5111101 a51anajajat)")st)ti"äi—
50511 lijmjellen. "80 paltaita ei ole milcäiiii
lciittiittiiitöti lioita, 50n tninii. irri-iti jmmiir-
5111; 511111 liitii luultan-11511 5am1155a muj5ti,
ettii iiiineti tiili lciitti’tii IIaclaSSaa ja 21min
5iitii arnioliaiSuiiäeSta, jonlca 1luciaS !slal-lea-
110115 Siinii 111111511111105511 niinelle oSoitti" IItin,
iii-iot; 11115111 ntitititt tulla jälleeit mitatuitta"
tunnin perästä, ja litin 5011 tein, olittat nii-
Inät taltat ralitiiitta; likin 11115111 minun 11101111
ne amiinit-1111051 501111 antan einolle, ituna,
tiimit 1111111111110 hopearahoineeti.”
"leinot-ella I-Flciäaalla on "jalo 5)"1liin”, 111111-
(laltti anita ltäniniiistjsnoenä ja iltaSttineena.
lläii anSaitSISi olla alit-alitiinut la1)51a,"”
1laadin aralla ltaittoi antta 1!erite-111011115120
tulleet tasata-taltat )1115 liuoneen liat-.0110,
jo.55a 301135511 10111151 matolla, nauttien illatt
11110111111 ja iiii-noittailla nuorituulia. I-Iaiia.s-
5ait ltäSlcj Stii 1171151 antia liuololljSeSti liitii-
rjtjit taltat ja plati liijtpi 1111111011 1101111011
naiSe,ti Ftnpätillii 110110 joulilco tulijoja, joilta
05oittittat ltionointa ttialcua ja 5uut"ittta rilc-
liautta: 5anomattoman 1121111115 lamppu, liio-
tioSti ltirlcaStet-tu teriiSpeili, ltuntuja ja tjö-
ltyeitii, runSaaSti italialla lcirjailtuja ja mon-
ta muttta, jolta on 1135111111511)- ja 5anialla
jltaStitttaa 111115011 miolta. anna ei roinat;
liillitä iltaSttiStt-tn5a; liäneltii puuttui 5atioja
lattSttoSSaan lcuiitlta 511111011 tii-110159113 litin
piti tätä likinen 1111111111110 0miinnillen511 0501-
tottna liittinioitit5ta. IIo eitit raStoiii olittat
aisan likitiet-i oiriitlckt niiFtt-tiiteet laisinltaan
jltaSt-uiieilta laltjoja 11111111055111111. l’iimoin
tiili 951119 pergatnenttiliiiiirjt, jolion 011 lian-
niilla ltirjaitnilla piirretty oteura-tiiat 5anat:
"511111111 ullcouajSilla, taitattijmillä !alijoilla
01011 talitonni; näyttäa teille 51171111 ltiitolli"
suutintti 1131119513, mitä riitneiSellii ajalla olen
nauttinut liattanne alla. !(0110 elinailca itii-
11011 5011ra553, joita taitiin aati olen pitänyt )15111-
riitiiitii, oi 70151 ojitettiin niittullo niin paljon
11511011 liorlceuäeSta ja liiii-511111111011 5atilcarju-
(1051:3 liitin tie niilot, joi-lia 0111101150111 5aitt
riotta-"ei teittiin 50iti—a551iitite.””
I(u1111051015ta 1111111.
I’aSSaltjulila.
airan 10150113 turoin riot-ottila luippa-
niattowau 101111111 jitlilaa 7111110011115 !spikanoon
ailcatta liitin 51110111, 11051111 1517101111 lapetta
ltallitJi ltoicliiii atriat litininlcaanöa. Rj"t ei
111111531 lcolcoontntint miehid-511, 0111115111 aitta
30r50l)aan, iiji; 111111517011: paimenet )11111 raati
tii-"11111117111 latitiitaSl:intitojaan si’at-nielin rititeil"
111 talti tilapuolella I-ili:inonin ltiitiipiiiöiii titto-
renltuippuja. li’alaStajat oisiit eronneet tier-
lcoiSt:ittSa jiiriiou iltaitilla raittioilla, eit-"iit
11011111001 10110111111511 ninalla, tiiettniilcSeeit 11115
paltelettiaan Ilerraa 210111111, itiitilcujn ltei1liin
051-15111155 alirai- telineet pa55alt-jitltlina. 81"
liii prltiitiraeltajia tullut ?iiiroitin ta5angoilta
talti 61101111111 ilianilta ruorilta; Jeru5aleiti oi
ttFl; olliit 111)"ttiiii.n5ä rietttuitseria jnltla tiie-
raita 011111 50n ltailttilla mitään :1111111111-111 511111;-
taiteet erillaizieti tilirieliiiuten 51111101; launiat
ttiitilcititt SIlloin litin "1051115 ulotti ilcuioe5ti
muiStettaran p355alt-julilaanea. b:t ltaulunut
mitään rietttuitSeria ailuja, 01 niitiiait jloj5ta
50ittoa, ttiinlctiin 51110111 lcoolca laulajat, 115-
5111111 pojat. lculciu miiiiitiitj’llii pailialIatIIa,
jolitirat liiitoSlattltija. !(111151 talti !colme
juntalaiSta 111111111 liiipieli nyt eri teitit pli-
tjiilcSeen iiiiclen :15-111111015511, jotlca alitat itiin
roltlceat talti ttiiit ltitr5ltaat, ettii 1181111131731;
olla liitolimatta tlntioelton 11115111"i5t1"t ja ral-
miStaa uhrilampaan 501111 1111151111 1111111011511
ja yötiit"iiti8ii.
!1151 vaid-tii rolilce,iSta 111101115111 oli rabbi
8111111711101, 111105 501111111011, jolta litt-ilci5tii ulilta-
11115151511 liitolimatta u511al5i palue-1111 1151-1511111-
511 .lumalan- 111050115011 tur-iit tuuliaan. klii-
tien astutit-011511 )1111017115511 oli 51111 jiii-jeItet-
1); jiililaa tarton, ttiiitlcuiii 1111114515511 oloisi-
.511 oli ittaltilolli5ta. 1’1111511115111111111115 oli pate;-
tettu 11011011111501111 ina-altan liitteetn551tlcuo-
pa55a; 50 tuotiin aiua 05ill0 lialtilella 111115-
titirartaalla, joi51,a toiiioii oli piStottjt 50n
liitii politit-titin, toinen pitliittiiin, ailuetta
no 101107111; 1151111. !catlcoritt riljeloiniittotniit
11115141, joita piti 5101111111111 5atna55a, 11111131;
!1001011150511 salitut, pititili5t0tut ja iii-1111115-
totut. kojalalle oli Stturet lcupit luipat-to-
ttiatt 101111111 lija-5111 501111 nelj-11 Suurta maljaa,
11111111111 piinaiöta, soilella Siilcoitettua niiaili.
§uutella raineilla oli 511111111 lcolcooti 811131;-
liioliti lito 11)"tnttietteti 1101111011, 11111111 1111101111111
riiliittipiinä. ialcana, jolca roi ti;iatittiu11111565ti
pa55alijultlaa rieti-iiii. lcoltno 111115111 oli ttai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
