Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
pung"issa käytetään toistakin mielipuolta
kyytiiniehenä. Jos siinä puheessa ott pe-
rää, jota reserwationilla tässä mainitsem-
me, niin tehtäkööit siitä heti loppu.
1’. 8. Roltert Kustaanpoika hirtti it-
sensä !intiassa wiime tiistaina.
— Kuuniitlitiija waltiopäiwäuiiehellr;
K. S.lle kirjoitetaan, että Jywäskylän tuo-
tniokunnati maalimiehet owat edustajalleiisa
neljillä waltiopäiwillä, kirkkomäärtti J. Rii-
hiitiäelle Keuruulla, lahjottaneet ulkopuoli-
sestikin kaitniin kirjastott, joka sisältää lä-
hes 40 nidosta uudempaa suomalaista kir-
jallisuutta. Lahja annettiin hiiissä, joita
Riihitnäki wiime kesäkuutt 29 p:nii piti
tyttärellensä. (U S.)
– Wielä eräs keitto heinämatojcii hä-
wittämiseen. Oulutt Lehdessä on ollut
julkaistuna seuraawa erittain yksinkertaitieii
keitto heittätttatojeit häwittätniseksi: Kuti
heinäiiiatoja kewäällä niitylle iltnestytt, me-
newät muutamat säkillä warustetut miehet
ntetsään, täyttätoät säkit tnuurahaispesillä
ja kylmäwät sitte niille paikoille niittyä,
tnissä ittatoja on iltnestytiyt. Kohta alka-
wat muurahaiset häwityssodan tiiatoja
wastaatt ja tätä kestää niin kauan, kiitt-
nes ttiadot owat niityltä hämitineet.
— .s:tit-muista eläinrääkkäystä harjoitti
23 päiwänä wiime kulutuitta" kestikuuta
Kalwoilan pappilait torppari Pietari Sjö-
roos, paluumatkallaan kotia Häitteenlinnatt
kaupungista, ajaen tumattomasti raskaatt
kuormitti kanssa siksi että hewosttarka ru-
pesi wäsytnään; hakkasi seipäällä lakkaamat-
ta niin kauwan että hewonen kaatui tielle,
jossa sitä wielä tumattomasti ruoski ja lyk-
käsi tien wiereen ja jätti siiheti kitumaan;
wielä seuraamatta päiwänä oli henki ja
pieni warsa wieressä sai kärsiä ttälkäii,
käydeti ympäri kuollutta einäänsä, niin et
tä tiuta oli syntälle kuopalle kultttiut. Niiii
kertoo eräs lähettäjä Häm:ssä
— Wäkiliikti ja kielisuhteet Waasaii
ylisessä rotoastikiinuassa. Kirkollisten wä-
enlaskutaiilujett inukaan oli sanotussa ro"-
wastiktitinassit w. 1880 seuraawa astikas-
määra:
Suomalaista. Rtiotsolaista
Isokyrössä 6,327. 248.
Wähäkyrössä 4,454. 75.
Laihialla 5,921. 29.
Iurwassa 4,096. 54.
Ilmajoella 9,063. 79.
Kauhajoella 7,692. 97,
Kurikassa 6,041. 27.
Ialasjärmellä 8,322. 28.
Peräseinäjeolla 2,628. 9.
Seinäjoella 1,935. 87.
Ylistarossa 8,48 7, 8"
eli yhteensä 64,966 suomalaista ja 741
ruotsalaista. Tätä julaistessaan ott W"
Tidning kowin pahoillaan siitä, että koko
tässä wiljawassa rowastikuttnassa asuu
niin peritt wähän ruotsalaisia, Mutta
ntitäs siihen auttaa, kun koko maakunta
on ihatt suoittalaista. W. T. lohduttaa
itseään kuitenkin taas tuolla tutinetulla
julkeudellaan, että hän epäisee rowaa,ti-
kunnan papiston antaneen surkeassa suomi;
kiihkoisuudessa" wääriä laskuja seura-
kuntainsa wäestöistä ja uskoo siis ruo-t-
salaistunnan tässäkin piirissä olewan
paljoa suuremman, kuin tituka tiuo epäre-
helliset laskut osoittawat. W" Tidningillä
onkin tästä ilmiöstä tällä kertaa tawal-
lista suurempi syit hämmästyä ja hätäillä;
sillä mähän toista wuotta sitten piti se
ruotsalaisten, niuka, surkeasta kohtalosta
tiiillä seuduilla sangen siturta meluaja
ittäitti aiwati wakaasti, että yksitt Wältäky-
rön piirissä asiiti 700 ruotsalaista, inittta
kiiti nyt ittititerot näyttäwät, että koko
laajassa rontastikutinassa on ioaati wähän
yli 700 ja Wähäkyrössä yksin waati 7l1
ja wiisi, niin yiiiinärtää jokainen. missä
ollaati, sanoo W. L.
– Miiita tuttisia Suoitiesta. Sudeii
pesä n, jossa oli tteljä penttia, löysi torp-
pari Hyttti Kiikassa wiime kuull a. (Satak.)
— Matkustawaisteit passit. Wiral-
lisesti tulleen ilmoituksen utukaan, tulee
matkustawaisten, jotka aikomat lähteä Sitk
saati piteittitiäksi tai lyhyettimäksi ajaksi
mälttäinättömästi antaa asiatiotiiaisteti Sak-
sati kottsuliwirastojeti tarkastaa passinsa
(11. S.) —— Monrepos Wiipurin luona
ott, wenäläisten lehtien inukaan, ityt jou-
tunut paroni Nikolaiii ltallusta Oldenbur-
giti prinssin otiiaksi. U. S. —— Ukko-
sen johdattaja ja wakuutus. Limin-
gasia wiime kirkonkokouksessa ttt. in. pää-
tettiiit hetimiten laittaa kirkkoon ja tapti-
liiit tikkoseit johdattaja ja wielä wakuuttaa
kirkko ja tapuli ynnä sen oitiaisitus. iKai-
ku.) – Heiuäuiadot omat jo tehneet
paljon tuhojansa Litiiittgassa, tvarsinkiti
Alatenitneskylässä, jossa owat raiskanneet
ttseati taloit niittyjä motita ladoit-alaa
itiin, ettei ole tätiä kesänä mitään tointaa
niistä heitiäitsaaliiii suhteen. (Kaiku.) –
Muinaislöytö. Talollinen Wille
Seppä Kiikassct on äskettäin löytänyt Sep-
pä itiinisett taloitsa pellolta Kiikanojan ky-
lässä kitttiseti kourutaltan, joka oii hytoästi
hiottu. Pari touotta sitte löysi sama isätttä
pellostansa kiwisen tasataltan. Kuinpaisen-
kiti kaliitt on löytäjä lahjoittanut Suomen
Muinaisinuisto-yhdistykselle. Löytöpaikka
ott wirstan etäällä Kokemäenjoesta. (Sat.)
— Siiotnen kaartittpataljonaa
tarkasti Krasttoje Selossa wiime torstaitta
kaartin jotikkojett ylipäällikkö suuriruhtinas
Wladitnir Aleksatidrotoits. (U" S.)
— Hirweä onnettomuus rautatiellä We-
näjiillä. Yiillä tämän heittäkuiitt 12 p:ttä
tapahtui hirnteä onnettomuus Moskoma-
Kurskin rautatiellä Tshernin ja Bastyje;
won pysäyspaikkain wälillä. Ankara sade
oli huuhtonut eriiässä paikassa rautatien
mallitt, joka siinä oli 18—20 syltä korkea,
niin heikoksi, että kun postijuna Mosko-
masta saapui paikalle, weturi joutui riidal-
ta pois ja koko walli hajosi, haudaten al-
letisa tnonta waunullista matkustajia. Eh-
jättä pääsi tästä leikistä ainoastaatt 64
.tilialli-taiteosa wapaussota.
casei,i
keloa-ta aailiälityneenti, nosti Tara ailinan-
85. ja liataeli ymparilleen, baltian pelastajaa
talti" ainaliin jotaiiuta, "jolta saalisi liantä
Bliica toit-oi liitti naitattaneet I-yiiiiiaan laanii-
0leiiien yieraitten jouiioeea; mutta ei löyty-
nyt ylttaicäan, "joita ei aliai yalinpjtämättö-
titi-isti icatSellnt iitinen tualtaanaa, "jopa muu-
tamat näyttiyat tunteiian liaualcunttaltiit lia-
nen pelaat-aitaa ja iiaraimyiieietanaä. liiili-
äoin Aarau ailina pyeiiltty"i I’olluiteeoti "ja ta-
nia, taliäit aati niin itSeici’iS mies, ttaytti 2a-
ran apua rulcoileyaata icataeeeta tuiiteyan
syyaii mieleitliiliutnata.
"liii mit-asin yeruicetta enään! .loa lietticaai
on sinulle lcallia, tyttö, niin ultraa lieti mi-
nun jumalalleni!” liuuäaliti .antiochus iii-
lioissaan.
"iisina eit taicla . . . niina en ualcallai"
saatasi 2ara yiirieten. iskutta yaiicica aariat
laueuttiinltin liiijaa, ltuuli joliainen ne lini-
tenlciit eunreeaa aalissa, ailia alella yaliitai
beng-eton niljaiauue, jotta rangin raatane
ltnuluiai.
antiochus ja itarien ltoyilterranaa näytti-
75t ltammiietyyän. "i’ai itiin, liyyliliyeeaaa-
liiii nayttaa oletan valian raatuetueyoiinaa”,
aanoi autioahoa, puoleliei suuttuneena, puo-
lelcei ltuyitettuna. "lillua pititn yarmana,
etta ee juuri, josta !taaliin on liaayanut, oit
eynnyttanyt monta paitaa puuta. 8ano ini-
nulie, iltana nielcoittelija, niineet, ettiiuej "ja
ayutymapaiiclcaai. "
henkeä, 35 pelastettiin pahasti haawoitet-
tuna, mutta ikuiseen uneen hautaantui noin
140 ihtnistä.
-
Maaseudnilta;
— Jaloit harrastusta. Apteikari K.
Wahlroos ott luwannut Tyrwään kansa-
koululle wuosittain lahjottaa omenapuun
taimia ja ttiarjapensaita, jotta kansakoulun
oppilaat saisiwat harjaantua koulussa el-
lessaatt kaswitarhan hoitooit sekä kasivien
jalostuttamiseen ja sitte hoitamansa kas-
wit kouttista päästyiiätt wiedä kotiinsa.
Hän on wielä aiivatt wähättätöisestä pal-
kittnosta luwannut walmistaa itiaaki tähän
tarpeesen koulun wieressä olewaan koltkoott
kiivilouhikkoon, jos koulutt johtokitnta waati
suostuisi ttiott toetrattain pienen palkiniton
suorittamiseen.
—— Ylhäisetntnäii kansakouluntoittieenpane-
tniseeti aiotaan täällä Mietoisissa wiho wiiin-
ineiiikitt ruweta. Opettajan paikka ott jo ollut
julistettuna awoitaiseksi; ttiiitta itte etuine
tyytyneet yhteen hakijaan, itie tahdomme
walita ainakin kahdesta tahi kolmesta.
Kansakoulun aseina oit hywin kauitiilla
luotinoti-ihanalla paikalla ison joen mar-
rella wanhassa pispa Tawastin talossa.
Ottko kutuitta siis, että toiwotaan aittakin
9 hakijaa. I. Seijes.
— Niitiitetty. Karinaisteii kattsakou-
litttjohtokuttta on wiidestä ltakijastit opet-
tajaksi ottanut ylhäileinpään katisakouluiitt-
sa kattsakoulunopettajait Erland Stähl-
inan’iii Sääksitiäeltä. (S. T.)
—– Kiitollisuudeti ja kunnian-osoitukseksi
waltiopäiwäuiies Kaarlo Wiirrille isän-
inaallisesta harrastuksestaan kokoontuuvat
’liitytyän kutitalaiset kaitsakouluiitisa wiime
pyhänä eli t. k. 9 p. iltaa wiettäuiään.
Kirkkoherra G Ahltuatt esitti kunniatvie-"
raalle tiialjatt, joka eläköön huudoilla tyh-
jeiinettiiti. Siiheii wastasi Wärri piteni-
tiiässä puheessa, jossa hän huomautti, ettei
hän iiiitetikääti ole sellaista kunnianosoi-
ttista attsaintiut, katsottiin sitte waikutus-
taati miltä kannalta tahansa. Sitte esi-
tettiin malja isäiiittaalle ja Suuririihti-
naalle. Jlta kiilui eriitoinaisett hiipai-
sesti, useita maljoja wieläkin esitettiiti ja
keskusteltiin wilkkaasti isänittaallisia asi-
oita. Sujuwa Suomen kieli kaikui koko
illatt ja ihaita yksimielisyys wallitsi kai-
kissa keskusteluissa, kutett rauhallisen tital-
tillisen kansalaisemme juhlassa sopikin.
Iuhlasta erottiin myöhään illalla, warsin
tyytywäisinä ja iloisitta. Jospa kaikissa
seuroissa olisi niiti fuloiseti hupaisaa.
(A:lehti.)
—— Kimnialahja. Lukkarilleiisa Aaron
Jurwalle, joka ott lähes 20 wiiotta ollut
Koskella ja tällii ajalla kiitettäwästi toi-
mittanut useita kutinan tärkeimpiä wir-
koja, lahjoittimat useat Koskett kiintalai-
set kiitollisuuden osoitteeksi Aaron päiwänä
kultaisen umpikuorisen attkkurikellon veri-
nensä. (11. S.)
—— Kiinsakonluiltin Semer-öse on opet-
tajiksi otettu: poikakouluun opettaja Har-
jaivallasta H Ruokonen ja tyttökouluun
§pettpjatar G. Iärwinen Ltipelta, kertoo
. 1.
—— Luetmon kristillisestä lasten kaswa-
tuksestct piti ylioppilas Kalitieit-. tämän kuun
2 p. Tyrwäässä.
lilliomttitltii;
Sutittaiitereeltit I-Jinptiasil.
IIeiitiilcuun 12 p. aeettui 5 !aieita aata-
man uiicopuoleile, pommittaaiceaeii antittaan
suojelee-.ta yaruetuata, "joa poniniitna taae
liitomenua alisaa. Soyiiitolippu, "joeta yiima
numeroaan olleesen aalticöaanomiiaaa miiluit-
eimme, oli pantu lialinmaatt ainoastaan een-
tiiltäen. että pommitus yäiiiilcai alisaa litit-
icniai, joi-ta BFytptiiii,iSat yojiuit; raitiiaeaa pe-
ritytzui .aleltaan-irinata pois. lilluttamat il-
moituicaet; icet-toisat, ettii .arabin Sotajoiiitot
ouat ltajanniit toiaet taae, että, iie otrat ya-
tiiytyneet ityiiaaaä "jiiineatyicaeeaä !canon lioit-
ijeti.
nielseniiclriaeta lcarrotaan, että lcaupnnlci
on "joutunut lcolconaaii irtilaaicettnjon i:aieri-
orjien (puicicotyöii0ii tuomittujen yiiiilcieus
yitnii liet.luiiiein ryöstettiiiiiiicai, Seit "jiiliceen
ittiin arabi jouicicoineen liiliti icatipuitgieta.
IIe eytyttiyiit icaupungin paluina-ciii naeiaaa
paiicoitt, aelcii. liarjeitt.iyat muutetili-iii icaiicen-
lajeta julmuutta erittäiniciii eurooppalaisessa
oaaaga icanpunicia. ijnpa lierrotiian, etta
eurooppalainen 083 iianpungiatu iielconaan
on liäiiitettyi seitit eeti aeuicicaat .surmatut
mita "julmimmalla tatralla. Biiiiett alemma
maininneet, ettii euroappalaiaet oli-
asetit olleet icaiicici laittaneet riisitautiilritiata
jit lioiio Iilgyptiatii, yaatt itiin ei ictiiteiticaan
ole olitit luita. Uiiiticuin nyt lcuitliaati oli
iioin anta euroopalaista puonnut taitun-iija-
i"ien lsgyptiliiiatett tieltii ottomaniaen paii-
iciii ltuiiiteiein. ’kaalisi tuliyat lie icttiicici
tuurliatuilcei urlioolliaeit pitoluatniceeit jäliceeii.
liittoaatiiait muntamat eurooppalaiset oyat
onniatuneet peiaat-ua eiten, ettii oeiit piilia-
aeet meret! rantaan, "soata eiiFlaiitila iSet ye-
iieet oyat pelaat-aneet liejuiit iaiyoiliiii.
SiiiticöSaiioiiiat t. ic. 15 p. ilinoittai"at,
etta tulipiilo aleicaaiiiiriaaea, "jolcii sytytettiin
12 p. iiieiti lieat-iiii. "ja yiiii leyenea,
’kamiin ituun 14 piiliri-inis. lasiiettiiit 600
iiiieStii englantiiaiata iiiet"i5utiii"iiicei"i intialle,
eitteicuiti egyptiläieten icaiicieta etuyaruetuic-
ajata aniptiiitineii oli luutinut. Jii 8euraa-
ituna paiyiina tiimiin lcuun 15 niieltitti ong-
iantiiainen meriaotayiilci aieicaaitäriait. !ting-
lantilui.sella sotayiiellä on liitelty" ottaa neeat
egyptiläisiltii. aatamieniltä aeicii ampua ryös-
uijat.
’kapanitaiata alaltaanclriuaöu, liat-teo erite
Biiglantilainen laitti. "lcaitpuiiici pulitit yio-
1ii. biaicit laitatiet-iit arabialaista liitupuit-
Fiii osaa" Iltmiaia itiiny lilcicuyuiiicaiiiiilla,
liaittäeii palaisia tulisointuja talceniiuiceiiii.
I’eliitiiiin, ettii" samoja "julinuuicSia liat-"joite-
taan ILairoSaa linti arabi joiiicicoiiioeii on
2ara oli lujasti paattanyt, tulicoon mita
liyyanaä, olia ilmoittamatta icetälciiiin yatii-
yaa; etinen lcailclcia litin ai saattaisi isoajail-
lenea marttyrilIriiuitun icunitiaa. I-Iilia itatt
eilaa tavaltaan ltanliietulcaen "ja ltammi-"iatyic-
Sen lieticanii iinoittanut paatöetansa.
"innurt nimeni oit Tara, "taatti nimi oli
alinat-, olen syntynyt Betsuraaea"”, aniiötti
tyttö.
I’ollutt taipui alaa, niinituin liuolettaya
iaicu aliai lianaaii aattunut. iitinen onnelt-
aeen oliyat iiuiteniiiit iiaiiiiiein Silmat tällä
lietlcallä ltiinnitetyt Aaraan.
"7iaialcö laasi elilas" lcyayi iinningaa,
jorilta mieltä tito tayallinen niini abner ei
"soittanut ajattelemaan antista anosilticianea.
"bin tieäa””, oli 2araii toclenmuicainen
saatana.
"ILil-iö lian oliut lianaeaai listana tuoaea
icialletyaaa lioiiouicaeaea Salatliieliu liuo-
neeaan-?"
”Ii]i, niini-"i tulin aluna tätiui puolison
lianaita . . . teittiin aotapäalljicönne tappoi
liiinen”, yaataej !apiaeya tyttö. "iltin oli
mittuu ainoa miespuolinen 8ulcu1aieeni", li-
eaei ltän tyytyyiijaana, icuti lian oli soinut
pulttia totta, saattamatta icetaäit oinaan saa-
raanaa.
IIetlielcei taulioai tutieinto, julia 2araile
oli sanomattoman tueliallieta. aut-.joelina
Iiipikanea, "joita saaliini-itu; oli liataellut Sala-
monan "ja iitinen aeiteamäii poiltansa itarai-
ntyiiaiä ja icuoleinaa, ei nyticaan lieltynyt
sulojaan tytön aurlieiicleata. .anit-iralla aa-
nellä aloitti lian jalleen: "tytto, mitta en
ole tottunut icäaiiemiiän isolina icertaa ilman
ettii !ninna totellaan; aina olet jo liiaicai
iciueannut icaraiyalliayyittiini ja icoya oniti
ainua lioittaa, ellet lieti tottele. lleitii eitit-
SutuSta alttarille talti leanna aeurauicaet uitae-
taei "ja tottelemattomuuiieataai. liiticö ole
l:iiullut icerrottaran mita Se aaa, joita ai tot-
tele ieuningaataau."”
illuutainat sääliyiiiaet lioyiiiei-rat paiiiyat
suitani-nata Aaran liitteen "ja liitii pitalilcin
aita ltetlcen, tuaiiiii tiettien mita liitit teiti;
mutta lioitta lian icolcoili ajatuicaanaa ja itelt-
ti "jyyat pola, osoittaen ilatyatii ja inltoa.
"ile-ia, liityytön tyttö ueicailatico niaicoitella
mintia itaataan. -Ioa et einit paite suitan-
tneta alttarille, on oma listasi palaita alina.
"kiinne pyöyeiit!””
!selja inuataa, ltirniuieenniiicöiatä orjaa lii-
lteni tyttöi-i. !lait painoi icatenaä rietiin,
liateoi ylöa taiyaaaen "ja liunat tualtaatuiiea-
na "ja lcaultiatuneena: "0e isiini, auta uii-
nuat"
’i’äitiiäit itarien ituutonaa taiuaalliaelle jaal-
le icuuli maallineii isa. !’ollu: eyöicai
eeille !aatuatamattomam aieäiiieari ltaltoitult-
aen paicoitulcaeeta, liatt piitatti yjittaulcaella
pyöyelit "ja !anitasi polyllleatt ituniniiaaii
eteen.
"li-!alitaita kuning-38". alotti lian, auni-illa
ponnietuicailla lcoittaett nayttaytya yälinpitii-
mattlimelta "ja huolettomaltain aina olet pu-
ltunut noitamieltietiiai, "joilta yoiyat suljetuis-
ta liuuliata aaacla monenlaisia aatila ictiulu-
inaan; mutta yailclca en epaila mustain pal-
yelijaiei taitoa, on einulle yarmaatiliiii enem-
pi mieleen, ettii ebrealaineii nainen omasta
tainiostaan liunnioittaa "jumaliamme taitaeeil-
la "ja lauluilla; mieluimmin einit. tainiot icu-
lcietau "aitiiaii taliäoii ittiin iiinaata ruumia-
ta. iainoastaan aliloin, litin iittiii oi auta,
taitäot aittii iiiiytt-iiii yoimaaai uppiniaicriiaille.
Sina maailman suurin lialliteija, auo miitui-
le ainoastaan neijiilcolntatta tuntia annilalt-
aeni lioittaa taitoani tuoit nieicoitteloyan ty-
töii aultteeii, ja pii-tilliini yastaait siit-ii, etta
itiin neljiinicolmatta tuitniit liuluttna iloila.
ultraa eille 0iympon jumalalle, jonini aina
maaratit, jopa Syö aianiciit liitua, taiteaii itali-
icantien icniiSSa taiti, itiin icuin Belaar.nr "ja
likinen icumppattinaa, juo yiiiiia tomppelin
littltaieietit astioja-ta. Koettola minua liatta,
oo iinniitgaa, "ja minuti yoitoatani talti tap-
piostani riippuicooti minnit "ja tytöit iceli-
tala"
aittioeliua epaili. 8nurella opalnuiolla
icatseli icuiijngaa puleillaan olettaa liet/iitat"-
raa. 2ara ailmiiili siteisten italiata lianin-
gaata, yäliatii kalinata. Ueijiiitlcolniatta tun"
iiitt loma-iiiica oli iiiineatä tällä liaticellii oriot-
tamattomuii suuri aiunaue. Saitomattoman
ltalpoituicaeii tunsi liitii, liitii ltirmnynltiaa
yaataai Seiiraaiialla tasalla:
"Ueljäicolntatta tuntia olet pyytäityt ja tie
miitti auon. ’koalat-tiiliin oliat lctiitniailiaoiupaa
saalla "jolin luopumaan "jnutalaiauucleataaii
lcuin polttaa ylcei tyttö; "8iiii"i, 1’ollu:”,
lisiisi lcuiiingaa pilliicaayulia ltyntyllä, "tie-
elat liyyitt etta ruinulla on onnistunut liaan-
taa ylcai "ja teitten lioiiiiierroiataiti. l’ie tuo
uppiniöliaiiieii "juutalaistyttö liotiaai, liitytit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
