Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tullut- einne. k’owmitttchon siltana stort-o-
tatin 200 Bgyptiläietä saaneen surmansa.
Briiäti ruutit-iijäliäyltseii leituttu otus-:trustiisi-
SiuIa eeti eurin-meet moittein ltolco egytti-
iäinett pataljoona.
sijinejSt-ou tietojen multaan oti ltitoäiei,
"jolta pottimitultöoti tiiliaita oli lähtenyt pois
taiotettaisi-justu, taas palanutit eititte. IIäti
on liutsitniit luochenoa "saittarat paschat
Bgyptiööä "ju ailcoo lcoettau palauttaa rau-
Iiitti. UäiStä" iitinen puuhistaan oi ltuitoti-
ltaun tullo mitääii, !stig-luutilaiset soit toli-
neriit, itutori useimmat lettiset lteiioittareit,
site-i että ltoltonaitu liäiittärät arabin ett"-
meijan, "jonteet luullaan tuoret-"iitein Icairou
tronti.
-
.-
Kansakoulun opettajaiti kokous
Tyrwiiiiii piirissä,
(Jatko it:roon 56).
Grönbloin ja Lehtiöpitiwät tar-
peettoiititta tiitta ilmoittaa lapseit wirheet
wattheiitittille, ainoastaan tiiskeäinpää laa
tua jos otvat, ilmoitettakoon heille.
Pastori Mittler arweli raitkaisettti-
sen olewan opettajan toaikeantpia tehtäwiä.
Hylkäsi julkisen rankaisemisen koska se las-
ten waithetittnissaki herättäisi titteli-paltaa,
jonka hän oli huomannut itse koulupoi-
katta ollessaan. Rankaistawa siis kahdeit
keskeii, itiiitta wanhemiuille edeltäpäiit il-
motettawa, Samaa mielipidettä oli Jda
Ahlgren, joka sattoi kodin ja kouluit yhdys-
suhteen waatiwan wanhemmille wirheideit
ilinottaitiisen.
M a n n e r yhdistin ttiidett mielipiteisin
jotka tahtoiwat raukaistawaii asian ilittoittaa
etinen rankaisemista lapsen wanheiiiiuille,
miitta, jos kerrati waitheiittitat tulewat
opettajat! kanssa keskustelemaan lapsensa
kasii,tatuksesta ja suostuivat opettajait esittä-
määii rankaistukseen joitkutt pahait poista-
miseksi, luuli semiitoiseii wanhemman itse
pitäwän rankaistuksesta hitolta, jotta opet-
taja piiase wapaaksi tuosta todellaki waike-
asta tehtäwästä; tahtoi waati tietää mitä
silloitt oit tehtäwä, kitit wanhemmat eiwät
tahdo olla osallisiiia lapsen pahatt poistattii-
sessit, ehkä wielä lapsensa paheita puolus-
tantatki
Mittler piti paraana semmoisen
lapsen koulusta eroittamisen, jota iuielipi-
dettä Kantonenki puolusti
Hirsjärwi huomautti olewait eroi-
tuksen kurituksella ja raukaistuksella. Kit
ritiis sama kiin johdattaiiiiuen lasta hywääit;
tässä tarkoituksessa joskiis ivitsaaki käytet-
täwä. Ratikaistiis taas pahatt palkka, joit-
ka käyttätiiistä epäili, koskit ei luullut sen
mitään waikiittawan, tahi ehkä turmeltu-
neesstt lapsessa waikiittaisi waati paatti-
niusta.
K anton en tahtoi kaikki paheet ran-
kaistuiksi; orjalliiien pelko kuitenki saawu-
tetaan jos ei muuta, ja seki onhywä; lap-
sen, kuu täytyy olla pakostttki pahaa teke-
ntättä, ehkä näin wähitellett huomaamat-
tattsa tottuu hywääii.
G r ii n blom taittoi wastustaa Hirs-
järtoeä, pitäeti tarpeellisetta ainaki tiirittel-
tittteita lapsia, siis törkeitteit rikostett teki-
öitä rankaista, sillä rankaistus oit pahatt-
työn sowitus.
M a tt n er piti rankaistuksen tahi oike-
aniinin kurititksen wastaiseii pahait estäjäitä
eikä jo tehdyn pahan sowittajana kysyi
miten Grönblom woi sitä semmoisena
piiää?
G r ö tt blom selitti: Nankaistawan opet-
taja unohtaa lapsen wirheet; lapsi taas
kun tietää ettei häiiett paheitaan tituistella,
tulee lohdutetuksi. Näin pahatyö tulee rau-
kaistuksella sowitetuksi.
O k s a tt e tt intti: Paraniius wälttäittät-
tömästi pidettäivä rankaistuksen tarkoititk-
seiia; ntilloin asia waatii huomautettakoon
Jumalan kyttttiteniin käskysanoihiu ja nii-
den johdolla nuhdeltawa.
Puheenjohtaja huomautti: Julkinen ri-
notti-ilteinojitsi, !nitlcii !tyrätisä no lietiotätlcin;
muttet 1tiiii1o lcuitenlcin päätölcöetii”” — tässä
litanialta-iti itiini lcuului ltitnoiiltii "ja rinnetii-
tieelta — "jos et liuoiuottiia oIe suutiut toi-
ttiitetulcei niitti telitärälteeei olet ottanut,
joe et ole satiinit tytöit uppinislcaieittitta leu-
chptumauit tuitilta olot untutiut liäneii piitiet-"i
pattoon, niin saat jättää tämän oltimiin. .108
minäititoniaan, ett’ei liitti tällä puistulla iili-
rita IupitOI illo, niin !tiiti poltetauti "ja einiin
!siirtotilit mie-liitti iitinen 7loresSään"”
iäntiooiius nousi "ja lcäplcoriiisosti riittasi
kitin liat-iiiorrojtt poietuwaatt. (ilatlc.)
kos julkisesti raukaistawa, ettei oppilaat
pääse siihen käsitykseen, että paheita saa
harjottaa rankaisematta.
3 Kysymys. Miten woisi seu-
rata koulu-ylihallituksen ke-
hoitusta ttuden wirsikirjan
suhteen, jotta ei loukattaisi
kansan mieltä?
Gröublotu ei luullnt kouluylihallituksen
tarkottawatt uuden wirsikirjan ottamista
warsinaiseksi oppikirjaksi, waan uutta wan-
han riunalla käytettäwäksi.
Oksanen huomautti että kansakoulu on
wasta wähäit katisatt suosiossa, uusi wirsi-
kirja wielä wähemittän; sentähden ivaan
wanhittt rinnalla käytettäwä uutta, miten
kotiseurakunnassaan jo ott päätettykiu tehdä.
Jkoueit luuli waan mitutatttieiikatisasta
loukkautuwan uuden wirsikirjan käyttäiiti-
sestä; ei siis mitään waaraa, koska suu-
reittpi osa kansasta sitä kyllä suosii.
Grönblom wastusti Ikosta wäittäeit
kansan mielipiteet olewan päinwastaisessa
suhteessa.
Mittler ei luullnt uudett wirsikirjan käyt-
täntistä ensinkään waaralliseksi, mutta sa-
ttoi ei woimansa luitlojaitsa tnihinkäätt pe-
rustaa.
Ptiheettjohtaja arweli, katsoen siihen ylei-
seen wastarintaatt, joka utitta wirsikirjaa
ott kaikkialla kohdanttiit, seit kouluissa käy-
tettyttä tiiottawatt koululle waan enemmän
wihollisia.
Ikoiteu sanoi kokeittuksettnäyttäwänettei
uiitt ole tapahtititut.
!? styfitittys. Mitkä kohd at S ii o-
iiteit kieliopissa ennenkaikkia
oit luettawat, jotta saawutet-
taisiiit suurempi hyötin"
Ahlgren luuli paraaksi seurata malli-
kurssia tässäki. Oppikirjoista piti sopi-
witttpatta Tamtitisen toimittaman, sen jäl-
keen Ronkaiseit. Wuorisen kielioppia piti
liian suppeana; Länkelän liian laweaua.
Ikoiieit wäitti äänti- ja saitaoppia tär-
keiuiinäksi. Kieliopista Ronkaisen toimitta-
malla eitsi sija; ei tuntenut T-.tinmisen toi-
mittamaa oppikirjaa.
Oksattett wastusti Jkosta pitäen lause-
opin ääni; ja sana-opiu tärkeäiitpänä, kos;
ka kirjallistiudeii oikea ytniitärtäinineti ja
ajatuksensa oikeiit esittäittiueit tulee sen
tuntemisesta; tähän siis aikaa enemmän
käytettäwä, waikka ääni- ja saitaoppiki ly-
hyesti perustukseksi luettawa. Tähäit iitie-
lipiteesen yhdistyi Grönbloiii jaHirsjärwi.
Jkoitett puolusti wielä iitielipidettään,
tahtoen alkaa kieliopin latisejäsettiiyksestä,
ittettnä siitä saita" ja ääiti-oppiitt, joka tar-
keitttititt luettawa.
5 Kyshmys; Ansaitseeko tahti-
kirjoitusta ruioeta yleisetu-
min käyttätiiään?
Kanioiten ei pitänyt sitä tarpeelliseua.
Grönbloitt kuitenkin sitä puolusti koke;
ittitksettsa johdosta; silloin yhdistettäwät
ensiinäineii toiseit osastoit ja kolmas nel-
jätttieti osaston kanssa kirjotukseen. Tästä
ott se hyöty että kaikki oppilaat saadaan
yhtä-aikaiseen työhön. Opettaminen tätett
waikeampaa. Ei woinut wakuuttaa pa-
ratttuisiko käsi-ala.
H. Jkonett puolusti myöskin tahtikir-
jotusta, koska tituiitett toiset liiaksi kiireh-
tiivät.
Manner sanoi aikaa puuttuwan tahti-
kirjoitukseen silloin, kun yksi opettaja opet-
taa iteljää osastoa ja kirjotusta jolleki osas-
tolle ott asetettawa silloin, kunmuilla osas-
toilla oit tiiuita aineita esiin; historia, ei
luullnt käsialatt sillä paraneman; perusti
wäitteitään kaksitvuotiseen kokemukseen tah-
tikirjoituksen suhteen.
Haikstedt oli tullut päittwastaiseen koke-
titukseen.
Jkoiten arweli sen hyödyn, että kaikki
oppilaat tahdissa kirjoittainalla saadaan
yhtä-aikaiseeu työhöu, olewan liiati kalliis-
ti ostetiin; tiiuitta hyötyä ei siitä luullut
olewan.
Hirsjärwi tiesi myöskin aian olewan
siihen riittäiuättöntäu; hyöty myöskään ei
niin suuri kitit luullaau; muodollinen hyö-
ty ehkä suurempi, kun siten oppilaatt aja-
tukset jänttitetääu; parempi kuitenki jän-
nittää niitä niuilla aitteilla.
Lehtiö yhdistyi edelliseen; ehkä joksiki
hyödyksi ensimäisellä ja toisella osastolla,
mutta ei yleintitillä.
6 Kysvmys. Miten kuwaannon
opetuksessa saawutettaisiin
tarkotuksen niukaiueu hedel-
m ä ?
Lehtiö sanoi tarpeelliseksi kauneuden tun-
Höyrylaiwaliike.
Tukholmaan seiner. Eint.
Hangö, katteini Osk""""Wilh. Andstsn, Mariahauiittatt ;
kautta, maanantaisin k:lo 8 j. pp. . . . . . ———31 14 28 —
Aura, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisin k:lo 8 j. pp.. —,20"— 31731
Constantitt, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp. —"22 — 5119 —
Åbo, katt. A. A. Broberg, poiketen sattuinoisesti Ma-
riahainiuaatt, tnaattantaisiu k:lo 8 j. pp. — 24— 721 ——
Finland, katt. G. M. Fogelholin, tuorstaisin kl. 8 j.pp. — 27 — 10 24 —"–
Pieturiin,
" poiketen Hankoon ja Helsinkiin.
Abo, katt. A. A. Broberg, suttuuittaisiit k:lo 7 j.pp. —–————301327——
Hangö, kait. Osk. Wilh. Andsten, poiketen Taiitiiiisaa-
kellekin, sunnuntaisin k:lo 9 j. pp. . . ——23– 620—
Fiiiland, katt. G. M. Fogelholm, poiketen sattuinoisesti
Wiipiiriitt, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp. —19—–— 21630
Anra, katt. Chr. Feilcke, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp. . —— 26—— 923——
Consiantin, katt. K. Waeuerberg, perjantaisin kl. 7 j.pp. — 28;– 11 25,
Huom;l
Huom.l
Wehiiäjauhosäkistä
Tietoja antaa
"
Tawaraliistat owat jätettäwät
enneii höyrylaiwan lähtö’;
Kuljetusmaksii Pietarista Turkutm oit Nuisjau-
homatosta S.markkaa 1: 80,
tunti
1:
Nordfors ja Knmpp;
non ja käytännöllisen taidon saawuttaini-
seii; piti mallikurssit sopiwana ohjeetta.
Ahlgren tahtoi etupäässä noudatettatoaksi,
että oppilaat oppisiwat muodostamaan ta-
wallisitnmat muodot, joita alotetaan har-
jottamaan yksinkertaisitittitista s. o. etisin
wiiwat, kttliiiat, kuivat j. it. e. ja wiimein
harjotettaiva tuitta-piirustusta; pääasialli-
sesti ilmau kaatroja" Kertauksessa kaanto-
jaki käytettäwä.
Oksanen yhdistyi edelliseen itiuuten, mutta
epäili utitta-piirustuksen menestymistä;
kun siihen ei opettaja ole saattut walmis’-
tuska.
Useat opettajat muistuttiwat että opetta-
ja oii wetvolliiten waliiiistaiiittaait siiheit,
mitä hänen tulee opettaa oppilailleeit, eikä
waati tyytyä siihett taitoon, tttitä hänellä
entiestään ott.
7 Ktjsymys. Mikä tuntiinäärä
wiikossa lasten ivoimiitt ja
kurssin eunättämiseenkatsoen
on kokemuksesta hawaittu so-
weliaiiumaksi?
Yleitten mielipide tämän suhteen oli että
tyttökouluissa ja poikakouluin alemmilla
osastoilla oit päiwässä luettawa wiisi ja
poikakouluin yleintitillä osastoilla wiisi tahi
kuusi tuutia; lanantattia ainoastaan kolme
tahi tteljä titittia, jotta oppilaat joutuivat
kotiiitsa. Wiikossa siis 28-34 tuntia.
8 ja 9 kysymys jätettiin.
10 Kysymys; Millä keinolla
kansakotiluu opettaja woi suo-
jella ja kartuttaakaitsallista
siwistystä koulutt ulkopuo-
l ella ? " "
Luennot, siweellinen seikra-elämä, kir-
jain ja sanoinalehtieti leioittämiiten ja lai-
nakirjastot pidettiin keittoitta, joilla kansal-
lista siwistystä woidaan suojella ja kar-
tiittaa.
li Kysyintjs jätettiin.
12 Kysyutys. Olisikotarpeellis-
ta ja mahdollista kattsakou-
lussa opettaa tiiaanwiljelyk-
sen alkeita?
kaanett iityötisi tuott hywin tärkeäksi,
mutta koska katisakoulussa oit nykyisissäki
aineissa kyllin tekemistä iiiäärättyyu tuitti-
iiiäärääit ja oppilasten iooiiiiiiu katsoen,
niiu piti tnahdottoiitatia tuott aitteett lisää-
ttiisett itiuita aineita poisjättäntättä; luuli
waikitttawati muutosta kansakoulu-sään-
nöissäki, koska opettajatuki tarwitsisi wal-
mistautiia siihen.
Ahlgren luuli pietieit ttiuutoksen syttty-
wän, tutitta sett kyllä saatawan aikaati.
Johtokiintieti wallassa ou asettaa maan-
wiljelyksen alkeetki oppiaineeksi; mallikurs-
sit taas käskeioät fysikan ja kemian opetuk-
sen yhdistämääu käytäitnölliseeu" elämän;
yhdistetäätt siis tiiaanivilielttsopiu alkeet,
fysikka ja kemia. l"tähän yhdistyi" Jkoitett.
Hirsjärtviki niyönst aitteett kylläki tärke-
äksi; mutta ei luullut sitä woitawau kan-
sakoulussa opettaa. " " "
Puheenjohinja sanoi inaantvtljelysopin
uskonnon jälestä tärkeiminäkst oppiaineeksi
ja toiwoi että kansakoulut johtokuntien
awiilla käyttäisiwät oikeuttaan iuaanwilje-
lysopin suhteen.
13 Kysymys. Riittääkö opetta-
jalta koulusta aikaa siwutoi-
intin, teketitättä koulullehait-
taa?
"Yksimielinen wastaus oli: Riittää kesä-
luwau aikana. Silloin saa wapaasti työs-
kenttellä peltotilkullaan, jos hänellä sem-
tttoista on y. iii.
!4 kysymys jätettiin keskustelematta.
15 Kttsyinys. Onko kansakou-
lun opettajan sowelias antau-
tita kiihkoisien fennomanien,
swekoiuattien ja liberaalien
puolueisin ja onko niistä rii-
doista tnaalletnitte mitään hyö-
tyä?
Kokouksen mielipide lyhyesti lausuttuna
oli: "Ritotsalaisia etuine ole, wenäläisiksi
eiitiiie woi tulla, meidän täytyy olla suo-
malaisia" Rauhan mies pitää kansakou-
lunopettajan olla, mutta kattsan sortoa es-
tettäkööit jos woidaan.
16 Kysyiuys. Olisiko sopiwa
lainoppia opettaa kansakou-
lussa?
Yksimielinett wastaus oli: Ei tarpeel-
lista; sitä paitsi ei riitä aika eikä woimat.
Lokoiiksen päätti nyt puheenjohtaja ly-
hyellä hywästijättöpuheella ja rukouksella.
Kirjoituksessa: ii2llaanwiljelyskokous Tyr-
wäässä", N:o 53, luetaan: Wahlroos eh-
dotteli, että jätettäisiitt s e u r a k u n tt a ll e
walta tehdä puutarhan edistäittisen suhteen,
miten paraaksi katsomat. Pitää olla: seu-
ratt johtokuunalle walta tehdä j. n. e:
Samassa kirjoituksessa ou jäänyt mai-
nitsematta palkinitot titaattwiljeiystuotteista.
Niitä saiwat: ensimäisen palkinnon, 50
markkaa, Kaarlo Keinppi Alastarosta (hei-
tiäti sieiuenistä); toisen, 25 markkaa, W.
Witikkala Kokeiuäeltä ;(rukiista) ja W. Ro-
sila Tyrwäästä (ohrista); kolinaunen, 10
titarkkaa, I. Filppula Alastarosta (ohrista
ja kauroista, 10 iu. kuiuinastaki) ja Filp-
pula Kauwatsalta (nisuista).
–— Paiuowirheitä. 55 nuuteron eiisisiwutt 2
palstan 46 ja 47 riwillä on "kiutdeitnella ja seitse-
männellä luokalla”” lue: kuudennelle ja seitsemän-
nelle luokalle; 52 ja 53 riiveillä: "kaikkia kirjoja"
lite: kaksia kirjoja; 4 palstat! 22 ja 23 riweillä:
"enemmän harjoituksia", lite: enemmän harjoituksen,
Kttrssit;
Suomen Pankki Heiuäk. 15 p.
Waihto- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Pieiari 7p ...... 251: — 243: — !oo-na r.
Lotitoo 90 p. . . . . 25: 17 25 — putt-ta si.
Parisi 90 p. . . . . 99: 30 98 18
Hatnpuri 90 p. 123: 20 122 5 "
Amfterdam ..... 207; 50 206: — 1001""
Tukbolma 3 v.. . . . 139: 30 138: 40
Laiwaltsta.
F e e a m p, kesäk" 30 p. Lintu, Salutinen, Hu-
dikswalliin.
Delaware Breakivater, kesäk. 20 p.
Ohitse: Hoppet, Grönqwist, Gloueesterista Filadel-
siaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
