Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
la, hawu—kietntiroilla ja kaikenlaisilla tiitiilla
mitkawuuksilla koristetttt mita wieliattawim-
mäksi. Patokunnan määräpaikkaan saa-
wttttua, piti kunnan päällikko, herra Su-
meliits, suomeksi juhlan-antausittiheen ja
esitti ttialjan palokunnalle; tähäti koliitiker;
taisilla "eläköön"-huudoilla wastatttiii ja
sitte me ryypättiiii, satioi";—;arilat"t""l:liatti,
ja tyhjennettiin maljat. esittenyarjestet
tiiti palokitnta koliitiooii "ja titotiiit kalus-
to-kärryt keskelle ja otettiiti koko kuittilista
ivalo-kuwa, joka mahtaa titlla "hynnnknt
wiehättäwäksi; senjälkeen sai kukut huipi-
tella itseääti tansilla, y. ni; "leinmilli in-
kein ilahuttaa suotilta katsojaa ttainpereen
wapaaelttoinen palotatuniutusknnta, 7kuin
siinä kinkki koitieiiitetaatt siistitti-.illa Suo-
mett kielellii ja kuitenkin kaikki nakyy kay-
tväti niin reippaasti, tvaikka munat: pit-
ritn ivattaehtoineii palokuntalainen""esana-;
ttiain anusta n:rossa 105 pelkaa ettei
tvaaii se taitti pääsisi Tiiruu palokuntaati
tarttumaan, jos kohta siittä ott tuurin "oja
työntekiäitä stioittea puhumia. Elakoon
Tainpereen wapaaelttoinen palosainiiuttits-
kunta ja sett riennot! Lasna olliit.
—— Työttlakkautus Kotk"assa. Työioä"ki
W. (Iittzeit tt- Knmpp:n jithalla Kotkasta
lakkautti tiiliiisii lattatitaiita tantan kuun
8 p:nä kiiti sahanhoitajatahtoi "alentaa
palkat sattiaatt tnäärääit kuurnitus-!aktit ja-
hoissit tiiaksetaati. Niinkuni"tiedämme titot-
titvat norjalaiset yhtiöt kotimaastaan tyo-
wäkeä arwellen ettei täältä kelmolliiia woi;
tast saada. Mutta nyt oit kokettius otoit-
ttititt että tiäillä, waikka oivatkiti kelwol-
;".s—."a työtiiäkeä, oit suuremmat ttiaatiittnkset,
kuin suomalaisilla. Io tuttutautia tiittosia
sitten lälietti edellä iiiaittittii yhtio "takaisin
suurennutin osati norjalaisesta tyowaestaati
ja tämän kuuti 10 p. lähetetttitt "loptttkiu
liiiyrylaittuilla Hanaö, jonka yhtio"sita titat;-
teii "oli tilannut Kotkaan. –" "ei-uomalai-
siiiikitt tarttui tällä kertaa"streikki—kiil)ko "ja
he lakkasimat tu’ostä norjalaisten kanssa,
niiu että salia seisoi toimettomana koko "iini-
kott. Miitta kun sahan hoitajat olimat
hankkineet itiitta wäkcä ja ryhtyneet toittiiiti
entiset! työtiiäestöii karkoittamiseksi tehtaan
asunnoista, hitoittasiwat suonialaiset toutaint-
maksi tarttiia taas tyohon, martinkin" kun
palkka mainitulla sahalla toielä"on" hiitkatt
korkeaitipi kiitti tuitilla soljoilla itella, jonka
tintoksi saha woi taas aloittaa tyotaitta jo
15 p. tätä kuuta. Niitt kertoo paikkakun-
tiatt teltti. " "
— Siemeiinäyttely SitttdstvallisI a. Sett-
raattiat sitoittalaiset näytteellepanijat otvat
saaneet palkintoja: " "
Sttureinittan hopeamitalin:
Eiitil Nquist Heisingistii sieitiettista. "
Pienemtnän hopeamitalin:
Mustialan iiiaatititiljelysopisto manttyn- ja
kutisen-siemenistä; Otto Alcetiius, Waa-
sasta, wiljcllyistä puista ja peitsoista
Waasassa. " "
Suuremmati pronssimitalin:
B. I. Bonsdorff, Eriksberg"istä tvehnänol-
jista; Waasan tiiaanmiljelysseura s:sta;
prosessori E. J. Bonsdorff, rukitsta;"ho-
wioik.assessori W. Björkman, ettrtistii,
s:sta; :li. o. Schantz Turusta, tvehnasta;
"kuuta pitäjän kansakoululla.
R. v. Frenckell, Porista, mustasta kau-
rasta. "
Pienemmän pronssimitalin:
homioikeitdennotario F. Bruun, rukiista.-
Ruotsalainen kreiwi Retveiitlotit on lah-
joittaiittt näyte—kokoelmansa perunoita (200
numeroa) hra E. Nyqivist’ille Helsingissä,
joka aikoo pantia tämän kokoelman näyt-
teille Uudenmaan ja Hämeen läätiiett inaan-
wiljelysseuran tiäyttelyssä -Porwoossa tit-
lewan Elokuuti 22 ja 23 p:inä.
(11. S.)
Maatities-seura tvietti
lauantaina 15 p. tätä
Wäkeä oli
saapunut "kokoitkseeit artviolta ttoin 1,500
heitkeä, joiden käytöstä moi oikeeti ylistää
mitä siistitniitäksi, ei aittoatakaati huma-
laista melunnut, niinkuin monissa seura-
kunnissa tällaisissa tilaisuuksissa on ylei-
tieii tapa, sanoo Aaiiiiil. Esineiden
ttäyttelykiit oli niiu hywin cdiistettii kititt
suinkiti yksityiseltä maaseutu"kunnalta saat-
taa toiwoa, sekä somuutensa että paljou-
tetisa puolesta. Koti-eläiiitiä oli 46, maan-
wiljelystuotteita 76, naisteit käsitöitä 406,
miesten teoksia 123, karjan tuotteita 120,
yhteensä 771 numeroa. Kttti näyttely-
esineet oliwat järjestetyt, joita jo edellisenä
päiwänä wastaan otettiin, puhalsi kiinnati
soittokitiita Maainme säweleestä kaksi tvär-
syä, jotika perästä kokouksen pitheenjohtaja
hra patroonit A. Aiitiuoff iiiuittamilla lätti-
piinillä sanoilla terwehti kokoukseen saapu-
tieita ja ilmoitti ilonsa siitä, että kokoitk-
— Ruoweden
wiiosijuhlaansa
sen tarkoitusta oli oikeiii yniniärretty,
koska sekä katisaa että näyttely-esineitä oli
tiiitt ritttsaasti petiitille saapunut; Kun
palkintotuomarit olitpat tehtäivänsä totiriit-
taneet, niin alkoi oleitten keskustelit.
Hnotimtkaa thneritaiin lähtijät!
’iohjois-Sttotnelle kirjoitetaan "lloljjois-Anie-
rikasta, Miunesotasta, Cokatosta, muun
intiassa seuraawaa:
:liukkaasta kotimaastani oit kirjoitettu
Aiiterikaii siioittalaisiiit sanomalehtiin Suo-
nien ankaroista oloista ja arweltit että
täällä yhäti kestää se hyittä, joka on edes-
tiientieittä aikoina toallinnut. Olot täällä-
kiti omat toisenlaisia kititi etttteii. Ylölli-
tten iväeit hyökkääniiiten joka ttiaailitiati
kantilta ott tehnyt ivailutuksensa. Jos työ-
tväki kirjoittaisi totuuden, tiiitt ei; pitäisi
olla liioiti kehumista, kiitit on monta tu-
hatta miestä jouten, Ei ole työtä, moni
on jo syötiyt ivelaksi monta kutikautta ja
hakettut työtä, tonart työntekiät saawat olla
joitten, eikä taida kaikki paljori tänä wuon-
na tienata, sillä työntekijöitä ott enempi
kuin työtä löytyy, ja joka saapikin työtä
niin ei tarwitse kehua, että ott hytvä palk-
ka. Palkat otvat nyt huonommat kuin
muina wuosina: sitä wastaan on ruoka,
waate ja kaikki tuitit kyllä tyyristä.
Maaton sen-"luontoinen että kaikki pitää
olla harivaan" kylmetty, nietata sietää olla
paljoti hallussa; sitte maattwiljelystieuwot
kiilittvat paljon wuodessa ja ne otvat sati-
gen tyyriitä. Kyllä konrppania niitä autaa
!velaksi että kolmetta wuonna tnaksaa. Mut-
ta jolla onkin jonkun werran maata niin
neljäntenä jo tarwitsee ottaa taas tiutta,
kyllä koitippatiia walmistaa sille tnäärälle.
Eikä se ilman rikastuisi, jollei kaikki kätvisi
hywin ja rahaa tulisi ilman. Ripa, eli
pelloti leikkuu-kotte, kaikkein halivin maksaa
150 dollaria, ja siihen 7 prosentin korko
kuiti ottaa nielaksi ja kolmen wiiodeii kulitt-
tna ott kone kaikki. Sillä mälin on saa-
nut sitä korjauttaa usiampien kymmenien
dollarien edestä. Iollii ott ttiaata niin tvält-
ti maksaa 20 dollaria halivin, joka on sa-
ttiaten kolitteii iouodeii perästä kttoleiva.
Kyltvö-kone tiiaksaa 65 dollaria ja se sitte-
kin on lyhiiitniän ajati kestäivä. Siiheti
wielä tiioitta tiiuitta, jota ei tule kirjoite-
tuksi. No werot sitte wuotiset: jos otat
ittaata priittkattaivaksi, tiiitt kerritti wuodes-
sa käypi talossasi meron syytiääjä, sillä
maalla on tvero aiwan marinaan; jos jak-
sat awata palaseti niin siitä ott tynnyrin
wero; jos jaksat rakentaa huoneen ttiitt se
tulee tverolle; jos sulla ott kariiiastuoli ttiiii
se on tverolla eli pöytä, sättky, kello eli
mitä hywänsä niin kaikki ott merolla; is-
tutuspuut, samoin kuin lehniät, härät, laiti-
paat, heinoset, koirat, kaikki owat tverolla,
eikä olekaaii ivähä meroa, yksitt koirastakin
menee muodessa 1 dollari eli 5 tiiarkkaa.
Ioka tahtoo täältä totuuden kirjoittaa, niin
ei katittata kehua. Sitte Suoitialaisia sa-
inoitt kiilit Ruotsalaisia pidetään täällä hy-
win huonossa artvossii, tvaaii heitä kiitel-
lään hywiksi työntekijöiksi. Nytkin justiin
ott tässä kyllin tekemistä Suoinalaisilla.
He ostiwat tyyriillä itiaat, tiiitt toinen
eiigelskitti kielinen itties laittoi myllyn joeii
suulle ja nosti järweti tvedet 0 jalkaa, jot-
ta tvesii peitti Sttoitialaisteu itiaita 2,500
dollarin edestä. Suoiiialaiset owat koet-
taneet riidellä taitiiiiea pois koko d’ tvitotta
ja siiheti kustantaneet 1000 dollaria eikä
ole tullitt sen parcnuiiaksi kiitti että ostet-
tiitt itiaata ja kaiwettiiii paisuntamesi pois
kttiti ei laiti katitta saatu wettä pois. Nyt
myllyn omistaja kokosi suuremman mie?-
joukott kuitt suonialaisia oli ja tuli Suo-
malaisteu työpaikkaan. Myllyn omistaja
komensi: kiertäkää ja tappakaa niio riitva-
titt suonialaiset! Niin tehtiitiki. Pieksettiitt
ja attitttitttiiii aikansa, sitte tvietiiit toattki-
httotteesett, joka jaksoi, sai marssia, joka oli
haawoitettu seiniitoifeksi ettei tiioinitt käwel-
lä se wedettiin wankihiioiieeseit. Miitta
oikeuden miehet käskiioät toittiittaa sairaat
lääkärin tykö. Io ott neljäs wiikko siitä
kttitt tämä asia tapahtui; haawoitetiit otvat
wielä kaikki heugissä Myllyn omistaja
waatii wielä näitä onnettomia ttiotiett wuo-
tiseeti ivatikeuteeti, waan sinne ei ainakaan
Suomalaiset taida tulla.
Jos wielä pääsisiti Sitomeett niin miuä
jättäisitt tämän Kaaiiaatt tiiaatt aiwan utie-
lelläni. Ios suomessa on kuittka tukala
tahansa niin eihän tarwitse henkeänsä niin
tvaroa kuin täällä, jossa siioitialainen ja
ruotsalainen saaivat kokea kotvaa kohtelua.
—— Muita tuttisia Suoniestti. Sunds-
ivalliti näyttelyssä kertoo Hfrs kaupp.
E. Nquist’in saatteeti suuren hopeatai-
"talin kokoelmasta Sitoiiien siemen- ja ioil-
ja-laatuja. -–- Moitrepos puisto Wii-
tiurissa ei olekaan myötynä. Paroni Ni-
kolai julistaa ttäet perättömäksi huhun,
että hän olisi wieraihin käsiitt atttaiittt sii-
kuoittaisittttetisa. —— Opetiiskieli Sor-
tawa lati naiskoulussa iiittittetaau
luokka luokalta suonialaiseksi, niin ilitioittaa
kouluti johtajatar neiti Hilda Faliritius.
Se onkin oikeus ja lohutus, sillä maltio-
apua nauttima ritotsiiikieliitett naiskoulu
Sortawalassa ott yhtäläiiieii anomalia kuitt
ruotsalainen lyseo Mikkelissä. (11. S.)
— Hirweä taasuräjähdye tapahtui tä-
tiiäti kuitti 12 p:tiä erääti kahwilati kella-
rissa aiwan lähellä utitta Hotel" de Ville’ä
Parisissa. Räjähdys wahingoitti ttseita
hcitkilöitä kadull.t kalimilan ulkopuolella.
Palosainmittuskunta saapui piati paikalle,
miitta saniassa tapahtui toineti räjähdys
läheisessä talossa. Sil"lä kertaa oli maiku-
tits mieliikin kaitheanipi. Katit oli täyttnä
haamoitettttja ja kappaleita siirtyneen ra-
keittitikseti seittistä ja katosta. .seitikki ytti-
pärillä olemat rakennukset olitpat pahasti
runneltu. Läheinen apteeki oli kohta täyti-
nä haatooitettttja, ja useita apua tarwitse-
tvia kuljetettiin läheisinipään tvälskäri-kont-
toriin ja Hotel Dieit lasarettiin. Seitse-
inäii lääkäriä siteli kadulla haitiooitettuja
miitkä ennättiivät" Uhrieii litkua ei wielä
tittitiettii silloitt kttitt tästä sanoina laitet-
tiin. Yksiii Hiitel Dien’hiiu kuljetettiin 30
haaivoitettiia, joistii kaksi kitoli heti perille
piilisttjii. Palokitnta, pelastusmiehet ja po-
lisi tekiioät työtään erinomaisella itittolla
ja maltilla. :lilani hcisni joutui uskolli-
suutensa uhriksi.
—— Lasisia ivaotteita. Lunltaioasti la-
si on ollut aitte, joka kaikkein toijhinintin
oit herättänyt räätälieii ltuotttiota puoleen-
sa, niaan nyt iiäyttää siltii kuiu se tulisi
heidän neulansa perässä juoksemaan. Ber-
litussa kehrää ja kuloit kangasta lasista
eräs Wietiiistä titllitt hra Prengel yleisön
läsiiäollessa ja ihiiietellessä; walmista kait-
liiksia, tiianschettejtt ja kaikenlaisia muita
!vaatetukseen kuuluuna kituneita. Eräälle
tiaiselle teki hän ittttsfin (kasien lämmittä-
jän). Kun lasi ott hitoiio läiiipiinän joh-
dattaja owat siitä walitiistetiit waatteet
erittäin läinpitiiät ja woiwat titlla sitiireen
käiitäntöön nikita tiinöten.
Maaseuduilta,
—— töewosta uittaessa luikkimat. Wiime
tiistaitta t. k. 18 päiwänä läksi §liiikkijoen
Frostiti renki "illainiiossa tiittaiitaati he-
ivosta itiaitiititn pitäjän lämitse juoksemaan
jokeett. Maittittu renki uitti hewosta, iä-
tuen sett selässä. .liitu heivoiteti tuli sy-
wälle ja alkoi uida, tiiitt weti niles, ar-
wattawasti yttittiärtäittättämyydestä, suit-
sista liiaksi, jolloitt heivoiieii kaatui seläl-
.kllaltltalleoiu tvapaueeota.
ct-.aict
"1(eniie.ei tämä on niiniin itiimeiiten "iltani
!naan I;iit’tllii”” ajatteli ratilti. "Bnne n tule-
ttaa auringon laeltiiti olen ltentieSi jo ruen-
Itj"t; jlcujöeeit lepoonl" I’Fliän taulian totitie
isaltani tston, railclca liittien jlianat. lcaIitonSa
tiilit-"ut kotieelcei, lcun liitti ajatteli tiilet-"ai-
Siiutta. "lllinii eii enää ole tulioiloin teljet-
iii lcaii.quit tiilillii aliinalla; tuittia lcuii lie
Salaisiiiitleeött lcolcootitiirnt lieSlcellii taaroja,
niioi"i niina lcentieSi koiaarillisen liiininl:aein
lettilceööa loietcteeuaii, :seitit lienen Siinti maaa-
Ia, jolta iiFt nytt-iiii nijii lcaulcaieelia minne:
tii. I"",ilci"-liiiit Iliiit, janica niinen ltiinninchi
liuoleII, lcuule riilcoiilcöia, joita tulioileii nii—
äeit puolesta, joilta "stilistit tiitine jiillteni?
IiJn lcoSlc-aaii eniien "le tuittenut rottani rii-
lcoilltt itiin lapeelli.eelltt liioitatnulceolla Iliin-
tii, lcnin nyt, ei aitio-.iataan itseni raitit nijlle-
lciit niicleu puolesta, joilta ottiit; minulle talc-
liaamniat, lciiiii itee, 0i, lcutillcaan IIei–
i”a armiaasti lapsenöa armoa ju laupeutta
liesille anotat, liuolcaiilcöet.”
Aara laitlceei peileilleen ja piirlcaei opelii-
meiiekl rulcoiilcSoeii. liittein kultaili liitti lla-
elaSSan puolesta. ettii IIerru loliiliittaiei liuo-
leetunutta ja antaisi ltäiielle, mitä liiineii
8)"cliimeiisä taittoi. I()"j"neliii seisaantiii i:a-
liän rulcoiilcSeen, ltiiueii ajatellessa, niitenlcii
lijtljiittjt sairan, ratilta leSlci njit- oli. "öilä
anna likinen lcausait Siirra tuittiin taliteni”,
lcuiSlcaSi 2ara, "äläliä tiuna iitinen lcoSlcaaii
lietit-tita taitas-taraa lciit-t-Fi, jolta lioita:t liiiiitii
sairaiiäeit ailiana.”” Senjiillceeti rulcoili el)-
realeinen tytto matinea puoleSta ja niillen
puolesta, joilta taiot-eliisat Sen iiitpauilen piio
lesta; etenlcin tiiliojli liiin (liiii-"ia luuliit-alte-
oii puolo-stet, että .litmala 01l3iliiinonlsilpen-
oli ja suojelijansa eelcä peittaisi iitinen
piiansa tappeluosa Anra ei myöelciiiin unolt-
tuiiut; tuntein:itonitt jöiiiitiösi. IIiiii rulcojli
njet; harteitimntiii likinen puoleIt-aan, ltujn lcoe-
lcauii etinen; "joul-"un liiii-elle ltäititt-iimiitto-
miiii Stilainen ajattiS-)"liäi3t)"li8en leani-ta, joli-
titiitat liäiieii rulcoiilc.qeneii isiiötii kuolion ja-
lomieliseen liotitnielieeit, jota liiineti tiili liiii-
tii.ii tiistit toistaiselcai ljtlclciijlcSeSt-ii; ’kiio
tiuori "tintti tulialli Ilerrau, ettei syri-tiaisen
tart-itelet liatua jeisit-iilliejjtttäiiii silei-asta
lioittaan peltti ettii lli’in seiteetilcertttiöeöti pal-
lcitIiSj liiinello tiimiin.
7-ara ei nielit noustut poloiltaan. !liinan
ritlcoulcSoiiSa tuli liatt-tiaininachi, lciin liiin
"stellt rulcoili eteliin puolesta, ralclcaiininan
ltajlciata. Itli titilciiiiii pelleo, olla tsad-kettutie"
linen Jumalalle, ltäiiiiinjt el)i-ealai5ta tjttää,
lcun ltiiii tottui loliclutitha riilioilleseaatt pa-
lttinan puolesta. blitiäti olo rilcii.st ratastaa,
liitti jt86 on rahastoitui, ajatteli itiin. IIä"
tien nuolemansa itoi olla 3o itäliliappale, jon-
lia leani-ta .luntata liilani-iiii lapuillaan epäjit-
tuulan palitelulceeöta luolcseeii. lliinelle oli-
Si lceittiezi Stillittit liauclait kojeelta puolen
riitata t"alcaStai"-ille: "öeiiraa niittua"
I(itii Tarei oli lopettanut riilcoulcöensa, tun-
Si liiiii iteenSa tuiltei oiinelljSelcai. !liitteri
niieleStään oli liuoleinan liat-lierutta jo olitt-
Se. l’ielii lcerran Siii liitii naita "teroittasi-i lie-
cielmiii ja ltielceitsi eit-teit atraimille. Iliiii
ei ollut enniiilciiiin maanut eäellineiiä "siinti
ja liäneii 3iltiiiiliiiitaiiIti paiiiuinit liitti lijju-
ni. I(un unonen lerjt-t,i Iiijpeueii. Aitiun FIi,
oliiiiut pöulinien liirjoittujaii .sunat liiiiieti litiu-
lillaiiSa: llIiiiä lepääu ja nuilcutiii uittaii rau-
ltazett; sillä ainoastaan :sinä liotta autat
minua, ettii minä rauli-"isaa asujain.
KaliileFIIFIIiiiii-iii-.F liilci.
l’iliiloinlcjn lilylle-tij.
dliiii tuulee-sieti iiialciiöi nuori tjttä, ettei
itiin lciiiilliit niion titilceiieniiöt,a eilcii tuieliott
aSlceleita; joilta ltilienjitiit; iitinen nuollet-taituit.
’l’jttä ei tietiiiiyi; noiut:t letottimiiöta, uurul-
ljSiSta silittiiylcointii, joi-lia liitii lcjitiiiitt,i liii-
neon.
"1kulcuötetinitit, oi, niiten iiilcttstett,aita . .
. "seliisia lcauniiinpi lcuin liititte-til" inu-
tiSi !’olluic, eeiSoeSSaaii Baraii tieressu, joii-
lca uinailet-ua reittalaa sulaisi liopoalanipuit
salo. "titta jutmaneja pulitauiii’t iiiulctiöi
dlaeuti, linn lcuolon eitlieli oli !tuleunut poid-
liiineii ajelunsa ja rjästliiijtt tuituilta Seii liy-
7iiu, jot’-ii eii ollut ansainnut"
liat-titotta inuisi-oja mennoista eijoista, joli-
tui neliosia-"in luopujan nuoleen, lcitii litin
pulitti — onnelliset piijetit, lcuu likipeii rie-
lä ei ollut; painanut; loiinau luinen otzaansa
jst litin iitinen oiiiatiiiitoitSti oli tapaa tuos-ta
lulliin-ainista tuntipala, lciin liii.n ei pelännyt;
lcetiiäii iltiniötii jtt lcuii liitii iiölciilai uostaa
oiliniitiöii tatrasta lcoliilon ja ojittaniettsä
Iliinen puolitettua, jolcu tiöiii tuolla )tiituilla
—— siunatut" pilistit, jotiiii eliitit lcoSlcaaii
pulliini!
!liljani litin pultitti unissaan niitä liiiti
sanonee?
l’olliii: painoi jullinasi lcuuluSt.ellalcSeen ja
lciiiili liiljujsen litijslcutiiliaeit: "littuun isii-
parlcani, lasituulia-niill"
§juli liuolcuiie, j-lca tiilliliti noitui kolliin"-
jn rinnusta !reititti nutiliite-tin tston. 2ara
liiii-"altti )lista jti pii-linti niille:ilitjtieeiui pillitit
tutistut nuortununna, jotlc:i eliitit taipuneet
liiiiieii silittillonöii, ttilcttiaiit.
"silli pellitin, lapsi raulilta! lillua (iii ra-
liiiilcoitu 5iiiit;i”", ltiuöiii l’ollu.ic leinpeiillii "ja
)alitetulta-ellit iiiinellti, jolta lieti tuotti liii-
iiellit 7-tmiii lunttuiuulcseu.
"l-ln, initiii ett pelle-.liity liituiluliti litin,
lciiii litin tunsi suojelijaiiöu. "koltan 30 olit-
te —— .lalcodjii 7-uniala piillcitlco-tii teitä oii-
tii! — jolta peluötitte !niitut tiitiäiiii."”
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
