Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
hl:o 63;
41111
;
’111811111111
811111111111 8 !1:1111.
Tilatts- ja jaka-tapailat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssottin kir-
jamyttinälä Hj; Rttdmaniti ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C. A. Riinnberg’in, H.
A. Lundelin’in, J, A. Krieger’iti ja J. L. Törti-
roth’in kauppapuodit.
Tilattshittta:
Tttiiiii nött- ’litti-s- postl-
T - " n 6 s a !outtorissa konttoreissa,
Koko wuodelta 3 tii. —— 4 tii, 11 p. 4 in, 29 p"
14 wuodelta 1 ni, .710 p. 2 ni. 11 p. 2 tii. 20 p"
Kuukaudelta — 25 p.
Leltden kanttori ja painopaikka:
Liunankatu N:o 231;.
Leltden wastannalaiuett totiuittaja:
Koc;ti Wehanen.
Jlnioittilsia
11 15 penttiä ettfi siwulla ja 10 penniä mnilla
siwuilla pieneltä ritoilta" wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssouin kirja-
tuyytnälässä.
Kristillinen, raittiutta harrasta-
wa esitelmä, suomeu kielellä pide-
tään tänääu k:lo 7 j.pp" ja huomenna
k:lo 6 j.pp. talossa N:o 21 Läntisen Tori-
kadun warrella.
Ktwllut.
Ilmoitetaati
että
hellästi rakastettu mieheni
Laiwttri ja tilanomistaja
" ; "- " -
Adolt esalan-teit
pitkällistä tautia sairastettuaan, uskossa Wa-
pahtajaansa, tiukkui wiimeiseen tnieeu Lahden-
peräti tilalla Taiivassalott pitäjässä laitivaiitai-
na Heiiiäkumt 29 p:iiä 1882, k:lo 2 päiwällä,
38 wuoden, 1 kuuk. ja 23 päiwätt ijässä, siitt-
reksi stiruksi ja katkeraksi kaipaukseksi minulle,
2 pojalle, l weljelle ja sisarelle sekä monille
sukulaisille ja ystäutille.
Entelia Saluiiuen;
Pltilittp" 1 lnkn ja 21 wärsy;
lilttstutjeliiiii jt 1111311111111
9811361111111th )2. 111. !iittiin-anila sunnuntaina
Iölolcuutt 13 It:nii 11:10 1 "jstjt
101111111 toi-eetulleen; ltjljtajluun!
Yksi’tyineu Snouietikieli-
nett naiskoulu Ttit-ttsfa
aniataati ensi syksynä Syyeikttutt ls" p:tiä ettsitti-
mäisellä tuokallit. Wuosimaksuksi kultakin oppilaaltii
ott määrätty 50 markkaa. Sisäänpiiäsywaatitnukset
owat:
jlakoimoosa: Lutheruksen kattisinus ja tärkeint-
ttiät kertomukset raamatunltistoriasta.
Sttotnessa: selwä sisäluku ja helpontttiatt luet-
tatoan kiisitys.
Luwunlaokiissa: jonkinmoinen harjoitus päij-
laskussa l–100 piirissä.
Maantieteeofä: pää-asiat Suomeu ttiaatitie
teessä.
Katttto- ja oiko-kirjoituksessa wälttämä taito.
Ilmoitukset kotilium pyrkiwistä oppilaista teh-
diiätt tohtori A. W. Jaltnssou’iu kirjakaupassa.
Johtokunta.
moska pajatti ott miittlettu, saan arinoi-
sille tttöttteettiijille ilmoittaa, ettii kai-
kenlaista seviin-, watuinnlel’ijiiit- ja satti-
lantekijäu—töitä wastaan otetaan aittoas-
taati talossa N:o 18 Wiiltätt Hätneenka-
dun warrella. A; R, Ltiihltuau"
(kiiveiksi-.1138 ja (kiitittjtjt.
Taittarautoiutitnsta tekee pittii-
festi ja halpaltitttaisesti
Nordfors ja Kntnpp,
Telefoiii !11:o 1;
Palowakunttisybtiö
" " " " " "
!? "tainin .11
ottaa mastaan palo-nnikuututsia taittumisista, irtai-
mesta tamarasta ja kauppamatastosta !taitoasia
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten kautta.
A. 27. Iahnason, E. Nylund,
tuontiokirkkotorin warrella. Linnanikatn :11:o 27.
)
(41) U" 0 III ll iki
Hiiyrylaiwa Aland’in muoto Maariati-
hattiitiaau tuorstaina t. k. 10 p. pcruutc;
taati laiwatt puhdistuksen ja ttiaalaattiiseti
tähden. Nordfors ja .ik:ni.
110111111
Turussa tilata kiitt-
25 pennilla.
saadaan
kaudeksi
liitari-l. !’1-)1111 1111111111,
kapteeni Th. W" Bergman,
lälttee täältä keskin-iittona Eloluiin
9 p:nä amnulla uuteenkaupunkiin,
Nantnalle ja Neposaarelle sekä sieltä
Lyypekkiin lauantaina Elokuun 12
p:uä heti Iltnatt tuittia.
Tarkemttiin iltnoittawat
Nordfors ja Kutupp.
Matkustajat, jotka eiwät
Huonjs! heti halua ittatkiienaa Pel)r
Vra bella, saattoivat perjantaitta Glo-
kuun 11 p:ttä k:lo 10 epii. kulkea höy-
rylaiwalla Jlttta Reposaarelle maksutto-
masti, kitti täältä ostetaan piletti suoraati
.Lititpekkiitt.
(löötje1jlaiwti piisiillktini,
kapteetti G, Mattsson,
lälttee Ltinpek’istä ank’uuu, poiketen
Nääweliin, Hels’iuk’iin ja syanka-
niemeen latiantaina Elokuun 12 p:nii,
ottaen "tukaati matkaajoita ja lastia.
Tarkemmiti iliitoittawat
Nordfors ia
Siwistytieestä koti" ja seuraelä-
niästättittte,
II.
Edellisessä kirjoituksessa oletuitie koetta-
neet metäii ttiitiitaniia piirteitä siwistyneestä
seura" ja kotieläitiästäniute; tässä kirjoituk-
sessa tahdotitnie koettaa ntähäseu purtulta
ja tarkastaa sen todellista armoa oman
luontomme ja otttieti elittehtojeiiittte kau-
tialta.
Yksi silittiin pistämä omaisuus tässii
siwistytieessä eläntiissä on seit stitiri jotiti-
loisitus; suurin osa sett ilmauksista ott pal-
jasta tyhjän toituitiista, joiika ainoana tar-
koituksetta ott natititito ja huwitukset. Ja
tiatititttoa ja !tuntitaksia sttttriti osa niin
kutsutuista siwistyneistii eläntältä maati-
toatkiti, ja jos niitii ei saada, ttiitt ollaati
onnettomia, tai kutuminkin hittoin tyyty-
miittötniä; On tästäkiit warsin selwä, ettei,
titoinen siwistys ole Suomessa kaswanut
eikä Stiotuelle sowi, sillä Suonii ei ole
ikiini moititit opettita lapsillensa sellaista
mailman katsatitoa, että ttatttitito ja huuti-;
tiikset olisiwat elättiätt tarkoituksia. Eittä
Suomen kielessä oikeusraati liiudy sanaa-
kaan seti käsitteen itierkitsetniseksi, jota nyt
Ruotsin kielen ttiiikaatt olettittie merkinneet
sanalla "ttaiitittto”, josta siis uäkittt, ettii
eliitttäti "nautinto" on suomalaisille otito
asia" Tiiniä tiatttitttosimistys ott meille-
ttiotit wieraisin tiiaista, tnissä ihttiisillii otti
stittreitipi tilaisuus tiautintooti, ja se käy
täällä täydestä arwosta. Mutta se tuot-
taa titeille tappiota ja ott sett tähden pois-
tettawa ja omaa hankittama sijaan, sillä
eiltän meidän köyhä maa woi ajati pitkäiiit
elättää laiskureita, jotka eiwät mitään si-
siiäit toimita waan aitioasiaan kuluttamat.
Meillii tiiytittt jokaisen teltdii jotakin hitö-
dyllistä työtä, ttiiititoiit saattittie tittitittaa
9lmerikaati. —— Jii sett lisäksi saattaa hit-
miilIä sttitllii kysttä: täitttiiiikii ihminen sit-
loiti korkean tarkoituksensa, kititi ltäti siwis-
tiiä itseiittsii joutilaaksi nautinnon orjaksi?
Seltätt ott sitoa heukensii aineellisuuteen
eikä mapattttaa sitä. Mutit kansat teltkoiit
niin, jos lteillii parempaa järkeä ei ole,
ttitttta Suomalaiset älkiiöt apinoiko lteidiiit,
tyltmttyttiitisä, waan siwistäkiiöt itseätisä
uutteraan ja lntötyä tiiottawaati toittiiti-
tintti, ja todelliseen hetiaeii nnipauteeu.
Toineti ottiitttistitis tiissii siwistyneessii
eläntässä on sett sitari iilkotiaitten reite-
witys ja loisto: seit ylellismts. Tästä sittt-
Kutttpp.
tyy epäsointu elättiäii sisällisen oletinoti ja
sett ulkonaisen ilmauksen wälillä, epäsoin-
tti, joka pahasti loukkaa ajattelemaa tar-
kastajaa. Sillä ktiitika sopii etelän tur-
pea ylönpalttisuus pohjatt säästeljäästi yk-
sitikertaiseeu nitta-alaan? Ranskau muodit
sopiivat meidän saleihimme tthtä wältäu
kuiti sen ntiiuikiiittiuökset meidän ptiittar-
hoihitume. Ktillakitt maalla ott hiitten
ottiat ttutatiiuuksensa, joista ihmisen tulee
ottaa waaria. Eihätt kauatt sowi käydä
riikin ktikott sulissa, eikä kurjen joutsien pu-
imissa. .liitikki maltteellisuus ott ihmisar-
mott alentamista, ja siwistyneelle ihmiselle
sopii walheellisuus kaikkeni wähittitniti, ja
malltcellisuutta oti kaikki tuikä autaa elä-
itiälle toisellaiseti muodon, kitin sen olento
waatii. Eiltiiii Suoniessa tarwitse kenen-
kiiiiii häwetä yksinkertaisuutta, missä luonto
itse ott yksinkertainen; Olisi parempi tut-
kia Suomen ltiotitoa kuiu Ranskan tuode-
jourtiaaleja, siteit tulisi eliimä paljon eitetti-
ittäti luottiioti mukaiseksi.
Koltnas, jci edellisessäkiti wiitattn outai-
suus tässä siwistyksessä on sett liiallitieu
kalleus; se ei kannata meidän köyhässä
maassa, sillä se kuluttaa waan, eikä tuo
mitään sisälle; Tiiniäkin ott hywin pätewä
syy sen poistamiseen, sillä eittiin titota
milloinkaan auta ruweta elämäiin kuole-
ntakseeti, ja kuolemakseen elämistä on kaikki
elo, joka ei lantrata itseään; Olemme jo
miitatitieet palkkaiti korotuksiin; Täniä
palkkain korotus oIi todellakiu ltttwiti huono
edistysaskel sellaisessa maassa kuiti Suo-
messa, missit sadat tiihantiet perheet elä-
wiit ttiitt puutteessa, ettii heillä tuskiti oit
leiwän palaa. Eikii se palkkain korotus
wielä loppunut; jos waan sitoisitts tätä
päätä eteeitpäiti itieiiee, uiin täytyy muu-
tantati wuodet! perästä taas pyytää palkan
korotusta. Mistäs ttiiuiiit korotukset ijait-
kaiken otetaan? Mcillä suonialaisilla ku-
ltiti katissa suhteellisesti enemmän kititi
muilla kansoilla, jos itte taltdomme saada
aikaatt jotakin tiittideti kattsaiti mukaista,
sillä tiie olemme tiiitt kiiniiteliiitii käsistäni-"
itte, meidän täytyy ostari rahalla, ttiitä
tiutut tekewät käsillään itse, ja siiheit rahaa
menee. Mutta miks’emme saa tytttyii itk-
sitikertaisempaan, sellaiseen jota saisintnie
aikaan mältetnmillä rahoilla. Smeitsiissii
sanotaan tasamailan presidentin saantini
palttaa aiuoastaan 8,(111(") ttiarkkaa, ja war-
ttiaankin hitti sillit elää; ja luonnollisiiita
on, että ttiitt eläii sillit seittiihdeti, ettii ltätt
asettaa eiämiinsä kotiinaiseeti malliin.
Miks’ei meidän korkeat presidentit ota esi-
iiierkkiä hänestä?
Tiisiii tositi saattais joku tilastoitsia
ttiäittää, ettii jos koltta intiantme sitoisitt-
tittt elamii nyt maksaakin enemmän kuin
eittien, itiiti on uutoskin nutatnnte talott-
dellitieti tila paranttitittt tiiitt paljon, ettii
se sett iisämakson kanuunaa, ja ettii ttilot
wastaawat tue-noja yhtii ltitt-ititt nyt kititt
etinenkin. saltiin wastaamme tue, ettii tuo
tiseitt kehuttu taloudellinen parannus ott
suureksi osaksi ainoastansa näennäisesti
totta. "Tosiu tutuit uumiinne tulot etenkin
parempien kulkutietiwojeti katitta suuresti
lisiiäntyueet, ntittta tiintii lisiiiititytttitien oit
suureksi osaksi tapahtnttiit ttiaatt luonnolli-
seti pääomau tuhaksi tttutittattiisett kautta,
eitii ole siiitikaati sytitytittt pääomatt ko"
roista. Meillä ott toiinieisinä aikoina ltar-
jojtettii tthtä lajia raastoi-oiljellttstä, jouka
parantiineet kulkutieumot owat tehneet pa-
remmin mahdolliseksi tittt kuiti enneii;
Meillä siis ei ole mitään erittouiaista syytä
ilaita tulojemme lisitätitttmisestii, sillit oi-
keastaan tte waati tiättttäwiit seu, kttiiika
palst; ttiaattinie luonnollinen arwo otimen-
iiyt alemmaksi, ktiittka paljon edestä maan
luonnollista pääottiaa ott kulutettu. "likaam-
tiie suuri tilat-ii wäkisoukko, ja pohjalais-
teit Amerikaan muuttohalu wiittaa selwästi
tuaaittiue todelliseen warallisuuteen, ja
seisoo uhkaamana enteenä siitä taloudelli-
sesia ahdingosta, johon tiiaamme ott jou-
tuwa, sitte kuin ylläutainittu raastoipiljel-
lits kerran ott käytiyt mahdottomaksi"
Neljäs omituisuus, tai suoraati sanoen
wika, tässä siwistyksessä ott se, että se tur-
ttielee meidän kansati, ei aittoastaatt sen
uittien-outaan siwistyneen kausa-luokan waan
talonpoikaisen kansau. Kausit uäkee tämän
ulkonaisen loisteeti ja koretideit, ihastuu
siihen ja rupee setiraaiuaau sitä elämäs-
sääti ja muuttuu sitte sellaiseksi sekasikiiiksi,
joka ei ole herra eikä talonpoika toaatt —
tyhmä narri! Sillä se oti aiua uiin, että
katisa ottaa herrastoäeti siwistyksestä ai-
uoastaait sen huottot puolet, syystä että
tiäittät ensin pistätttät silittääti ja otvat hel-
poimitiat seurata, Hatisikkaat, parasollit,
tutiffit, häutähanteet, häntiystakit, trikoot,
toffelit, wiinit, konjakit, totit, sikarit ja
joutiloitsemisen; nämät oivat tie jotka ta-
lotipoika herraswäen siwistyksestä tähän
asti ott saanut ja ottanut suureksi ivaliiti-
goksi säädyllensä ja koko isättmaalle. Sillä
tiiidett kirutta katisa waan meltostitu, tulee
ttaiitiution himoiseksi ja saamattomaksi, uiin
ettei se kykene elämääu niissä oloissa, joi-
hitt litoitta ja synty seit ott sioittanut; sen
lisäksi tulee hänen eläntäiisä wielä hirtotkin
kalliiksi sett katitta, niiu ettii sitten täytyy
nttlkeii alattiniaiset, torpparit ja palkolliset
wiinieisiitt asti, eittien kutti tinti pitää pys-
titssii herrastelemaa eliitnäätisä. Tällaista
se ulkomailta tuotu tiivistys oit, se wai-
asti. Joku wäittää kenties: kuka käski
talonpojan riuveta apinoitsem".1an lterras- "
wäkcä? Tähiiu wastaamme: .siula kiiski
5;)elsiukiläiseu apinoimaan islantilaista?
Jollci siwistyneet ymmärrä mitä heidän
rankiiiisa sopii, kiiinka woi sitit ymmär-
rystä talottpojilta waatia!
Tästii kaikesta siis uäkity, ettii meidän
simistynyt seura" ja kotieliimiinitms ott kor-
jattawa, se ott maihetettawa yksinkertaisem-
paan. Se on wieras titeille eikit sowi siis
meidän koteihimme, ei se soittiit! meidän
eikä meidän tiiaamme ltiotttooti, ei se katt-
nata meillä. Se nielee ttiaanime warat,
se weltosttittaa titeidiiii kansamme, se sitoo
meidän hetiketttttie, se pitää meitä muista
riippumina, se tekee ttieidät kykenemättö-
tttiksi tulemaan toittieett siinä niitussa, jouka
Iumala titeille ott antanut. 2111111 tärkeä
kuin ottiit kieli, yhtii tärkeä ott myöskin
oitta siwistys, otttat elon ntuodot, ottiau
hengen ltiottiat, yksinkertaiset ja suorat, sel-
laiset joissa eläntä liikkuu, ei joutilaassa
tyhjiin toimituksessa waan hyotitä tuotta-
massa toitttitttiassa, ei ulkomaisten ylölli-
syystamarain sisäiin tuonnilla waati oittien
kotitttaistett jalosttiksella, ei ulkoa tuoduissa
muodeissa waati kotomt kehitetitissä katt-
sallispumuissa, ei tititjässä ltetiaettömässä
loistossa tiutun siistissä, aistikkaassa yksin-
kertaistittdessa, ei illan tiiyiiltäisessä maltoon-
tiassa waati aauititi (tiiaisessa nousennos-
sa; Tähän suitittaatt eliten moitititte tullit
toimeen Suomessamme, tiituttoin saatuine
kuolla, uinuttaa thtierikaan ja Herra tiesi
niititte. Niitt kuin ulkomaalaiset elämät
heidän eläntäiitisä, niin eläkäiiiume ittekin
titeidän, oppikaamme heiltii tämä elä-
ittiin wiisaus, tiiutta älkäämme api uoitko
heitä. Onia tupa, tintit tapa.
Kotitnaalta,
stiipttakiittttati satiotttia; (suraus
Ehdttlle paiitiiit Wesilahdeti kirkkoherranmir-
kaati 11 prowasti I. I. Litlteck, 2) kirkko-
lterra B. I. Attthoni ja 31 !v.-pastori G.
F. Pohjala sekä Hiimeenkyron tiippalaks-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
