Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882
17:11 61.
’I’jetojtt ’j’in-1111 jctptjttttt3
alkkia.
13t3 j3 !131181 sitomosta.
katsantoina;
1111111111111 ll suitit.
. ;——"."—,—" ——." ..——",..;-"
Tilaus" ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssotiin kir-
jamyytttälä Hj. Nydtnaitin ja kumpp. lantppupttoti
Linnankatu 1 sekä herrain C. A. Rötinberg’itt, H.
A. Luudelin’iu, J. A. Krieger’in ja J. L. Törtt-
roth’in ktiuppapttodit.
T tt r tt ; s " kanttori-sa toitti-reissa.
Koko wuodelta 3 iit. — 4 in. 11 p. 4 iti. 29 p.
!22 wuodelta 1 ut 50 p. 2 in. 11 p. 2 111.20p,
Kuukandelta —— 25 p.
Tiltittshinta:
Tttrtttt omi- Mttiös- patti-
"" "— ..- " —.— ".;-;"
Lehdeti konttori ja painopaikka:
Lintiankatu N:o 27"; B.
Lehdett wastnunalaittet! totiuittaja:
Kosti Wehauen.
uu
Jitttoitttksia
"a 15 penniä ensi siivulla ja 10 peitttiä innilla
siwuilla pietteltä ritviltä wastaanotetaan !ehdeit
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssouin kirja-
tnyyutälässä.
10:tu"t suunutit. Kolminais. p, saarnaamat:
T n o in i o kir k o ?; sa: Suontal. puolipäiwäsaar-L
natt k:lo 8 e. p.p. kirkkoh" ttpul. Hannula; ruotsal.
puolipäiwäsaarnan k:lo 11 e. p.p. kirkkoh. apul.
Olssott; sitoiti. iltasaarnan k:lo !43 j.pp ja
ruots. iltasaarnatt k:lo 4 j. p.p. w.pastori Ap-
pelberg.
R" Kolehti titlee uteritnieshttoneelle.
Linnankirkossa: suotnea kello 1 j.
ylioppilas Lahti.
Å. U., S. ?! , Aainulehti ja Rttninau lehti, ettsi-
simulla 1 kert. wiikossa, (wiimeinen kert. 29 p. t. k")
20 ritoiä.
Turtut Suotualaiseeu
Lyseoou,
joka ensi sylsystä laajennetaan neljättnellä luokalla,
otetaan ttufia oppilaita 1:selle, II:selle, III:iielle ja
Is’:ttelle luokalle. Sisäänpääsötutkiittoja toitttitetaatt
täinätt Elokitutt 30 päiwänä. Opistoon pyrkiiviä,
joidett tulee olla wähitttäätt 9 wuoden ikäisiä, stta-
daatt ilmoittaa allekirjoittaneelle wastatnaiuittuua
päiwänä kello 9——l0 epp" ja tulee heillä silloitt
olla mukanansa täydelliiteit papinkirja sekit todistus
ennen saamastansa opetuksesta. Sisäänpäit"sö—niaa-
kintukset, jotkti owat saittat kiiitt waltion lyseoissa,
owat jiilaistut seuraamissa lehdi; sä: Aura N: o 32,
Sattomia Turusta N:o 62 ja :iilio Uitderrättelser
N:o 108. Turku, Elokuussa 188"")
Antti Helander.
p.
?! U jaS kert; ensisiiv. 20 riip.
1111111111 11111
192222221711228312622" 72282322021" 2217177271112" "mi-"2.221
"11212222-12; "settie-"612 tetr.es-kttket"t2t2 822223/17222"
; 2227277172622. jst-221221211" 22222-2172777"- "2222277127-
"r "2"-"skitsisi "27-12,027"222" "’1-mei" !97""371222121
3! 2";"2’2’1-321132" 22"".21"2231322227-336 18222222121-
322696" (2251-2112 ket2t-2t2-"atuas2t-. "20022-
2212271".—122 2212- !00 2227227171-322, (2"csö2skt.e2Nöi
75" 7""-21712210. 81.66122"22""2"-7136""1131121127113"
0!"2tk 22212-1121722 "272 21 aiaks-"22111. 217627-22;
227";2-712-222221222 "171222221 21"-2-121.9-"2 222 2162721612
"2212-2211192 "1252511121 sakeet strit-3011112171201"
1’2127eat21222722" kiekqj22" 2""2222
tk. L. 83731-6"-
Ketttita: I;11—iit;iltitilii.
!ludettkauputtgin suotualainen
realikoulti
arvataan ensitulewan Stntsk. 1 p. k:lo 11 e. p.p.
Sisääuottotnttittto tapahtttti Elokttun 31 v., alkaen
k:lo l0 e. p.p. K. A. Cajander.
7";
".-
Morilsors ja (liiuujtjt.
Tawarautoimitusta tekee pikiti-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kutttpp;
Telesotti tti:o l.
Palotoakuutusyhtiö
It" "317 I 721
ottaa wastaan ptilowakttututsta rakennuksista, irtai-
mesta tamarasta jtt kattppawarastosta halwasta
!natsasta allekirjoittaneiden asiamiesten kautta.
A. 2"". Itthnsson, E. Rylttttd,
tuomiokirkkotorin warrella, Linttankatti N:o 27"
(sinimereen liinapalttinaa jtt peite—
-O aineita tehtaan hintoihin
C. A. Strötubergillä.
651je1ji. sii"- mi miliisit-,
kapteeni Th W Bettjutau,
lätnec Repofaarelta Lvypek ’iin lau-
atttaiua Elokuutt 12 p: uä heti "Jl-
man tiilttta.
Tlll"ki’llilliill illkiöiillliinll
Nordfors ja Kttmpp.
Pitttkustttjtit, jotktt halua-
Hunins! wat matkustaa Pebr
Brabella, saattamat tättäätt k:lo 10
bpp. kulkea itärylaiwalla Jlttta Repostia-
relle tuaksiittotnasti, kiiti täältä ostetitatt
piletti suoraan Lyypekkiiii.
651jr1jiai1vit 9017164717,
kapteeni G Mattsjon,
lähtee Lmtpekistä Turkmm, poiketen
Nääweliin, Helsittkiin ja Hanko-
niemeen latiatttaitta Elokuun 12 p:nä,
ottaen inttkaatt matkaajalta ja lastia.
"sarkeiiunin ilmoittawat
Nordfors ja Kumpp.
Wastiuetta.
Uuden Suomettaren n:o 174
on eräs lähettäjä kirjoittanut pietteit pät-
kän ttittka wastaukseksi kirjoitukseemme nai"-
siwistyksen asiassa. Tästä sopis olla kii-
tollineit, jos wastaus olis wähätt huolellt-
settttttiti kirjoitettu, uiin että se jollakin ta-
ptia malaisis sitä asiaa, josta puhe ott,
mutta nykyisessa muodossaan siitä ei pal-
jott ole apua; siitä witan itäkyy, ettei lä
hettäjä ole edes wiitsittyt lukea kirjoitus-
tamme läpitse, waikka hän siihen ott otta-
ttut wastatakseen. Häntä ott waan har-
tttittatiut se seikka, että tvaadiittine uskoti-
noit opetitsta naiskouluissa, ja sentähden
haperoitsee hän meidän kieltäwätt luontton
tieteidett opetuksen naiskouluissa. Ktiulee
kai sillä parhaiti sattwtttisa uteidät ttauret-
tamiksi. Häti sanoo tiutun miiassa:
"Häiritsisiköht’tu ’miettiwäit tniestä’, jos
hänen wainiotisa tietäisi ’kaswawatko tiak-
riit puussa mai maassa’, tai jos hän yleen;-
sä tietäisi jotttkitt luottitosta, joka häntä
yutväröi ja ihmisruumiista kuittka se ott
kokoon pantu ja hoidettaiva –— —– —
Ettei tiaisten meidän aikakandella, luonnon
tieteitten aikakaudella, pitäisi saaman tvä-
hititäkääti periistttsta näissä tieteissä, oit
luonnotonta"
saa herra lähettäjä, se olis todellakitt
luonnotonta, jos se waan olis totta; se
oli; nitri luonnotonta ettei sitä wastusta-
maan olis tarwitiuut teiditn eikä kenettkään
ttinuttkaati uhtata ainoatakaan sanaa
Mutta nyt ott kummitkin itiin, ettei koko
tätä luonnottomuutta ole olemassa mualla
kitin Teidän aimoissanne. M eidätis antint-
ttte luontion- ytitiä muista tieteistä, joita
tititittoitt ei kirjoituksessamme puhuta, kitu-
lttwttt näin:
"Pitiaittieteessit, uiittaustieteessä, lu o ti-
tt outieteissä y. 111. tieteissä jtt opiu;
noissa katsoisimme yleensä seit iiiäärän riit-
täwäksi, mikä seminaarien ohjesäätttojen
unikaan kansakouluti opettajattareilta waa-
ditaan".
Katsotaas nyt ttiitä ttiiltii waaditaatt.
Keisarillisen :llittjesteetin armolliuen ohje-
sääntö kansakoulun opettaja" ja opettaja-
tttrsetttittareille, anttettii 1l p, toukokuuta
181;(;, sen 12 pykälä määrää:
M a a n t i ere e s s ä: Selivä hawaaitto
meidän aurittkoktttinastattiitte, ynnä joku
likempi tieto inaan eriuäisestä suhdasta
siinä, sekit siitä seuraamista iltttanksista;
tieto 111111111 piittitttt luotttoperäisestä laa-
dttsta jtt waltiollisesta jakauksesta, sinirinta
lukita pititen siwistykselle jtt uniltstukselle
tärkeiitnmistit asianhaaroista; tarkka ttitttt-
tuntis isänmaan luonnollisessa ja waltiol-
lisesstt uittantieteessä.
Määräys opissa: Seltitit käsitys
luutuista ja ttiidett suhteista sekit tarkka
osaamttisitus ttiidett käyttämisessä, kiinttttitt-
kiti siltä osalta knitt se koskee jokapäiwäi-
sessä elämässä kohtaamia asioita. Seltttä
kitsitys awarundesta ja sett rajoittamisesta
sekit sttkeuuius pinta— ja kappalekiiwioin
mittaamisessa ja laskemisessa.
Lttottnontieteissä: (tiaiso-
ktttt nyt tähän hra lähettäjäl) Sealku-
oppi jtt tottumus, joka ott tarpeellitten litoit-
ttoit ilittatistett oikeaan huomaamiseen ja
sen yleisesti kohtaamien tuotteiden tarkkaan
tuntemiseenks; kuwailus itykyisen maakuo-
rett peritkkäijestä muodostumisesta ja siitä
tulemasta erittkaltatsuudesta; joku tutta-
tottus kotimaan kastoi- ja eläittopin kanssa,
warsinki tniitä tulee yleisitnutästi löytymiin
kaswiin ja kotieläitttiin; yleinen silittäily
kastujen jti elitinten elotoimesta sekä sitä
wälittämistä elitnistä, erittäittkin siinä täy-
dellisessä muodossa josstt "ne ihmisellä
owat") niiden luotinonopillisten ja keinial-
listett tapausten tunteminen, joiden kautta
yleisintiuästi kohtaamat luonnon ilmaukset
woidaan kasittää ja selittää.
Kaunokirjoitukscssa, kuwaan-
nossa jtt mallitsemisessa: Sel-
wit ja sonia kasikirjoitus. Osaawaisuus
lyijykynäti jtt piirtimen kititttätuisessä; taito
esineitä oikeitt silmällä käsittää sekä ttiitä
ritikkaan jtt wakaasti kuivata, kutti myöskin
harjaantuminen, sen ittukttan kuin taipu-
musta on, kuivaaniataiteellisesti ne kopioida.
Keinollisissa kasitöissä: Kor-
keattipia ja hienompia naiswäen käsitöitä,
ttiitikiiitt sauma-ompelu kehruu, kankaan
kudottta, wirkkaits, sukan kutominen, liina-
waatteiden ja yksinkertaisempien pitomaat-
teideti leikkaaminen ja tekeminen, ynnä
tiiuitta
Woittiistelus sa ja lastenter-
weysopissa: Ruumiin sopusuiintai-
tien elpyytttytttiiteti terweeksi, notkeaksi, jäti-
tetoitksi, kestäwäksi ja rawitkkaaksi; taito
lttsten woiuiisteliileikkien järjestämisessä;
tieteisoppitiett tieto siitä waikutuksesta, joiika
ihmisruumis saa ramintoaineista, raittiista
tahi pilaantuneesta ilmasta, walosta ja
lämpimästä, waatteiden ja asunnon puh-
taitdesta, ruutniin liikuntiosta ynnä iuuusta,
sekä käytäunöllinen harjoitus luotttiontnu-
katseen lasten hoitoon. Sanalla sanoen:
täydelliinett tieto siitä, miten ihmisruumis
hoidetaan"
Edespäin sanotaan kirjoituksessattune:
"jos joku oppilas jossakin tieteen (siis luon-
nontieteenkin) haarassa tahtois saada eitetti-
tttätt opetusta, itiin pitäis tilaisuus hänelle
siihen toalttiisiettattiatt". — Tästä siis nä-
kyy että meidän suunnitelmaanne titukaan
halulliset woiwat sattda niin sywät luon-
tiott tieteelliset tiedot, kuin jossaitt koulussa
waan woidaan aittaakin.
Katkesta tästä siis käy selwäksi, ettei
meidän ttttiskouluteoriauuue unikaan tiaisiitt
suittkatiu tule istutetuksi mitään "pilwen
takaista idealistina" kiiteit lähettäjä wäit-
tää, waan juuri sellaisia hyödyllisiä tietoja,
joita tiainen elämässääu tarwitsee, eikä he
myöskäätt tule jitätnään siiheti luotitiotto-
maan 1ictäinättömyyteeu luontion tieteistii,
josta liihettäjä hourii.
S-opiuiatointa ott myöskin kutsua ttaiö’-
koulita rotiwakouluksi, sillä se wiittaa siihen
suutitaait, eitit lähettitjä jo itse periaat-
teessa hyttiäksyy tuott watthattaikaiisen sää-
tyeroittiskastilaitoksett. Jos opin halu
miehisissä nuorukaisissa sitä päätä enenee kuin
tähän iisti, uitti ei woi ikittä kaikki koulun
käytteet uttthtua herrasluokkaan, ivaan on
aiwan tiimit palttuni isänsä toittteett talol-
lissäädyssä, tuleuta taloit istinttäksi j. ut. s.
Sainalla tapaa täytyy käydä itiottett kou-
lita käytteett naisen. Talou koulua käytiyt
poiktt perii isänsä tttlott ja naipi naapuri-
talon koulua käyneen tyttitreett, ja tästä
tulee siis aiuoastaan siwistynyt talon
einittttä, eikit tnikään rotima. –— Mnutoin
ott kyllit totta, ettii naiskoulu meidän suitit-
nitcltnttmute inukaan etupititssä ott aitoottu
kaswattainttatt siivistytteitä waimoja (ei
routota erittäin) ja äitiä, eikä mitään
ammattinaisia Sillä pitäähitn koulujen etu-
päässä koettaman tyydyttää yleisintä siwiö-
’i Siis innostit! tieto missä "nakriit kastoaa".
") Siis tieto siitä "kuinka ihmisruumis on ko-
koonpantu”.
tystarwetta, ja siwittarpeittt masta toisessa
siassa, ja waittiosiwistys ott naiselle ylei-
sempi tarwe kuin ammattisiwistys. Sillä
waimontt ja äititiä olo ott naisen yleisin
ja luonnollisin atntnatti, maittioksi loi hänen
Iutnala, ja ihinitten ei saa koulujensa
kautta Jumalan järjestystä rikkoa.
Mutta toiselta puolen ei ole mitään hätää
niilläkääu, jotka atnmattinaisiksi aikomat.
Se, jolla kerran on se siwistys, mikä mei-
däti suunttiteltnamtne mukaan naiskoulussa
pitää annettaman, hän woipi helposti pa-
rin wuoden oppiajalla jossakin animattikou-
lussa hankkia itselleen ne tiedot, joita hän
ammatissaan tarwitsee.
Kylläpä on lähettäjällä kysytttyksiä. Hän
kysyy wielä. "Mitä käytöllistä hyötyä luu-
lee rt. lähtewän yksipuolisen katkismuksen
ja dogmatiikin lukemisesta? – — Eikö näi-
tä sopisi jättää rippikoulun kurssiksi?" Nä-
tttät kysymykset owat ajan kysymyksiä; kij-
syjä !täyttää waan olewansa ajatt kaikti,
joktt ei osaa arwostella, josko ajatt kaikkia
ääitiä todellakin sopii matkia taikka ei.
Scu lisäksi hän tässäkin asiassa wielä wää-
reiitää tneidän iitielipiieiitämute. Sillä kat-
kismus ja dogmatiikki eiwät suitikaau ole
pääasiat uskonnon opetitksesstt meidän siititt-
ititelutattiitte titttkaau, päättsia siinä ott us-
konnollisen historioit opetus, tiuitta että sii-
nä myöskin waaditaan dagittattikkitt, ottko
se toääriti, opetetaanpa sitä lyseoissakin.
Ia kuitika woisi olla tnahdollista, että sillä
ajalla, joka rippikoululle on utyänttetty,
woisi antaa sitä uskoiinollista tietoa ja si-
wistystä, joka tarwitaan wastapaittoksi fil-
le tnaalliselle tiedolle ja simistyksclle, joka
naiskoulussa annetaan.
Eikä ole monessakaan tapauksessa rippi-
koulun ijällä enää tnahdollinen istuttaa
mitään juuttilallista oppia sellaisiin lapsiin,
jotka siihen asti ainoastattn owat saatteet
ittieä ttykyisen ajan maallisista siivistysläh-
teistä, ja sen kautta oppineet haltveksituaan
taiwaallisiti totuuksia. Olemme kuulleet
erääti Helsingin kaikkein etewitnmistä pa-
peista kertoman, että useat hänen siivisty-
neistä nais-oppilaistaan rippikoulussa otvat
suoraan utasten silmiä sanoneet hänelle
näin: "Niin, kyllä Te saatte" sitä opettaa,
tutitta en minä sitä sentään inillään ta-
walla ivot uskoat" Tällaisia hedeluiiä siitä
sytttyy, ktiitt uskonnon opetiis poistetaan
kouluista, ja jätetään rippikouluun. Maal-
linen siivisttts muuttuu silloin orjan tap-
pitroiksi, jotka tukehuttawat ihmisessä kaiken
uskonnollisen ttiielenkin. Mitä tuoi silloin
enää rippikoitlu tehdä! Ja uskotinollises-
ti utieltyneelle maallisesti siwistmteelle titas-
kiti on se alentamaa tietää, ettei hän tiitt-
tte tiskottiion asioista eneitipiiä kiitti yksiti-
kcrtainen talonpoikakaan, sillä" eihän rippi-
koulussa koulunkäyttyt juuri eueuu,iää woi
oppia kuin koulun käytttätönkään.
"Idealiuen koululaitos on uteistä se, jo-
ka enimmästi on toimeen pantu Amerikan
yhdysmalloissa, josstt ka n sa k o ul 11 o n
kantakoulu, yhteinen tuoleitt-
milIe sukupolioille kaikille sää-
dyille." Tätuä oit lähettäjän" loppu-
päittos, ja tätä wastaatt ei uteilläkään ole
mitään sanomista, sillit itse pääasiassa ei
se ollettkttatt häjritse meidän ttitiskouliiteo-
riaaunue. Jos se tekee sen luokkaa ttti kah-
takin lyhyemmäksi, ttiiti sitä parempi tiuitta,
tiie utyönnyinme kernaasti sellaiseeuyhteeu-
sowitukseeu; sillä satuapa se ott iitissit tie
naiskoulujen tililuokat oiotit sijoitettuna, jo-
ko katisakoiilttn tai ttittten outttan naiskou-
litn huoneissa. Kiitt wttatt opetus kttnsa-
kotilitssa annetaan itiin, ettii siitit sopii jat-
kaa sitä suutitaa kiin itte oletttttte ehdotta-
tteet, uiin on kaikki hywin. Mutta silloin
täytyy wälttymättöutästi uskonnon opetus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
