Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1880.
R:it 67.
"liekoset ’kut-1111 liitupuu-"ista ja. I-iittsj- 8111111198111.
llll
li il.
1211111111111 22" p:nä.
Tilaus- ja jakamapaikat:
Lehdett painopaikka, t:ri A. W. Jahtissottitt kir-
jantttytttälä Oj Rttdtttattitt ja kumpp latitppuptioti
Linnaitkatit 1 sekii herraitt C A Roiittberg 111 H
A. tuttdelttt 111 J. A .iirieaeriti ja J. L Törtt-
roth’itt kauppapuodit.
"–;
Tilanöltittta:
Tttrttttoosti-
T " t- tt - i - kaattari-1"- konttoreisi-.
Koko wuodelta 3 iti. —— 4 tii, ll p. 4 tii. 29 p.
" wuodelta 1 tti, 50 p 2 iti. 11 p. 2111.20 p.
Kuukaudelta –— 2."’1 p.
Muisl- pasti-
Leltdett kottttori ja painopaikka:
Lintiankatu N:o 2313.
Leltden !vastuunalainen toimittaja:
"nosti Wehanett
——"—"" ,——k——
:ilmoituksia
7; 15 penttiä ensi siivitlla jn 10 petittiii tuuilla
sitvuilla pietteltii ritviltä titastattitotetaatt lehdeti
painopaikassa ja herra A. W. Iahttssottitt kirja-
ttiyytuälässä.
Tttrtut Sttotualaiseeu
Lttteooii,
joka ensi sttksttstii laajennetaan tteljiittiteliä luolakin,
otetaan uusia oppilaita I:ielliy ]1:selle, III:ttelle ja
It’:ttelle litukalle. Sisäiiupääiöttitkitttoja toimitetaan
täittätt Clokuittt iili päintiirä. Oiti-Siooit pyrkimiä,
joiden tutee olla tviihitttäätt !l tituodett tkäisiä, san-
danit ilmoittaa 11llekirjoittaiteelle wastatttaittittuna
päiträttä kello !)–—;10 epp, ja tutee heillä silloitt
olla niukattansa tättdillittett papinkirja sekä todistus
ettttett saannistansa asutuksesta. Siiiiättpiiiiiii-titaa-
titttttkset, jotka otvat stttttttt kuitt waltion lnseoiösa,
owat jttlaistitt setti-anttiinsa leltdisii: !sluta N: o :12,
Saitotnia Turustn N:o 62 ja :litto Uttderriittelser
N:o 108. Turku, Elolttt-st a 188’.
Antti spelattder.
. " ; ) ;
Cueuit asianlaitoulttl.
.llattsakonlttjett syt"tc";litkukausi tilkitit ettsi-
tulewatt Sttttsktitttt 1 p:nä. iitisten oppi-
laidett ilmoitus tapahtuit nykyisen Eloktititt
3() p:ttä k:lo 9""12 epp. ja 4——l’t j.pp.
kottlttlttiotteuksessn Liittt. 9lttrak.tdtttt war-
relltt :11:o 2 teitt. seuraltttotte) ja ott lasten
papintodistus wälttätttätiöntästi attiiettntpn.
Sakkoltt, Eloktitiit 9 p, 18112.
Ak’fel Bertter.
Å. U. jn S. T. 4 kert" (kerran wiik) 9 riip.
Yksitttittett Stwuteitkieli-
tieti naiskoulu Tttrttsfa
niitataan ettfi sttksttttä Suysl’uutt 18 p:nä ensitii-
titäisellit" ttiotalln. thositttaisttlfi kultakiu oppilaalta
ott ttiäärätttt 50 ittarkkan.
Jltttoitttkset kotiluun pttrkiwistii oppilaista teh-
däiitt tohtori A. W. Ialttt-:tsott’itt kirjakaupassa.
in
zolttokiintn.
Gstttideti jalia,
Ofakkaille Tttruu Lääititt Nattnik’-
kvbiiyrvlaitva Ofakevhtiösfä tttak-
setaan ettsittiletvatt Syyskuun 1 p:stä nl-
kaiii allekirjoittatteett kanttoorissa kitusi pro-
setittin tai 18 tttnrkkan osakkeelta jättit-
mällä 1882 tttttodett ettii kotkoliptin.
Iolt. tiiusi. Wiketröttt.
, i .
Jloetlsoes ja (liitittjtjt.
Tawatantoitttitusta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja sin-tipit.
"Telefotii N:o l.
Palowak’uutusybtiö
in" " 7’ ’ "
It !SI in 1441
ottaa ivasta-.tii paloittaktttttttkfia rakennuksista, irtai-
mesta tamarasta ja laitattamat-astosta halituista
maksttsttt allekirjoittaneidett asiatttiesteit katitta.
A. VI" Iahnsson, E. Nylitnd,
tuomiokirkkotorin warrella. Littnattkatu N:o 27.
l’ittttttttttt-lttttttttttttttttttttt
2261-13. ks’1"1-—111;-/t:62/.
Watititereett liinapalttinaa jn peite-
"B nitteita tehtaatt hintoihin
C. A. Strömbergillä;
141"; 4 ; §ttritsstt tiltltlta kitii-
" —; t :5 pentti ii.
Rtö-jr-jl’. l’l llli tiltaltti,
kapteeni T.h W Bet rgman,
lälttee Ltinpekistä .s:mukou, Turun,
!liidenkauputtgiu ja Nauman katitta
Nepofaarelle tuot-statiin Elokuttn
2’1 p., ottaett tituknatt matkailijoita ja ku-
lettistatvarnn.
Tarkettttttan tiedon antawat
Nordfors ja Kumpp.
!11 )k )k
sandanit
kaudeksi
.Höttt-ypttrsi 7IJI-O11I
liilttee toistaiseksi
kaupungista:
arkipaitoina’
k: o 7 ja 11 epp. sekit 53, 5, 7 jn 9 j.pp.
sunnuntai- ja puhti-’paitoina
k:lo 9 ja ll epii. sekit" 3, 5, 7 ja 31 j.pp.
!kauppias Littdberg’iu laiturilta
Nuissaloit saarella:
arkipaitoina
k:lo 8 ja 12 c.pp. sekit 4, 6, 8 ja 10 j,pp.
sunnuntai- ja puheis-tiitoitta
k:lo 10 ja 12 epii. sekä 4, 6, 8 ja 11) jpp.
" Wuorot etinen puolta piji-
"T’Unintss titää sekit tttiittteittett witoro
illalla ulotetaan Oskarntuorelle. !liiatkaa-
tajahiitttat stiinat kutti höttrytvetteellä N:o 2:3;
Kttitttioitettantin matkailijoita, jotka hn-
liiatitat titetteett iltasin ttiletttatt laitureil:
leen, kehoitetaan atitaittntt merkki walolla.
Tarkettiman iiedott antawat
Iiordfors ja Kutttpp.
Otleita tlikasktttt krtttiutttttttondiu
tilastollisesta kertaamisesta
wuodelta 1881 sekä tiiiet-
teitä sett johdosta.
tJattoat.
Warsittaisestn ittetsänhoidostn ei kiltin
kunnassa tttoi olla puhettakaan ja ttietsiit
otttatkiti ylipiiäti jo ttiiii kttltttetitt, että
ainoastansa poltinpuita ja piettetttpiä ra-
kennusaineita niistä sandanit; ktiitettkitt
löttttttt wielä Nottsiaisten ja Ylätieen pi-
täjissii osaksi siiästetttitä ttietsiiä, joiika
tintoksi tttaltiokitt täällä ott rientänyt wii-
meisittä wuosina ostaittantt stturettttioisin
ttietsäpalstoja kriiutittitttietsistöiksi, sitett es-
täiti näidenkitt perinpohjaista häittittämistä.
— Mctsiett niukkuuden tintoksi ei tnyöskään
woi ttiittkäiiitlaistit järjestettyä puuranta
rain kattppna smirna, waati kitkin tito
ktiorttintisa torille Turkuun ja saapi siitä
ltiititntt sen miikaan ktttt tarwe sattttti ole-
tttaati sutirettipi tni tvähetttpi.
Metsiistys paikkakunnalla on peräti ini-
ttiiiitlyöttt ja hittoin harivalla tuiehellä ott
pyssy. Surkenttn seurauksena tästä ott ol-
lutkin, että petoeliiitttet owat kauhistutta-
wnssa tiiäärässä wuosien kiiluessa lisäätt-
tytteet, ttitittn wielä oititettotttattttttait seu-
rauksen ott tämä hitolettottitttts petoeläin-
tett stihteett ttiottaiittt, kiin siidet minne
nikoitta ottint ruinanneet ttiäijyntääu ja
uhrinansa tttietnäiin ihtitislapsia. Seudiitt
haratoilta ja tttetsästykseeit tottumattomilta
pyssytniehiltii et woinut stttirtn toiwon tä-
tttiitt hirtttittäwiin lapsiryöstöit hämmett-
täittiseksi. Kitntin kehoitettiin siis koroit-
tatttnntt entitttdestn pieniä tapporahoja ja
itseatiiittat kieltiittiättä sitostuiwatkin tähän;
ivaltio myöskin riensi atvtiksi määräämällä
yleisistii waroista runsaita palkintoja sit-
sieit ja ilwekfien tappaittisesta, sekä totutit-
tattialla titanit itäosistn harjaantuneita pe-
tojett surmaajia taltvclla 1881, niuka wit-
pattttatiiaait seutua lapsien raatelijoista.
Muttn onttettottiuiis tässä kohden oli, että
ilweksistä oli tttäiirättit satiin tapporaha
kttiit susistakin, ja seurauksena tästä, että
titetsästäjät tappoiwat lukuisan jottkott il-
tveksiä, jotka olitpat huokeimmin stinwtt-
tettatoat, sekä jättiwät sudet ratthantt, jotka
tans kewäätt ttilttta oliwat ytit rohkeita
lapsien ryöstäjiä kiiitt ennettkiti.
Kttti wihdoinkin tviittte syksynä toi-
meen täydellisesti kttttttollitteti henkilö sai
tehtäiviiksettsä 2""3eitäjältä tuotujen stt-
sotamiehen atvtilla, parhaati kttkyttsä titti-
kantt koettaa saada sudet paikkakutinaltn
häwitetyiksi, ja kun näiden myöskin on-
nistiti saada hettkiltii useampia susia, joita
snullit woipi pitää lapsen syöjitiä, ttiitt
saattanee toiwon, ettii rauhallisetnpi nikit
nyt ott fanpimut jn ettei keneitkääti ivati-
lteitttttatt enää tarwitsisi itkeä lastensa
jotttittttistn titetsättt,tetojen kitaan. Mai-
ttittakooti tityöskiu ettii sudenjahtia usealla
taholla ott pidetty ja ittdenwerkkojnkitt
hankittu, tiuitta ettii ttäillä keinoilla ei
mitään ole tvoitti sanda aikaan; tiiuitta-
ttiiett yksityisiett hettkilöttt ott toki outiis-
ttittttt pesiä hakeittalla tappaa useita stt-
dettpettttja sekä loukkailla saada tiiuitta-
tttatt titttsikasaitttisettkitt sttdett.
Jlttioituksieti uttikaan oli
ittes sa tapettu petoelättiiä yhteeseen:
tvttodett kii-
16
stttta, 5;; iltttestä, :12 kettiin sekit 34 pe-
tolittttta, joista maksettiin tappotahnn
5,8832; markkaa 50 pettttiä. Siis kaunis
stitttttta kyllit!
I.Iierikalnstustn woiwat ainoastansa ratt-
ttikkoastikknat :liinarinta äittisioit jn Mas-
ktitt pitäjissä sekä Nttatttalin ttinaseurakutt-
nassa tpiljellä. Tttlokseii arwattiin teh-
tteett 827 tyiittyriä silakoita ja 1,555 lei-
wiskää tiiutta kaloja. Iiirtttiä jn kalai-
fetttpia jokin ei kihlakunnassa ole juuri
ttittteksikäätt.
Kotiteollisuus oit tässä kihlakttttttnssn,
tiiitikttiit ylipään koko loutinisstiotttessakiti,
melkeen mitättöttiiitt arwoitteti. Miehet
tositt titaltttistelewttt kaikellaisia tnrwekalujn
jn tvaittiotväki kehriiä ja kutoo talon tar-
peiksi, ittittta harwoin siihetikäätt riittä-
wästi, tuyytnisestä tuskin tvoi olla pti-
hettakaan.
:viinikauppiaita oli kihlakunnassa 3!).
Ktikitnn näistä ei tvitodett kuluessa tehnyt
koitkttrssin, tutitta ttiittttatttitt, huomauttan-
sa liikkeeitsä ei kntitiattawait, lakkasimat kau-
pattteosta ja jotkut pakeniwat teille tietä;
ttiättömille.
Mittkäättlaisin tittttttoksia hnllinttollisessa
järjestyktessä wuoden kiilitessa ei ollttt ta-
pahtiitttit, eikä tttyöskään walitttksia kuu-
lutttit kruutttittpnlweliain tvirkntoitttistn.
Yleisen siweellisett elätitäit suhteen oit
tehtäwä se muistutus, ettei se kiitittttinkanit
Tttrutt kaupungin läheisyydessä ole ttiitett
sett pitäisi olemaan; warsikiit ott §kiniinit-
ttilatt esikaupunki Manriaii pitäjässä pesä-
paikkaitn sellaisille jotka eiwät katutuoksu
rikoksin ja epäsiweellisyyttä. -Piirin har-
ivalukuisten kruununpaltveliain tvoitttat ei"-
wät riitä järjestykseu kannattamiseksi tääl-
lä, jossit itsen asukkaista hyyfäätvät ja piio-
litstatttnt lainrikkojia, ja sitä paitsi ivoi-
wat pnhntttekijät kruununpnlweliaiti heitit
ahdistat-sitt päästä rajan yli kaupungin
piiolelle sekit siellä saawuttaa turmapaikan
siksi kuin tonitta ott ttiettnyt ohitse. Jär-
jestyksett ja stipeellisett elämät! kohottami-
sen tttuokfi olisi suotawa, että sanottu kylä
tulisi yhdistetyksi Tttriitt kauputtkiiti, sillä
ttykyisellä kattttalla ollesstt ott tämä kylä
ittitä oiwallisin kasivatut-laitos kaikkeen
pahaan siellii knstvntttitlle nuorisolle, sekä
lisää suuressa määrässä wäestöä rangais-
titslnitoksisstt.
Wäkewäitt juomain lutvatott kauppa on
tttiitneisittä wuosina krutinuttpnltveliaitt
ahkerista toitttisttt siitiresti tväheittynyt;
ttititta näiden juomain helppo saalis Tu-
rtitt kaupungista waikuttaa kuitenkin, että
juoppous kaupungin läheisyydessä ott kyl-
litkin yleitten. Tiheillä kaitpungintnatkoilla
päihdytaän yletttttääräisesti ja kotomat-
kalla tttettetellääit tttilIiit tawoin hurjalla
ajamisella sekä wastaantttlijnitt rauhaa sor-
tatitalla. Nkitään suurempia häiriöitä
tässä kohdett ei kuiteukaan ole tapahtunut
ja tttyötinettäwä on että wäestö, kun se
ivanit ei ole päihtttnyt, yleisesti ott hy-
tvättsuopaitteti sekä siiwo käytöksestäätt.
Kotitnaalta.
–— Awottaista kruunutiuittiistviehenwir-
knn Huittistett piirikunnassa otvat hakeneet
Titrtvään ttintisttties Seliastiiiti Hertzberg,
Parknttott nimismies F Salotiitis, etit.
kehrutiltiiotteettpäällysttties G :il Jttselius,
kaupittigiitiviskanli Rautttalla I. Rttgrcn,
senaatin ylitttäär. kirjuri Gahr. Hit"ti ja
ttituistitiehett-ctptilaitteti tlitiitkalnitutttella
Iolttt Selattder; näistä ott kutverttööri t.
k ld’ p. ttitttittättyt Hertzbergiu Hitittistett
ttitttistttielteksi.
– Tttrttu tarkk’auttmjapataljonan tpiies-
töti oli t. k. 17 p. iltnptiolelln katteini W.
Swinhufntttd kutsunut luonnonihanaan Kitn-
rittatilaaksoott Jspoistett kartattoti lähellä,
tttisfä katteini S. on ketäiitttä tttiettätiyt.
Ptttnljottnlla oli soittokuntansa miiassa jn
ttatitti lnottttoti helmassa kaunista iltttaa
jn wieranttiitnrnisett isiitttäusä tarjoomia
tvirtpoittiksin. (3.1.2
Eliitkeino. Stiutnrittsälli Iisakki
Wilhelitti Hetirikssott ott t. k. 19 p. tiutis-
trantiiiu jättätttässä kirjoituksessaan ilmoit-
tattttt halunivansa harjoittaa suutarinani-
tttnttin tiistit kaupnngissa.
Päiillekarlttus. T. k. 18 p. illalla
kaikitsi kauppias .tioskisett rengin Mntti
Sanrisen kitttpputtit, kitti hän oli palttu-
titatknlln soitattton kuulemasta Wnrtijatouo-
reila, snitotttlta wuorelta Iso Hämeettkndul-
le tttietvällä ktijnlla koltite ttitttettiatottta
tttiestä" jolkit löiwät kaksi sittirtn haawaa
Snarisen päähätt, jotta hän täytyi wiedä
sairashuoneesen" (3. T.)
–
—— !liitttiiyksiä y. iit. §koulutoimen yli-
hallitus ott, siitä tehdystä hakemuksesta,
eloktttitt 9 p:nä tänä ivuottiia ntttattut
erott tuirasta saksan kielett opettajnlle Ttt-
riitt lyseossa ttinisteri A. Nylnnder’ille.
Snmttiin päiwänä ott tttaittittu ylihal-
litus atitnttiit tnääräykseit nimitetylle leh-
torille, silosoftinti kandidaatti B. A. Box-
strötu’ille ja opettajatar O. E. Cnrlstedt’-
ille kahtena koetitswuotitta toimittaa, Box-
ströttt lehtorittwirkaa historiassa ja peda-
gogikassa Sortnivnlati settiittarissn ja Cnrl-
stedt opettajattaren mirkaa laitoksen tital-
liikoulussn tyttöjä warten,
Hätieit ylh. Suonten ketiralikittvernöri,
kettraliadjtttntttti kreivi Heideti ontoissa
päiwänä tnäiirättiiyt polisina-stariksi Hel-
tinkiin ötverstitt armeija" "jalkatviiessä Hen-
rik Akertnan iit.
— selityskirja titoletiitnittpttalisesta we-
näläisten ja suomalaisten sekä ruotsalais-
tett ja tiorjalaisteii laiwan-ittittnuskirjain
ttittnitstatnisestn, ilittoittna että koskit Eng-
lattiiiit laitoattttiittauc"—tapn (Moorsotnin jär-
jestelittii) wastaiseksi on ttotidatettatvnna
sekä Wettäjätt Keisarikunttassa ja Suomen
Suurirtihtittattntnnssa että myös Ruotsin
ja Rorjan yhdistetyissä ktittittkaattwalta-
kunnissa, niiit Wenäjätt liittoan, jotka oiitat
yllamainitun tnettettelytatvait inukaan itti-
tatut, pitää pääseinäu yhdistettyjen kutiin-
knnttwaltakutttain sntattiiin, ttiitt myös
Ruotsin ja Norjatt laiwat, joiden niittaus
oit tapahtunut satiinit jiirjesteltttäti tiutkaan
otvat päästettätvät Weitäjätt satatitiiii, tar-
tvitsetnatta merikulkutttaksojett suorittani-ista
wartett ntitettkään tulln uudestaan tuita-
tuiksi; ollen se nettoregisteri-tvetoisitus, jo-
ka ott laiwakirjoissa ilttioitettu, pidettätvä
kotitttaisteti alustett nettoregisteri-tttetoisuut-
ta tvastaaivattn.
Siiihett katsoen, että Suotttctt Suuriruh-
tinanmaassa 4 p:nä lokakuuta iv. 1876
annetussa asetuksessa laiwain mittauksesta
olewat tnäärätjkset eiwät ole aiwan yhtä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
