Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
illis.
’kietoja ’kin-1111 11111111111 istu "th !tiitisi- 8110111681331.
’111811111111
811811111111 12 1111111.
"—
Tilatiö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssoiiin kir-
"jamyymälä Hj. Rydmaniu ja kumpp. lamppupuoti
.Linnaukatit 1 sekä herraiti C. A. Röniiberg’in, H.
”A. Luudelin’iu, J. A. Krieger’iit "ja J. L. Törn-
roth’in kauppapuodit.
Tilanöliinta:
Tiit-iiii iia-ti- skit-iosa noti-
T I 1 !1 ; l a konttori-la konttoreissa.
Koko wuodelta 3 111. —— 4 ni. 11 p. 4 in. 29 p.
1,4 wuodelta 1 m. 50 p. 2 111. 11 p. 2 ni. 20 p.
Kuukaudelta — 2.5 p.
Lelidea konttori ja painoi-aikka:
Linnaukatu N:o 23 B.
Lehden !vastuunalainen totiuittaja:
Kosti Wehauen.
Jliiioitnksia
ii 15 penniä ensi siwulla ja 10 penniä muilla
siwuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa sa herra A. W Jahnssoniii kirja-
iiiijymälässä
"iirini wanhojen titrivatto-
main naisten elatus" ja
apurahalaitoksen osallisia, joi-
"den laitoksen sääntöjen 7 § mitkaait
tulee saada elatusta wuodesta 1883
alkaen, käsketään kiireimmiten laitok-
seii kassanhoitajalle hra F. Rettig’ille
jättämäätt papinkirja, osoittaen ikänsä
ja maineensa sekä että he miimeisinä
kymmenenki wuotena owat asuneet Tu-
russa ja owat naimattomat tahi les-
ket. anku, Syyskttun 7 p. 1882.
Johtokumian puolesta:
Ferd. Jnsalitts;
Käsiteollisuus-yhdistyksen Turus-
sa jäseiiet kokoontukoot raastupaan
tänään k:lo 5 j.pp.
Puheenjohtaja.
cftistaiua ja keskitviiktotia tämän kiuin
"3" 12 ja l; o:iiä wiettää Rouwaswäen
Pipliaseiira wnosijuhlausa jumalanpalwe-
luksella tuomiokirkossa, jolloiii saarnan iii
tää tiistaina t. i. 12 p. suomeit kielellä
kello 9 ja ruotsiksi kello ll epii. pastori
Johaimes (sennit tlitjtniittylästii, sekä kes-
kiwiikkotia t. k. 1;; p. suomeksi kello 8 e.lm
pastori Waldemar Bergroth B.Iehinaalta
ja ruotsiisi kello 10 e.pp. prowasti E. M.
Rosenaren Eiirasta. Kolehdit tulee nais-
wäcn Pipliasenraan.
Toimikunta.
Wurun waltuna-miesten kanslia,
"5" "iltispankatu N:o 14, pidetään waki-
naiseit sihteerit! ivirkawaiuiuden aikana ivas-
taiseksi awoinna joka arkipäiivä kello 9 —–10
e.pp. Turku, Syyskuun 4 p:tiä 1882.
"l-I: ottioia:
Albert Stigzeliiis.
Yksituinen Suomenkieli-
neu naiskoulu Tiiriissa
arvataan maanantaitta Shhskunn 18 p:nä, jolloin
sisäänpääsötutkinto alkaa k:lo 9 epp. koulun huo-
ueuksessa konsuli Säwe-waimijan talossa kirkkopuis-
ton warrella.
taiotit itseiisii papinkirjalla sekit todistttksella etinen
nauttimasta opetuksestansa,
Likempiä tietojii saadaan A. W. Jahnsson’in kir-
jakanpassa.
Gsntntdcnt jatta
Osakkaille Turnu Läänin Nannik-
kohöyrylaiitia Osakeyhtiössä iitak-
setaan ensitulewan Syaskuun 1 p:stä al-
kain allekirjoittaneeii kanttoorissa kitusi pro-
seitttia tai 18 ntarkkaa osakkeeltii jättä-
inällä 1882 wuoden ensi korkolipun"
Joh. Gust. tisiketröm.
JIIorilsors ja .tii-tupp.
Tawaraiitoituitusta tekee pikai-
sesti ja hatpahintaisesti
"Iiordfors ja siittiipp;
Telefoiii "11:o l.
Palowaknntnsvbtiö
" " "" . " ; ."
.3" .1" I I IJI
ottaa wastaan palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tawarasta ii kannpawarastosta [talituista
tuoksusta allekirjoittaueideu asiamiesten kautta.
A. W. Jahuason, E. Nylund,
tuomiokirkkotrrin marttala. Liuuaukatu :11:11 27.
oist-jt mimi !stil-"11,
kapteeni Tlt W kiieuuuan,
lähtee Lyypekiotä .smuikonit-nielle,
Turkuun, llut-eenkaupnukiin, Nau-
malle ja Neposaareeii tuorstaina
.tienluun pyrkiwät oppilaat ivarus-
Syyskuun 14 p:nä, ottaen mukanaan mat-
kaajoita ja lastia.
Tarkemman tiedoti antawat
Nordfors ja Kumpp.
""siiäiaettu matia
"kööurijlaiwa lle-I,
kapteni H Eriksson,
lähtee
Spysknnlla:
Tuorstaiua Syysk. 14 k:lo 4
aaut. Tur.usta Lauttasalmen
katitta Maarianhaminaan.
Suiinuntaiua Syysk; 17 ii. k:lo 4
aam. Lauttasalmesta ankuun
(markkinoitten 1onoksi);
Keskiwiikkona Syhsk. 20 p. k:lo 4
aaut. Turiista Lanttasalniett
kautta Maariaithaminaan.
Perjantaitta Syysk. 22 p. k:lo 4
aamulla Ollaarianhaminasta
Lanttasaluien katitta Turkuuu.
Maiumntaina Syhsk. 25 p; k:lo 4
j.pp. Turiista Lauttasalnieii
kautta §liinarianhaminaan
(markkinoitten wuoksi).
"Perjantaiua Snysk, 29 p. k:lo 4
aamulla Maariauhamiuasta
Lauttasalmeu kautta Turkuun.
Sniinuntaina Lokak. 1 p; k:lo 4
aaut. Turusta Lauttasalinen
katitta !liinariauhamiuaain
Liketninin iluioittawat
Rordfors ja Knmpp.
Ylimaaräisiä matkoja.
Turun syysmarkkinoitten wuoksi lähte-
wät:
Hoyrtilaiwa Amo
sunnuntaina Syysktmit 17 p:nä k:lo 6
epp. Salosta tkirjakkalan ja Karunan
katitta Tttrkunn ja palaa samana päiwänä
Turusta sitoraa pääiä takaisin Saloon"
" " ; . "
.yonrylatwa esako
suniiiiiitaiim Syyskuun 17 päiwänä k:lo
4 j.pp. Turusta Loftsdaliin Parasiissa; sekä
iitaanantaina Snysk. 18 p:iiä k:lo 5 aaut;
Loftsdal’ista Sktälibölen, Malnmäs’iii ja
titttideii pysäyspaikkain kautta Turkuuii.
Likemmiii iliitoittaa
:soh Gust.
.kilautetut unitiiaivuorot.
Syysmarkkiiiain tähden lähtee
Höyrnlaiwa Nystad
Lauautaiua Synskuuni "? p. k:ko 8 epp, Turustu
"suikkalaan Daaliutehtaan, Westliix’iii ja
Finulus’u katitta.
Siuintiiitaiua Syyskuun 17 p. k:lo " e.pp. Hakka-
lasta Finuhyn, Sjölaij’iu, Förlus’u, West-
lax’iii, (siriiggnäs’in, Daaliutehtaan, Skiu-
iiarwik’in ja Atun kautta Turkium.
Maanatitaiua Syu-:tkuun 18 p. k:lo 8 epp. Turusta
Skinuarwit’iini; samana päinutnä k:lo 1
j.pp. paluuttiatka Tttrkuuit.
Tiistaiita Syyskuim 121 p. oit toetie anussa.
Keskiwiikkona Syyskutut 21) p. k:lo 8 e.pp. Turusta
Hakkalaan, poiketen sanioihiit paikkoihin
kuin sunnuntaina,
Tttorstiiitia Si,iyskmtn 21 p. k:lo tje.pp.ö;;akkalast11
Turkuun"
Perjantaina Snyskuun 22 p. k:lo 10 e.pp. Turusta
Daliutehtaalle.
Lattantaina Syyskuun 2:1 p. k:lo 8 e"pp. Daaliii-
tehtaalta Turkuuu
—
Tanimimetsiiin suojelus
Lehtemiue edellisessä numerossa löytyi
tieto, että eräs mies wiidentoista wanhan
Wikeström
tammen kaatamisesta oli sekä kihlakttnnan
oikeudessa että howioikendessa tuomittu we-
tämääti sakkoa 900 markkaa. Täiiiä hak-
ktttt tapahtui tosianti erään pappilan maal-
la, iuiitta laki on kuiteiikiti sama, waikka
se olisi tapahtunutkin yksityisen omistamal-
la ioerotilalla. SilIä samassa, kuin pertis-
tuslaisfamiiie iiiyönnetään werotilan oittis-
tajalle täysi oikeus hywäkseen käyttää kaik-
kea mitä hänen maansa hänelle tuottaa,
pidätetääii kruunulle kaikki kasivaivat tam;
niet ja mnutauiat utuut kalliimmat puun-
lajit. Tämäu poikkeusoikeuden suojeluk-
seksi on iiiäärätty 15 ruplan sakko jokai-,
sesia kaadetusta tahi itiahinkoitetusta tän-
kaltaisesta pitusta. Motten mielestä on
marinaankin tällaineii lakimääräys knitt-
inallinen, sillä se loitkkaa yleistä käsitystä
tilanomistajan omistusoikeudesta, koska täs-
tä lakimääräyksestä tietämätön woi joutua
oman tawaransa warkaaksi tahi ainakin sen
käyttämisestä sakonalaiseksi"
Lakimääräyksen tarkoitus on kutterikin
selwä: seit kautta on koitettu saada ituiain-
me harwat tammimetsät "fäilymään perika-
dosta Eikä sitinkaaii woi kieltää tarkoi;
tuksen oleivaii hyiväti, joko sitten !paikattii-
wana syytiä ott ollut tatitniiutetsäiii kau-
neus tahi niiden iverrattatvasti suurempi
hyöty, tahi kumpainenkin seikka; inuttasuit-
resti epäillä täytyy, onko tosiaankin ivoi-
massa olewan lakiutääräyksen kautta mai-
nittit tarkoitit; täydelleeii saawutettu. En-
siksikitt eutute lnttle, ettii yleiset päällekaii-
tajat owat tarkkuudella walwoneet lain
noudattamista tässä kohden; seit päätänt-
me siitä, että tietääksemme kansa ylipään-
sä ei tunnekkaan tällaista iitääräystä eikä
sitä siis myöskään noudata Jos nyt taiti-
tiiititetsät sittetikiii owat säilyneet iiiiii hy-
win, ett’ei niiden häwiäniisestä ainakaan
julkisesti mitään !valituksia ole kutiluiiut,
niin on tämä lakimäärät,ts epäilemättä
ivaiihentuiittt sekä piammiten poistettawa,
ettei sen käyttäminen waan poikkeustiloissa
matkaansaattaisi aitioasiaan turhanpäiwäi-
fiä rettelöitä.
Mutta jos lakimääräystä tarkasti nou-
datettaisikitt ja tanuniinetsäuune saisiwat
koskematta kaswaa, ei siitä kuitenkaait sett
raisi itiin sttttrta lillötttä kuin tarkoitetaan.
Ensiksikiii itse puut, liian wanhoiksi tultu-
aan, rupeewat kuihtumaan ja lahooivat
wiimein tnottainatta mitään hyötyä; mutta
sitteii pitäisi wielä, jos tahdotaan taitutti-
metsiä ylläpitää, myöskin tarkasti suojella
nttoria tainila, joita toki etenkiit laittunella
olemat eläimet sutitessa määrässä häwit-
täivät.
"Puhecnia olewa lakiiniääräys on sentäh-
den niielestäuune nninhentunut, koskit sen
noudattaminen iluiait titntmvaa haittaa
iiäyttää wähitellen jääueett unohduksiin,
ja iityöskiu ott se, niinkuin yllä koitimme
uäyttää, waillinainen tarkoitukseensa. Wail
liiiaisuus ivaisi tosiit tulla korjatuksi, jos
krttuiitt metsähallituksen katitta wielä tar-
keuuuilla säännöillä koittaisi suojella taitt-
mimetiiä ja etenkin niiden jälleeiikaswua,
mtttta kernaanunin soisiuuiie, että tiiuiäkin
poikkeus auiaiiluiltian täydellisestä omistus;
oikeudesta jo lakkautettaisiin. Ltiuleuune
warmaan, ett’ei tätä kallisarmoista ja kau-
nista puunlajia turhiiipäiu haaskattaisi,
waati käytettäisiiii hyödyksi ja hauskuudeksi.
Ainakiu Suometi etelänpuolisilla rannikko-
mailla, joilla juurimetsiä kaswaa, on ylei-
nen utetsäinptutte opettanut uietsäiii omis-
tajia niitä säästäwäisesti käyttämääii.
Mntta ainakin pitäisi nyt pitheeiia ole-
wasta lakiiuääräyksestä poistettaman eräs
wanhaiiaikaiiteii poikketts, joka iiykyisissä
oloissa ei ole laisinkaan paikallansa. Myön-
netään, näet, laissa säteritilain aatelisille
amistajille rajaton oikeus omilla säteriti-
loillaan käyttää taminiitietsää. Nykyaika"
ei käsitä tuollaisten etuoikeuksieii hyotya ja
woi täinä myös ilman haittaa jäädä pois,
sillä luonnotontahan on, että sellaisella,
jonka kohtalo ott antanut syntyä aatelis-
werisistä wanhemmista, on parempi oikeus
omistamaansa ntaatilaan, kuin sellaisella,
joiika suonissa ei wirtaile aatelisiver a.
Luullaksemme taittoi kruunu suojella tam-
inittietsiä suttreksi osaksi myöskin sentähden,
että tätä ivakamaa puulajia entisiin aikoi-
hin käytettiiii paljon sotalaiwaiu rakennuk-
seen. Nyt ei kuitenkaan tähäiikääti tar-
wita tätä puulajia käyttää; kitu rattta ja
teräs on tullut yleiseksi sotalaiwarakeiinuc’-
aineeksi.
Maalaiskansati asunnosta,
(Jatko n:roon 72).
Tehokas keitto siihen olisi epäilemättä
hyivien piirustusten hankkiminen kaikeitlai-
siin maalaisrakennuksiin, sekä asuin- että
ulkohuoneisin, ja iiaitteii keskinäiseeit ase-
ittaan ja järjestykseeti, niin suurempia kuin
pienentpiä taloja sekä myöskin torppia war-
ten. Näitä piirustuksia tttlisi wälttämät-
tömästi seurata täydelliset luettelot kaikista
rakennuksin! ja niitten sisustamiseen tar-
ivittawtsta aineista sekä iiäitten tawallisista
hinnoista eli ii. k. kiistatiuusehdotukset.
Piirttstuksia ja kustanuusehdotuksia tehtäis-
sä olisi enneii kaikkia pidettäwä silmällä,
että niitteit mukaan rakentaminen yleeiisä
tulisi itiin huokeaksi kitin mahdollista, sillä
niihinkääit suurempiin kustannuksiin yhtei-
iien kansa tämmöisissä asioiss11 ei suinkaan
uteite, ei ainakaan wielä meidän aikoinam-
me. Samanlajisia rakennuksia ivarteii olisi
kuitenki useampia eri piirustuksia tehtäwä;
torppia ivarteti esiin. seutmoinen, jossii on
ioaait yksi tupa ja porsttia, semmoinen,
jossa on tupa ja kamari sekä porstua, sem-
utoinen, jossa on tupa, kamari, porstua
ja aitta j. n. e", jotta jokaisella olisi tilai-
suutta walita ioarojensa ja halunsa inu-
kaan. Nämät piirustukset ja kustannus-
ehdotukset –— joihin wielä sopisi liittää
kaikenlaisia käytöllisiä neuwoja itse raken-
taniiseti suhteen —— olisiwat sitte, jos itiis-
tä muuten jotain hyätuä toiwotaaii, tuhan-
sissa kappaleisfa lewitettäwät ympäri koko
tiuriita, yhteiselle kansalle ilmaiseksi jaetta-
waksii, sillä sitä ei ole luulemistakaan, että
kukaan "erämaait ttkko" moisesta piirits-
tuksesta tahtoisi mitään maksaa tahi että
hän seit saaittistti warten wiitsiii litoin kau-
as liikkeelle lähteä
Waan onko sitte tarkoitus, että kaikki
nykyiset rakennukset: pitäisi pttrkaa ja uusia
niitten sijaan rakentaa? kysynee jakit. Ei-
pä suinkaait, yhtä wähän kuin kitkaan sii-
heti rupeisikaan. Mntta rakennetaanhan
joka wuosi Suontessa paljon uusia httoitei-
ta, ja pian ilutestywä uusi asetus maan
palstoittamisesta ja tilusten lohkomisesta
syiitiyttäitee koko joukon itusta pieneinpiä
maatiloja, uutistaloja ja torppia, joita ra-
kennettaissa puheenalaisia piirustuksia so-
pii käyttää. "Selwää lienee myöskin, että
iiiitteti johdolla ituinhojakin rakennuksia ivoi-
daan korjan! ja mnkaunimmiksi iituttttaa.
Mutta kuka ottaa noita piirustuksia ja
kustantittseltdotttksiii, joitten uuilinistaminen
tietysti kysyy paljoti rahaa, toimittaaksensa?
Hra Y. K. on ehdottanut, niinkuin jo oit
mainittu, että kansanwalistusseura siiljeii
ryhtyisi ja sillä tawoiii, ettii se einiksi luirik-
kisi kaikista niaauitue osista tarkkoja ja luo-
tettatvia tietoj1i nykyisistä oloista rakennus-
taivaii, siisteyden ja kotieläinän suhteen,
joka ainakin osaksi julkaistaisiin ja joitten
johdosta wasta woitaisiiu aittaa neuwoja
tiirtieellisiiiii parannuksiin. Tämä ott epäile-
ntättä hyivä ehdotus, mtttta kansaunialistus-
seuraxei nyt ole sitä onkeensa ottanut. Kenties
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
