Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kutin, samallainen opisto Ou-
lutin ja neliluokkainen lyseo
Poriin, kaikki suottti opetus-
kielettä, sekä että kaikkien näi-
den lysseoiden tulee alkaa tvai-
kutuksensa 1 päiwänä syyskuu-
ta 1883.
Sitäpaitsi on H. K. Majesteettinsa tnää-
rätinyt, että kaksilttokkainen reaalikoulu Ttt-
russa lopetetaan 1 p:nä syyskuuta sekä
neliluokkainen reaalikoulu Oulussa wähi-
tellen luokka kerrassaati, alkaen aliitttitasta,
1:stä piiitvästä syyskituta 1883.
(Mlil.)
– Wirkawapautta on ktiwerttöörinwi-
rasto tässä läättissä kahdett kutikauden ajak-
si, luettuna t. k. 21 p:stä tnyötitättyt Katt-
kaanpääti pitäjän kruitnttnnittiistniehelle C.
I. Lösblottt’ille ja tttääräiitiyt lakitie-
teen-oppilaan K. F. Rattg ell’in hoita-
maan Löfblont’in wirkaa mainittuna aikana.
— Suomett sotaiväki, Koroitettu:
syyskuun 11 p., pataljonat! lääkäri 2:ssa,
Ttirtin, sttottial. tarkk’amptijapataljoitassa,
lääketieteen ja kirurgian tohtori Bonsdorff
kollegiassessoriksi.
–— Pääsöttttkitito suomalaiseen naiskou-
luun tiidetäätt ensi tnaanantaitia t. k. 18
p. kello 9 e p.p. kottsitli Säme-waittajan
talossa kirkkotorin tttarrella.
Weden pimuille ttonssttt ruumis.
Wiime keskimiikkona iltapäimällä löydettiin
Attrajoesta kirkkosillan lähellä ruumis. Nuu-
mista, joka jo katiman näkyi olleen toedes-
sä, ei tunnettu"
– .siährylaiwau wesille ajo. Wiitne
t’e:kimiikkona kello 4 j. p.p lykättiitt Tti-
ruti laiwaweistättiöstä wesille 150 jalkaa
pitkä ja 28 jalkaa leweä ratitahöyrylaima.
Höyrylaiwan ott tilannut eräs yhtiö Ba-
kiisstt ja tulee sitä käytettämäksi pääasialli-
sesti nastait kuljettamiseksi Kaspian itte-
—
rellä.
—
—— Hippak" sanoitti-i. (Kuopion). Haet-
tamina: hakijaitt puutteessa, kappalaisen
wirat Kolarissa, Ratttamaaralla, Rewolah-
della ja Ttirtolassa 90 p:än ktiltiessa,
wiime elokuitu 31 päiwä ensituinäinen,
sekä pitäjän apulaiseti wirka Rääkkylässä
ja kappalaisen mirat Merijärwellä ja Sa-
lon kappelissa ttiittikään 90 päiwän ku-
luessa, 7 päiwä tätä syyskuuta ensitii-
mäitten. Nimitetty: Hätien Keisaril-
linen Majestetinsä oit 9 päiwänä wiime
eloktittta arittossa ttiitiittänyt kappa aisett
sijaisen "Piippolassa Fr. Mentiander’in
kirkkoherraksi Puolangon kirkkoherrakun-
taatt. – Määrätyt: w. t. kirkkoherra
Puolaagolla K: F. Melartin kappalaisett
sijaiseksi ja w. t" kirkkoherraksi Piippolaatt.
Papisto Kalajoen kirkkoherrakitiitiassa
toistaiseksi hoitattiaan myöskin kappalaiseti
wirkaa Rautiolla.
—– Kotilut, Porwoon lyseoon otettiin
1:lle luokalle 28, 2:selle 2 ja 3:lle 1 tai
yhteensä 31 utitta oppilasta. Koko oppi-
lasltiktt lyseossa on nyt 168. (B. B.2
Oppilastnäärä Joenstiun kotiluissa ott
nyt lukuwuoden altissci seuraawa, lyseossa
itotisee oppilasttiäärä 120:een, joista 24,
nitnittäin 23 ensitnmäisellä ja 1 toisella
luokalla, uusia oppilaita; yksityisessä tyttö-
koulussa ott oppilaisten;;luku 53 ja näistä
14 ensitninäisellä, 23"""7toisella ja 16" kol-
inattnella luokalla, "soista "
nimittäin 9 ettsitttinäisellä, 3 toisella,ja 1
kolmanttella luokalla. .
Sortawalan realikotiluuti otettiin tänä
syksynsi 6 utitta oppilasta; yhteensä "on
koulussa 26 oppilasta.
Fabritius’en tyttökoultint ettsimmäiselle
(suotttalaiselle) luokalle wastaan-otettiin 9
oppilasta, toiselle 4; koko oppilasluku on
60.
Mallikoulun poika-osastoon tiili 38 ja
tyttö-osastoon 17 oppilasta.
Käkisalntett realikotiltttttt otettiitt tänä
syksynä tiusta oppilaita kokonaista kotitie.
Koskit toisella luokalla on ennestäätt kaksi
oppilasta, niitt on poikia yhteensä koulus-
sa wiisi hetikeä" Opettajia ott kuusi.
—— Kuopioti juhlasta toissapäiwänä on
Mbl:lle tullut seuraawa sälikösanoitia.
Jhatta iltna edistää Ktiopioii kaupuugin
100—wiiotias—nttiistoti wiettoa. Kauptinki
ott juhlaptiwussaan, titidet keskentekoiset-
kin rakennukset owat riisuneet työpttkiinsa
ja tiäyttelemät komeata ulkomuotoaan.
Kadtit wilisewät täynnä tväkeä katikaa ja
läheltä.
Iuhlapäiwäti alkti ilmoitettiin k:lo 6
aatntisilla 51 lattkatiksella. Jtthlaktilkti
läksii k:lo 4 iltapäiioällä Niiralatt tullipor-
tilta, kulki Wiiori-, Knttittgattaren-, Kirk-
ko" ja Kaiwokatuja pitkin Wäinölänttie-
ntett juhlakentälle tilaisuutta warten pys-
tytetystäskunniaportista. Jtihlaptiheen piti
siellä ttiotttiokapitiilitt assess. toht. J. W.
Calamniiis ja maist. Br. Grattit puhui
isättttiaalle. Osaitotto odottamattoman sitti-
ri. Tättä iltana ott juhlanäytäntö teate-
rissa, jolloin neiti Kaarola Awellan lati-
sttu juhlarunon ja esitetiiän 3 näytöstä
B. Topelitiksen "Regiina v. Etnttteritz’istä"”.
Kaupungin historia ott ilmestynyt pai-
itosta.
—— Kitllatikaiwo Jwalojoella ott taas
paraillaan kirjoitetaatt P. S:lle. Ihttiisiä
ott yhtä paljo, miltei enempi ktiitt wiime
kesänä, aittaki siellä ott likeitttttäs 30 eri
työpaikkaa, eli kaitpattajaa. Usiat saawat
kttltaa tvälttäwästi, niin että se kannattaa
katinaa, wain periit rikasta se ei tee ke-
nestäkään, sillä kttlta on jäänyt maahait
melkeitt niin yhtä tasaisesti, ettei tuihitt-
käätt ole oikeeti enettitnältä tarttunut elikä
keräynyt suurempaa kasapaikkaa. Tuskin
käypi toteett se kuin ensi aikoina oli joktt
kullan-kaiwajista uneksinut, että jonktiti
pitäis Jmalosta löytää kultakappaleen,
joka olis niin iso kuin pienoinen poron-
paisti Missähäti se ttiahtanee olla, saa-
nee odotella, kttitt Jwaloti kultakaiwopaii-
koilta jo alkaa olla paraat kaiwettuna
eikä wielä ole sitä isoa töttkkiä kuulunut,
Kullatt kaiwajat owat muuten keskenääti
rumenneet hommaamaan yhtiötä hakeakseen
tttutialta kultamaita, edetttpää tunturijokien
marsilta; warsinki ott haastettti Saari-jel-
jäti tuntttri—ojista likellä wenäjän rajaa.
Hywähän se olis, jos muualtaki löytyisi
13 ott uusia,-
setntnoisia paikkoja, joihin kannattaisteh-
taita perustaa, sillä ei enää Lavissa kul-
lankaima; kaitan kestäkäätt; ja" ehkäpä sitä
saattaa löytyä" enetntnältäki "kuin ruwetaan
tarkemmin" tutkintaan, waikka tähän asti
on ollut .kaikkein htioinio käännettynä ai-
noastaan Jwalojoen seuduille.
— Aiiiei-ikttstii palanneita. Kutt häyry-
laiwa „Aawasaksa" wiimeksi lähti Ttikhol-
titasta, toi se ttitiassaatt 15 Amerikasta
palanutitta stiotttalaista, 12 ttiiestä ja 3
tiaista. Nättiä oliwat kotoisiti Waasan
läänistä ja walittiwat siirtolaisten koh-
taloa. Työ ktitiltiti olemati waikeaa ja
palkat huonot. Jlon-kyyneleitä oli tnotti
heistä wuodattanut kttti näki kotitnaati
rantoja. Wiittte talmea oliwat moittineet
crittäiii kurtaksi. Satnalla laiwalla, jolla
nämä tuliwat Tukholmaan, oli koko jotikko
ruotsalaisia myös palannut. — Ktiti "Aa-
masitta" wiimeksi lähti Oultista, seurasi
sitä monioita" kytntitettiä Atiterikaan-tnat-
kustaita, joista ttiotti olisi palattntit jo
Tukholttiasta, jos tpaatt olisiwat kehdan-
neet ja rahoja olisi ollut. Mutta ktin ei
ollut tiiuitta kuin sukulaisten Ainerikasta
lähettämät matkapiletit ja joku markka
taskussa, täytyi heidän jatkaa surullista
titatkaattsa. Niin kertoo O. L.
–— Wettäliiiset papit Suoutessit. H.
ylh. kenraliktimernöri, Sortantalassa käy-
dessääti, keskusteli asiatttutitewaitt kaussa
siitä, ttiillä tawoin parhaiten saataisiin
Suotttenmaan kreikkalaisiin seurakuntiin
stioiiiettkieltä täydellisesti osaamia pappeja,
kertoo Laat.
— Tawaion rikos. Iokti aika sitten
tiittkeusi eriis rosmojoukkio kreitpi X:tt tal-
!iin hänen Puolan rajalla olemalla tiliil-
laatt. Ajtiri, joka titakasi tallissa, kiitili
rapinaa ja hitoittasi, että rosmot koettiwai
ttitirtaa reikää muuriin" Kiireesti otti
hän köydeit, patti sen silmukalle, ja kuti
eräs rosmoista pisti kätensä reikäätt, heit-
ti hän silmukan siihett ja sitoi köydett ki:
reälle itaulaan. Paketteittinen oli mah-
dotott. Roswot tarjosimat stiuria raha-
summia luttaiksi tomeristaan, waan ajuri
ei" niistit huoliitut. Peläten tulewansa
ilmi towerinsa kautta, päättiwät rosmot
tehdä hänet maarattomaksi. Ajuri ktiiili
rtikoitksia, walitusta ja lopuksi hirmcätä
parkumista, jonka jälkeen tuli äänettö-
myys. Kutt talli aatnulla aivottiin, itiin
huomattiin rei’ässä olemassa kädessä rip-
riiwan rttutitis, josstt ei olltit päätä.
Waatteetkitt oliwat riisuttit ja pää mietty
pois. (U. S.)
—— Kewyt solapuku. I)tiil)t UenS-’in
kirjeenmaihtaja kertoo että Chalusin tap-
pelussa Egyptissä ei’" ettglantilaisilla ollut
tvenettä, jolla olisiwat woineet päästä tvi-
hollisettsii kitnpputitt. Silloin ttietti skot-
tilainen luutnantti Lattg tiitttalla jiiottta-
wesikatiawan yli noutamaan wettettä toi;
selta ratinalta htiolitttatta epyptiläistett
ampumisesta" Ltiottnollisesti täytyi liä-
tten riisiia kaikki waatteettsa päästäkseett
edelleen kattaman tiheässä kaislistossa" Ei-
kä hällellä ollut palattuaankaan kiirettä
pukeutumaan, ja ttiskitt oli hätt saatttit
joukkonsa kinunnein yli kun jio hyökkäsi
siivusta wihollisteit kimppuun; Egypti-
läiset lienemät wähäti hättttnästyneet kun
iiäkiwät miehen alastomana rytttääwän
päällensä alaston itiiekka kädessä. Paitsi
kenkiä ja koleitawyötä oli Lang yhtä alas-
tomana kutt esi-isänsä Llatauii eniten wan-
haan.
—— Muita uittisia suomesta.
liit. Kotittorikirjttri Porin tullikamarissa
K. N; Ligitell ott t. k. 8 p. kuollut 35
wuoden ikäisenä" — Mikkeliti poriva-
ristott edustajan kustannuksiksi
wiime tvaltiopäimillä tulee maksunmelwol-
lisilta kanttettawaksi yhteensä 2,584 tnark-
kaa, joka kultakiti weroäyriltä tekee 1 iti.
90 p.
Kuob
———W!
Maafeudiiilta,
–— Kirkoitkokoul’sessa tämän kiinti 10
p. päätettiin Loitttaalla, ettii kirkott tirtit
puhdistetaan ja laitetaan ajatt mukaiseni-
paatt kittttooit Korjatisiyön tulee herra
tirkuitt rakentaja A. B. Thule tekettiään
ettsittilematia suwena.
–— Ktiolleeti sudi-ii tapasimat muutamat
ttietsästäjät Noitsiaisten pitäjään kuulumas-
sa utetsässä wiime wiikolla.
– Jtseitturhti. Itselliswititno Ema Wii-
hcltttitttytär, Moioisten yksinäisestä talosta
Meritnaskun kappelissa, oit hirttänyt itsen-
sä t. k. 3 p:nä. Ewa Wilheltniti tr. asui
ijäreitki Kaapo Johattssottitt ja hänen
waittiottsa luotta Tiiorlati torpassa, kutilu-
ma Finnilän talooti ttiaitiittita kappelia"
Jtseintirha tapahitti torppaan kuulumassa
ladossa, sillaikaa kiiti Iohattsson intuitioi-
tteeit oli kirkossa. Syytä tähätt kanialaan
tekoon ei tiedetä. (17l. P.l
— Taloitkaitppa, Kattpp. W, A. Reints’
wainajan perilliset owat 45,000 itiarkasta
hamina-katteini M. A. Eklund’ille Turus-
sa; myyneet Woiwalan 1 ttiantt. perintö-
rustholliit Ntitnitieti pitäjässä ytittä sett al-
le kuuliiman Klättisäti ½ ttiatttt. talon
Liedoit pitäjässä. Kauppaa seurasi muoden
milja ja koko irtaimisto. "Tttloti toastaatt-
otto tapahtttti syksyllä.
—— Pätkä iiiatkamtiisteltnia. Tiiltttani
syyskuun 4 p. Karinaisten kappelin katt-
sakoultille huomasin siellä liikkuman tväkeä
tawallista ettettitttäti. Syytä siiheti tie-
dtistcltuatti saitt kutilla että ihmiset oliwat
kokoontuneet kansakouluansa pyltään tvai-
kutukseettsa ttiihkituääu, joiika tähden mi-
ttäkiii poikkesin sinne sisälle. Täällä ai-
wan uudessa ja sisiistitksettsaptiolesta ajan-
mukaisesti maltitistetiissa htiotietiksessa piti pi-
täjän prowasti A. töilden mihkiye-puheen,
jossit mieltä liikuttamilla sattoilla toi
esille tnuiiti tittiassa tie asiat, ttiitkä pää-
asiallisesti owat olleet maikkuititttitta koti-
ltin toimeen paitetttiseeti. Tämä ott ollut
isätttitaassatunte lierääwä halii tiedott ja
taidott perääit. Piiritarkastaja, kirkkoherra
G. J. Ahlttiatt ttousi sett jälkeen puhela-
malle, esitteli potttemitssa puheessa hengelli-
sen watirastumiseti maatiuittkset etitisiittä
ja ttykyisinä aikoitta. Wielä teki ope.ttaja
Heleniiis julkisen sitoumuksen ollaksensa
2:
Malilttibeoin manuu-teota.
(.1-tiili.)
lFuilclci oli" menetetty, lcaililci oli uinuteelc"
Ii temmottu poit; häneltä! lli’in ei ollnt
naurut-tiinut eitti, "jotei ltäu oli toironut "ju
joeta liitit oli uttelceint-tt tuonet oclotitlceen
ritoclet, eit-xi, "joltei uinu oli elältztttänFt ltä-
ttett roltlceuttttnstti "sii !oinin-inen taistelujen-ci;
IIitlcäit elätniin tue-leisi. nii-lisi liootnchi niiliin
muutamiin minuutiin; joitta. leirisiin rultti-
ttaallitteit päälliltlti; oli tuelleein epätoiison
saaliitta. Kailclti oli menetetty, lctiilclci liti-
äotettit "iliuiSelceil Uuoritttileit "ju onnellisutt-
(lott pilcari, joniin itiin nälti !netat-mea ojen-
netnlcni, liitti 23!"3, liitteii ltätt luuli suojetti
territöeituna, saapui leiriin, temmattiiit ltä-
Iteliii pois ltiinen Siiltett i’almietuitmetttt "sii
lteitettiitt ltiinett "jullcojensu juureett, "joen-
joltttittett pleura ruoti lcuiriitt "jt-i. liittosi polt-
teitaan suittet-iit.
Kultilelssuslcoltnuttn lulut.
Ilölcott simma"
I-uomtne nyt silmiiylteen ebreuleiieten zo-
tilaitten leit-iin lietttiillii Betlteuritti ecluStiilln.
Betlteur:i oli tultiin linnoitus "ju oli tätä n)"-
lipit 3)"Friul:ti3en rut-tiuntien ltullueSei "ju !ett
liiltelle oli toinen "istunainen etttejoulclco itset-
tuttut leiriin. kienellii ltumntulla liitellii
juotui-"tieten leit-in lies-liuettiin SeiSoo "nuitti
juuttilainen, puettuna liemeelin lierieiöeen
puli-uun, pjtlcä musta tulelta ltartioill-"i ltoilttitt.
lläiten liilclceensii osat tiiraat, ltiinen liity-
täStitpeittSti ott intioita- ja likinen ltitneii iiii-
ttennii niin leoita, ettii 80 voi liituina pitliiitt
mut-lian piikiltt’tn. t’ältitellen lcolcoontittt liii"
tten Ftnpiitilleen "sltä Suitreinpi lcitulijttjottlc"
lco, ituliasta, :tiili-tria Itttiiria, "sotisit ouat titis-
telleet ju liätJittoet puljott itSlconite puolesta.
IDi ole ilttnetteletnietii, ettii ueeiiiit itiiiStä
uteli-outo ott muuttunut isitnntttlcSi "ja roltlcc-tt;
taitelisi" Sotn "ja etettlcitt sienisato puutiut-
taa; epäämineit ja tulceltuttua letnpeätntniit
tunteet. liittoasi-utin "julina täyt)"tn)"3 soi
puoluetuet tuotu luonnotonta ituluu rarus-tii-
ittuti i’eljeiin.csii suutauti. löiinmutitt )etäisiin-
lcin "julo taistelit !nuutiset jntolttStttlcSeltei tuot-
taa uattotnutoutet pulttia.
"Uiitn niinii SFFtiitt ninna, 30:11), !niitti
8F)"tiitt öittuu Kltijiin poilcitit siitti, ettii sinit
olet jolttattut lettiluuttu taliojan, pettiit"in!””
ltuitSj !tintti-i jttittuluittott "la-eliin, tiiran riin-
tniteöuun ja osoittaen muulinajajaa, "lillui
tämä iit-oilclcttlo.inen ollut, leitten itse ttittttttS-
tut" liii-nii, lcun Siuttutttt pyltintjie Sulontonu
letitti nuoleman? ]lili-"5 liittien ltonlceiittöii
83lii8totty, lcutt ltiitt tut-"tittiin muteleiiaiöettit
letitit-meitä "uitonniemi niitit, "jotlca imutatti-
itut ltiinet "ja iitinen niittttttut poiltansa? Bi—
lid likin lcuulu liunstiittt, "joltei polttelee iltinie-
liittien telteutiä jumaliin liutiie?”
"Icttilclti, mitä soin eena-.3 reittiisi .loab
"p
lsollcoeti, "on: "joe IiJilciiletS ott ollitt epiijit-
nitilttin palselija, uiin itiin ei ole ettiiii."
"lLett olet sinä, että 8jttii tuotttitöet siitä,
siitä Uubul, teittit ltitllu?" iirjiiltti liittautunut
puituja. "liette-olitte, lluutiaan mieltet; leitt-
Soltait sonetitta, "jolla junttila pitnetttiiii ael-
ltiiSenlcin rannon 8)"iliitntnon, lcitjit liitii-7883
oli. .lo-sili ott ltuullut ltiinen !taitelluitta-
teltntmti, ettii tiitii; l-"rlsiclaittm tiitii iskeiltiin-
liti5ta, tuotti ltinutäiirmottii itiilclcolcaueia ju littii-
lcttitisiu ltoiilettiitt llaiiii.siStttt lcotottu, ileisiin-
lcuin oljSi ltiitt ollut .tin-altantin jtoilc:tl lipäi-
lentiittä tiiuni" lijulctitj ltitllu ielco tuotti tuo"
miott lcolco lluilnS-öun enettllo. llitullciiu,
mitä Seitraei! lippuusi-tito "jättää Ilnciu.eetttt
lioilitt, jit Seureteti att:i piitiiiinii, tituli-ourut 8""-
riiiltiieet Sttltitltielitt ltitoneeeen, "joesa monitt
itSlcoiniStti "juuttilaintii oli lcooSSn. little-et i’ej
ltoicliit sinnes" —— llyoj"ttt)"3 telttiitt ituksi-illit
innolla, "joltei nyt itälttiii"li8ti iillcoi tarttuu
myös-lein ltitulijoiltin. "1(ttlcu !italiasi riittee-
nii tunnuitta Siiliitltielitt listittzilceellii, 8)"yrju-
laietett !titit-liantuonti? — ’l’tto tii-ltoollittett
unicollittett nitistit, "toli-ii i’iltuöi lysiiiärntettä
"ja "jolta titrltutttt leosi-i tunnettiin sitti! Ilt’itt
oli titon lcuolettiii"utt ntJ-"rltsn ettöittttniiitten
uitti" — "lasitettu laitee loppui lciltieeniiiitt
iiiineen, liittien ltituljjiijnSii eläintelliöet titit-
t.eot ullcoiitut ltiltistii. "ja ltieltuti liättett liuuli-
"joisi-uuu. liittimet ei "esittely ajattelemaan
"järjen äätttii. "joab etti tii-lein äiintiittsä liutt-
lutunen bälittäit tiiliin, "joltei nyt eyntyi.
"ltJ-lciilete oli sinivuoilla "jti auttoi llacltte-
Satt ltautttutitieta; ltiitt (tuusti-ultunat iten-
lton.sii poliisit-"tiistien ltiinett tytät"tiiiitt!”t liitusi
lirejltliultiiöett puolustaisit.
"lliu lia! llljtii litin ott ttSlcaltattttt, sitä
emme tieclii, !tinti ltzillii, niitti ltiin soi roit-
t."-t.t"t”, ltititSi .l:tSlter JiIIJttlciiteeett SilinäFlcSellii-.
"litin ott laittattttt itsetteii titon ]tulluin-"tieon
tjitött suosioon; "joien iinoitta-ii liitit-enneii jt;
pitää ltitttniin ltreilclcaliii.sett paretnpunit oi-
lcotiuSlcoiStu juutalaistit! setiin tuitti !ojiinne
(ulottein riila- jtt uSlcit-Ittittoinet"t tj"ttiit"eltii?
lillisi; niinet ollut nättott intitteä? l’oitnntelco
oilottttu nutitta ltiitteltii ltititt ettii lcäit ltiipiii-
Seo SttlcttttS:i ju liattunne-ei antamalla 8"!iliiin-
ntettöii liit-otitlle !taltatuille "ju inhotti-urtille
liteilcltultijöelle ?""
"löi litistettiin, ei lcoSlcitiitt""” ltiitt,ei niitulctttttu
ltitrjtiu iiiitttä ju oriis tuiee liitusi isotulla.
iiiittellii: "illinki ttippuisitt eittteinuiitt ltiinot
otnttllti ltääelliitti, joe; litin olisi minun tyttii-
t—ett"t!" "
"illinki en !oi ttölcoti, ettii ltjsciilaS on
pettttt"i””, §nitoi Joub; uottlcaitttu Suiittuoit it-
öetnii joitlioit retit-"on oöiiteelcöj.
"lsltlcö einii roi neitoa jtetoStn löytyiiiin
itäneeeii, sinä ltullit?”" ltitttSi .lunltet-, tinnin-
tellott niitata. ruisoSta, "l’oitlco einit litulla
lt"i"i";"iii ntielteetkt, "joltei oit eritytyt pulcunul-
liSeSSa, litit-jaesu, lcjittiititiittätniiesii iti-sentte-
Sn, jolcu ujot ntuuit—j)itlcoott uinoutt ltjiiitt
liunettluieenöa ja uisi-lytti ainoiin !iii-taimeni"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
