- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
303

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

niitulla olemat työtniehet riensiwät kuiteit-

kiit aivuksi ja karkoittiwat hukan. eniien-

kuiii se etittätti !vahinkoja tehdä.
Nuorukaiiien.

—— Sutti-ia jtturikastvia. Perunoita ylös"
otettaissa Nttiittneti pitäjän kappalaisen ti-
lalla löydettiin perniia," joka painoi täs-
inälleeii 50 luotia, siis yli puolentoista
naulan. Saiiiaii tilitit maalla on myöe-
kin kaswaiinttt tänä sumeita pii-tippu, joka
painoi 2 leitviskiiii 3 naulaa; se oli 13
titiittiaa paksti läpiinitalett sekä 20 tuittuna
korkea.

—— Sttttkou sai wiime iiiiikolla eräs
mies llitdetikirkon pitäjässä rysästä, joka
oli laskettit Haudati kyläti jokeen.

— Oatwiuaista syyskuulla. Mäenalati
rälsitaloii tilalla Sauwon pitäjiissä kitkois-
tatiiat ktiikessti juhlallisuitdessaaii itykyään
orjotttaiipurapeitsaat, joisstt siitä paitsi liit)-
tyy iiiielä kiinteiiniä nappejakin, jotka uh-
kaawat kukoistamaan.

–— .siistoriallitieu niuista. Luwian hau-
tausmaalla löytyy hautapatsas, jossa on
ruotsinkielinett kirjoitus, mikä suomentiet-
tuna kititlttit näin:

Kuudenkyiiimeneti wuorisen sotapalwe-
lukseti jälkeen lepäii tässä entinen kettrali-
tnajttri ja ritari §aakko .skaarle Gripett-
berg, syntynyt 1721, kuollut 1800

"siitti oli kansallisessa elättiässääii aika-
kaittensa kuititta ja sodassti haatrioitettiin
hän wihdoin yhdeksiin iottodeii wanhana
pahasti Porosalmen woitossa.

Kristus oit ittiiiitlle eläiiiä

ja ktiolettia oti iiiitiulle ivoitta.

"Phil 1 w. 2.""

Tätuiin johdosta lausuit "Satakunta":
Enitite tiedii hoitamatko wainajan siikalai-
set mainehikkaan esi-isiiiisä hautakumpua,
iiiittta kehoittaisitnuie lumialaisia yhteisesti
pitämääii ktttittossa ja korsi tiissa tuota han-
taa, koskit ittoiiieii mainioin esi- isien tiiuis-
toii kunnioittaminen oit pyhä nielivollisuus
kansalle, joka tahtoo elää ja historiallisella
perustuksellaan kehittyii ja edistyä. Sopisi-
han esittierkiksi joka iiittosipiihdistaa haitta,
warustaa se kiikkiisilla ja pitää hautakiivi
puhtaatta ja siistiiiä.

Mietoisista syysk 18 p. — Uusi kii-
tettii wanha tiioitettti sanoo saitaiilasktt.
Meillä ott tiioitta ittttta tiritystä tekeillä.
Tärkeiii tiiiistä oit kansakoulu. Sitä paitsi
oit meillä itiisi kirkkotiiäiirtti ituori mies
ja miehuullinen. Häii oit ollitt tiiasta
wähän tilkitit iiiirassatisa, tiiaan on jo eh-
tiiitit toitttittaa titoitta hyödyllistä työtii.
Niiiipä hän ensiksi kaunisti kirkoii ytitpä-
ristiiii, laittoi ttiideit alttari-waatteet! ja
puhdisti kyiittiläkruuiiut monenwuotisesta
toittitstaatt, josta jo olimat melkein inits-
tiksi iitiiitttuitiieet; sitä pait oit tiioitta

tntttita tointa wielä alussa.
Iokit tiittasi sitten katettiin meidän
pietti ki iv ikirkko titiit e tjaltiiatiiteeratulla

rautatiellillä tuonenkin iiiieliharttiiksi, sen-
tähden että titli iiiaksattiaati titoitta tithatta
markkaa. Asiasta pidettiin titoitta kiitoastti
kokolista: yksi tahtoi yhdestä, toitteii toi-
sestti aineesta. Wiimesii pääsi se puolue
woitolle, slika tahtoi raudasta. Kaikeksi
onnettomuudeksi otettiin wielä itiin taita-
maton katoit lyöjä, että itusi kattotiili
paljoa huonommaksi entistä tiiaiihaa paa-
niikattoa. sa ohikulkewa iiiatkustcija
ihmettelee wartitaait, ettii titollaista kattoa
ajetaan alas Täytyi iiäet, ikäwä kyllä,
hakea Tiirusta toitieti mestari lyöttiääii
kattoa uudestaan; tieljättiiii näet, että
koko kantiatuskatto rumahtaa alas, jos
sellaista wuotaiiiista kestitit.

Olinpa warsin unohtaa ititdeii ka iisa"
koulumme, joka atvattsiit iintikutitkseeiisa
syyskuun 18 päiwänä kattiiiilla ja liikut-

——

otti tastaati tiiott iinoit-ltoiltiia-"j-.i lti!s—8ateeti ?

ItFlticiaS oli itiis"ttii)iti)"t nrliooliiaeati taia-
teluSSa "ja osoittanut, ettii litin toelaunltiii ltnttliti
allitesti statistiini, "joita iterrati oli tiisti ttrliolt-
itaaSti taistellut )set-nostit ratilaan. !sitti oli
ettsstiiitiitlnen, joita aatiti tiitajittiile. ’kittiisi
oli riiat-allinen silinittiriijittjs. sleiltot tiita-
Iiitiit, joita ttiFistett ylistiu; itsspesi, lieilits-
isat elles taitaiaiit; itiin liistaa oli uitet titse-
teiti ttiiiieit tiililiii, "jotittt )"iiiiiitltii taittosriit
sieittitit ne alaa "ja tiistien, "joilta tillmalta
taittoirat iii-atzittitit tie. l’asrtiin roi tiuori
niieö jiitlittt)"it putoamasta ja tiitolla "ja itsesti
aatos itiiiseiie, "sotii liitti tiiti toisella itittlel-
liiittt piittasit jiitiiilä. I-Fitstiaö ei itnitenitaan
ailtotittt pyöiilttjät esitit potitytz’ii.

"sissini — nrltoltitaautil" linnustat el)-
rettiaieet, "soilta riitttiiaitiit jitleeuä.

(tsatlt.)

" "ja

taivilla puheilla. Oma herra pastorimme
ja Lapiii kirkkoherra puhuiwat kansakoulun
tarkoituksesta, joten koulun wastustajatkin
saiwat kitulla selitystä asiassa.
Oppiniaton.
—— Kuntakokouksessa Htilikossa. 11 p.
tätä kutita oli eitsititittäisettä esitykseiiä ilnia-
us, että kiitoslausunnon laadinta on iiteil-
läkiii litivallista. Sepä on aiheellista. Toi-
seita oli kysymys, josko tito pietti silla-ra-
hain keräys iuuutettaisiin, iiiittta se kysy-
titys iiipistettiiii heti ttikehdiiksiiii. .lkol-
tuantetia tuli esitti koulujohtokunnan" ja
lautakutinan jiisetiteii waali, mikä sitjuiki
iiiitikttiii yhden ittiehen tekeinä; mutta ival-
jti oli kuntiallislautakunnan esiitiiehett si-
jaisen waali, sittenkuin wiitiie touontiu esi-
mieheksi walitttt Juho Böhlitig sairautensa
takia siitä eitsiit wapautettiin. Siinä tuli
ilttii, että palkan koroitus-synti täällä rtt-
pee kuolemaan; ja loppu johdelmaksi siinä
saatiin, ettii rusthollari K. Holltiteii joutui
stiiiottttitti toititeen. Hauskuutta ei liene
kokouksesta ptittttitiiitt, koskit kuiinallislas:
kuin tilintarkastajat hawaittiin olleen
oikeitt kilttiä toititessaaii, sillä he oli-
wat olleet löytäiiiinään syytit 4:ääti !nitistit-
tukseeii, titittta ei kokous olliit saniaa tiiiel-
tä ; se waati tyytyi 1:teeii tnuisttttttkseeit. Niin
täällä työlä tehdään — tehdääitpä eitetti-
tnänki. Koneita siis tarittittaisiin, jotta
kuiinallisasetuksen 68 §:kiii tuttiiettaisiin.
Jsätön.

I

liittoumalla.

’koi-ei-Iceliriti talloitus on mitä
suurempia urotititii englantiluiset tiitut-tuittu ai-
ltosiia sotatantereella orat toittiittatteet. iki
iiiniettit Siin, ett-isi englantilaiset laitiset )’l-
Iie.yiieiiii ptilitiu:it sotajonititojetiaa itriioolli-
annilasta tiistait tiiiötelnSSa. dliiii ltertoo
eestit. "8tanäarii" leilisen ltirjesisjä Siitä seu-
raaiisit: IIFäiticitzia alitoi ntoitsiin taaemmal-
la asi/nutitila esitit ras ihanampaa ajatella
itiisii mestitsit yliinaanpriltaaclin ryntäzie. Iteip-
pttaSti ja lilljaa alltostiat )ilitiiaaiaioet rynna-
tit. lisi aaiiaaltati iittisi-settu, ei 1ntiitan8ta—
staati laimistu, enneniinin lia alitat, tulleet
900 "jalan päiiltiiti i"sliolls8tatt tuttitanarna-
tiiltSiStti ja "riitit itäliiiti ilmaisi miltään iiiiiii
egniitiliisateti ritoista, ettii liejliit oli tieto
rFtttitiijitsn iitiiettoiniIeStii. Ssiloiti leimahti
ititltiii pititin lioita linjaa saittaititltititlan pitäi-
iii lcaitliiatntttira tuli ja tiis-raitznt tapaan
stoiiiai siittomutoit luotsaatte rytit-.tiitisiin aati-
lasttinie )sii-80. kiitnaiiliiiset raataaiiiat littr-
"jiila littrraaltt.tittloilla, ltsmeii itottteiitopil-
ii itiinini, jittjouetst ltsinnstettiiti "ja itali-
tieSJa ittxilniantieaaa 8)"oit81iiiit tiittniit salitut
jtinltot eteenpi’iiu. listisit rallaitettiitt itarus-
tiiltesott eiiSjitititititteii riisi, ilmati ettii tiilios-
lsIet teltitiit mitään tallallista i"a3tai"iiitaa "ja
liitntitt itSSit, joita i-ielit railitSi, Saiijittiiiat 80-
tajoultitotnnte toiselle, ajttoaStaitn siistitti tiit-
itziiiitiio risilie, "soata lieitii otettiin rastaan
iciiiäiiriiitots-anteella. liikuntatunti minuutin
ltninoSSa raetaeiitat ltaartit )titi-ii tajutusti
lestititritnioen; mutta tiitiiii tiili teiti lutilta-
!tiSti tiititFttiitti-.iittii’illo itsiioiiiSeiie )""tit raitisti
ritliitilcoa, itittit sotilastunti; jii’tstten )iii aulii-
Seniit luolist noitat, oetiiit lietisiin etenemie-
tiiitti. I’iiitt rastoin annettiin titerltiti uuteesi
i""i"ntiititlti)i"in ja )iitat oS:iSto jotttttiSaSti siilie-
tiei"iiSti"i !sitaatista ois plati joutunut tiliallis-
ton linnoitusten airut-80 "ja niitos sii/ulta tti-
itooi"a.8"ti ampuella riitelijöia, 86 oli ijiaitSi
etziziptiiiiiaslle, "sotlta itltltlit stilitliiiit paltoon
tiliesuait "jouleoiaaa tantereen jioiltiti "ja itua-
titinitt tiieiitälisiaton rctsinallstteatti tiuloata Sit-
ciottain. —— 8iiiit tiitiin oli tasatoin alituutit
niFiiSltjn toisella sitaateissa. IiatSaStiini tz"lth-—
tii alttiisti mitallisten itiiriinntissSt-ii, raaoiittt
§irtiota-ii; tiiiillit ttit)"ttii"itt eJJ-ptiliiiset aieitan
jiaroniniin viitoittaneet ituiit oiltealla aieitatiillti
anipttiiiat lietitett taitscoontatta. 18:u8
irlantilainen r)"itttieiitti iiiitetettjstt tilialli-ta
tinataan; "juosten r)"ttititt".tisit tiiiiiiitltiti riitoi-
liat-eit i"arii8tiilt8ia nastaan "sa pajonettirziit"
itititi"iilii liettettistt niittien jiiioinstajtit ulos.
DIFt itiin ttioiiiiiti "joiiitltotnitie "jolta taitolta
alttiistirat et,ertiiitiöiih litiitin’tt nittiiiit jia-
ltooti riitit piitaiöeeti ltnitt itestlittt ojitettiin
sli UStiiiltinSii.

Wettiiit markkinoilla.
(Iatko ii:rooii 75).

Wastapäätä raiviiitolaa, toisella puoleti
katua, oli kaitiiis yksikei"ioksiiteti iakeniius.
"8"iattiitiiit, tiialkoisten akkititaiiiaatteitten lii-
pitse .Weuituii sopi katsoit isoon, tvtiliiis-
ttititi htioiieeseii, jonka takana wielä ttiikyi
monta tiiuitta sitojaii. Jsotutuaii huoneen
pöydällä oli latiippit. Se paloi yhtij kirk-

kaasti kttiii kynttilät sestsetitäithaaraisessa

Höyrylatwaltike;

anttsta Tttkholmaan syysi. eot-ii.
Hattgö, katteini Osk. Wilh. Andsten, ilskarialtamiitati ; "s- ,

kantrit, tiiaanantaisin k:lo 8j pp. . . . . .—;25;— 9.23—
Aura, katt. Chr. Feiltke, tuorstaisin k:lo 8 j. pp.. . —— 28"—12!2t;—
Cottsåantitt, katt. K. Waenerlierg, lauantaisin kl. 8 j.pp. — —i3014!28—
Åbo, "katt A. A. Broltertj, poiketeii sattuiiioisesti Ma- ;

mahamitta-in, maanantaisin k:lo 8 j. pp. —— —— — 21630
Finlattd, katt. G. M. Fogelholni, tuorstaisin kl. 8 j.pp. — —— —— 519i"——

Pietariitt,
poiketeti Hankoon ja .citlsittkiitn

Åbo, katt A. A Brolierg, stttiiittiitaisiti k:lo 7 j..pp —–;24— 822–
Hattgö, katt. Osk. Wilh. Andsten, poiketen Tainmisaa- ;

rellekitt, sunnuntaisin k:lo 12 yöllä . . — —— –— 115 29
Finlattd, katt G.t11i. itogellioltu, poiketeiisattutiioisesti ;

Wiittttriin, keskiwiikkoiiin k:lo 7j pii . . . . —"27—1125-—
Anra, katt, Clir Fei ileke, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp. -—–——– 4—18"i—
Eottsianttn, katt K. Laeneiliera, perjantaisin kl 7j. pp —i22— 6i20——

öitoiit.l

rylaitvait lähtöä;
Tietoja aittaa

Ainoastaatt höyrylaiwat "Hangö ja Cottstmttin
poikkeetvat Haitkoniemelle.
Tawaraliistat owat

; "

jatettä tvät tuitti etinen höy-

Nordfors ja Kitmpp;

kynttiläjalassa alttarilla jouluaatituiia, ar-
weli Wetinu. Tokkohaii heillä tuolla kesti
juhlaa joka päiwä? "Pöydäii ympärille is-
titi tiioitta ihtttistä, sekä täysikaswuisia että
lapsia; titttittatnat iiettloiiiiat, toiset lukiwat,
toiset taas katseliwat kitivakirjaa.

Nyt tuotiiit sisääii korilliiten otiieiiia sekä
hopeaiiieitsiä, joilla ite kuorittiin. Jospa
minäkin noista saisiti yhdeti, ajatteli Weii-
itu, joka ei ruo’an rahtuakaati ollut mate’-
taiiut, "ittarkkiitalahjansa" syötytyään. Oti-
pa itoiden tuolla hyiiiä olla. Heidäii isätt-
sä ei silittkaaii koskaan lähde tuarkkiitoille,
eikä heidäii äitiitsä tarwitse sydän kouras’-
sa istita häntä odottaeti, niinkuiu iiiitiuii
äitiparkaiti tekee. Ko’enpa ttieiiiiä heidän
kyökkiinsä ja pyytäii litpaa istita siellii siksi
kuin isä tulee itlos. Woiitpa kyllä akku-
nasta nähdä kitii hän titlee.

Näiii tuumattuansa hitti itieni sisäiiti
owesta, jonka hän arweli kytikin oweksi.
Täällii kithisi teekattila ja itiaiuseliiiiaitten
piika oli par’aikaa puuhassa asettaa kuppe-
ja tarjottimelle.

"Hywää iltaa! Saisinko istita tässä siksi
kitin isä tttlee", kiistit Wettiitt.

"Mitäpä wielä! Eihäii tämä ole iiiikään
odotuspaikka. Löiitiiyhän huonompia talo-
ja, joihin siiiuiikaltaisteii sopii astua sisääu",
tiuskasi piika.

Weiittii aikoikysyä tiiistä hän semmoisen
paikan löytäisi, tiuitta piika saniassa antasi
hänelle oweti — ja Wettiiti yttiiitärsi tar-
koititkseii.

Kaditlle jälleeii palattuansa Weiiiiu kuit-
li ääiiiii ja saitoja, jolkit saattoiwat hänen
sydämensä pelwosta tvärisettiäätt. Poliisit
weitvät pois häiteit heinosensa sa rattaat
ja ttseat miehet weiwiit isättkiti pois. "Oli
tapeltu ja yksi itiistii tiiiehistä, jonka Weu-
titi oli nähtiyt isänsä seitrassa, oli isän
lyömisestä kuollitt. Jsä itki ja rukoili tuitt-
ta nyt eiwät enää ei kyyneleet eikä ruko-
ukset attttaneet. Seii liitotieen edustalle,
jossa tiittrha oli tapahtttititt, kokoontui iitä-
kijoukko, ttttttta se piankin hajosi, kitit po-
liisit oliiitat ivietteet pois kaikki, jotka oliwat
ottaneet osaa tappeluun.

Weiiiitt yksitt ei tietäityt titihiii itteiiiiii.
Hän seisoi yksinänsä ttlkoita pititeydessä.
Jsäii itkit ja rukoitkset ja toisteii kiroukset
kaiktiiiiiat wielä hänen kortiiiiitsa. Hetkeit
hän itki katkerasti, ttitttta tilitit iiottsi hä-
iieii sielitttttsa itusi ajatus. Kotiin, koliin,
iiititi lito, sinne hänen oli meneminen. :liat-
taita häti ei kuitenkaan olisi tiioiiiitt saada
takaisin; jos hän menisi poliisin tyk’o, itiin
kukaties pantaisiin häitkiii kiinni, ja itiitä
iitti parka ajattelisi jos häti tiirhaati odot-
taisi seka" isiiä ettii potkitti. Woi, iitti par-

kaa! (Jatk.)
Kttrssit;
Siioiuen Pattkki Stittsk. 20 p.
Waihto- Ostti-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 253: —— 245: — 100:lta r
Lontoo "0 p ..... 25: 17 25 — pntt:ta st
"larisi !10 p. . !121: 30 98 10
Htiitipitri !10 p. . 12:1: :.’0 122 50 "
Aittsterdatn ..... 2117: 50 20t;: —— 100""
Tukboliua 3 v.. . . 139: 30 138: 40.

Torihintoja,

Tnt-ussa. Nisut 33 ni. t. Nisujauhot 4 iit;
leiw. Rukiit 22 m. tynnyri. §linie-jauhot 1 m. 75 p.
lestit. Rnisleipä 2 iti. 20 p. leitv. Ruisntaltaat
1 iti. 20 p. kit. Ohrat 1 iit. 50 p. leiw. Ohraii-
ryynit 1 iit. 20 p. kappa. Kokonaiset s:tnat 1 m.

50 p. kappa. Ohraset maltaat 90 p. kappa. Kau-
rat 1 iti. — p" leitv. Kaurajaithot 1 ni. 10 p.
Kattrarnynit 1 tii. kappa. Surtvotuattotnat s:ma-

1 tii. 20 p. kappa. Hertieet: wiheriät 1 in. kappa.
Walkoset 90 p. kappa. Rttskeat 60 p. k. Sekalailet
80 p. kappa. Perunat 1-5 p. kp. 80 p. nelik-
ko. Peruttajaiihot 20 p. naula. Juttrikkaat 2 w.
25 p. nelik. Hutnalat 80 p. naula. Heitiät 40 p.
teitti. Puiitarpää 70 p. leiw. Oljet 4 tii. kuorma.
Silpvtt 2–4 tii. kuorina. Tuore naudanliha 4—5
tii. leiw. Paltvattu 6 in. leiiv. Tuore lampaanliha
t’- :tt. leiw. Palioattu 9 in. leiw. Tuore sianliha
10 iit. leiw. Wtksikat, juotetut 7—8 ni. leiw. Jtiotta-

niattouiat 2—4 ui. kappale. Jhra 51) p. naula.
Tali 8 iii. leiw. Woi 90 p. naula, 16 in.
teito. Talonpojan juusto 25——40 p. kappale. Ktto-

rimaton maito 41) p. kannu. Kuoritttt 25 p. kan-
nu. Piintä 20 p. k. Kerina 35 p. kort. Willat
1 iti. 20 p. tt. Miiiiiit 1 iti. 21) p. tiu. Kukko 75 p.
kppl. Katiat 75 p. kapp. Kaiiaupojat 50 p. kapp.
Metsot 4 in. pari. "Teeret 2in. 50 p. pari. Pyyt 1 m.
pari. Jäiiikiet 7"; p. kappale. Jsoti raawas; "eläi-
iiiett kieli 1 tii. Tuore lohi 1 iti. 25 p. naul Suo-
laitu lohi 1tn.40p. itaula. Tuore siika 50p naula.
Suolaitten siika 25 p. ii. Hatiki 20 p. ii. Ahivs-
tiet 15 p. naula. Lahnat 25 p. it. Attkeriainen
80 p. ii. Silakat 2 in. leito., 7 in. nelik.
Miiutyset laitdat 3–"9 in. toltti. Mäiityset plankut
00 p. kappale. Knusiset laudat 3–-8 in. toltti.
tluusiset plaukut 80 p. kappale. Piirut 3.5 p. kppl.
Kattopiireet 10 iti. kuorin. Räystäskourttt 35 p.
syltä. Terioa 21 tii. t:ri. Samtnaleet 3 m. kuor-
itta. Halot, koitvuset3 in. 50 p. kuortua. Iliätttysei 3 in.
kuorina. llitusiset 2 iit. kuorina. Pajahiilet 8 iti.
ktioriiia.

kilautetut l’aiivtiiitaklttit.

Hötirti )laitoit Leimtt,
kapteeni (? k?1Nottdlin
äi ee

Lokaktttilla:

Tttritsta liitteenkaupunkiin sittititititaina Lokakuuii 1
p. k:lo 7 epii.

uudestakaupungista Oiantttalle satiiatia p:ttä k:lo
2 j. .

iltaruualta liitteenkaupunkiin Lolak. 2 p. k:lo 6 e.pp.

lltidesliikatipungista Titrkitiiit s:tta ii:nä k:lo 10 e.pp.

Turusta Salooii Lokak. 3 p:uä k:lo 6 e.pp.

Salosta Turltutn Lokak. 4 p:nä k:lo 1 j.pp-

Titrusta Uiiteeiikaupitttkiiu Lokak. 5 p. k:lo 11 e.pp.

Uitdestakauputigista Raiinialle Lokak. 6 p. k:lo 5 epp-

Raitinalta Poriiii f:ita p: nii k:lo 0 e.pp.

Porista iltaruualle Lokak. p: itä k:lo li e..pp

Raumalta llnteenkautitttikiitt Loktik. 8 p k:lo o euupp

Uudestakaiipitngista ankuun s: tia p: itä k:lo 9!/."; e..pp

Tarkeiiiutiii ilmoittaa
Jolj. (dus-i.

Wikeströtn.

HöiiriiIaititii Ilma,
kapteeni M [A Miyström,
lä)lce

Lokakttttlla:

Tttrusta Uuteetik.inpiiukiiti tiistaitta Lokak. 3 p.
k:lo 11 e..pp "
lludestakaupuittiista Rttitntalle 0okak. 4 p. k:lo :i e.pp.
:ltaiitttaltii "11"otiitt s:ita piia k.lo 9 epp.
Poristti §liimatalle Lokitk 5 p. k:lo :1 epp.
tilanmaita liitteenkaupunkiiii Lokak. " p k:lo "i e.pp.
Uiidestitkaiiputigista Tiirkituu s: iia p: iiii k:lo !17-""- e. pp.
7ttrttsta liitteenkaupunkiin :ioktik 8 p: ttä k:lo 1"1 e. pp.
liitdestakaupiiuaista :liantitalle Lokak. ".1 p. k:lo 5 e. pp.
:liitit-naita l’ioriiii s:tiii pttä k:lo !1 e.pp
silot-ista Raitinalle :otak 10 p k:lo 21 e..pp
Raitinalla !luteenkaupunkiinLokak.11 p k:lo ) e.pp.
ttitdestakaupuugista Tiirkitun s:ita p: nä k:lo 9i/; e. pp.

Takkcmliiln ilmoittaa

Joh. Gust. :vikeströin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0303.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free