Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
"I’jetajtt ’j’in-im Icet
sill
li 4.
’shennon
hananaan 3 punu
;
Tilatts- ja satamapaikat: i
Lehdeti painopaikka, t:ri A. W. Iahnssotiin kir-i
jantyymälä Hj. Rydmanin ja kumpp. lamppupuotiT
Linnank-atu 1 sekit herraiit C. A. Rönnberg’iti, H.
A. Lundeliti’iit, J. A. Krieger’iti ja I. L. Törii-;
roth’in kauppapuodit, i
——
Tilniiniittta:
Titmi posti" Aniös- postt-
koitlt-ri-i- konttoreissa.
4ni.11p. 4tti.29p.
2m.llp. 2m.20p.
T " r - o l a
Koko wuodelta 3 m. –
!4 wuodelta l ni. 50 p.
Kuukaudelta —–— 25 p.
itjntttöjst-it "jet I-e’jtwj-Sttomestet.
Lelidett konttori ia painopaikka:
Linnankatu N:o 23 B.
Leltdeit vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehatien.
Iltnoittiksi-
5, 15 penniä ensi siivulla ja 10 pettitiii tunilla;
siwttilla pieneltä riwiltä !vastaanotetaan lehdett-
painopaikassa ja herra !1. W. Jahtissotiiii kirja-
myytnälässä.
——
iitä kunn; kansalaisia, sotka
owat saaneet tilauslistoja
E; O; Berg’iti "Lasten ja Niwrii-
kaisteti Postillaani, pyydetään
nöyrimmästi lähettämään ensi ti-
lassa ilmoituksia teoksen tilaus-
määrästä. Listat pidetään edel-
leen asiamiesten luona.
anusfa Syysk; 23 p. !882;
K. Weri’ko.
W.irka haettamana,
Keipaawieit hakijoiden puutteessa kiltilli-
tetaait opettajattarettwirka tämän seu-
rakutinan .sairit-ensalon saaret: ylein-
mässä kansakoulussa iakäitinifcliiin kan-
sakotiiitjohtakiiiiiiaita ttiidestaaii haettamaksi
ennen ensi Lokakttiltt 21 päiiviiä. "Palk-
kaediit oiiiat: 400 markkaa waitiaita, 2(1(l
markkaa seurakuittialta, niapaat iniaiteet, 10
syitä puita ja perunamaata 4 nelikon kyl-
wöksi. .sionin amittaan Marraskuun 1 päi-
wäiiä.
Maariassa, Sinisk. 26 p. 1882.
.lkansakaiiltinjolitokiiiita.
Iiorilsors ja siintyisi.
T.awaraittoiiuikustit tekee pikai-
sesti ja iialpiiliiiitiinisti
N’ordfors ja .linnit-p;
Telesoui !33:o l;
Palottiakiinttisttbtiö
ottaa wastaan palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tamarasta ja kantittomat-astosta halivasta
maksusta allekirjoittaneiden asiatiiiesftten katitta.
A. BI. Itiljnoson, E" Nylimd,
tuotiiiokirskatoriu imarella. Liiiiianikatn N:a 27.
Kampereeit liinapalttinaa ja peite-
"d-" aineita tehtaan hintoihin
C; A; Ströiuliergillä;
Höyrylaittia
Poethan,
kapteeiti G. Mattsson,
lähtee keskittiiik’kotta !tokai-"nun
4 päiwänä amnulla "Högsarista
ftt ora ati Lyypekkiiit, ottaen iitit-
kaaitsa iiiatkaajoita ja lastia.
Likemmin ilmoittamat
Nordfors -T K:nii
. ; Matkiistajat,jotkatah-
HURU" tomat liihteä miikaan,
woiwat keskiiiiiikkii-aaiiitiita t. k. 4
päiwänä höyrylaima Nystad’iila läh-
teä Högsiit iiit maksotta, jos lipuii lu-
nastamat täältä Lyypekkiin.
Pietii kehoitus,
Snonten kansan hengeti tuotteet tiieiitieii-
tä ajoilta owat suurimmaksi asaksi kaattui-
na. Kaattit oii ruitoiiiitie, sattittittte, sa-
naniaskiiinine, arwoitiikseiiiiiie. Oiipa wii-
meisinä aikaina wielä" ruwettu kokoaiiiaati
kansaiii-:ipnknjainiuekin ynnä käsityöii tiiat-
teita, karu-oiiipelukfia, n. in. niiu että kati-
satieteelliiieii tiitiseakin oit siintynyt. Kuj-
teitkiit löytyy wielä nytkii! ylsi ala sua-
malaisenhengeti waittioiia, jaiikatitatteilie ei
ole stiiiiaittu tarpeellisia huomiota. Tarkoi-
tatitttie kansamme e ii t i s i ii e i ii in ii n
tap ojit, heidiin ieikkejääii, hiiiiiituksiaaii.
jtthiaiiteitajaatt, työnieitajaau, perlietapojaan,
senratapojaaii ii. iii. Se oii kyllit totta, et:
tii tiittaisista eiiiiuiin taivaista löytyy kir;
joituksia ja kertoilinksia sanomalehdissa, ai-
kakauskirjoissa, pitäjänkertoinuksissa y. in.
"Mutta ei siinä ole kyllä, waan niiden pi-
täis olla koottuna yhteen teokseeii,sainoin
knin runot, sadut ja sananlaskutkin" Tie-
dot niistä tulis olla joka miehen saatawil-
la kirjakaupoissa, eikä main oppineitten osa-
na arkistojett tomuisilla hyllyillä. Meidän
iitielestämiite owat kansamme entiset elä-
inäit tawat kylläkin sen armoiset, että tie-
dot niistä saattatoat olla koottuna yhteen
paikkaan. Eininekä luttlisi niiden armon
iitissään katsannossa oleman huoitottiiiiaii
knin "luidenkaan hengeti tiiotteideti, sillä
hengen ttiotteita ne todellakin owat; kait-
saiiiitie henki ott niihin pukenut elämätisä,
itiissä seit toteuttanut, tiiissä sen liittais-
snt. Teräwä tiedemies woipi tehdä ar-
tiiasteiiiiiansa ja pääteimiänsä iiiideii awul-
la yhtä liinoin knin iiittidetikin hengen tuot-
teideit aiotilia. Jit ketipä tietää, waikka
näistä ivauhoista eläiiiäii tainoista wielä
moisi lähteä jotain käytöilistäkin hyötyä,
kitit ne iiiaait kerroit saataisiin yleisölle tii-
tuiksi. Ketities siipis jakti wanha kansalli-
tieti tapa wieläkiti ottaa käytiintöön. Ai-
nakiit ivauhoissa kansallisissa leikeissämme
pitäisi löytyntätt yhtä ja toista, joka wielä
sopis iiieidänkin ajatt nuorisolle; Koska
ati kiitsolta tarpeen waatiiiiaksi autaa ulos
iiiiii kutsuttu "Niiorisoii kirja””, ja siihen
koota kaka mailman leikit ja konstit, niin
eiköhäii siiloin myoskin olis syytä pitää
waaria siitä, etteiwät oiitat wanhat leikkiin-
me jiiisi ntiholaaii tipiioontuinaan. Ja en-
nen ktiiii iitennääii laittaatnaan eläinäti
tiuratoja tiiuilta katisoilta, ttiitt kitin titeil-
iäkiit simistyksen kohotessa iiäyttäii tawaksi
titiemati, niin olis kiitetisiii katsottama, ei-
kö ketities otiiissakiii "komppeissa" löiityis
jotakiit kelwollista. Täiuäii tähden katsoin-
iite siis sen olewan kansamme weliiiollisnn-
dcii, että se kakoa talteen itiiiistot menneis-
tä elämänsä taivoista, sainoitt kuin se jo
ott kooiittitt rtitiottsa ja satuitsakin.
:llitttta keiieiikäs nyt parhaiti sopinee tii-
tä kansamme asiaa ruweta ajamaan? Luul-
lakseitiiiie sen, jaka tähänkiii asti sellaisista
asioistii ott pitänyt eniiitii liitolta, tiimit-
täiti Siioiiiaiaisett kirjallisuuden Seiiraii.
Ainoastaan siten woitaisiiit myöskin olla
wakuutetut siitä, että kokoelma tulisi knn-
nollisesti toimitetuksi Mainitnn seuran,
joka aina oti kiitettäwäliä iiittallii ja hno-
lella toiiiiiiiitt kansamme hengen tuotteiden
tallettamiseksi, sopisi wielä tiiteitkitt lisätä
ansioitansa isänmaan edtiksi Työn ei
pitäisi olla erittäiii maikeaiikaan, sillä palo
joit löytyy jo kirjoitettunakin sanomaleh-
dissii ja tuitissa, joista kokootiiiiieit olis hei-
pa, ja nekin initkä wielä oivat kirjoitta-
matta woitaisiitt myöskin werrattaiii wä-
hällä waiwalla saada kootuksi kirjoitustai-
toisteli heitkilöjett katitta ktillakiti seudulla,
esiin, kansakoniini opettajain, joita nyt jo
rupeaa olemaan kauttaaltansa itiaassainiiie.
Toimottaioa siis olis, että Siioinalaisen
kirjallisuuden Seura piatt ottais tiitiiäit
asian toimittaaksensa. —rt.–
Kertoeliitia Taiwassalosta;
sKokoili Tiitiiii.
Taimassaloit pitäjä”) sijaitsee Warsinais-
suottien ratittikaila, anun läänissä Weh-
ttiaaii kihiaktttitaa. anun kaupungista on
se suorinta talitiitietä, kannaksien ja lahtien
poikki, 4 penikuliitaa iiiiisiluodetta kahden,
laskien kirkosta kirkkoon; llitdestakaupnn-
gista oit se koliiteti petiikiiliiiaii ttiatkati
"i Taiwassaloii pitäjääu kuuluu tätä nykyä Wel-
knatt ja Jitiöit kappelit, jois:intu edellinen on il, pe-
nikulmaa eteläkaatioa kohden saarilla, saittoiti Jiiiö
2!;- peiiikiiliiiaa !tiiuitta kohden eitiiipitäjästä. Ny-
kiiitteii .sin-!naattiin pitäjä tnniui enneii myöskin
Taiivassaloon, ivaan eroitettiin siitä ontaksi pitä-
jäksi tamasti C. I. Helander’iit kuollessa iv. 1878.
päässä eteläkaakkoa kohden. Se sijaitsee
osaksi saarilla, osaksi mannermaalla. Suu-
rin saarista on Kirkontiiaa, jonka keskelle
kirkko oit rakennettu; Kirkonmaa oit yin-
pärittiitateii noin 3 petiikulinaa sekä eroi-
teitti mannermasta (eli kuten sanotaan
Manterrannastiij kapealla salinella. Tä-
ittän saimen yli rakennettiin w. 1791 kaksi
siltaa, toinen tnaiinermaasta erääsen pie-
neen saareeii mainitussa salmessa, toitieii
taas tästä saaresta Kirkonmaahan; täten
Kirkonmaa on ttiaantieyhdistyksessä mante-
reen kanssa. Paitsi Kirkoninaata kitiiiiiti
Taimassalon einäseurakutitaan wielä stiiiri
joukko pieneinpiä saaria, joista suurimmat
omat.- Keresaari, Leikiuoto, Kahiiuoto, §likitä-
salo, Oiiienasaari, dieuralnoto, Kutkumaa
j. n. e. ”
N iiii e n sä ott Taimassaion pitäjä saa-
tnit saaresta, jolle kirkko on rakennettu.
Seii nimi lienee alkiiperäisesti olliit Tawisaio;
(taitti = eräs sorsanlaji; salo-saari). Eii-
si katsannolta ivaisi otaksua, että Taiwassa-
lo olisi siintynyt sanoista taiwal ja salo"
Waan jos tarkastatttitie pitäjän ruotsalais-
ta niitieä Töfsala, joka alkuansa on olliit
Töwesiila ja jollaisena pitäjän niini tawa-
taait kaikissa wanhimmissa asiakirjoissa,
niin hitoittaatnine, ettei niin woi olla laita.
9iiiotsalaisteti suussa ott helposti Tawisalo
iuuuttuitiit Töwesalaksi; sitä wastoin tai-
wai-salosta olisi waikeanipi selittää ruotsa-
laista Tömesalaa. Wuodesta 1506 taiva-
taan nykyinen ruotsalainen nimi Töfsaia.
Pitäjän kirkko oit waithiiiipia maas
satuitte. Sen rakeunus-tapa ja aineet owat
sattiat, kitiii tunisiakin tiiaamme ivanhiin-
inissa kirkoissa. Se on rakentiettii laakso-
paikkaan harmaasta kimestä götiläiseen ra-
kennustapaan. Jkkunoita kirkossit oit wii-
hän ja itekiit owat pietiet, joten se kirkkooti
tiilijallc tutituu jotenkin kolkoltii. Wan-
haanaitaan ott se olliit wieläkitt synkempi;
miiatnia 1799 laajennettiin näet alttariti
takana olewa akkuna toista wertaa suurem-
maksi.
Kirkoii nimi oit Sancta Criix (siioineksi:
Pyhä risti). Seii ijästä ei ole mitään
marinoja tietoja. Eriis wanha taru kertoo
syystä seu rakentamiseen seuraawa: "Taii-
massala kuului eniteit Naantalin seurakuti-
taaii. Kun eräs iiiahtawa herra Taiwas-
saiossii Carl Ragmaldsson itunnettu tarits-
sa iiitnellä §kianta Kalle) eriiiinä joulupäi-
ipätiä piti nieiietiiän.,Naiiittaliit kirkkoon, up-
posi hänen heinosensa Naaiitalin aukolla ja
häti itse pelastui suurella waimalla. Tiii-
tuaan kotiin tältä iitatkalta alkoi hän ra-
kenttiittaa Taiwassaloon omaa kirkkoa, ettei
hänen enää kirkkomatkalla tarwitsisi heitgeii
maaritiin jinittia" tviiiikälaista peräii tiis-
sii tarussa lienee, oit waikeaa sanoa. War-
maa oit, ettii Taiitiassaion kirkko oit ipati-
heiiipi :ikaantalin kirkkoa, Wiiotiiiii 137;
ja 1384; mainitaan jo Töwesaiaii pitäjä,
jossa eriis herra Heiivik Stoltcfooth oli
kirkkoherra illirkepresteri 14l4—1415i. Sa-
inalla iiiieheilä oli myöskin pyhäti Yrjäii
alttari ICnrnii tuomiokirkossa. Wuoniia
1497 tiili eräs maisteri Petriis Skähl esi-
papiksi tänne. :iiiiideit tietojen uinkaan
waitiee otaksua ettii kirkkoja on olliit raketi-
nettniia 14:neu wuonmdan lopussa; tiiah-
dallisesti ja aikaisemminkin.
Mnnten kirkan ipatihiittiiiilta ajoilta ei
ole paljori tietoja. .Wanhat aikakirjat tie-
tiiwät maan kertoa, että kirkko taitamia
1623 oli sangen köyhä; ainaisiititta kirttil-
la oli hiuoin wähän. Wasta 18 wuosi-
sadan lappiipitoiella sai kirkko ettittiiniin
asan niistä koristuksista, joita tätä iiykyii
runsaissa iniiärin löytyy kirkkoii seinissä ja
pilareissa.
:llittariit kuiinitallakin pnolella on kaappi,
jossa kummassakin on pispa Henrikin kuiva,
joka jaloillaan tallaa tnttrhaajaaiisa, meri-
päistä Lallia. Kuivat owat puusta meis-
tetyt, ja toetrattain ptiiiweistakumiin
kirkon suuren käytämäit porstuassa, sangen
huoiellisesti tehdyt. -Parinieii seiiiiä jakat-
"toja koristamat apostolein kiimat yiitiä ku-
mia katoolis-ajaii legeiidoistii eli piihän
tarinoista. Nätnät kaikki oiotit maalatut
sangen huonosti. –— Otteet useiinuiistanäis-
tä kuivista säilytetääii yliopiston historial-
lisessa kokoelmassa Helsingissä.
(Jatk.)
Kotittiäaltä.
—— Waltuutetitt. Lääiiin kiiwernööri on
t. k. 27 päiwänä maitiiiittaniit ylitti. iää-
ititikottttoristin M a g n ii s S e l a n d e r"-
iii kruuniiniiimistiiieheksi Lapiii ja Hinner-
joen pitäjäiti piiriin sekä määrännyt ylim.
lääninkanslistin Ang. A. Mittler’in
maraiiitnistnieheksi Pnnkalaitumeii pitäjään.
Lääiiinrahastonhoitajait apulainen J. G.
Selin oit titäärätty kruunuttwondiksi Jkii-
lisien kihlakiititaatt ja postinhoitaja K. 3?.
Lange postinhoitajaksi liitteenkaupunkiin:
—— Sitoineu Raitliuden Seura Turitssa.
Seura ott olliit toimessaan wasta puolen
taitotta. Aiussa walittiin 9—jäseniiieu toi-
iiiikiitita, tiiutta koskit muutamat niistit ei-
wät kertaakaan ole olleet toimikunnan koko-
uksissa, walittiin näiden sijaan wiime kun-
kaiiskokonksessa niidet jäsenet ja omat iiii-
kyään toittiikitiitiaii jäseninä seuraamat:
Pnheenjahtajaiia opettaja K. Werkto, wa-
rapiiheeiijohtajaiia kiivipainaja Fkajctski, siii-
teerinä; ja rahastonhoitajana kauppias K.
F. Pausar; muut jäseiiet omat: seppäiiies-
tari Johnsson, kauppias Hailinaii, kaupiin-
giii woitti G. Bröcker, puuseppäinestari
Lehtonen, katteinin rauma Gripenlierg ja
neiti vott Konom. Wiitneisessä kutikaus-
kokoiiksessa keskusteltiin seuraamista asiois-
ta’: Raittiiiden lehden toimeenpanosta suo-
meit kielellä tulewan wuoden altista. Sel-
laitien tunnustettiin aiwan tärkeäksi, miit-
ta mitään iopullista päätöstä ei wielä teh-
ty, waan pnheeiijohtaja tiedustelee maani-
iiie tiiuilta Raittiuden Seuroilta iititä asi-
asta ajatellaan ja ilmoittaa "Parissa iimet"-
tymäit Raittinden lehden toiiiiittajalle, jos
hän haittaisi yhdistyä lehden toimittamiseen
niillä ehdoilla, jotka iäheiiitiiitt iiiaiititaan.
Seuran oit oitnistuitut saada huoneet tii-
leipait Kesäkuiiii 1 päimääti. Tätnätt joi)-
dosta syntyi kysymys, miten Seura ivaisi
saada oiitait rakettitiikseii. Asiasta wähän
aikaa keskusteltua päittettiiii nutiini 3 niie-
hiiieit toititikiiiita, johon kuulunnit herrat
Ponsar, Bröeker ja Johnssaii, jotka tiedus-
telisimat laitiaa sapimiiIa ehdoilla ja paikan.
Toiiitikunnan lausutitioii ottaa Seui ii sit-
tett mietinnöii alaiseksi.
Herra K. F Poiisiir ilmoitti tilanneen
harmon uniin; tiitaleti seit hinnasta sitou-
titi häii itse kormaaiiiaan, toisen puoleti saisi
Seiirii mapaaehtoisilla lahjoilla itse sitarit-
titti.
Päätettiiii myös, ettii tärkeiiiiinät keskus-
telut julaistaisiiti joissakin kaupuugin fuo-
tneit;; ja riiotsitt kielisessä iehdessa. Iäse-
itiä on itykyääii lähes 80. Senran kus-
tatiiiuksellti oii ilmestynyt :iiaittinden lueti-
to: "Heiwetiu puti" ja C. A. Berg’iii esi-
telmä: "Knaieina ott paossa" paiiiiaaii kah-
dakkaiii painaan. Herrii kenraalikonsuli C.
O. Berg’iltä tiiattiiti 50 kriiunnn ed estä
ruotsalaisia raittiuden kirjoituksia sa on hati
lähettätiyt 100 krtiniitiii edistit.
– Taidetitaalausten liityttely" Hra A.
Liljelund, joka taas oii kesäasa wiettaiiyt
Undenkanpnngin saaristossa, hankki wiime
sunnuntaina, inaanantaiua ja tiistaina
kaupunkilaisille harmitiaisen tiiaisiiudeii yh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
