Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ali
li 4.
l’ersttttlttitttt
hoitohinta 6 junti.
; . . . ;- .
’kjetan ’kurun jcetujnmötstn "ja I-nnSI-Suotttostet.
—— " — ——" –"—"——— ————————— " " .; ; ,. , " " ; "—"""" " ;"""—""""""""§3"" "
Tuuins" ja selemat-aikai: Til-ushiuta: Leljdett konttori ja painopaikka: Jlttt oit-tksi-
Le den ainepaikka, t: i A. W. a s otti kiv- T stl- !1! m -tl- " " . " .
samyijmäläpni. Rydntanit: ja kuianp.thnippunpunti T-ettsta s:t-isosi:t- b:n-"keskim LuuinnkFLULkHo 23 B" "- 1;’; penttia e"nsi "sitoulla ja 10 pettttta tuutlla
Linnankatu ; sekä herrain C. A. Rönnberg’in, H. Köko wuodelta 3 m. — 4 m. 11 ;- 4 nt" 29 p. ; " " " sittttttlla" ptettelta rttvtlta !vastaanotetaan lehd en
A. Luttdelinkitt, J. A" Krieger’in ja I. L. Törn- 34 wuodelta l m. 50 p. 2 tn. 11 p. 2 ttt. 20 p. Uhdin "’"tunuuinnin !öinktmö- PllinöyFIFFUÄ-"sa la hekka A- W- Jllbinsföin" ktklll-
!kuukaudetta — 25p. nosti Webanen. myy-tialassa.
rets!ie;.keeee"eeödit—
18:o sunnunt. Kolutinais; p. saatu-owat:
tuomiokirkossa: Suontal. puolipäiwäsaar-
natt k:lo 8 e,pp. kappalainen Grönberg; ruotsat.
puolipäitoäsaarnntt k:lo 11 e.pp. kirkkoh. apul.
Hannula; suom. iltasaarnan k:lo 1/23 j.pp. ja
ruots. iltasaarnatt k:lo 4 j.pp. topastori Liljefors.
L i tt n a n kir k o s s a: ruotsia k:io 9 e.pp. linnan-
saarnaaja Udelius.
" "Lähetsihnoueeösa läntisen Alleakadun war-
rella pitää suomalaisen raamatunselityksen sunnutt-
taina kello 4 j.pp" kirkkoh. apul. Olssott ja ruotsal.
k:lo 6 j.pp. kaupungin lähetyssaarnaaja Oblotn.
83 huomenna, t. 1:. 7 p"
8.8.
1:2110 ½.8 j.pp" kaualli-
seen pail-elsaan.
33"" "tara 3
boleoontulcoon !ddkvjlls-
’slika-"kasti "teke-"
Eläke- ja apulaitoksen ijällisiä,
i turmattomia naisia warten
Turussa jäsenet ja ntuut suosijat
ja ystäwät tulkoot kokoon yleiseen ko-
koukseett Phoenix—rawintolaatt täällä
perjantaina, ttousewatt Marraskuun 3
p:nä, k:lo 5 j.pp., tarkastamaan toi-
mikunnan tekentää tttttta sääntöehdo-
tusta laitokselle. Turku Lokakuun
4 p. 1882.
Toimikuttnan puolesta:
Ferd; Jnselins.
Jltttoittts.
Syystä etta’ kaupuugin pa-
lomestari ott iltuoittattut ettei
wasta aletussa palokatselmuk-
sessa useissa puttiaattioilla wa-
rustetuissa keittiöisse’i ja leipo-
huoueissa takkojett edustalla
ei ole rakeunusjärjestyksen 324
§:ssei määrättyti wähintäiu
puolentoista kynnar-in lettipis-
tti titleukesttiwtiä ytnpei’rystiia’,
huomautetaan asianomaisia ta-
lonomistajia ja hoitajia ta’teu
wakaasti lain uhalla tätä" puu-
tetta kiiruusti poistamaan;
Turun raatihuone Lokaktuttt
3 p:na’ "1882;
M a i s t r a a t i;
" ’ suonut pnhutttit
Sttnttumtatliontlnt watt uu ":.
atttattn suntntntaitta Lokaknnn l p:ttä kello 3 jpp.
kouluhuoneessa Aleksanterintorin warrella.
Osmtden jako.
Wnodett ensimäistä ositus-korkolippua
wastaan tttaksaa Höyrylaitttaosakeyhliö
Aland 6 0"" tahi 30 markkaa osakkeelta
Lokakuun 1 päiwästä kello lli:stä kello
1:teett asti edellä puolenpäitoätt
ttiordfors ja siuntoo. latttttt.
liimaliuos ju (kiutujtjt.
Tatr-aratttoitnitttsta tekee pikai-
sesti ja ltalpaltitttaisesti
Nordsors ja .såttutpin
Teiefoni "35:o !.
Palotottji’tttttusvbtiö
4" ; e W" " ta" O
WI l. "tin "3. "
ottait tonolaan palottntlnntnlsia rakennuksista, irtai-
mesta latoarasta ja kauppaloin-astosta haltti-tota
nutisti-)ta tillittirjoittaneiden asiamiesten tautta"
A. 28. Iahnason, E. Nylund,
tuomiokirkkotorin warrella. Linnankatu N:o 27.
uudet senaatorit ja Helsiugfors
Dagblad.
Tämän kuun alusta alkoi Sttomen se-
naatti tointitttaan senkaltaisena, kuitt se
muodostui wiime toukokuulla tapahtuneit-
ten muutoksien kautta. Kttten tiedämme,
matkaansaattoi uttsien jäsenien kutsuminen
tähän maatuote korkeimpaan wirkakuntctan
jtturi ne muutokset, jotka maassa herätti-
wät yleisetnpää huomiota ja mielien kiihoi-
tusta, kuin wartnaankaan koskaan ennett.
Senaattiin ktttsutut uudet jäsenet oliwat
professori G Z. Forsman injö Koskinent,
suomenmielisten tttnnetttt ja tunnustettu
johtaja, sekä prosessorit L. Mechelin,
ja R. Montgomery, ne puolestaan tunne-
tut liberaalisett puolueen johtajina. Mo-
letntnat puolueet riensiwätkin lausumaan
erilaisia tnielipiteitänsä asian johdosta, koh-
ta kun nimitykset oliwat wartttaan tunne-
tut: suomimieliset ilntoittiwat iloansa, kun
wihdoinkitt osoitettiin, että hallitus aikoo
ottaa httotttioottsa heidänkin toiwotttuksensa,
mutta wastapuoluclaiset, "liberaalit", sekä
heidän kuntopaninsa, (kun suomimielisiä ttt-
lee tvastustaa,) "wiikingit" eiwät woineet
salata kuohumaa harntiattsa pros. Koskisen
nimityksen tähdett. Jtse Helsingfors Dttg-
blad, joka lakkaamatta keijuit "htttnaniteet-
tiansa”, julkesi silloi:t hänen ttimityksestään
lausua: "Asia herätti lttottttollisesti eri tutt-
teita eri taholla. Tuo ttseitt ttiitt hurja
shänsynslös) kansallisen liikkeen johtaja ja
asianajaja natttti tositt jokseenkin täydelli-
sesti puolueensa ihmettelemistä, waan he-
rätti sitä wastoin epäilystä siinä yleisössä,
joket wielä ei ole sallittttt puoluesokeuden
toiedä itseänsä sen suureen pyörteesett. Tä-
hän asti ott ajateltu, että niidctt miesten,
jotka knulttwat tttaatt hallitttkseett, pitäisi
yttttuärtämän asettua wakaatt ja intohi-
moista wapaan päättämyksett kannalle "
Olemnte nyt tästä tttttistttttaneet sentähden
ettii satua Dagltlad wiime tnaattatttaitta si-
sältää kirjoituksen senaatin ttudett palwe-
lue-ajat! johdosta, jossit se ntutttt muassa
wielä tarkettttnin tuäiiräilee syyt, miksi se-
naattori Koskittett sen mielestä ei ole sopi-
toa nykyiselle paikallettsa. Se lausutt näin:
"Kuitenkaan hra Forstnan’in nitnitys ei
ole moititit olla herättätnättä tnonella ta-
holla todenperäisiä huolia. Etttpäässä lie-
nee sett toaikttttattttt se jyrkkä (radikaalinen)
kanta kielikolytnykscssä, jolle hän ott aset-"
tttttnt ja jota hänen peljätäätt hallituk-
settjäsettett akoittatvan ylliipitää. — —— —
Sitä paitsi ei hra Forstuan’itt ja hänen
puolueensa ttseitt wälittpitämätön käytös
perustuslaillisissa kysymyksissä ja wälistä
osoitetttt taipumus, satunnaisten mttkawuuc’-
kohtien tähden asettaa tttaaranalaiseksi to-
dellisia isänmaallisia etuja, ole olleet otttai-
sia ettentätttäätt suosiota hänen hallitukseen
astutnisensa suhteen. Ttiihdoin hra F:itt
pitkiille tttennyt kiihoittaja iagitatorisk)
toittti ei ole ttäyttiittyt oli-.utan sopiwa edel-
lhttämys waltiontiehen !vaittisille tehtiitttille."
Tällaisia tertttehdyksiä saa senaatori Kos-
kinen liberaalisten äänettkannattajalta; ett’-
eiwät ne olleet ystiitoällisiä, sitä ei kukaan
ihtttittett ihmettele; mtttta tuskin olisi sett-
tään luullut, ett’ei maltillisuuden saarnaa-
ja olisi woinut paremmin salata wihaansa
ja tuoda sitä esille siitttomtnassa muodos-
sa. Eipä tooittut tälliikäätt kertaa jäädä
pois tuo kantala sytttäs senaattori .tkoskista
selit ylipäänsä suomenmieliini wastaan, et-
tä he "tttiiliistä osoittawat taipumusta aset-
taa waaran alaisiksi todellisia isiitttuaallisia
etuja" .ikun syytäksessä ott todellakin uiin
wähän perää, että itse syttttäjä ainoastaan
"tttälistäl’ ott huomannut toa-.tn "taipu-
musta" rikoksellisnnteen, jota hän eitiissii ole
koittanutkaan eikä milloinkaan wointttkaatt
tosiasiailla todeksi ttäyttää, niin olisi woi-
nttt toiwoa, ett’ei se nyt olisi tullttt ilmi
tätä hallitsijan uskottua neuwon-antajaa
wastaan, joka wartnaankitt yhtä wilpittö-
tttällä aikonutksella ja tahdolla on ryhtynyt
tärkeisitt toitniinsa, kuin ken hywänsä muu-
kin, eikä suinkaan ole "taipuwainen asetta-
maan waaranalaisiksi todellisia isäntttaalli-
siit etuja:" sen todistukset! antawat hänen
ystäwänsä, sekä myöskin suurin osa ltä-
ttett wastustajistansa, ja pitää tämä meidän
makuutuksemme epäilemättä paremmin paik-
kansa kttin Dagbladin wakuuttts hrain
Mechelin’in ja Montgomery’n nimityksistä,
että "sekä wastustajttt että ystäwät yksi-
mielisesti myöntäwät, että nämät nimityk-
set owat mielihywällä tvastaattotettawat.””
Mutta yllämainittu kawala syytös ei woi-
nut jäädä pois, siksi että sillä oli oma tar-
koituksensa: sett piti ttäet antatttatt lisää
tvirikettä sille suotnalaiskantmolle, jota Hel-
singsors Dagblad juuri tällaisilla syytöksillä
ja utttilla salaperäisillä wiittauksilla on koit-
tanut herättää lukijoissaan. Olkoon se
Dagbladille hyödyksi, että sangen suuri
joukko sen lukijoista, tästä kammosta sokea-
na ja kuurona, uskoo sen syytöksiä sttottti-
tttielisiä wastaan kuulematta ja näketnättä
mitään, tttutta yhteistä hymää eiwät sellai-
set syytökset edistä ja katkeria hed eltttiä niis-
tä tulewaisuudessa kaswaa.
Naurettawa ott sitä wastoitt sekä se pttttt-
tttwa johdonmukaisuus että ne sopitnatto-
ttutt ylistykset, jotka löytytviit Dagbladitt
kirjoituksessa, missä puhutaan hrain Meche-
lin’in ja Montgomery’n nimittämisestä se-
naatoreiksi. Senaatori Koskinen ei kelpaa
paikallensa, koska hän ott puoluemies ja
koska hänen puoluekantansa ei ole Dagbla-"
dille mieleen; tttiukä suhteen Dagltladi ktti-
tenkin lohduttaa itseänsä sillä, että hänen
puolueellisuutensa senaatin "monipuolisissa"
toimissa harwoin läytää toitnialaa ritikka
aittakin tnukatttttu wirkakunuallisessa yh-
teistyössä. Näin kuttlutt ptthe hra kioski-
sesta, tntttta "luonnollista” oli, että senaat-
tiitt kutsuttiin sen "mielisuunnan" (menittgs-
riktning) edustajat, joka "enempi kttitt kah-
dettkyttttuenen wuoden kuluessa etupäässä
ott kannattanut wapaatttielisett kehityksen
asiaa maassatntne ja woimakkaasti waikut-
tanut sekii perustuslaillisiin että yleisiin po-
liitillisiitt uudistuksiin, jotka kansamme täl-
lä ajalla ott kokettut." Nätnät edustajat
owat hrat Mechelin ja Montgomery, jotka
siis myöskin tawallansa otvat puoluemiehiä
ja pttolttejohtajia, mtttta heidän puolueelli-
sttutettsa ei tee mitään hinttaa senaatissa.
Sellaitten wäitös osoittaa tässä puuttumaa
johdonmukaisuutta, waikka se tttutttoitt woi
olla totta, sillä tietääksemme ott senaatin
enennnistö toittneisinä aikoitta ollut yhtä
"lilteraalinett" kttitt nämät uudet senaato-
rit. Daaltladin puuttumaa johdotttttttkai-
suutta tässä kohden lisää wielä sett ottiit
pääteltnä, joka myöskin muutoin ott tosi,
että "tätttä oli ettsintntäinen kerta, jolloitt
senaatoreja ninttttiiissä enemmän otettiin
lukutiu ninassa wallitsewia tttielipiteitä",
jota oikein sanotaan "edistykseksi perustus-
laillisessa suututussa" Sitntaa todistaa
myös toinett paikka kirjoituksessa, josstt latt-
stttaan: "me katsotttttte hra Forstuan’in kut-
sumista senaattiin luonnolliseksi —— jos koh-
ta muutamissa kohden arwelttttawaksi –
johtopäätökseksi nyt wallitsewasta poliitilli-
jesta asiantilasta. Sillä ktttt kerta tuli ot-
taa lukutiu maassa tttallitsetttia mielipiteitä,
ei woinut tttlla kysymykseen, että laintiu-
lttätäisiin niin lawea wirtaus jströtttuing)
ittitt fennotttaanillitten ttykyäiitt on."
Dagltlad arwelee wielä, että "tneidätt
tärkeinnnässä hallintokunnassa tapahtttneit-
tett mtttttoksiett itse lttottto ttäyttiiä jossakin
tttääritt ilmoittaman uutta käytöstapaa tupp-
slag) sisällisessä politiikissamtne" Sen
luulewat ja toiwowat myös suomimieliset;
ttttttta, niinkttin yllä osoitimme, tuoi tuskin
hrain Mechelin’in ja Montgomery’n libe-
raalisuus waikuttaa mitään muutosta senaat-
timme käytöstawassa, sillä eihätt itse Dag-
bladilla ole ollut mitään muistuttamista
senaattia wastaan siinä kohden; että mai-
ttitut herrat epäilemättä myötänsä tuowat
uusiin wirkatoimiinsa kykyä ja taitoa, se
on toinen asia. Mitä taas hra Koskisen
kutsumiseen senaattiin tulee, ttiin emme
woi ymmärtää, mitä sillä olisi tarkoitettu,
ellei hallitus olisi taipuwainen kttulentaan
ja jossakin tttäärin seuraamaan hänen neu-
tvojansa. Jos ttiin tapahtuu, on "uusi
käytöstapa sisällisessä politiikissatnnte" al-
kanut, jota Suo:tten kansa hartaasti toi-
woo. Pahoin pelkäättune kuitenkin, että
Dagbladin yllä !viitatut stinat eiwät sa-
ntattlaista muutosta tarkoita, waan jotakin
tttttuta, jota etntue woi käsittää.
———————––
Kertoelmia Taituassalosta.
(Jatkoa wiimem:roons
Nykyisen kirkon saarnastuolin, pttusta
weistettyine apostolin kuntineen, on kirkkoon
lahjoittanut Lehtistett iMietoisten kappe-
lissa),Ylätteen(21läneellä) ja .skunuaraisten
(Kttstaawissa) kartanojen omistaja, Hen-
rik Klaunpoika Flemmittg. Tämä lahjoi-
tus tapahtui wuonna 1638. Tämä Hett-
rik Flemtuittg oli syntynyt 1584 suwun
päämiehenä ja oli saapuwilla seitsetnillä
waltiopäiwillä, sekä maamarsalkkana 1643
ja 1644 wuoden waltiopäiwillä" Paitsi
Taiwassalon kirkolle, ott hän antanttt lah-
joituksia tnottelle muullekin kirkolle Suo-
tnessa, niinkuin Tttrtttt, Wiipttrin ja My-
nätttäen kirkoille" Sama mies on raken-
ttuttattut Mietosten kappelin kirkon. Hän
kttoli w. 165() ja haudattiin Mynämäen
kirkkoon, jossa kaunis utarmorista tehty
tttuistopatsas säilyttää hänen tttttistoaatt.
Kirkon pylwäissä löytywät seuraamien
aatelis-sukujen maukunat: Pohjoispuolella
suurta käytäwää on tnainion pispa Mau-
tttt T a w a stitt waakuna. (Maunu Ta-
wast oli Suomen pispatta w. 1412–—50,
kttoli w. 1452 Naantalissa; haudattu Ttt-
rtttt tuontiokirkkoon). Myöskin tämän jäl-
keläisett, pispa Olowi Matt n tt n p o-
jan (1450—60) waakuna pisoittt hippa-
tteett löytyy täällä. Erik Akselinpo-
jan (Tott) maukuna kypärineen. Tämä
Erik Akselinpoika Tott oli pari kerta wal-
tiotthoitajatta §littoisissa kuningas .li’aarlo
Ktntutinpojan aikana. Hän on rakennut-
tanut .Olawinliittnan (nyk Sawonlintta)
Suomeen; kttoli w. 1481 "2"8iipnrin, Sa-
wonlinnan, Hämeenlinttau ja Raseporin
herrana. "liohjos—suomen laatttanttin Hart-
wia Japson’in waakuna, kypärineen; niin
myös Niilo Gregerssott"itt. Sitä paitsi ott
tällä pttolella T ord Carpela n in waa-
kuna kypärineett. Carpelaniu sttttttttt hal-
lussa oli lähcs tteljii wuosisataa, wuodesta
140(s——1763 Wiiastett säteritilaTaiwas-
salossa" Saman suwutt hallussa oli myös-
kin Löuorcnpiiän ja kietarttfalmctt siiterit
melkein koko täntän ajatt.
Eteläpttolella isoa kiintäwää eli miestttä-
ett pttolella ott pispa Beroni Ba l kiti
waaktttta pispan hiottaneen. Tämä pispa
kuoli w. 1412. Sittett ott siellä tuon ett-
nett tttaittitutt :liitata-.skallen tttaakuna, joka
tartut tttttkaatt olisi ollttt kirkon rakentajia.
.skertotnnksen tttukaatt olisi hän asunut :tent-
tttityisten kylässä, johon tätä nttkyä kuulttu
5 toerotaloa. Kirkossa on wielä eräan Olof
Keruis’tett toaaktttta kypärineen ynnä Nik-
lis :viattttussott’itt, jottka hallussa ott ollut
Särkilän säteritila, sekä "sittlis Olofsonin
waakutta kypärineett. Tämän miehen hal-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
