Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Hopeatititali:
H o l in s t 1511 Porissa:huolellis-sti tehdys-
tä laiwakronomeeterista.
Z a c ha ria se ii, J. A. Uudestakaupun-
"gista, mainiosti tehdyistä ja huokeahintai-
sista kirkkouruista, jotka otvat nierkilliset
registeriii moninaisista yhdistyksistä.
K r eiivi A r ni f e l t, Kustaa, Turun
"läänistä, rukiista ja pawuista.
Jokioistett kartanon osake-
y h t i ö suuresta kokoelmasta hywiä ja huo-
keahiiitaisia atiroja.
Julitt, v on tFiskars) Tiirutt läänis-
sä, Okokoel masta huokeahintaisia auroja ja
muita maaiiwiljelyskalnja sekä hywin tel)
dyisrä iveitsisiä.
S l ii 11 z i, I. Daalintehdas erinomaisis-
ta rautateoksista ja to.niensa hoitamisesta
uusieit teknillisien keksiittiijeii mukaan sekä
erittäiit hywäin waunttinakselein walmista-
misesta sekii suuresta tuotannosta"
Littoisteii !verkatehtaan osa-
key htiö werkoista ja trikoista hymää
laatua.
Tiirun rautateollisuus-osa-
keyhtiö laiveasta ja hyödyllisestä teol-
listiustoimesta walmista.ssa metallisia läm-
mityskoneita sekä pienien höyrymasiinain
keostit.
Turun laiivaiveistäiiiö-yhtiö
laweasta toimesta piiulaiivoja rakentaissa.
Proitssiinitali:
Kreiivi Armfelt A Turun lää-
nistä, rukiista:
Jokiois teit kartanon osake-
y htiö erittäin hywieti naulojen wahuis-
tautisesta.
Turiin laiwanweistäinö-yh-
tiö köysistä, etikokoisist1i,terwaaniattomis-
ta ja huolellisesti watmistetuista
Ttiruit ratitate ollisiins-osa-
k e 1) l) ti ii 111almi—htioiiekaluista, huivima-
jasta ja sillasta
Mathilded1111lin-os11keyhtiö
wale tuista nur sta ja muista itietalliteok
fiss-tii.
Titrun nahkatehdas
111istetiist11 antttranahasta.
Wiurilan höyry-wiinapolt-
timo — 1) h t i ii palowiiiioista.
R ettig il"- k:11i, erilaisesta, hywästä
tupakasta,
Skiutiarwiikiu lasitehdas
o s 11 k e 1) ht i ö hywästä ikkiinanlasista.
§akobs so n B. Tttrusta, siloista ja
kapsäkeistä sekä muista tiiatkakaluista sait-
gen hymää laattia ja l111olellis111 tekoa
R 11 d d e r s t 111 d, Natalia, Ratimalta,
ivarsin hyttiin walmistetiiista pitseistä.
W 11 hlm 1111, A. Ii. Ttirusta, hywistä
ajoneiiwoista.
Utid en kaupungin mekaanil-
litie 11 wäkipyöräte hdas hywistä
hywin ival-
wäkipyiiriistä " "
.l1 o s e 11 l e w, W. iL k: 111. Porista, hy-
win tehdystä rautaradasta ttikkieii kuljet-
tamista warten iviioreiiselkieit yl t, s1k11 rau-
talawetista.
Kiiiitiiadiplotiii:
11111111rautateollisuus-
ke1) h t i ii 111111111111iljelyskaluista.
B o 11 sd o 1 ss J. "1.Tur11n liiiinistä,
nisuista, rukiista, nawetan niallista.
:lliaihildedaalin ehdas
key htiö maaniviljelyskaluista.
Steii h olin, Turun lääiiistä, tunkeis-
ta rinkileistä.
?" iii 1111 w a 11 k i h 11 on e käsikankaasta,
palttinasta, werkoista
Aurati svke1itel)das
soket ist11.
Kaiiiadidi,M.D.1L K:iti,
papttrosseista.
Sjöhloiii, K. F
nahasta
.W 11 h r e 11,
ta ja fäiigyistä
osti-
osa-
— 1) h t i ö
Turusta,
Rattmalta, antura-
A. Forsasta, puutarhakaluis-
11111:1 tiiltiiti .saalilta 11111311311 3ultteeti 011111111111
seurannut"
"17751111116 ltiljitljseoti lausutut" 81111111 suattai-
1711; l(1"1i"l)jt"/."jtt lcalp0110111:11111.
j(01"1101"11j1 11117111151 8011 "ja 1131181:
"1’11 5113 "1"111111311"1"1"itte, ett’ej 8111111 01011)"1-
lii ettii 111)"1"lclc)"ltuinj1ant; 111111"- rjintetjt letitit"-
11100111’1, sillit 110 11011111; iit-.15 liustin-.1 1111110511111-
Stt. s’aiil:tlcöemnto 11101111111" 11110171131111101111,
111111 8111111 ei 0111 lc)"1lii, ettii titit lceltnit.sti
1101311111)" siuru tiitiiijtiiiriinii 1111 mestattu, 811-
Iii jtse ittjeslcin 011 l;ttuilettttt"11."
".Ia. 111111111111 sunniititkin ali 85111111 ajatttö”,
3111101 I(ärl)it"/"
"0111-6111110 teitolla? 011111111 tuo !allan 80-
pinia l" (äntlc.)
- oli
Wendelin, A. Turusta, ommellusta
lapsenhameesta.
Winge, Hulda,
pasta.
Melcherson, K. O. Turnsta, kor.
keista.
Rosten, J. Maarianhaminasta, sor-
ivarinteoksiS ta.
Söd erlund, W. A. Rautnalta, ru-
kista.
S i l a n d e r, K. G. U:kaupungista, wä-
kipyöristä.
Alroth, Anna, Porista, matoista ja
keinutuolimatosta.
W i l s kiti a 11, M. kuivakutotiiista.
Galenius, Hilda, Porista, ioillakan-
kaasta ja ivillatumpeista.
Lehtonen, Sohvi, Turun läänistä,
matoista.
2:sen lito-"1111 diplomi, wastaawa hopea-
niitalia.:
Knitromykkäin koulu Turussa
oiivallisistii käsikirjoistii ja opetuskaluista
sekä oppilaitten töistä.
3:11en luotan diplomi, wastaawa pronssi-
mitalia:
Siiomen maanviljelysseuran
n aisko ulu (S11o1nen talousseuran kä-
sityökoulu ?) oppilaitten käsitöistä.
L 1)sei "Porissa oppilaitten töistä.
Lysei Turussa oppilaitten töistä.
R e a l ikottlti Turttssa oppilaitten töis-
tä, pääasiallisesti piirustuksistii.
R ealiko iilit U:kauptingissa oppilait-
ten töistä, pääasiiallisesti piirustuksista.
4:ne11 luokan diplomi, wastaatva kunnia-
diplomia.
tk ansako tilttt Turussa ja U:kan-
pungissa oppilaitten töistä ja käsitöistä.
" —– Roswo Wasili Tschaakl’i on, kuten
O. F kertoo, tihanntit ampua kaikki wir-
kamiehet, sotkit hän waan tapaa karkulai-
setia kuleksiessaan. Sepä lienee myöskin
ollnt osaksi syynä siihen, ettei Suistanion
wanginkuljettaja kahlehtinut Tschaakkia kyl-
lin lttjasti, kitti hän etinen oli uhannut
polttaa kaikkien niiden talot, jotka tawalla
tai toisella auttawat hatien kiinnisaamistaan.
— Muita tiutisia Snotnesta. Kuol-
lttt. Tämän k1111115 p. aaiitttlla kuoli,
Helsingissä matkalla ollessaan, tehtaanisän-
tä E. A. Palin 49 tvtiodeii ijässä. Hän
Iokioisteii kartano-yhtiöii esimies ja
hoiti siinä toimessa Suonien suurinta
maatilaa ynnä siihen kuuluivaa tehdasta.
Asioitsija Fritl1ios Töriiroos oit wiime
keskiwiikko-ainua1111 äkkiä kuollut Jywäs-
kylässä Häit oli seudtiii innokkaampia
maanwiljel iöitä, sanoo K.— —S – 81 uollttt
Wiime Lauintai-iltana waiptii Waasassa
rintataudin tttittnittantana kttoloti hiljaiseen
ttiieeii ylioppilas Kaarlo Alliert (831"iitiqwist
22 ikäwuodellaan. Hänestä lausuu W.
L.: Wainaja oli pohjolaisen ylioppilaskun-
nan niiorettiuian polwen lahjakkaimpia jä-
seniä, harjoitti kielitieteellisiä opintoja sekä
ymmärsi ja rakasti jo tällä nuorella ijällääu
isänmaansa kansaa niin, että hän, waikka
olikin ruotsalaisessa paikkakunnassa sintti)-
uyt sekä ruotsalaisen alkeisopetuksen saanut,
oli nyt jo suomenkin kieleen itiin perehty-
nyt, että hän ivoi sitä täydellisesti käyttää,
ivieliipä litoda arwokkaita runokappaleitakin.
Elämässään oli wainaja tasainen ja ival-
laii tvaatiiitaton, joten towerinsa ja tutta-
ivaitsa pitiiviit hänestä paljon. — liusi
mei je r i koulii. Sittenkuii "siitten Keis.
:viajestetinsa armossa on sitoiitit rahoja iitei-
jerikottlun ylläpitäinistii warten pohjois-osas-
sa ö;11"1111eenlinnan lääniä, ott keis. senati
antanut :liitomeden pitäjässä olewan Pek-
kalait kartanon omistajiin tilanhaltija 9!.
Auiinosfin kanssa tehdä kontrahdin meijeri-
kottliiii perustamisesta ja woimassa pitämi-
sestä siellä wiiden tvttodett kuluessa, litkien
ensitulewan marraskuun 1 p:stä. – Suit;
ri hinnan alennus. Kalliokoskenmaa
Simossa sahait ja tityllyn kanssa myytiin
7—8 itmottii titkaperiii 225,1)00111111"kast11,
Turusta, samettika-
jolloitt 20,000 tukkia seurasi myötä. .Wii-
iiie elokiiuti 22 p. iuyytiiii satini itiaa,
tutitta iltttan tukkia, julkisella lntutokaupal:
la ja hitusi J L. Bi11kström Ruotsista sen
2,0110 markasta. (11. T.) — Wäärän
ra h 11 ti teosta useasti syytetty Kotiiulai-
iieii .siiuruwedeltä ynnä 11111111111 hänen apu-
laisetisa owat Oultin markkinoilla taas otet-
tu kiinni, taskut täynnä wääriä rahoja.
§likanuttu .liotitiilaiuen on, kuten tiinnettn,
sen pankin titehtöri itse ja lienee wihdoinkin
siitä liikkees tii loppu tehty (K.) — .seuol-
litt. Etitinen warapresidentti W iipuriti
howioikeudessa "87e 11111111 Watn hjelm
ivaiptti toispäiwänä kuolemaan Wiipuriu
kaupungissa 74 wuoden iässä.
Höyrylaiwaliike.
annsta Tnkholmaan
kautta, maanantaisin k:lo 12 yöllä
Lokak.
Hangö, katteini Osk. Wilh Andstän, Mariahaminan "2 ;
Aura, katt. Chr. Feilrke, tuorstaisin k:lo 12 yöllä. l226j—
Constantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp. 14 281!—
Åbo, katt. A. A. Broberg, poiketen sattuinoisesti Ma- ;
riahauiinaan, tiistaisin k:lo 2 aam. . . . . . —II7 31
Finlaiid, katt. G. M. Fogelholin, perjantalsin kl. 2 aam. —–— 20"–
Pietariin,
poiketen Hankoon ja Helsinkiin.
Åbo, katt A A. Brolierg, iitaatiaittaisin k:lo 2 aatu —– 23——
Hangö, katt. Osk. Wilh. Andsteii, poiketen Taminisaa-
rellekin, sunnuntaisin k:lo 12 yöllä . . . . — 15 29
Finland, katt. G. M. Fogelholm, poiketensattumoisesti
Wiipuriin, tuorstaisiii k:lo 2 aani . . . 12"26—
Anra, katt. Chr. Feilcke, keskiwiikkoisiii k:lo 12 yöllä . –18!–
Eonstantin, katt. K. Waenerberg, perjantaisin kl. 7j.pp, –j!20"—
HIIojnt! Ainoastaan höyrylaiwat Haiigö ja Consiaiitin
" poikkeetvat Hankoniemelle.
iitistäätiki kello 7 j.pp.
Tietoja antaa
Tawaraliistat owat jätettäwät k: lo 9 illalla mui-
hin laiwoihin paitsi höyrylaiwa Constantiu’ille toi-i
Nordfors ja Kmnpp.
Maasenduilta.
— Pernnarnilo. Askaisista iltnoitetaaii
meille. Perunat owat kaswanneet hywin
tänä wuonna, waan owat jo ylos-ottaessa
useissa paikoin uiin pahentuneita, että tiis-
kinkncljäs osakaan kelpaa kellariin panta-
iva 11.
–— Kansakottlit Ktistawiiti. Niinkuin
uiin monessa muussa pinkoissa on Kusta-
wissakin jo useita eriä ankarasti oteltu
kansakoulu" asiastii, mtttta aina turhaan.
Wiimeiseksi oli asia esille ketviit talwella
1880, jolloin kutitti oli kutsuttu kokoon kes-
kustelemaan, millä tawalla se tahtoisi osoit-
taa osaait ottamistaan Keisari Aleksaitteri
II:n riemujuhlaan. Silloin kuntakokoukses-
sa läsnäolijat yksimielisesti waatiwat kati-
siikottluti perustamista Aleksatiteri II:sen
muistoksi. Esimies kuitenkaan ei sallinut
tällaista päätöstä tehtäwiin itiitka siitä syys-
tä, ettei kuulutuksessa, jolla kokous oli ko-
koon kittsttttti, ollut mitään kaitsakouliista
mainittu. Kttiitka ponnettomat kiinti. esi-
miehen syyt oliwatkin, tyytyiwät toki läs-
näolijat tähän päätökseeu walittain-.tita ku-
wernööriin, jolloin asia warmaan olisi saii-
iittt toisen tittiodoti, ja kansakoulu jäi kitti
jäikin sikseen. Nyt on taas nostettu kysy
iuys kansakoulun kantarahaston perustattii-
sesta. Ja wiime !varsinaisessa syyskuttu
kokouksessiiaii pliiittikiit kunta siirtää 111111111-
tverorahoista 600 sm. kansakoulun raha?-
tooti, jonka lisäksi rusthollarin leski Aitiia
Heletia Alirahamsson lahjoitti 401) 111., jo-
tett saatiiit toitneeit 1001) 111 a rka 11 sittt-
ruiiteii kiinsakoulitn kantara-
hasto. Kaiinis alku. Mitään aikaa ei
wielä inäärätty itse koulun perustamiselle.
—— Kimnalliswaalit Kiistawissa. War-
sinaisessa syyskuun kokouksessaan walitsi
Kiistawin kunta seuraatviksi kolmeksi tiitto"-
dcksi kttnnau esimiehen wirkaan rusthollari
I. G. Ahrahamssvn’in sekä määräsi hänen
palkkiokseen 75 111. ja wara-esimieheksi ta-
loll. Beriilt. Griindahlin. .Latitakuiinan
esimieheksi walittiin kihlakunnan lautani.
".D, :llittinäinen (200 111. palkall11) sekä wa-
rit-esimieheksi lattttaktiniiassa maakaupp
Iolt. Simola. iitisiksi jäseniksi lainakun-
taan walittiin taloll. F. W. Westmau
ja K. Likitalo selli nikkari :’l. Lehtiniemi.
Haaksit"ikko. Luwialainen kiittiiari
"Ahkera", katteini Limnell, on pari wiik-
koa sitte kowassa inerettkäynnissä menettä-
ityt molemmat mastonsa ja palasi hiljat-
tain kotipitäjänsä sarantaan Laitakariin,
warsin kehnoilla purjeneiiwoilla. :vierellä
piilisi laiwa eusitt Maarianhaminau sata-
111111111, jossii sai tuuittantia salkoja purje-
mastoiksi ja palasi niillä Luivialle.
(3117.)
— Tnlipaloja. Wiittie latttvaiitaita
wastaan yöllä noitt kello 11 ja 12 wälillä
paloi :’lnolaii kartanon itselliseit K usiaa
"li aittala 11 asuinhuoneet ynnä niissa
olewa irtaimisto poroksi. Kaikki oli iva-
kuuttamatmua. Mtitin onnettomuuden li-
siiksi sai torpan waimo pahoja palohaawo-
ja kasivoihinsa, koett11ess111111 liekeistii peliis-
taa oinaistiuttaait.
ei tiedetä.
Niinikään on H i nnerj o en pitäjän
Hinnerjoen kylässä olewan Raulan ta-
lon utisi riihirakennus, jossa oli riihi, luu-
wa ja lato palaneet poroksi. Riihessä kui-
ivaili paraikaa nahkuri Iokiiieii ohriaan,
jotka niinikään paloiwat. Sekä riihiraken-
tius, että elot olitpat wakuuttamattomat.
(Sat.)
— Lainamakasiini Räntämäellä. Rän-
tämäen eli Maarian kunnan waiwaishoi-
donjohtoktiiita on aikoiittt jo tänä syksynä
perustaa oman laina-aittansa, josta lai-
nataan rukiita, ohria ja kauroja, joita nyt
saadaan werraten halwalla hinnalla. Pi-
tiijässä ei tähän saakka ole ollut tämmöis-
tä laitosta, jonka tarkoituksena oit kahden
tarpeen täyttämitieii, että siitä saapi wä-
häwiiraiiieii säällistä korkoa ivastaati lai-
naksi siementä ja apua tarwitsewa wil-
jaa, eikä rahaa, niinkuin tähän saakka on
ollitt tawallista. Wiiiiviiishoidonjohtokunta
on tätä aikonitistansa täyttäessään hywäk-
sensä käyttänyt sitä lahjoitusta, jonka
kauppias Iohan Rautalin Turttssa huhti-
tuutt 28 p. 1841 antoi Maarian pitäjän
ivaiiviiiskassan wahwistukseksi. Se lahja-
ftim:na teki 343 hopearuplaa ja on nyt
natissut 3,282 m:kaan 25 p:iin. Kärsä-
niäeii kylässä on johtokuttta saaititt aitan
käytettäwäksenisä ja tviljaa oit jo aljettu
ostaa.
Wiiiiviiisl)oidoi1 johtokunta toiwoo että
Rautalin-ivainajan lahjoitus, tätett käy-
tettynä tuottaa enemmän hywäii, kiiti jos
se lainattiiita antaa 4 ja 5 prosenttia wuo-
tiseiia korkona. Kun ivaiivaishoidoii apu-
kassaa, löysin asukasten lisäiiittytitisen
wuoksi, intiasi wuodelta on eneitmiätt käy-
tetty ja kunnan jäscnet nyt jo pitäivät
itsiätisii ylen inääriii weroitettuna sekä lä-
heisessä wastaisuudessä tulisiwat katkeram-
min ttititeniaan iverojensa taakan, huoma-
taan helposti, mitä hyötyä tämä tiusi yri-
tys tuottaa, jonka kautta wähänwärainen,
kini häit tarwitsee sieiueittä kylwöksi, saapi
sitä iväheuipää korkoa wastaan kuin tä-
hän saakka, jolloin hänen on tiiytynyt
maksaa kymmenen kappaa ja etieniniäiikin
tynnytista 3.)
Herra Kiirjeii miimisen Turtin
kirjeett johdosta.
Herra Kärki wiinieisessä kirjeessään pu-
Tulen irtipääsemistä
(S
huu Turun linnasta. Hän mainitsee
tityoskiii siitä kiwesiä sen semassa, jo-
hon tl (eikö waan ? "6) sydänten ku-
waa on hakattu, kertomalla tartin, jonka
mukaan tämän kiwen taakse olisi eläwältä
niiturattu nitika julma ihmissyöjä, joka on
suuhtiiisa syönyt yhtä titoitta ihinissydäntä,
kuin kilvellii o leipiit kuivat osoittawat. Tätä
tiittiii yleisesti uskotaan todeksi Turtin tie-
noilta. :vintti se oit, niinkuin hra K. sa-
nookin paljas taru waati, ilman historial-
listii pohjaa. Kiiveen hakatut sydämen ku-
ivat otvat itäet erään aatelis" "siuvun (titin-
kii, sitä en nyt muista)1waakuna, jonka
eräs liititan isäntä oti ttioltoti hakkauttanut.
.siansan mielikuivitus on sittemmin keksini;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
