Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ei tähän saakka ole ollut tninkäätilaista
maantieteellistä lukukirjaa. Tämä teos ott
aiottu käytettäiväksi oppi" ja kansakouluissa,
sekä luettamaksi kodeissa; yksinkertaisen ja
helppotajuisen kirjoitustapattsa kautta so-
weltutiee se pitäjäiit kirjastoihinkin. Puut-
teeksi oit saitottattia, että teoksessa ei ole
mitään kttniaelittaa Unkarista, sanoo, U S.
"Maatiniiljelys-Kirjasto.71.
Alhoittaitten wiljeleiitineii polt"
tatttatta. Kirjoittanut Hampas vott
"Post Suainettitos" — 32 siw.; hinta
25 pettitiii.
"Atnpukaiwattnot jalkawäel-
le. Tasktttaiilitjii alittpsereille. Ote "ohje-
siiättttöstä jalkawäelle, aitipuittakainiatttojen
luoiitisesta pienillä lapioilla" koonnut öwers-
ti M asjukewisch" —— 7 siiv.; hiitta
25 penttiä.
"Yleishyödyllinen k;äsikirjas-
to n:o 11 Neuwoja kopan ku-
totitisessa käsityökottlitja ja yksityisiä
tvarteit sekä litheitä ohjeita p iikip uuti
m i l j eletttiseeit mukaillut N. C. Rom’-
iti y. tii. utitkaan Gustaf Flinta.
Warustettu 27:llä iittititiirroksella.”” —— 36
siw.
"Suomalaitieti kirjallisuus
1 8 81. Neljäs wuosikerta." — 50 sito.
Luettelo muotitta 1881 Suomessa ilmesty-
iteistii kirjoista.
—— Katineita Hiinen M. Keisaria-suu-
riittiiiinasta koskemista toastaatoista latt-
seista. H. D. kertoo: Io wiime keiiiätiii
leweni hiihit, että §liattiitait pormestari L.
Törnroth jossaiit tilaisuudessa oli käyttä-
ttyt laitseita, joista iliiioittts tehtiin, kosi’i
ttiitä katsottiin H. Maiesteettiansa loitkkaa;;;
miksi. Kuteii tietty, ei tällaisissa tapauk-
sissa saa, kuningas Kiistaa Ill:tt siiätäittätt
määräyksen tititkaati, kaituetta tehdä, en-
tteitktiiii hallitsijait tahto asiassa eitsitt ott
kuulusteltu. Se lienee ttitt jo tapahtuttitt
ja kiiski"t tttllttt asianmukaisen kaitteett teke-
misestii pormestari Töriiroth’ia ivastaatt.
–— !liittiin tttttisia Stiomesta. Su o-
tit e ii taite li j ase itra ott kititttiajäse-
nikseiisii kutsunut kattsliatteuwos Elitts Löiiti-
rotin sekit watthan itiaiiiiott taiteilijaiitine
Ferdiitand v. Törittlttiti. — Kti tillit r,
T. k. 13 p:tiä kuoli ittetsäherra Pälliläit
alttesttt C. L. Steitliäck lyhyeti taudin
sairastettuaan. ("O. F.) — S uuri sett-
r a k titi t a p niin e ii e t ta. Neljä wuot-
ta sitteti, kertoo W:a T, wih ttiiti Teuwan
uitdett pitäjän itusi kirkko, ivaatt yhä mie-
lä oit kititettkitt settrakuitta papitta. Syy-
ttä oit se, että ivirkaa ei saa jtilistaa awo-
ttaiseksi ettttettkttiit etitäsettrakttitttatt nykyi-
neti pastori eroaa ja tuontiokapituli sanoo,
ettei siltä riitii itiiehiii ylimääräisiksi pa-
veiksi. Ktt ollitt. Lohtajan kirkko-
herra K. til. Kecktitan ktioli 12 p. t. k.;
maittaja oli syntynyt iv. 1804. (11. S.s
— Harwittaitteti mies. Jokit nikit taka-
periit kulki sattoiitalehdissä kertoittits, että
eräs leski-herttuatar Galliera oli [alisoitta-
tttit paattiille ttilot kahdesta suuresta maa-
omaisuudesta Italiassa. Mutta kertomus
herttuatar Gallierati äärettömistä rikkauk-
sista ei liette niivan tuttu. Hertttia tvai-
najalla oli otitaisuittta 300 miljonaa ja ai-
ttoa poika, joka jo nuoretta osoitti täydel-
listä tiiiiikutsitttttjen jalojen hintojen ja ra-
hait haliveksiittista. Tuskin 20 muodeit
wanhana tvetäytyi tittori herttua! :liizzati
tienoille. Hiin haki kouluopettajatt wirkaa
halastuja "sii
" illit;-
",luiiial"atital(ooii!” ittiStaSi
Siltiitiili tarlcttSti Ititlcää rittöiiinioStii.
tii rietas iiiijit !itsanaisesti tnleo?””
"ylitin-alti tiesi niistit itiiiiii. oiltotiötat tii tit-
ieti", i"tt8ttt8i toiiioii; ""jtiiiieäit tulostit siialt-
lca iiiiiiii atiiieiii nosalla oleit ratsastanut )"tii-
piiri, saatuusi-iii Kiereliie’iiti: zeit iiiiiiii riittit
tielliiit, ettii nyt itiiniolcsi tiileii nitistit rautii-
0i8tit, "soissa altti 83teoit5u(istt582t."
"litti itiin; ttiiiuteti iliitiieot ei juurittiin-
1elliiti8ii oleslcolo Siellii, ei ttiiialcattti tiillii
ailitta piili"ii8tii.””
""hlilc5"ei?”
"Seiitiilitloit ottit niellii oit iitilitz- lenninti-
ti,ilcSi;i. "
"litistit siellä liii)- lcuitiitiittolettittszn1"
itsari tiiat-ns icalaStajtin niiolljttiiinillii tarle-
ltiiiiilellii.
""t’ttllcoitioit tiaso””, eastiisi tiitiiii.
"hiitit 80 talttaa eittiati?””
""Riitii ai lciilctiuii tilulii Soii eitaiiipiitii.
.loimitien liottaa azititi tarulinnan, inuttu iii-
liiti ati titjittlitiiiiiit, ettii lcitllcijtit aitat tilili-
tieot jiieiieii littatunti raittiloiJSti liiipiitiiii, "sii
li))"t"i""i"jiii aatiitiiaiaitilciti, "sotii-.i oriit tiiilitieot
rallia-.iii sioitti 10t3taitttii."” (.1-titic.)
eräässä pienessä kylässä ja sai sen. Isä
lähetti hättelle joka wuosi 4—500,000
itiarkkaa, tvaatt tittori herttua laittoi rahat
Parisiin, jossa ne jaettiin tutttetitattotnatt
lahjana köyhille. Korkeasukuitten kouluopet-
taja eli tiiaan pienellä palkallaan, hoitaen
ahkerasti ivirkaaitsa. Kolmeii wuoden päästä
lähetti Ranskan opetusasiain titittisteri hä-
ttelle nimityksen 0tkiejei" (la l’acaäomie ar-
iooon. Mutta nuori herttua hylkäsi sen
kohteliaalla kirjeellä. Hätt kirjoitti, ettei
wielä koskaait ollitt tapahtuititt, ettii koulu-
opettajalle kolttien muoden palmeltiksen jäl-
keen olisi atiiiettu itiiit korkea kunnian-osoi-
tus ja siis lienee se hänelle atiiiettu waan
hänen tiitttensä ivttoksi, joiika tähden häit
sett hylkäsii, kaska hän tahtoi kaikki itse att-
saita" Muittamia wuosia sitteit kuoli isä
ja ääretön oiiiaisittts lankesi pojalle. Tä-
tttä metti heti Parisiiit, laittoi testaiiientitt,
josstt hän tiiiiäräsi kaikki äidillensä, sekä
toisen kirjoittiksett, jossa hän itiyöttsi eliti-
njakseett äidillensä täyden hallintomallan
Gallieran omaisuuden yli. Kutt hän tä-
titäti oli tehnyt palasi häit takaisin wir-
kaattsa, aapista kylätt lapsille opettamaan.
Wanhaa herttuatarta, joka epiiileittättä oit
tiiaailiitatt rikkaitt waimo, pitämät jesuitat
ja papit kokottaati tvallassaati. Hän on
iiskettäiit perustatitit sttttrett hospitalin,
josstt sairastett hoito ott aiittettii erääii tts-
kottnollisett yhdistykseit haltuittt.
— Wiljan hittiini Wenäjällä owat si-
kiiläistett saitoittalehtiett titukaatt äkkiä aleit-
tttneet tiiitt, että iitaaiiiviljelijiit ja wilja-
katippiaat, jotka otvat ostatteet suurempia
titariistojit, joittitttiat pitlaatt, kun eiwät saa
"tiirastaan eroa. Siiheti ei oie sit:tnä
eriiiotttaisett hvivä tvttodeittulo Wettäjällä,
sillä itiiljaitsaaitti, erittäittkitt rukiista, oli
siellä tänä ivttotttta ttiskiii keskitikertaineit.
Mutta iitiiiitt Europati, liiateiikiit Uttkarin,
sekä Aitterikan runsas sato ott sitä tvttikttt-
taitttt, ettei Weitäjän tviljaa tarwita länsi
Eiiropan ittaissa, joihiit sitä aina eittiett
ott wiety sttiiret tnäärät.
1,
Wdaasendtiilta.
— Palkank-roitus. Opettajalle Paimi-
oit kiittitatt ylhäiseittiuässä kansakouluosa A.
Björk"ille, joka syyskitittt 1 p:stii 1872 ott
ollitt kaitsakoitlitii paltvelitksessa ja sillaikaa
nuhteettomasti toimittanut tvirkaaitsa, on
keis. seitati, kottltitoittien ylihallititksen esi-
tyksestä, sitonut" 120 tiiarkaii tvtiotitisen
pnikatilisäyksen, tiiaksettatiiaksi, syyskuun 1
p:stii 1882 ltikieti, kaitsakoulitit suostunta-
ivaroista Titruu ja "Poritt läänissä.
— Waliioaptta kansakotiluille. Aivtiksi
opettajatt ja opettajattaren palkkaamiseksi
kahteeit .lkaarinait kitataan aiottitttit ylhiii:
setiipäätt kansakouluun, toiiiett poikia ja
toittett tyttöjii ivartett, ott keis. senati 14
p:nä lokakuitta 1882 säätyjeit sitä tarkoi-
tusta warten iityötttäitiistä waroista miiä-
rättttyt opettajalle 600 ja opettajattarelle
400 tiiarkkaa, eli yhteensä 1,000 markkaa
tviiodessa, itiaksettawiksi siitä ajasta kititi
kotilitt säädetyllä oppilasmäärällä otvat al-
kaneet toititattsa ja itiin kaunit ktiitt tie
asiattoittaisella tawalla pidetään kunnossa.
—- Satakunitan tnaatiwiljelyssetiriin toi-
mesta niititte kesätiä seitrati piiriiit lähetet-
ty maanwiljelyksen tarkastaja, hra insi-
iiööri A. Wahlroos, oit atitattut seuraa-
toatt lattsttntiott heitiän miljelyksyksestä
Satakunnassa:
Tarkastttksieit johdosta ivoiti ilolla mai-
nita, ettii heittäitwiljelys setiratt piirialalla
titiiiiteisinä iintositia joka paikassa sitttresti
oit edistynyt. Maita ei enään kiduteta
titoitta wuotta perättäisin miljaa kaswatta-
malla lannoittamatta, waati pattitaatt niitä
tawallisesti, joitkttn wuoden niistit wiljan
otettiin lannalla tahi sawella kostittettiitta
kylivöheiitiii kaswamaan. Melkein joka pai-
kassa oit rtttvettit rttoppaiitaita kostutta-
maan saivettattiiisella ja tästä menetysta-
ivasta sttitri hyöty haivaittti. .Ojittamiiten
oit myöskin paranemiseett päitt.
Mottta wikaa oit toki wielä, mitä ljeitiiitt
tviljelykseett yleensä tttlee, iiiaittittatpatta.
Pahitt tiiika löytyy ntielestätti siittä, ettei
kiilivöheinäitiaita koetetakaan patitta mihin-
käätt järjestykseen, säiittttöllisestä järjestyk-
sestii iitihttittattakaan. ilseinkin sattumus
määrää, mikä maa ja kuitika suuri ala
pattiiaait kyltvöheittiä kasivainaan. Kylwö-
heittätt miljelystä alkaessa tehdään har-
tvoiit edelläkättä jotakitt luonnollista situn-
ititeliiiaa, jonka titttkaati asia ott alkittitt
paiitatiia ja tarkoituksettittttkaiseeti lopptitiii
saatettaiva. :lliainittu seikka oit syytiä
tiitiihiiikin wikeihin. Useitt ittuka kaswa-
tetaan kylwöheinää liiaksi monta wuotta
perätysten samassa maassa ja toisinansa
täytyy heinäsiementä kylwää lannoittamat-
tomaan kattratt laihoon, missä heitiä ei
isoon aikaait luonitistu niin hywin ktiin
kostutettuun ruislaihoon kylwettyttä. Usein
tvoi wielä nähdä tähkiöheinää yksinänsä
iviljeltynä, waikka maa, itsestänsä otta-
inalla apilaa tteuwoo maanwiljelijätt tätä
hyödyllistä rehtikastvia tviljelettiään. Wal-
kaapilan wiljeletttisen l)t)ött)ä sowitetulla
ruoppainaalla ei wielä suurin käsitetä.
Kirje annsta.
(Kansakoulukokoukseti keskustelut. — Tu-
run maawiljelyskokoitksen kertomus. — Ta-
!oasseuran wuosikertotttukset ja settratt sih-
teeri).
Näinä päitvitiä kuin sanomalehdissä, et-
tä paittosta oli iliitaatttuttut kertomtis kati-
sakouliikokoitksesta Jywäskylässä kesäkuulla
1881. Tämän johdosta tulin miettineeksi,
ettei meidän intiassa juitri hätäillä kerto-
musten toiiitittamisessa. Jos jotakin tapaa
haettaisiin, jolla saisi kaiken iittion jossakin
asiassa tukahtttetitksi, niin sopiwia warinaati
olisi se, että annettaisiin asiati nukkua inuu-
taiiia tvuosi, sillä nikit ott hyivä nttkitttaja.
Tätä keinoa käytetääiikiti itseitt meidän
tttaassti. Niitt oit tehty tämäitkitt kerto-
initksett stthteen, sillä tvartttana tvoi pitää,
että jos joktt kysymys kesäkttttlla 1881 oli
oitttisttiitttt päästä itiilkkaait keskustelun
alaiseksi, itiin piioletttoistn wuoden aika oit
kylläitien ioaiwuttainaait sitä sainatt wälitt-
pitätnättömyyden helitiaan, jossa se alkuaan-
kin lepäsi. Eikä tosiaatt woi ynittiärtää,
iitiksi sellainett pietti mihko kuin kertotittis
parin koltiteit päiivätt keskusteluista tarwit-
see tvttosiknusia sytttyäkseitsä. Puusta kat-
soeit luulisi, että kutikauden aikit olisi riit-
täivä sett toittiittaiitiseett ja pari kuttkatttta
sett painattamiseen. Siten woisi se melkoi-
sesti waikuttaa seit ittiiott ylläpitämiseksi,
jonka joku kysymys ehkä on nostanut ja
saada ititdett keskusteinit satiotnalehti-alalla
ja yksityisissä seuroissa aikaatt. Jos se il-
mestyy pitolentoista tiiuoden perästä, itiiit
oit jo itiin monta tiutta asiaa saattattut
tttlla esille, että koko hitoittio on kääittytiyt
näihin ja tvaithat otvat joutuneet kokonaan
unhotuksiin.
Täitiä itioite ei suinkaati koske yksistäätt
herra Lönnliäckiä nyt puheetta olleet! kirja-
sen toiinittnmisesta, waati hän oit siinä
kohdeti noudattanut wanhaa totuttua ta-
paa. Täinän tawan hartaimpia suosioita
ttiiyttää myöskin herra R ö tt tt liäck Tu-
ritssa oletvati, eikä siis tarwitse "titenttä jo;
eit poikki tvettii ttoutamnan", tiiiitkiiiit
ruotsalainen sananlaskussa sanoo. Mett-
nyt-kesäuä oli, niinkuin kaikki iiiitistamat,
Turussakin kokotis elokuussa —ttto sangen
kotiiea tttaaitiviljelyskokous. Siitäkin oli
kertotttus attitettatva, jonka walmistamiseksi
ivaltiokitt antoi rahasitiiiinati. Mutta tvie-
lä ei ole mitään tiäkyttyt eikä kttttlutitit
ja yksitt herra sliöttnbäck saattaa artvata,
milloiti se ilmestynee. Sett wiipyitiiitett
ott sitä ikäivänipi kttitt se ei koske yksistään
meidän itiaati asitkkaita. Kokoukseen oli,
tiäet, saapunut koko joukko wieraita Ruot
sistakin, joille jokaiselle luwattiitt lähettää
kertoiiitts heti sett ilittanitttiittua. Onpa
kuuluntit, että näistä jo tiiuittaittat owat
muistuttaneet tämän lähettämisestä, tittttta
tyhjästä on tietysti ollitt mahdoton lähet-
tää. Eiwäthän itaapuriinieheiuiite jititri
kiittätie meidän toititeliaisuitttattime.
Koska herra Röttnliäck itse ott ankara
titoittari ja heiluttaa arittahtaiitatta moitti-
misen ittiekkaa, kuti toistett toitttet owat
punttittawatta, ttiiit sopinee pitää luotinol-
lisetta, että hän waatii ettii häiteiikin toi-
mensa oivat puttttittatvat suitialla waa’alla.
Kertoiiittksista keitti puhuessani ett siis saa-
ta olla iitainitseiiiatta, että hän ott yksitt-
tietiiivä ei ainoastansa titaatiwiljelyskoko-
uksen kertomuksen stthteett, waati tvieläpä
talousseurankin miittieivitotisteit kertomusten
sithteett. Talousseurati säännöissä ott, ttii-
et, ntääräys, ettii sihteerin joka tiittasi
oit toitttittaittiiteit wuosikertomus setirait
toimista, joiika myöskin tulee sisältää litet-
telo seit jäsenistä ja yhteenlasku sett hoi-
dossti olewista iahawaroista. Täinii wuo-
sikertoititts on seuraattiatt tiittodeit ensitii-
iiiiiisessä täysikokouksessa julkiluettuina ja
"sitte heti paittoatt toitttitettnwa seurait jä-
seiiille jaettaivaksi. Tällaista kertomusta ei
kumminkaan enää ole niititte wuosina ollitt
olemassa. Elleit erehdy, oli tviiiiteitiett, jo:
ka paittostailtiiaaittui,tvttodelta 1877. Se-
kiti ilmestyi wasta ivitotttta 1870. Tämiin
laitttittlyötitiiteii ei kititettkattt ole titikäiiti
wähäpätöinen seikka, enkä puolestani ym-
märrä, kitinka johtokunta, sonka kuitenkin
pitäisi walwoa seuran toittiintoa, on saat-
tanttt antaa sellaisen tapahtua. Wuosiker-
tonttisten kautta seura saattaa paljon hy-
mää aikaatt sanda, sillä niideii kautta se
puhuu lukuisille jäsettilleitsä ja woipi astua
ulommaksi johtoktittttatt ahdasta piiriä. Ne
niukat kertomukset johtokunttati kokouksista,
jotka muutamien sattoiitalehtieit palstoissa
owat luettawat, atttawat jotenkin ivaillinai-
seit käsityksen seuran toititista, eitvätkä saata
tehdä pysyiväiseiitpää waikutttsta kuin sa-
nomalehti-uutiset yleeiisä. Toista sitä was-
toin ott yhdenjaksoinen kertoittus setiran
toititista koko wuoden kuluessa. Näis-
sä saattaa seurit myöskin lähestyä jäseni-
äitsä uusilla ehdoituksillansa ja neuwoillan-
sa. Sitä paitsi lisääivät näiden hintaisuut-
ta ja hyötyä kertomukset settrain palweluk-
sessa oietuilta heitkilöiltä, jotka aina liite-
tään näihin ja ttseiit oivat olleet hywinkin
ivalaisetvia ja huwittaivia. Näidett henki-
löin katitta oit myöskin maanwiljelyksen
harrastus lewinnyt yhä laweaiitpiin piirei-
hitt ja tvarttia on, että ttiideti litkit, joille
talousseuratt sopisi lähettää jäseti kutsumus-
kirjeitä, o"t melkoisesti etienetnässä ja sa-
ttiassa määrässä tulewat myöskin seitran
tvuosikertoiiiukset yhä tärkeäntittiksi.
Tähän saakka on talousseura melkein
yksinottiaisesti kääntyiiyt ruotsia puhumien
säätyläisteit puoleeti ja seit tvuosikerioinuk-
set owatkin aitta olleet rttotsinkielisiä. Mutt-
tosta tässä kohden tuskin saattaa toiwoa-
kaatt, itiin kantonit kttiit nykyinen sihteeri
hoitaa setiratt toimia, sillä hänen mielipi-
teettsä otvat itiin matikat, etteiwät tie ivaih-
tele. Hän kyllä oit syntynyt suomalaises-
sa pitäjässä ja sentähden lapsuudesta op-
pittitt puhuittaatt suottien kieltä, jotta tver-
rattaiti tvähällä tvaiwalla olisi oppinut sitä
kirjoittatttaaitkiit, itiittta siihett olisi kuiten-
kin waadittu jonkinlaista iittoa ja kunni-
oitusta kaitsatt kielen suhteen. Sitä kuin-
minkaatt hättessä ei ole ollut, yhtä wähän
kutti tuonessa tuitussa. Maanioiljelysnäyt-
telyjett ja palkkaamiensa inaanwiljelysopet-
tajaiitsa knutta seura kuiteitkiii saattaa suo-
iiietikieliseeii wäestööttkitt tvaikttttaa, ja on-
kitt paljon hytvää waikuttanut. Mutta
sett waikutus enenee tietysti monenkertai-
sesti, kuti toitten tuuli rttpee johtokunnassa
puhaltamaan ja se astuu suoraitaiseen wuo-
ro-maikutitkseen lukuisan sttotttea puhuwan
itiiiestöti kanssa.
Tämä kirjoitukseni epäiletiiättä on saa-
muttawa setirati sihteerin suurimman ylön-
katseen, kun hänen armoisaan henkilöönsä
ott näin suoraati tohdittu koskea, ja Auran
maineesta ott hänen siliiiissääti wiimeinen-
kitt hitale haihtittva, jos sitä enää olletikaan
oit olemassa. Autu ott, ttäet, ettiietikin
häiriiittyt hänen rauhaansa, johott Turun
iitttut sanontalehdet eiwät pitkittä aikoina
ole koskeneet. Eipä siis ihinettä, jos Au-
rati ltikiat saaivat olla tietäitiättii, mitä seu-
ra oikeastaatt toimii. Siiheti ei sihteeri
koskaatt lähetä ttiiitkäänlaisia ilitioituksia pi-
dettäivistä kokouksista ja haettamasta tieu-
tvosta maanwiljelyksen eri aloilla. Kaikeksi
otttteksi saaivat kuittinitikitt tie suotualaiset
hettkilöt, jotka lukeivat "Siinomia Tttrus-
ta", ttiistä ivihiä, sillä siiwo wirkaiveljein-
itte ei wielä ole joutitttut hitoiiooit haittoon.
Eikä siiheii olisi syytäkään, sillä hänen puo-
lestaatt herra :liöttiibäck saapi rauhassa toi-
titia iiiitä tahatisa ja sttomen toerasta kir-
soittaa ivaikka saksaa. Wirkaweljetiime tyy-
tyy wattit siiheti, että jos sitte joskits suo-
tiieksikiii jotakm ilmestyy, itiin hitti siitä
kirjoittaa "tiotiisin." Kärki.
—— ; .uu——.""""— " ;"—— """ " ","
Ktirssit,
Suvmen Pankki Lokak. 18 p.
Waihto- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Picturi 7 p ...... 254: — 24li: –— 100:lta k-
Lotttoo 90 p. . . . . 2.7: 17 25 —— puit:ta ft,
"sarisi 0i) p. . . ilit: 30 08 10
Hatttpuri 00 p. . . 12:;; 20 122 50 "
Aiusterdam ..... 207: 50 206: — 100’lt"’
Tttkliolina 3 ii" . . 139: 30 138: 40
Laiwalista;
Korsör, 27 p. Jdog, Jansson, Po-
rista.
Köpetthatitin a, lokak. 2 ii. Alina,
Jsakssott, Wisiteachista. "
B o tie s s, syysk. 27 p. Selitida, Oster-
lund, Tukholtttaatt.
G r a ti t o u, syysk. 28 p. Elis, Mattsson,
Diiitkircheitistii.
S hi eld s, syysk. 28 p.
Johattssoti, Sutidstvallista.
Wilhelmiita,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
