Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
"Porthanin” tila on hywin armelluttama.
Altts ott kaattiniit kari-.i wastaan. Sukelta-
jat eiwät pääse sett luokse. Ttillialiis
"Wikingen” on korjannut osan lastista.
Mahdollisesti saapui sinne eilen ruotsalai-
nen sukeltaja-altis. 5;)öyrypnrsi "Adler-
creutz lähti eileti sinne kahdella prootnilla.
Myöhemmin tullut lettnätiitsanonia ker-
too, että sukeltajalaitva "Wolga" saaptii
eileti puolipäimäti aikana. Lastia korjat-
tiin eilen ja wiime yönä. Wesi rttttttiassa
on rumennut laskettiaati. Alus oit kaatti-
nut enemmän kyljelleen. Ruotsalaistii sti-
keltajalaiwaa odotetaan. Ios ilttta on
kauitis, woi altiksen pelastaa. (S. T.)
—— Keis. senaatin esityks;en, saamatko
wenäläisestä sotapalwelttksesta erottneet ja
Suomen reserwimäkeeu siirtyneet suotttalai-
set nauttia heille tnttutoin tulemaa mettii-
läistä pensionia, kuttltiti sotaministeri, ku-
ten Hfors tietää, atitatteeii kieltätoäti
wastauksen. Näin olleti tulee olettiaan
warsin waikea saada resermiwäen päällik-
köwirat asetetuiksi,
— Katiinmkien yhteinen paloapityhtiö.
Se komitea, jonka yhtiö wiime kokoukses-
saan asetti utisieit sääntöjen walttiistaniista
warten, on nyt täksi kertaa lopettanut
työnsä. Niideti tiiiiutosehdoititsteit joitkossa,
jotka komitea ott päättänyt esittää, owat
H. D. tiittkaati seuraamatkin: ithdelle hett-
kilölle tulewan wahingon palkitsemisen ra-
joittatttiiteti 250,000 markaksi; watthetti-
pieti sitä korkeatupien wakuuttitsien uudes-
i.ini nnikuuttamitten; wiiotitisteti palkitito-
jeti itiäärääntitten, jotka ttousemat korkein.-
taatt 20 prosenttiin pääsymakstista; sekä
määräys, että johtokunta asettaa ja yhtiä
palkitsee asiatttiehet eikä, niitikiiiii tähän saak-
ka, yksityiset osakkaat eri kaupungeissa. —–
Komitea kokootittiii uudestaan helmikuussti
tarkastamaan päätöksiään.
— Suomen sotatväki. -Päällikön esityk-
sen johdosta on wirkaeroti saanut aliltiut-
natitti Aminoss wapatitettii komppanian"
päällikön-wirasta 5:nnessä resermikottippa-
tiiassa, jonka ohessa wirkaeroti saatteet ali-
kapteini Dattielsson ja ttiajori Melart ott
määrätty resermikomppanianpäälliköksi, edel-
linen 5:nteeti ja jälkituäineii 16:sta kottip-
pattiaati.
Tttllitttlot ja itiitttt tullilaitoksen
kautta kannetut yleiset waltio" ja suostutita-
merot, tekimät tämän wuoden yhdekseltä
ensiitittiäiseltä kittikaiidelta, siis syyskuttu
lopptttin satikka, 10,582,262 mk. 6 p,; w"
1881 tekimiit ne sattialta ajalta 8,868,711
mk. 2 p. ja 1880 8,215,629 ttik. 36 p.
Sitostuntawero tupakasta ott yksinään teh-
nyt 34,114 ttik. 42 p. ja 30,486 ruplaa
5 kop.
"- Sttonien kylät. Että Suotnessa on
kaupungeita puolimäliiti neljättäkymmentä,
tietää jokainen, waan montakos kylää ttiaassa
on? Siihen antaa "Tilastollinen muosikirja"
wastauksen, ilmoittaessaan että kyliä ott
Ouliin läänissä 344, Waasan läänissä
507, Mikkelin 636, Kuopiott 650, Hämeen
1,263, Uudenmaan 1,296, Wiipurin 1,819
ja Turun läänissä 3,401. Koko Suo-
tiiessa siis 9,916 kylää.
— "ylioppilaskunta kokouksessaan wiime
latiatttaitia suurella enenttnistollä päätti
wiettää juhlan senaatori Yrjö Koskisett
kunniaksi. Itihlaan pääsee osallisiksi aino-
astaan entiset ja nykyiset ylioppilaat sekä
naiset. Kaksitoista miehitten toimikuitta
walittiin ja puheita tnäärättiiti pitäitiääii
kand. L. Kiwekäs kunniawieraalle ja yliopp.
A. Kallio isänttiaalle. Hra Kimekäs lienee
tahtonut luopua hättelle tiskatusta toititesta.
Hbl. mainitsee, että enemmistö 265 ää-
nellä päätti wiettää juhlaa aittoastaaii se-
naatori Koskiselle, kitti 175 äätitä tahtoi
yhteistä juhlaa senaatoreille Koskiselle ja
Mechelin’ille sekä prokuraatori Montgo-
mery"lle.
— Haaksirikl’oja ott, ktiten H. D. tnai-
ttitsee, tapahtunut Jtäntet:ellä wiitneisellä
wiikolla stitiiun ja satiniti kautta. Monta
höyrylaimaa on joutitttut karille, joista 3
Dagerortitt, yksi !ikargön ja 10 Gottlan-
ttin ratinalla.
— skuli-italiat! iöytö. Wenäläiiieti piiu-
tarhiiri Poritt kaupungissa Nikolai
Schurigin ott wiiokraattiastaan kati-
ptittgiti pellosta joku aika sitte löytänyt
ttoiti kymmenen penttiti sttiiritiseti kttltara-
hati. Rahati toisella puolella löytyy muo-
siliikti 1630 sekä seitraawa kirjoitus:
"2430311). .417. 07); 1371i. 00.
’1’1’I"" ja toisella puolella: "I-’ l; 1k1) I-
)741371) 110631856. 143.1th
Täntä raha on siis 252 wuoden wanha
ja tiäkyy olewan Saksan keisarin Ferdinand
toisen ttiynttääittä. Toisella puolella löy-
tyy kirjoituksen keskellä haarniskoittu mies,
ja toisella ttitiita piirustuksia. Se oit war-
sin hywästi säilytiyt ja siitä päättäeti, ett-
ei se ole melkeen olletikaan kulunut, ott se
wartttaankin jo aikaisitt jotitttniit ttiaahan,
missä se sitte oit itiaattttut tioin puoleti
kolttiatta wuosisataa. Kenties on se joti:
kiiti kolttieitkytittneiteti wuotisesta sodasta
palaaman sottiritt taskussa kulkenut tänne
Saksanmaalta, missä se sotamiehen ryös-
tössti ehkä on tullut suomalaisen käsiiti.
(St1t.2
— !ikihilisiijnltitnsa ott Oitlttllakin tiy-
kyääii ollnt. Siitä kertoo P.—S.: Wiime
sunnuntaista aina keskimiikkoon asti pidä-
tettiiii nittiittäin polisin toitttesta kaupiin-
gin kestikiewarissii kahta Kuopiosta päiti
tulliitta matkustajaa, erästä nuorta miestä
ja wielä iitiorettipaa, jtttiri täysikasman-;
ittttta toaitiionpiiolta. Miehellä kyllä oli
passi hra Iosef Perottille ja tytolle kott-
lutodistiiksensci Pietarista, waan polisi wai-
nttsii heissä jonkinlaista nihilismiä, kenties
siitäkin syystä että mainionpuoli oli ih-
meen kaititis, mustatukkainen ja heleäti pit-
naitteti poskiiisiltatisa. Edestakaisitt kitlke-
neitten sähkösanomaiti perästä oli kuitenkin
täytymys luopua kaikista epäilyksistä ja
sallia walwoiinati alla pidettyjen jatkaa näin
wiimytettyä ttiatkaatisa.
– Siiitria tulipaloja kestää nykyään
Pietarin tienoilla. Eräs kirjeilijä kertoo
niistä 18 p. t. k. seuraamin: Kauhea
näkö oli nähtäwänä eilen illalla Pawlom-
skin tienoilla. Pitkin koko taimaanratitaa
ttähtiin itotn 10 jopa 20 mirstatt ttiatkal-
la koko taiwas hohtaman malkeanloisteestti.
Etisi hetkeitä täytyi ehdottomasti säikähtyä
ja luulla, että rikokselliset kädet oliwat
osallisena toimessa, sillä ilman sytyttätnistä
oli tuskin sellainen tulipalo saatu aikaan.
Koilisessa kohdett paloi kylä Moskomaii
ratitatieti warrella ja tteijä wirstaa poh-
joisettipaita paloi malkeata samati tieti war-
rella ptioletitoista wirstaa pitkältä. Kuin-
ka se niin oli lemiiittyt, oli mahdoton se-
littää, sillä ttittli puhalsi heikosti. Poljjo:
seeti päiii täältä, noin 5 wirstaa itäptio-
lella Pietaria, punotti taiwas; liekit ttä-
kyiwät kuitenkin waati mähäti pitkän tvä-
litttatkaii tähden. Pietariti pnolella oli
taiwas tuttittiati piittaiiteti ja liehttmat lie-
kit olitpat selwästi itähtäwittä. Tättä päi-
wättä, sanoo kirjeilijä, oletttttte täällä Pato-
!omskissa ttiiti sawitti peittäminä, että tus-
kin woi nähdä 2l10 askelta eteensä. Jlma
oit täyiiiiättsä ilkeätä palottkäryä.
– Wiikinkiiehdeslä Tattiperella kertoo
Aatiitilehti wielä: Utiden wiikitikileh-
den osakkeille on kirjakauppias E. Haiiel-
berg luotoitttanttt hänen otttistattiansa
"Tampereen Sanomat". Ttilemati wiio"
deti alusta siis herra Hagellterg ei enää
kustaittia lehteä ja tulee miikittkilehdeti
tiititi luultawasti olettiaati "Tampereen
Sanomat", jos eimät osakkaat wastedes
päätä ttiuuttaa nimeä. Lehti tulee pai-
nettawaksi ja jaettawaksi herra Hagelber-
gillä. Helsingistä puuhataan toimittaja.
— liitteen He sinain wiikinkilehteen on
Tampereellakiu kerätty aptta. Sen 500
tti. sttttria osakkeita on täällä kirjoitetut
noitt 6,000 ttiarkati edestä. (Aamtil.)
—" !iiiuistopatsas Jtttitaatt tappelutante-
reelle W. L. kertoo: Läänin kumernörin
alattiaisett esityksen johdosta oit H. M"
Keisari siitttaittnttt myöntyä muutamien
Uttdessakaarlepyyssä astimien henkilöitten
pyytitöön saada panna iiikkeelle keräyslis-
toja itiiiistopatsaati pystyttätttistä mart-:ii
Juuttaan tappelutantereelle.
—— Muita ntttisia Snotnestu. .Lau-
luseiira. W" L. kertoo: Jsokyrässä
on syksyn kiiltiessa talonpoikaisen nuorison
kesken perttstettii lauluseura, johoti tätä
ttykyä jo ktittltitt 8l) jäsetttä, ja satiotaait
siilteti wielä useampiakin aikotoatt yhtyä.
Yritys on saatitit alkunsa sett laulujuhlan
johdosta, jonka Kansanwalistttsseura kesäl-
lä 1884 aikoo patina toittieeti. Harjoituk-
sia pidetääti kattttori Passiseu johdolla jo-
ka stinttutttai. — Ko n kurssi-hake-
itittkseti oti Helsiitgin mast-oikeuteen
atttanitt kirjakauppiaan ?" J. Walle.nittk-
wainajan leski Bertljii Mathilda Oliwia
Wallenius Pietarista. —– K o n k ii r s s i-
hakettiiikseti oit, ktiteii Bbl. kertoo,
tehnyt Pormoossa kapteni Carl Linderoos.
Omaisiiiis ilttioitetaati tekewäu !3,149 ttik.
85 p. ja welat 52,8031 ttik. 81 p. —
Terwaa kuljetetaan ratitateit-
se Waasan kaupunkiin Alamuudelta yhä
kaswamassa määrässä. Niin on wiime
aikoitia tuotu noin 600 tytttiyriä. K ii ol-
liit O. L. kertoo: Kansakoulun opettaja-
tar, neiti O l g a W ä h l l; er g ktioli Ou-
kussa lawatitaiitiitt toissa laumantattia pa-
raassa ijässääti
Maasendnilta.
—— Suuri tiilipalo tapahtui wiime maa-
ttaittaitia Kokemäellä. Noin k:lo 11 aikaati
päiwällä syttyi Pirkkalan kylässä Ollilaii
taioit riihirakennus tuleen ja lemisi siitä
lähellä olemaatt Froomin talooit, jonka
kaikki ulkohuoneet ja karjakartano tiiettiwät
tuhaksi. 2liitoastaan kaksi astiinriwiä jäi
seisotttaatt. ELäittiet saatiin pelastetuksi.
Syyksi ttilett irtipääsettiiseeti luullaati ma;
rottiatoiit tupakoiminen. (U. S.)
—– Harwinaitten kala. Liiwian kappe-
lissa on äskettäitt ttierestä saatit ttiiti sa-
nottu T c i 6 t i k ii l (1 (centronotus gunel-
laa jiina. Kala oleskelee oikeastaan Jää-
ttieressä ja Atlantin itieressä, ttititta tawa-
taan wälistäiit Stionten etelä ja latutais-
raiinoilla. Se on jotenkin mateen näköi-
tteti, asuskelee tnereii pohjalla ja tulee itoin
parin kortteliti mittaiseksi. (Sat)
— Otnitnitien sikajntttt. Tämän kuiin
alkiipäimitiä oli rusthollari Kunskoski Päy-
tyällä ttiyiiityt kittisi kappaletta suttriiita
lajia hyttiin syötettyä sikaa eräälle osta-
jalle Tampereella. Myöjällä oli ollitt ai-
komus lähettää sikatisa elätoäiiä jtittassa
ostajalle, titanit kitti lienee seittttioisetta ollut
wastusta saada ttiitä Aitran asettialla rati-
tatieii wattiiiiihiti, otettiin hetiki poissa
lähetettiitt tie kuolleena. Mutta mitä olla-
kaan! Miiutatnan päiwän perästä ajaa
karahuttaa saittat 6 kuollutta siktiii jtittalla
taktisin Auran aseittalle, ttiodeii myötänsä
tiiott ikäwäit iiiitisett, jotta he nittka owat
pahentuneet eiwätkä sentimoksi tulleet ivas-
taatiotettiiksi Tampereella. .tkuttskoskh kuti
näin tyhjin toittiitt sai lähettiläänsä taktisin,
tilkitit krtittttttti miesten awulla pitää tar-
kastusta ja htiottiaa sikansa titieläki ter-
meiksi. Waan kun niistit jo maksit oli
edeltäkäsitt suostumuksen miikaan siio-
ritettu 700:lla ntarkalla, ei myäjä tiennyt
iititttta keinoa kitit haudata syätiläänsä
maan utustaan nuiitaan. Siellä tienyt
lepääwät tuntiansa tuttiunista. —– Asia on
sikamaista, ttttttia sanotaanki ttilewati oi-
keuden ratkaistawaksi.
—— Kattsak-tilit Wehmaalla wihittitt tnaa-
tiatitaitia, tämän ktitiit 14 päiwänä jtthlal-
lisestitoittiittikseetisii. Kansainultirakennus,
joka wastaiseksi sijaitsee toisella kappalais-
tilalla, oli tilaisuutta warten sottiasti kati-
nistettti kiehkuroilla, ktikkaistttihoilla y. iti.
"puhujalatvan yläpttolella oli luettamana
saitat: "Herran pelko ott wiisauden alku.t’
Kello 9 aattiulla alettiin tutkia kotiltttin
pyrkiwiä latistit, joista htjtväksyttiin 36,
lukit, jokit osoittaa siwistyksen tarwetta kati-
sassa kyllä löytywän, kitti siihen waan ti-
laisittitta tarjotaati. Tämän jälkeen alkoi
warsinainen toittiitits. Alttksi lauloi sekii-
äätiittett laulitkiitita wirren, jonka jälestä
Lukiltari.
(Jatlcoa).
"skat niin", teastasi rataan-jes. "itkutta
sanoppas, yötäriiiii, lietteiset tuota "tiitoista
haamua 1uullaan?"
"Ilimjaet sanotat, että. 86 on naiiieti. IIe
jortorat ettii IlenSliorg"in lintta muinoin oli
eräiin herrasmielien lialluaaa, "joita oli miiut-
taitut pohjaat-ota paiti "ja oli nainut Bistniip’-
ju isat-taitoit tFttärt-n. !lort-3 oli ylen tsan-
lia "ja routa Flen nuori, eili-ii lteirliin nainti-
Seitaa Flttilciiiiit onniatunut, sillit lieri-ii lta-
tiajtaj ettii routiansa. raitaSti linnan metsäa-
tiijiiii".
""’l."uoj)a it)"t oitti, aanoi ratsumies naura-
en, "noin ailioiti ulclto tiarntaanlcitt rimataa-
tui?"”
"dliiii lt)"11i"t”, rastaat italaataja ja astuen
ratattmieatii aali-eleen liiteminillcSi, liitti tiiata-
1ammalia iiiinellii jatlctii:
"lli’in letttStii tiilt)nt/iiltetiaii lcolcooti "ja iteil-
1ii itiin routaa inalcttuituoneen seittiiätt ici.e-
ieottj nijn spriin jtt letteiiii aitlcon, ettii intoa
helposti malttui Siilten eelat-miian Iliiii p:t-
tii routa raitlcan tiiitiitt niilcicoott, janica liitti
ajtta itiitttraaj leiliini. Keljiitoiatii ]iitu-"iiii "ja
tieljiitoiSta )tk-tii ranit-"i liet-iii rielii riisisi att-
lcon etleSSii olorasta-ii iiuotieeaaa; Sen jiiliteeit
itiin Sullti "jolt’aiitoan oren "lleitahorg’itt litt-
itaSSa "ja lteittiien atiaiinet (1tt(lenjolceen litin
1iiliti matlcoiitinaa eiltii isoaltaan enää palan-
nut. Bi lcuicaatt tietiith nijltinlcii ltiiti oli
"joutunut tallilta ituittica iitinen raimonsa oli
lettynyt. ]iloitsetta tuosia aati jällceett, itiin
linnalla jo oli ollut monta omiatajaa, tuli
uitiuraajia arkisina puittina varoittamaan ma-
icuuliuoneeit sointia. IIe leittiiitsat §einiin
lteliSeriin ja teittFTittaii niilieii rej’iiit, lie läy-
SItiit p)"8t)"38ii seisotiatt luurangon, "janica
raatteet jo alitat lastanneet, inut-ta "jenica
toisosaa etusormeaan oli aateliasaalcuttalla
leot-istettu soi-tiiua, "joota saatiin ttäliiiti itiilca
ituoliut oli oliut. blinit olen "ttaa tiäiin)"t
aulion soittiiaaii, eniienicuin ruotsalaiset tiieti-
neoita tuotetta 8)"t)"ttiriit linnan paluinaan.
Siitä astiata alicaen !iiliin raunioista ott lctiu-
lnnitt ictttnmitllinen jyrinki; tiiatltitataraiaet
attila ottat tiiiliiteet ralli-osen ltaamun, lci’tJi-
iinaii tiliinnellen, istutan tuutit-illa ja tiiliin
Se toritinjtortjtt ulicopnolella ott ttiiliit itei-
(iiitt raatiianaalcjn, tai-Sinlcin 8)")"3i";itti"i icuuta-
tainalla"
"kuopa ittiulttit ltanimalta", sanoi iatan"
niien oltuansa lietit-ott iiiineti; ilciiiinlttiin ltiiit
olisi miettinyt altit ittiin liitit oli aitantit ittiul-
la. lcaiuataja lcii!i itettoaett rjereaeii ja liat-
Soi "titti eleranta, iltti-"titityin tittltialcaonaa litin-
tii; mtttta tiimiin Flii.ejiiiin ittiiittiiett! icaulua
"ja ituojialitttnn liet-i ent.itiiit liiintii liittien itaa-
rojan:aa titiitetttiiötii. Ktitttama eitit rastaait
"tiialat ltalaatajan omia !tassoja "ja ratsumies;
sai tilatatttttleti niilitlii, ettii ltiiit oli ituori
aelcii jalott ja itaunijn niilcäineti.
"0letlco milloinltaan itee taitaanut tiiata
aatietta?" !gazsi ratsumies ltetlcett ituluttua.
"’Bu"”, "astasi littlitötaja ltiljaatt, jltiiiinltuitt
miettien, "ja te icttitenicin nauratte Siile ini-
tij. minä aistii olcm itertontit."
"Bn !tilililan muotoa", taatasi i"atStiniie8
innoltltaaati; "titti-Sitilcin leosica titiiittlla ott
ollut parempi onni ittiin sinulla"
"lellikit-6?"
"’isliiti, minä olen
sen"
"le olette niilinyt 3011"; toisti italaataja
lintumaa-tellen.
"dliiii totta lcitjn toit-on auttiaalcei tulet/ani!
lilinii oieti aen niiltnjit ja eieliipti olen aja-
nut aitii taltaa muurilcjrien nelcii itattoicitii
jtiratalein ylitao, ltnnneö Se rinnoin lcaton
iliat! alltitiiitti ecleaaii. 8aiit minulta naitoit
terroinii lcailcille, jotlta ejiiijlerät, ettii tuo
aatte oilcojtt on oiottumme"
"illatta totilasi-aeni .eitit telttiä, lierra rat-
aaatnja, niin niittiin täytyy sattila tietiiii. tei-
tiinii iltana tiiilttt)"t
(liiti nimentie "jt-i 8stiit)"ttno””; auttoi taltioit
ii)"t"ti)"ellett.
"illinki oieti itt)"lliii"i", "nataal mitanottoa.
"illatta tiiliticuin "jo nanoin: ntiitii oioit tiitiii
oittoona ttiiltt)"t naiseit liittimiin; toinen iti"-
IFnira sitte on, lenita itiin oili-ottotiitiii lietitte,
ajllä ltiitt tiijeleötiitti itiitii liian ictijelciiieeeti
ja sotttttiauitit, tiotaalcaenoa olia aesttäiitt ninn-
ratua touran luttranlco, "ja tiitttii asian initiii
Sojaitt saat/iitti 8oitiitet)iic8i.””
"’ke aija ai’otte riitata "jonitnnmoiaeen tia-
ättJteletniSeett?"”
"toipi itiin tapalitua,
talttint asia.a ajittellit.""
!siilit ltaaatellen lie olit/iit saapuneet lc)/—
läiiti, "janica ituotteet siulassa siitit-)etoa 86";-
Soirat "joen ratinalla. IL:tiaJtaja saattoi rat-
Sttniieiien oräiiile ltuoneelle, "joita oli toisia
aittiretnpi "ja "janica liitti aanoi oletan ra-
tiittolan.
poiicatti; mliiii
ISiititti seisoi seljälliiiiii ulotutaan oteosa.
I(alaötaja "jätti lt)"t"i"i:tti "ja niitot niettnii, niut-
ta ratsumies piti-titti liitytti, oiitioeit:
"llialtnppaa itiiticait, poiltaiti, "iit Settraa
minna aiaiiiiti; ainit olet, lisiisi ansainnut po"
titi oluttu icertotnuicöeataai "
"isit ltiitolcaia",
ett liniasa olutta.
raataisi toinen. "illinki
Jutnalatt li:tltttnn !"
Riiiti aattoett itiiti Ititltitti inaticaattaa.
R.atiitttolan iaiittiii otti rastaan rataunijeltett
lteio.cett "ja roi .sitte !toiniin tuputin.
1(utt rallien Iiiiiiai "tiitiseni-ann tiitiiiiti itaa-
rojit, titin "jopa isiini-ii tiittrii liiitiett. !liiti
oit liotittittr.salititt nautintaa, linniel ikisin.
§tiittainen itelin-iliaan illallisen" tieraa
tiiiittt)"i iaiintiiiin, "jolin piitula-.sii oli taituit-
tanttt jtiiIreiiitti riistaa, "jtt aanoi:
"’1"o niis naitatte tiolaa-.i tiittuloissa ienm-
tnitttlcöia 10)"t)"t"iitt?””
"Seliiin nFt oit tietty asin, ltFrii liorra!
1(0lco I(ieralöiitt 1913385 ei olo ainoat-aitaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
