Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
’kiekuja 7111-1111 IcatijtiiiiSjSt-ii "ja bittisi-sitomosta.
äll
li 4.
korjautettiin
italialauta 27 pittii"
——
Tilaus" ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
jainyymälä Hj. Rydmaniii ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatu 1 sekii herrain C A Ronnberg in H.
A. kuudelta iti J. A. ltrieger 111 ja J L. Törii-
roth’in kauppapuodit
Tilatiöhinta:
Timin posti-
konttori-sa
4111. ll p.
2111.11 p"
Maiös- pooli-
koitit-teiska.
4 111. 29 p.
2 111. 20 p.
T 11 !- ti ii s 11
Koko wuodelta 3 111. —
!4; wuodelta 1 in. 50 p.
Kuukaudelta 25 p.
Lehdeit konttori ja painopaikka:
Lititiankatu N o 23 B.
Leliden !vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehaneii.
7
—I
Jltnoittiksia
11 15 peittiiii eiisi siivulla ja 10 pettiiiä inuilla
siwuilla pietieltä riwiltä wastaanotetaan lehdeti
painopaikassa ja herra A W. Jtihiissoniti kirja-
niyymiilässä
2l:nä sunnunt. Kalminais" p; saarnaamat:
Tu otii i okirko ssa: Suotnal. piiolipäiwäsaar-
nait k:lo 8 e.pp. kirkkoh. april. Hannnla-, ruotsal
piiolipäiwäsaarniaii k:lo ll e.pp. kirkkoh. apul.
Olssoit; silotit. iltasaartiaii k:lo !53 j.pp ja
ruots. iltasaarnan k:lo 4 j.pp. io.pastori Liljefors.
L i 11 11 a 11 ki r k o s sa: suomea k:lo 9 e.pp. linnati-
saarnaaja Udelius.
N" Lältetyshiiotieessa läntisen Alleakadiiti war-
rella pitää suonialaisen raaittatiiiiselitykseit siitittiiti-
taina kello 4 j.pp. kirkkoh apul. Olssott ja rtiotsal
k:lo l; j.pp. kaupungin lähetyssaarnaaja Oblotn.
Arpajaifet;
Urkuharmoiiin hankkisitte-ta warten Loimaan Ko-
jotikiilitian kansakouluun, pidetään arpajaiset Kiitiiti-
kaisteti :li’aiilati rusthollissa ensi "iltariiiskiitin 7 p:iiä
k:lo ll epp. (Liietito11 ja taitssia),
Toiiiiikiiiitii.
Jioriisors ja 33111111111.
Taii.iaraiitoiitiitiistit tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
"Ii’ordfors ja 5711111111).
Telefotii !ii:st l.
Palowakuiitiisybtiö
Iii" WO IW inIaI
ottaa ivastaan palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tawat-asta ja kattppawarastosta halwasta
maksusta allekirjoittaneiden asiantie-sten katitta.
":-l 1""1".I,al)1111so11, E. Nylittid,
tuomiSoi 1! otoriti mariella Liiitiatikatu N:o 27.
YII
StiiIiiit iitat-isto doliuieliii
6"; A; Ströiiiberg’illii;
8; Liiiiiatikatii 8;
Hiioiini
"Tilan wiioksi tiiyydään
joukko iiaisteti dohtoelikap-
poja, mainioita lajia, piio-
lella hititialla
63"; A; Ströiiiberg’illä;
8; Liittiatikatii 8.
?;iiil lullitta:
Miistia Meritios- ja Cas-
liettteisikankaita alennettuihin
hiitteihin myy
(713" ; A; Stt-öiiibei-g;
;
8; Liiiiiatikatii 5,
Nyt tulleita:
i)ie1111isiisplys’iä hatiieisin
ja kaptioiitiit itiyii
E; A, Sti-öuibei-g;
8. Liiiiiaiikatii 8;
0
" 0
TVaItipereeii liinapalttinaa ja peite"
" aitieita tehtaaii hiittoihin
C, A. Strötiibergillä;
Palweliikseen otetaaii,
2 tre;!kiä", mieluisammin tottuucjtu
karivariii- työhöti, saawat
kohta paikan kuiti ilmoittawat itseiisä
Aiitoii Malin"ille
Uttdessakaiipuiigissa.
liitiin iitit pitkititte"
ilojesi. li thi-10,
l:njtteetii 0. !7 öitästeii,
laitteet
täältä ’ijIjIIgI-IIFIFIII pojiseteit
"tilailit-iititiimiitiiutt Sunnunbäjnä
I-olinlenim 29 1;. :iiii-tiilin,
ottitett ittiitlciiilioitii "ja lustin.
I-ilccmmiii ilmoittaa
70174231" 1;" cl3- 37.113.
Tiirkti, 27 p Lokakiitita;
Eläke" ja apit-laitoksen, ttirwattoiiiia,
iällisiä naisia warteit .anusja jäsenet ja
mutit suosijat ja ystätvät kutsutaan kokotik-
seeti, joka pidetään Pltoeiiix-raiiiiiitolassa
tulewana perjantaina marraskuun 3 p:tiä.
.lkokouksessa tulee keskusteltawaksi ja tutkit-1
tawaksi itiisi sääiitöehdotips mainitulle lai-
tokselle. On iiiiitittiiitt liitoittattti, että lai-;
tokseit entiset siiätini.it osaksi owat epiisel-;
ioiä, osaksi ttiiiiiteii kaipaaitiat iiittiitostai
siihen siittiitaaii, joka käytäiitiössä oit ta-
nniksi titlliit.
Tiimä kokous ttilee oletttaaii erittäin tiir-
keä, koska uudessa säätitöehdotiiksessa on
ehdotettu tiititttettaitiaksi tahi ojetiitettatiiaksi
asia, joka koskee koko laitokseii tarkoitusta
ja piiäiiiääriiä. Laitokseit tiykyisissä siiiiii-
tiöissii ei iiäytä olematt selitiääti iltiioitettii,
iooimatko aitioasiaan herr1issiiiiti,iyn kittila-
mat ttirmattoiiiat ja iiilliset naiset, iitai
myöskin palwelus" ja tyäwäki-liiokkaan
kititlitioat waimot piiästä eläke" ja apti-
laitoksen jäsetiiksi.
Wiiosikokouksessa maaliskuun 2 p. 1874
lausuttiin se mielipide, ettii sääntöjeit tiia-
kaait iiiyöskiti ttiiiiit ktiiii herrassäiityyti
kituliimat tiaiset woimat tulla laitokseeni
osallisiksi. Tiiinän johdosta jätettiiii tämän
ioiiodeti altissii 23 tiaisen allekitjoittama
kirjoitti-3 hoitokiittitalle, jossit pyydetään
siiiititöjeii muuttamista siihcit siitititaatt,
että ainoastaan lterrnssäiityyn kuulumilla
naisilla tilisi aikeus tulla laitokseii osalli-
siksi. Kiiit itiiiosiikokoiiksessa ttiaaliskiitiii 31
p. tänä muonna tämän johdosta asiastii
sytttyi keskitstelit, piiiitettiiti ettii hoitoktiiita
tekisi tiistit asiasta ehdotuksen, stiinalla kititto
se tekisi korjauksia tiiuittainista utuistakin
kohdistanykyisissä siiiitiiiöissä Kitii hoi-
tiikiiiita riihiisi työhöti, katsoi se editlliseiii-
maksi edelliseii kokemuksen tiojalla kokonaan
uudestaan ittuodostaa siiiinnöt, ktiiii korja-
ta edelliset
"8;ioitokantian laatiman audeii siiiiiitiieh-
dotiikseii (painettu ":!llio iitideirättelser"iti
275 iiitnie.iossa) eitsiiiiiiniiiseit jii toiseti pit-
kiiläii tiiiikaaii sunivat laitokseen osallisiksi
tulla aitioastaatt herrassäätyyii kituliimat
kiiyhät (paartaa liotititiius, Eras hoito-
kiitiiiait jäseii ilmoittaa saman lehden 284
nuuterossa tie peritsteet, joihin hoitokiitita
on nojautunut tehdessiiiiii tiiiitiitt piiiitök-
sett. Hoitokunta ei puolestaan ole moititit
ttilkita siiiiiitöjii siihen suitittaaii, kuin wiio-
sikokotis 1874 seit teki, ipatin pitin totis-
toiti oit hoitokuntain mielipide, ettii tiy-
kyisteiikiii siiiititöjen itiiikaaii aitioastaati her-
rassäiitimit kittilitwat tiaiset iiioittiat ttilla
laitokseen osallisiksi. Toiseksi oii hoitokuitta
arwelltit, että, jos inyöskiti paltveltis- ja
" laitokselle,
’kiitin
työiviikeen kuuluwille naisille iiiyöntiettäi-
fiin oikeus päästä laitokseitosallisiksi, jäsenteti
luku karttuisi itiin siiitreksi, ettei liittos tiiuitta-
mieti timosien kttliitttia tooisi tiiaksaa kai-
kille; heille tiileiiiia eläkkeiiä, waikka laitos
onkin saatiiit runsaassa tiiiiäriti ivastaan
ottaa lahjoituksia ja testattienttiä.
Knn lähetnittin tarkastelee tätä hoito-
kiititiaii ehdotusta, htioiiiaa sen perusteissa
sangen heikkoja puolia 8;;oitokuiita wäit;
tää, että nykyisetkin säätitiöt otvat ttilkitta-
wat siten, että ainoastaan herrassäätyiset
saamat laitokseen titlla osallisiksi, iiojautiieti
etenkin siihen, että näissä mainitaan osal-
liseksi pääsewäti jokaisen hyiviiitiaiiieisen
naisen (friititiiiiitter) eikä toaitiioti (qwintia).
Tiihäii satiaait (friiiititiiiiier) ei kuiteiikaait
liette woitaioan panna itiin siturta arwoa,
koska sen merkitys oit meidän aikoina satt-
geti häilywä, ja kitteti edellii ott mainittu
tulkitsi wuosikokoas 187;; nykyiset siiäittiöt
itiin, että tityöskin työ- ja palweluswäkeen
kuulumilla ott oikeus päiistä jäseniksi. Tä-
iiiätt iotiosikokotiksen itiiielit,titeen tiojassii ott
siitä asti otettu osallisiksi myöskin työ— ja
palwelus-mäkeen kuuluwia ivaintoja, niin
että näiden liika nyt oit iteljäs osa kai-
kistii osallisista eli 50.
Tästä seuraa, että lahjoittajat ja testii-
tiieiititi tekijät, jokkit tällä ajalla owat ntää-
rättiteet ivaraja laitokselle, owat tehneet sett
tieteii, että myöskin työ- ja palweliiswä-
keen kuulumat waimot oääseivät laitokseen
osallisiksi; Woisihan otakstia, ett’eitoät kaikki
lahjoitukset tai testamentit olisi tiilleeikaan
jos asia olisi toisin olliit. Ai-
iiakiti ott tämä seikkit tarkoin huomattawa
piiäiöstii tässä asiassa tehtäes sii, ettei iiii
tiiäit wääryyttä tapahtuisi työ- ja paltve-
lustoiielle.
Tässii ott myöskin htioiiiattawa, ettii,
uuden säiiittöehdotnkseii hywiiksyttyä, hoito-
kuiiiiati lienee jokseenkin tukala aina oikeiti
eroittaa, kitkit tiainen ott laskettama kuti
liimaksi herrassäätyyn, kuka palwelus" ja
työitiiiki-säätyyn; iiiihittkii siiätyyii esitti.
kitiiluwat tiitiiiiit eroititkseti mukaan kiisi-
työläiset ja kauppiaat, joita on sangen
monenlaisia; ja ttseassa tapauksessa oit tii-
teii jiitetty niivan hoitoktiiiiian iiiieliival-
taan, keitit ottawat osallisiksi laitokseen.
Ajaii hengeti iitiikaist11 ei ylimalkaan myös-
ole, että täteii koetetaan ivetiiii tark-
koja rajoja herras" ja työitiiieti wiilillä.
Gpiitietoistii oit, mitenkä hoitokaani lienee
ajatelltit tämän eroituksen tehtäwäksi; onko
siinä otettawa liikunti titiiikiilaisista ipan-
heintiiista kukin on sytityiiyt, tahi minlai-
sessii asemassa häti paraikaa on tahi tiio-
lemmat?
Hoitokutiitan toinen peruste oit, että
osallisten liiku karttuiii liiati suureksi, jott’ei
iooisi kaikille maksaa miiiirättyä eiäkettä.
Eiköljiiii tätä moisi wälttäii siten, ettii ko-
roitettaisiin osallisteti wiiosiinaksu. Täten
tooisi kentiesi päiisiii paraiten titostii ikii-
tvästä ihmisten eroittelettiisestit eri säätyi-
hiii.
(Lähetetty)
tilikopio ankii wiettiiä Kttstaa
Adolsin juhlaa?
Piaii on kiisissiiiiiiiie titarraskiiiin 6 päi-
wä, jolloin 250 wuotta oit ktiliiiiiit siitä
piilioästä, joiut tuo jalo sankarikuningas
Kiistaii II Adolf heitti heitketisii Liitzeiiiii
tappe!iitaiitereella, käydeii sotaa seit edestä,
joka ihmiselle ott pyyin kaikista —— hiitten
uskontonsa ja ioapanteiisa. Epiiileitiä.tii
itiiiistojiihlaa silloiti aiotaati wiettää kaikki-
alla Rtiotsin maassa. Mittta tito iiiitisto
oit yhteinen suotiialaisillekin ja ottkiii kait-
itiitttpia tntiistoja kaikista, jotka historiani-
itie titeille tarjoo. Senpätähdeti oit se titei-
däit pyhii welwollisitntettiiite ja kallis oikeii-
teiiiiite pitää tätä muistoa kuntilassa ja se
waatii setitähdeti suomenkin kansaa osoit-
taitiaati, että se yintitärtää antaa arwoa
suurille tiiuistoilleiisii, josta osoituksesta sil-
le itselle wuotaakiit suuri hyöty. Moiiessa
paikassa meidän itiaassainine oiikiit jo kuul-
tti, että toimissa ollaaii tämän juhlapäi-
toätt wiettäniistä ioarteii, mutta Ttirussa
ollaan iiäiieti kuin haudassa. Me olemme
jo kauwan odottaiteet, ettii kaupungin kor-
keiiiittiat edustajat olisiwat johonkin toittieen
ryhtyneet, miitta kiiti ei siitä mitään kuu-
lti, niin rohkeneititite tänäpätiä kysyä: aio-
taanko Turussa ioiettää Kustaa Adolsin
juhlaa? Meidän yttitiiärtääkseiitiiie olisi
wallan luonnollista, että edellä puoleiipäi-
wäii pantaisiin toittieeit jiihlatiieiiot kirkos-
sa, iiiiitta ttäihittkiii tarwitaan jonkinlaisia
malmisruksia, siillii pitäisihäii kitumiinkin
lukuisan lanliikuitnan siinä olla liisiiä" Oli-
fihaii se meiltä ylettttiwäistä, jos kerrankin
saisi kiiulla neliääniseii kööriit laitla-
ivan tiioit ihanan wirren: " Iumala
onpi linnamme" ; eikä tuo ole etisin-
kääniiiahdotonta, jos kaikkieti koulujen op-
pilaat ja iiiiiut laulajat kaikki tulewat yh-
teeit. Mutta tähän kaikkeen tarwitaan ai-
kaa ja toittiiiti olisi siis ryhtyminen heti
p nikalla. Eikii kunnioitettawa herra
tuottiioprowasti tahtoisi ottaa asian toiitieeii
panemiseksi etisi askeltti? Siioiawa
olisi iiiyöskitt, että illalla joktt juhlallisuus
olisi tarjona ja meistä iiähdeii otvat wal-
tuiisiniesten puheeitjohtaja ja kaiti,ntitgin
pormestari ja iie yenkilot, joideii puoleen
kaitpiitikilaisteit toiwo täitiiiii juhlallisatideu
suhteen kääntyivät eitsi sijassa. Heidän
hiioiiiiooitsa pyydäiiittie itiekiii ehdoiiitstaiunie
saattaa. Onhan nyt piiheeita sellaitieii asia,
jota kaikki puolueet pyhänä pitämät" So-
pisi sentiihden myöskin käyttää tilaisuutta
yhdistiimiiäii lukuisia kansalaitta y htei-
seeti juhlaatt, koska ttseiiiiiiiiteii piiolue-
riidat tekewiit kaikki yhteiset toititet tyhjäksi.
Sopitnatonta siis myöskin oit, että joku
pitoliieI panee toimeen juhlan eitsi ttiar-
raskiiiin 6 puiti, waan astukoot ensi riipiin
tie heitkilöt, jotkii kuinpikin puolue kittttii-
assa pitää, jotta juhlasta tulee mieltä ylen-
tiitoii kaitsallisjithla.
) Mitii kirjoittaja tiäkyy pelkiiäwiiii, oit jo tva-
litettawasti toteiiiitaisilliaii Kuteti eriis kirjeilijä
täältä tietää 55elsiiigfors- le hd1ssii kertoa, aikoo iiäet
Tututt kaupuntiin toiikiiiais iira "S B. 2"; ” pantia
toimeen ltiseoii juhlasalissa tällaiseii juhlan, jossa
etisin weisataan: "Juiiiala ompi litiiiaintiie", joiika
jälkeen seuraa esitelmii, laulua, laitsiiiitoa ja soittoa.
Toitii tiiuist.
Kertoeliitia Taiwassalosta
(Jatkoa,)
Wäestö Taitvassalossa ott iiiikyääti
ittiipisuomalainen. Entisin aikoihiti, on
kititeiikiit laita ollut toistit. åiiiinpä wiime
wuosisadan lopulla wielä lienee useampia
ruotsalaisia perheitä ollut pitäjässä; tämän
haoittaa selwästi pöytäkirjasta, pidettynä
1784 wuoden pispan käräjissä Taiwassa-
lossit. Tiissä titainitaan, että "ratsuinee-
taii Aittiitoff iittiisiiitti siitä; ettii tiiotsa-
laisia kirkonmenoja, joita eittien ott pidetty
12 kertaa wuodessa, ei kaiketikaan ole
ttillut pidetyksi ja pipisi sentähden että
niin tapahtuisi aitiakiti kerran kutikaudessa.
Kirkkoherra wastasi, ettii niin kyllit oli
olltit sopiitiiis, wann ilmoitti ettei kuulioita
näihin ole tihtonnt saapua. Waan kiin
sellaista oii saattatitit tapahtua josktis keli-
rikon aikaiia tahi rtitiiaii ilman takia,
inäiiriittiin kirkkoherralle, siitit huolimatta,
että ruotsalaiset kirkoiiiiietiot otvat pidettä-
wät, kuten sattottti oit ja oii ruotsalaisten
oma wika, elleiwiit tahdo s1iapua". Tä-
ttiiiti jälkeen ruotsalaiset Jutiialanpalwe-
lukset wähitellen lakkaawat. 21;. 1810 pi-
dettiin enää neljä ruotsalaista saarnaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
