Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
siellä 30 p:nä wiime kuuta, 63 wuoden
ikäisenä. "
— Moskowan näyttetyn johdosta on
ranskalainen kansallistaloudeti- tutkija G. de
Molinari, joka eniieti ott jttlkaissitt matka-
hawatiiioita Wenäjältä, Suomesta ja Ruot-
fista, kirjoittaiiitt seuraatvia, huomiota au-
saitsewia inieteliniä: Ylipäänsä tekee tämä
katisallis-tiäyttely hywän waikutuksen ja
tuoi pitäii seit hywin ansainneen tie seitse-
tttän ntiljoonaa rutilaa, jotka !jallitus oit
siihen kiilitttaiittt. Mutta piiäasiallisesti se
toki on maati katiitiitt kaswitihitoiieeii kal-
tainen. Suojelustulliu sitojassa oit siellä
kasiv.ttetttt kaiketiiiioisia wieraita kaswoja.
Osa nitistit saadaan ehkä kodittuiitaatt, tiutt-
ta toiset sitti mastotit tulemat olemaati ku-
tistitiieiita ja kuihtumaisina, joidett kaswatta-
minen kuiteukiu ott tiillitt inaalle paljon
maksamatiu, Hiljan tehtyjen tilastollisien
laskujen inttkaaii oit Weiiäjällä 35,15.)
tehdasta, joissa ott 873,246 työntekijää
ja joideii teoksien koko hinta tekee mähäti
päälle puolikolmatta iniljaardia markkaa.
Jos lukituit otetaan wuorikaiuiokset ja Aa-
siatt ptiolineit Wenäjä, saadaatt ehkä yksi
titiljooiia työntekiää ja kotitie neljätttiestä
miljaardia titarkkaa. Mutta waltiossa on
80 miljoonaa asukasta. Tätnä suojelus-
teollisuits ott kaswatettit maanwiljelyksen ja
maau iituideti luonnollisten elinkeinojen
kitstannukjella. Jokainen teollisttus waatii
jonkun niäiirätt toimeliaisuutta, päiioutaa
ja taitawuutta. Näitä hywiä asioita ei
löydy missiiän rajattotitassa itiäärässä.
Wenäjällä yhtä wähän kitiit muualla-
kaati.
Jos niitä niiehätetään toisaalle, punttii-
wat toisaalta. Täteii saadaait enemmän
lasitehtaita ja pumpulitehtaita, waati tvä-
hemuiän rahaa ja ittähetntnän taitoa maan-
wiljelyksen hoidossa. Täiitä pysähtyy sil-
loiii ja tiieuettää alaa inaailiiiati kaupassa
kiliniiliaitlettsa. Näin oit jo käytiytkitt maan-
wiljelykselle Wenäjällä. "Pari wuosikynt-
iiietitii sitten walliisi se Europan markki-
tioilla; nykyiiäti oit Atnerika anastanut
etttisijait Wenäjältä. Teollisuus taas oit
pakoitettu kiiruimmiten sytiityttäinäätt työ-
wäkikasariiiia. Oleii kiitittiit muutamissa
niistii. Ne oliwat oikein ihiiiisnawettoja,
täynuii kaikellaista likaisuutta ja kauheata
hajua" Waimojen ja lapsiett kaottaminen
tehdastyössä oti ittetittyt niiu pitkälle, ettii
hatlituksen oii täytynyt tulla mäliin. Kym-
titettittitotioita lapsia oit pakoitettu teketnään
työtä 17 ttititia päiwässä. On totipotta-
wana, että turistit ilniaaittitttut sääntä, kos-
kewa waimojen ja lapsien käyttämistii teh-
dastöissä, ott tulewa johtajien kä-
siitt. "Lakkautukset ja työwäkiliittoomi-
set oiyat luonnollisesti ankarasti kielletyt.
Seti sijaan kukoistaa työmiesasunnoissa
suurin epäsiweellisiitis ja ne owat nihilis-
min ja yhteiskunnallisen mullistuksen toi-
mipaikkoja, Waan kaikki tämä ott sellais-
ta, joka ei pistä ihaileman Moskowan näyt-
telyä katsoivat! silmiin"
— Nainen lukkarina. Eräälle Ruotsin-
ntaatt lehdclle kirjoitetaan: Lukkariu toit:-
kaa Mofallan settrakittittassa (Skaraborgin
läänissä, joka ott yhdistetty urkurin ja
kansakoulu-opettajan wirkoihin siellä, toi-
mittaa ttykyään neiti Gitstama Haeggström.
Häti, joka etittestäätt oit oikeutettu hake-
maan iirkitritt ja kaajokoulu-opettajan wir-
koja, on Kuniuk. Maj:lta pyytätiyt oikeitt-
ta hakea myöskin lukkaritt totrkaa maini-
tussa seitraktiiitiassa, ja kuttltitt K. M.
tnyöntyneen hiitten anomukseensa, jota ott
puolustanut seurakittita ja sen kirkkoherra
sekä titoiitiokapititli.
— Laitvan pysätiskone. Useista kokeis-
ta, joita ott tehty .Bostottin sataiitassa lai-
wati pysäyskoneella, jonka on keksinyt eräs
Wac Adotn, ott httotitattit ettii tiitttii kek-
.sititö ott käytäiinöllineu. Wiuhkati muo-
toinen kone oli kiinnitetty wirralla kulke-
waatt höyrylaiwaan. Kun höyrylaiwa kttl-
ki 12 soliititit nopeudella ttttitiissa, ioihelsi
nio uitamme titinen liultttumiiio. — ItIiittu
niitiiS otittotiitcooötaui tuumaat-?"
"’I"utictoti uitti ujutella", yuetaoi illuusion,
"tulltua ehtoolla luottooni"
Kiiiii uunoon liitii tciiiiiiöi kuultonsa tiitiseen
jotciruiituuu totityyu yritttiiiiiuuii.
";la tuiiiii ]tautein itetintlotii tietoja szs-
riij)"jti tieri"u8i"iiontii”, ruutusi I)titiiel ikitiu.
"illinki ui’ou tiitytttiiilii toimeliaasti: itiin 5i-
iinntciii, itienteon, tuitui totutti, "jotca olot yiot-
"tiitiyt tiotto olititcuutoui iij:ittotoinittla.”
.la niiu lie orlcuiiiyut toisistansa,
(Jutlc.)
" uuni-i
höyrypilli, iltnoittaen matkustajille että saat-
toiioat odottaa pientä tärähdystä. Sa-
malla pantiin kone waikuttamaan ja 10
jalan matkalla seisahdutti se laiwan täy-
dellisesti. Laiwan äkkitiäiuen pysähtymi-
nen ei ollenkaan wahingoittanut koneita,
sawupiippttja j ti. e. .steksinniin tärkeyttä
laiwain yhteentörmäyksen esiäinisessä ei
tarwintie erittäin huomauttaa.
TNaasettduilta.
—— Knnnianosoitus. Lukkari Wahdon
kappelissa, Maskun pitäjiiä, Johan Biktor
Bergsors oit saatiut pipliaseuralta lahjaksi
koritkattsiitt sidottiti piplian kehoitukseksi sii-
tä, ettii hän 20 untotta on huolella ja iite-
nestyksellä mirkaaitsa hoitanut ja sitä pait-
si opetusta atitainalla sekit kierto että pyhä
kokouksessa melkoisesti enentänyt liileittaitoa
seurakunnassa.
ttusi saha. Talollinen Jsrael Js-
raetinpoika Mikkola, "Peltoisten kylästä,
Loitnaatt pitäjässä, ott pyytäityt lupaa saa-
da Pesson perintötilan maalle Kosken ky-
lässä Alastarou pitäjässä rakentaa ja höy-
rywoimalla käyttää sahalaitosta, jossa tuli-
si oletttaan nksikehäiiien saha yksinkertaisella
kehällä ja kahdellatoistii sahanterällä sekä
pyörösaha. (U" S)
— Palosaininittuskuntaa on päätetty
jarjestää Lapissa. Päälliköksi walitttiiit
niititte sittinttntaiiia maakauppias Lehtineti
ja ittarapäällikiiksi ettt. tnaakaupp. Blom-
berg. iR. L.)
—— anin kuntakokons ott päättäntjt
rakentaa kansakouluhuoneet Wahan talon
".tmalle, kirkonkylässä, eikä pappilan lituille,
iiiiiikttiii ensin oli piiätetty Rakennus al-
kaa luultawasti ettsi suwena. Sitä war-
tett oit komitea asetetttt. iR. L;)
— Haaksirikkoja. Kuuuari Delfin, kap-
teni Färdig, kotoisitt Uudestakaupungista,
titatkalla Kiipenhamiiiasta kotiiit painolas-
tilla, ott toista sunnuntaita wastaan yöllä
ollut ankkurissa Falsterbou luona, iyaatt
ankaran tuulen wuoksi täytyi siitä hakata
kokkamasto y. m., jonka jälkeen kaikki kol-
met ankkuriwitjat katkesiwat ja laiwa aja-
tttiti Rawncuin matalikolle Dragöriit liio-
na. W. k. 23 p:nä korjasi sen eräs pe-
lastushöyrylaiwa ja wei Köpenhamitiaan.
Suomalaineu kititttari "Tältti", kotoisitt
Uudestakaupungista ja painolastilla mat-
kalla Köpenhamiuasta kotia, ott 22 p. wii-
me lokakuuta joutttttut karille ½ peninkul-
tiiait päässä pohjoiseen Dragöristä. Lai-
wa oli ensiti Falsterbon titona ittettettäuyt
atikkurin ja saatitansa luotsin palannut
Dragöriiti sekä laskenut ankkuriin; lainta
kadotti kuitenkin ttiielii toisen ankkurin ja
katkasi sitteti isotitastott. Luotsimenhe sekä
iititiitaittia initita meuheitii Dragiiristä liih-
ti raimoisasta tuyrskystä hitolintatta haak-
sirikott paikalle, waati ankaran aaltoilemi-
sen wuoksi ei kitkaait woinut laiwaatt tiottsta.
(U. S.)
liittoaatetta.
Uitiiliot ioiii valittuita on
juuri yijmetoiiiä aitciiina ilmestynyt yitiiioin
IkuiiStcuSSalcin. ’kiitikin uoti on uotcii litillituJ
ettii myös yleisö tiurein toimitteena tcuun-
natleotja tcateelteet, tuitit tcuitcenuioieot yut-
tattuiiiituu ja yliteistcuntaa uttlcattyat multis,-
tquiiolueet orat puhelleet ju toimitteet; ei"
teit niitiiäii paltaa tiilikin uuti ote tieiäiin toi-
mis-tuan syntynyt, ruun oyat tie "itine-joiuit
aitioina päiiiytistoiii teosteeuätisii niitti patioitt-
min riitaantuneet. itkutta nyt oit tiimiin tcuiiit
uluSSu Syiityiiyt paitctculcuiiuattu, "joiitcu niini
oii dloittoeauteo- liiluus, 107")t-toniuulc5iu,jot-
lea tiäyttiisiit oleyaii ytitirutlieta luutuu uotcii
areataan oioi/uti tcuiiStiiisätiltiStoii nitiiliSti-
Souraiii toimeen patientia. Uiiiipii icerrotuun,
ettii yöllä niinte lciiiiii 7 "ja 8 piiiiiiiii yii-
litlii lcolco "joiilctco ristesit tiäyitottiiii !iloittae-
au"u jti liittoistoii lcyliiin tiuutuuoyiaultu, !keltti
10 illalla 10 p:nä tcuutii-at rtuutclcutit tcoyitii
jtaiitculiiiutcoen, jotca tieitii jitiliuSti ettittiitictytti,
ja ruotu aittoinmin tia liuoiiiuöiyut, ottit
leirii-isti oli riijiiliytotty ilmanit ilyna-
iiiiittiputroonulla. Saniuna iltatiet tyotiin
eriiiiii ruyititolaii itclcuiiutaöit ritclci, §touruu-
i"una yiinii tcoitettiiti ijyiianiiitittii tiijättyttiiii
liitotie, "josua uotti oriiiiti tiilitehtaan lioitajti
pot-lioittaan, yhteensä i; lioittceti. ILettti 11
illulla tio tsuutirat tcoruii iiijiitiityscuoti, "jaotit
.soittiit tiuttcoilirut" "ju Sityeit ju tiullctcia piitoi-
ti alun tcatoiStu. tiitutiiiöta turisten rio,iiui-
iiiit teititctci Iiiitcoinuiiii ruut-toot ytlotiSii, inuttu
eniientcuin tio tulutiotuinttlcauit, tcuiitiii itusi
pamaiiS ju asi riiotoottiiti paitcuttuun ja yor-
taati tiirot toimiyiit liustille-on. 0iittotc8i oli-
yut äynuuiiittiputroonut asetetut itiin taitti-
mattomaeti, että huone tcuitenttin jäi pystyyn
ja sisättä olijat paitsio-iit tie-tiuissa peluutu-
iuuan. Samana päieänä ammuttiin !catisi
reyolyeritaiitcuiistu oriiStä lsaiyosmesturia icoti-
clou, häntä icuitenlcin yatiingoittumatta. .lotcu
yö paunua-i eitit- puitsi ytt’ympäri teotco eau"
tua "juliututceiu nätitäyiin, joissa hannua tcotioi-
totauti lcupinuuti ju ytcSityiSiä itiiiiiojä ulia-
tauii tcuoleinulta. Wyöyähi, "jota Icuitanlcin
täältä jiailclcutcunnallu oii puijon työoSii Suu-
rissa tciyitiiitilcuiyoteSiSSu, ei ylipäänöa olo
yhtynyt tiitiäii rosyojoutclcoon oitta mitääii
tyäntatttcausta olo suututtaen toimeen, inuttu
hallittia on yitictoin tcateotiut partiaalcSi ryli-
tyii uitte-"itiin tceinoittiti. ItSe niontoeau’u
soitetuli-ci oii monta tiletti n. lc. tiiustusta jou-
lcoSta pantu yuittceute,en ja niuuultutcin oit
motita naurullista !tonttitila runJittu, "jotlca
näyttiiniit otetiun ytitoyäoesä "utuetua joutcon"
toimis Icuitoiilciii oyittt tie suaneet Setlai-
eeti "ii ju pelon aittuaii, ettii tuomarin
on täytynyt lylctitii astuit toiutaiöelch, tiun
jurymiesten tiontcet’t utiataaii ju toetie-tujut
eit/iit uutuilta tinttoa niitä orat ]tuulleet "ju
nätitieet.
Icuuttoat yoäontulyat,joituauni-
inattomut syyssateet- tcoyien myrStcyjen tcanosu
yliäessa oitit inutlcuunnuuttuiieet, oyut teii-
neet äärettömiit tulioja, etentciti teetciIiJuroo-
pan yuoritnaitloti tienoitta uotcä BngluiiniSJu"
’kyroliSSu oyut "joet "ja purot learin tuteiltaaii,
ruutu- "ja muut tiet soltti siititcöytiäiSt-ylceot
orat uutit-immutch asuttui tiiiyitety"t; eräästä
tcirlctconiuusta yoi yoSi inyätätiöii" rutiiniin-
urtcut; itiiniIiii oii myös tiutctcunut. 7tä-
ItutiaJSa ouut myös jaot tulisuu-teet ju yoSi
peittaa alangot, "josta äärettömiti nutiliite-oja
on syntynyt. Sumoju tie-toja ott tultut myiio
otelii-Itaiielcaeta. BiiFlaniiiSSu oii Suteoii
olieZSu puti-tiliuuni; myrstcy, jotca niiyttaii
olteoti niitä mittarimpiu. !kartiota iiiyrStcyStii
pulini/ut myi’iu yiiitieiSot tieilot 8puniu8ta.
Kirie anusta.
tTuruit koulujen tarkastus. —— Hyökkäys Tu-
ruti suomalaista iiaiskouttta ivastaati. — Let-
kans kaitsakottluttjohtajalles.
Turun oppikoulut owat tiäitiä päiwinä
olleet kahdeti tarkastuksen alaisina. Ensiiksi,
näet, ylitarkastaja Synnerberg puolentois-
ta iviikoit kuluessa käwi näissä kaikissa, se:
kä waltion että yksityisten ylläpitämissä,
opetusta kuuntelemassa ja nyt par’aikaa
ott myöskin settatin kirkollisosaston esittiies,
senaattori Mechelin näitä katsastamassa.
En erehtyne, jos otaksitn, ettii hallititksen
iiiäärääittätt siioniettkielisett lyseon toimeen
paneminen Turussa ensi syksynä, osaksi kittit-
tttitikin, ott syyttä tähän kahdenkertaiseen
tarkastukseeti. Ehkäpä woi toiwoa, että
näistä on olewa suoranaista hyötyä yksi-
tyiskoitlttu siirtämiselle waltion haltuun,
koska oit tutkimus myöskin ttlottiinitt nii-
hitt rakennuksiin, jotka iooitaisiitt käyttää
sitoinalaiseti koitltttt sitojaksi. Kitulitttpa
tutkimus päättyneett niin, ett’ei huoneiden
puute kittitittitikaati estettä tee, jos hallitus
muutoin waati tahtoo ettsi syksynä yksityi-
sen kouluti haltuunsa ottaa" Ia tähättkiit
kuitlitit tätä nykyä olewati jotenkin hywiä
toimeita. Että hallittts näin tekisi kaikkille
mieliksi, luulen tvoiioani "kunniasanallatti
wakuuttaa. "
Suomeukielisistä kouluista puhuessani
jtiohtuu mieleeni, että titiori tyttökoitluiinne
jo oit saanut ensi rynnäkkönsä kestitti.
Ryntäys ktiitetikaait ei ollut waaralliucn,
mutta kitit se kitiiniiinkiti walaisee tuttuta-
iitiett mielipiteitä, itiin olkooitpa itiitutaitia
sana siitä lausuttu. Helsingissä ilmestyy,
näetteu, Helsingfors-iiiiititieti wiikingilehti,
täysiweritteu ja pithdaskarmainen. Titrus-
takin siitnehengenheimolaitieit wähätt pääs-
tä lähettelee. lorujansa ja tiiitipä wiime
kuun 23 p.ttä taas oli litettawatta kirje
Titrusta, jossa yhtii ja toista hymää saa-
daan tietää. Niinpä siinä luetaan: "Muis-
sakin suhteissa owat fennomaanimme osoit-
taneet, ctt’eiwät pidit niiu tarkkaa litkua
siitä, iititii oikeus ja kohtttiis waatii. .ike-
wäiillii oli yksi osa sett johtajista tehnyt
sett keksinnött, ettii korkeaittpi kansakou-
ltt ei enää saata antaa ttiitt lauteita tie-
toja kuiti kaupunkianne sitoiitea puhuwan
ty "o wäett tyttiiret tarittitsewat. Koko
"Turussa ei ole, niiet, tuskin yhtiikäiiit si-
wistyttyttii perhettä, josstt ei miikin kieltä
yittniiirretä ja puhitta. Suomalainennais-
kottlit oli sentiihden perustettawa, ja seitt-
itioitieti onkin ollitt toimessa täinätt litkit-
kauden alusia" Sitlii on nyt 21 oppitas-
ta, joistti ei wähetitiniiii kititi 8 liettewiit
Loiinaan taloitpoikaitt ja torppariett tyttäriä.
Tästii asiasta ci olisi mitään muuta kutti
hywäii satiottawa, jos se todistaisi taloii-
pojissamme käsitystä simistyksen arwosta
ja !talua siihen. Mutta kun tuntee fenno-
tttaatiien tawalliset keinot oppilaideti saa-
itiiseksi kouluihinsa, senkautta koittaaksensa
wakuuttaa tpähätietoisia niiden tarpeellisuu-
desta, saapi asia, paha kyhä, wallau toisen
muodoin"
Tämä ott tosiaan itiitä ivalaisewin ky-
häys ruotsikiihkoisten katinasta. Osoituk-
seksi siitä, ett’eiivät fennomaanit pidä litkua
siitä, mitä oikeus ja kehutus waatii, mai-
nitaait se, että otvat perustaiteet suomalai-
sen naiskottluit. Oiiva todistus! Sitä ei
moi waatiakaan, että nuo piintyneet ruot-
salaiset ytiiiitärtäisiwät, että saattaa niin
tapahtua, että ruotsalaisessa koulussa käy-
ttyt isä ja äiti panemat lapsensa suotualai-
seen kouluuu siinä wahwassa makuutukses-
sa, että tekewät sekä lapsillensa että iitaak-
letisa hywiin työu, koska yinmärtäwät, että
historiallisten olojett kautta syntyneet epä-
kohdat owat poistettawat isänmaan tule-
waisuuden hytiiäksi. Mutta se oit toki au-
teeksi antamatonta kiukkua — ehkäpä se on
yksittkertaistttittakitt —— kun etisin arwelee,
että oit paljasta hymää sanoininett, josta-
lotipojat ja torpparit panematkin tyttiiusä
naiskouluun, jos tie yttiinärtäwät siwis-
tyksen arioott, tttittta saittassa tolskaa was-
tett silmiä sen parjauksen, että tie, jotka
paneivat suotualaiseen kouluun, eiwät sitä
ymmärrä" — No entäs jos wanhemmat
eiwät sitä ymtnärtäisikään, paheneivatko
lapset sitte opista ja siitä siwistyksestä, jon-
ka kotiltt antaa? — Ia haitska olisi tietää,
itiitä kujeita fennomaanit käyttäwät saa-
daksensa oppilaita kouluihinsa, Minun tie-
tääkseiti ei mitään iiiitita, kuin sett, että
mastoin ruotsikiihkoisten tahtoa ja ponnistusta
perustamat koulitja ja tarjoomat opetitsta
halttawille. Ia sekä harmittaa noita ruot-
siitittielisiä, kitti noita haluamia on niin
runsaasti. Nin kauwan kuin sitoittalaisia
kouluja ei ollenkaan ollut, kelpaisi turwata
tuohon makuuttamiseen: eihätt sitontalaiset
koulttt oppilaita saa! Mitä niillä tehdään?
Nyt ei tämä mäitös enää auta, koska tosi-
olot owat sen kumonneet. Pitää keksiä
uusia. Mutta kyllä keksitäänkiu. Suo-
ttteitttiieliset käyttäwät kujeita oppilaiden
hankkimisessa, koulujen tarwe on teesken-
ttelty, sttoittalaiset koitlut owat siwistykselle
waaralliset j. tt. e" — tiesi mitä kaikkia.
Mutta pääsyyit iuoitteesensa he wiisaasti
salaamat. He tietäipät, näet kyllä, että sa-
tuassa määrässä kuin suoinalaisteti koulu-
jen litkit karttuu, samassa suhteessa katoo
ruotsinkiihkoisten ivalta. Kuit siwistyneitä
suomalaisia perheitäkin rupee löytyinään,
silloin ott parjaajilla suu täynnä häwäis-
tystä, tittttta kun näiden litkit karttuit niin,
ettii ne ivoittawat ruotsalaiset, ei silloin
mnuta kuin pillit pussiini! Ja titopa har-
mittaa ttiin, uiin!
Mitä erittäitt Turun suotualaiseen nais-
kouluun tulee, itiin nuo kahdeksan Loimaan
talollisten ja torppariett tytärtä kummitte-
lemat yksistääit kirjeenkirjoittajan ajuissa.
Cnsiksikitt owat torpparit Loimaalla, niin-
kuiti iuuuallakin, luultawasti ttiitt köyhiä,
etteiwät jaksa, jos tahtoisiwatkin, maksaa tyt-
täristään, 50 iitarkkaa koulurahaa ja sitä paitsi
ylläpitää heitä kaupungissa ja Loimaan
talollisista ei ole yksikiiän lähettäiiyt tytär-
tätisä tänne naiskouluun. Kirjeenkirjoitta-
ja olisi helposti asiaiiotnaisilta woinut saa-
da tämän tietää, satttoin kutti tnittttkin asiat,
joista hän kirjoittaa, mutta siinä tapauk-
sessa olisi hänen kirjeettsä snpistittittt hy-
witt lyhyeksi, sillä se on melkein täynnä
paljasta walhetta. Se mikä siinä totta
ott, olisi tiiahtitiiitt muutamiin riipeihin.
Kosktt häntä nähtäwästi huwittaa saada
jotikittlaisia tietoja naiskoulusta, olkoon hä-
tteti huiviksensa tiiaiuittit koulussa olemien
lasten wanhempain säiittj: papintapsia oit
2, kouluopettajain 2, kauppiasten 3, sota-
kapteenin 1, hotoioikeitdenauskultantin 1,
kiisityöläisten 4, kouditktiiiirin 2, koneen-
kiiyttäjiiit 1, postiljonin 1, talollisteit 2 ja
torpparin 1. Wiimeisestä on iittiinittawa,
ettii hän on"kaswattina kirkkoherran per-
heessä. —— Witptitt oppilaita ei ole ollcn-
kaatt, waan kaikki titaksawat täyden
koulumaksun.
Feiinomaaniett wiaksi litkee kirjeetttekiä
tiimiin lisäksi, että oit naiskoulun soittajat-
tareksi täksi wuodeksi otettit yksi kansakou-
luti opettajatar ja tiiteu telitti kansakoululle
suiteta haittaa" "Lttitleeko kirjeeiitekiä, että
todetlakitt tämä oli ainoa, joka satiitoi kan-
sakoulussa hyötyä tehdä, ja että hänestä
riippui kansakotiluu menestys? Mutta titi-
tä ei kirjoita, kitti sappi kuohuu? Kirjotta-
jalle lohdutukseksi saatan mainita, että"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
