Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
että ainoa pelastuksen keino oli weturiin
palaaminen ja kotieen seisattaminen. Hän
heittäiityi liekkiin jit sai koneen seisatetuksi.
Kuii juna wihdoin pysähtyi, löydettiin we-
turitt-johtaja wesisäiliöstä, johon hän oli
heittäytynyt. Hätieti waatteeiisa oliwat
tykkänään palatteet ja koko ruuttils oli hir-
weiisti kärttiettiniyt ja täynnä palorakkoja.
Hettki on waarassa; Hänen iiittiensä on
Joscf A. Sieg"
—— Myrskystä Englannissa wiime lo-
kakittin 24 p:nä kirjoitetaan: Melkein koko
Eitglaiinissa ja Wiiles’issa riehui lokakuilu
24 p:nä ankara sitteeit, iikkoiseit ja liittien
miikana tulewa myrsky, joka tiäyttäii kaik"
kialla sekii nierellä että maalla suuria tur-
mioita tehneen. Sähkösanoitia Dorcheste-
ristii kertoo että eräs silta siiurella Länsi-
radalla Cattisttockiit luona särkyi juuri
kulti Brlstolistit tiileiva juna oli titeiinyt
ylitse. Takiminainen tvaiittii syöksyi alas,
iiiiittit oittieksi oll se tyhjä, jit titiititolnklii
oli junassa iviiltäii wakeä. Weturi wa"
hitigoittiti ja tvetiiritt johtaja sekä läintnit-
täjä loiikkaaitttiimat. Kitksi tniiuta siltaa
samalla radalla weimät itallot niukattaan.
Portsittoiith’issa kaatoi tituli osatt eräästä
koulurakennuksesta" Lattset pääsiioiit kiil-
tetikiii paljaalla säikiilidyksellä. Ankarim-
itiiit riehui tttyrsky Woolwichin ja Green-
wichin tienoilla. Paljoti puita tetiiiiiattiitt
juurineen ja tiseat ihmiset loiikkaantiiiwat
"kaattiivlett saiviipiippiijeti, ptitoatvien kat-
totiilien y. in. katitta. Thames tvirralla
ilpposi 30 purtta ja Bessettieriit terästelj-
taati kohdalla hukkui laitoa, jonka" ttiiehistö
kaiketikin pelastui Lontoossa teki tnyrsk:t
myös suuria wahittgoita. Thaiues’in rati;
noilla oletvissit etukaupungeissa Chelseassa,
"Batterseassa ja Laitilteth"issa oliivat kiiditt
1—2 itieteriii ioedeii alla. Biriiiitidha-
mista, Warwickista, (8;loucesteeista ja innis-
tit kreiwiknnnista kerrotaan koioia lumisa-
teita. Wildshircn ja Somitiersetin alangot
oivitt atikaro.dett sateitten wuoksi tiilivan
wallassa; sititret alat tnaata oit järtttenä,
josta sieltä täältä pistää esiitt pensaiden
huiput ja puitten latinat. Bristolissa
omat Frotnmirran puoliset kadut jiilkaa
syitiällä tvedessä ja kitikki liike oit lakan-
nut. Lukemattomaiit sähköpylmäitten kaa-
tiitniseit katitta on telegrafi-liike koko maas-
sa ttitttiiivaa häiriötä kiirsittyt. Ports-
ttioiitltista ja ttitiista paikoistii kaakkois-
ratiiiallii ilitioitetaati iiseitii haaksirikkoja.
Kanamassa, 15 peitittktiltiiiia kaakkoon St.
Katherines Point’ista, törmäsi raittiilaitva
„Benares", ttiatkiilla Kalkiitasta Lontoosen,
yhteen Genomasta ttileivaii hiiitriilaiwan
"(83erardan" kanssa itiiti ankaralla tawalla,
että jälkiinäineti tittititaitiassa minutissa
waipiii, jollotti yhdeksiin itieritiilestä sai
hautansa aalloissa. Muut miehet, 14 lti-
ioiiltaaii, pelasti Benares, joka itahasti
wahingoittuneena saapui Spitheadiln.
Maasendnilta;
—— Kyyhkyiten letisi Wehmaalla Wiio-
reiilahdeii talossa kaksinkertaisen ruitdiin
läivitse tiipaait, saitiiillii !vikuuttaen ltseääii.
Mies, joka otti mainitiin kyyhkysen kiltitii,
kuoli tiiähiiti senjälkeen tapaturmaisesti sit-
nian tiiaatt tiltiksllla. Täniä tapitus
aittoi aihetta monenlaisiin taikauskoisiin
arioelettiisiiii paikkakutinalla.
—— Rtiotsinkielisiii asiakirjoja sitomalai-
sille, Toissit siiititiiiitaitia kuulutti Lapiii
kuiiiiati esimies kirkossa, että suostuntame-
tyjantleltenii liannee itiillltaS taae liateol liy-
yiilcel lintaita taittiin jtitlt elitlceeeit. — Ily-
yiilial onneli-aeni tulitiili-"i rjeiii ott ae toisa,
ettii itte ylelii titpatiinitte j:i tnlitii oieti yar-
nta alitti ettii ee piili/ii ylelil ott lci,ilttarii"",
"jaticol itiin lteliiiati, "jolloin olliliin ylitti pi-
itula-la alituiseni-"iitit titiäi""i"yii8iii, liitin nyt
oliaan piiriitain nlltii telietttiiiiii"””
”"i"ol, ltyrii itei"rii!" roni-ii jittlilceei palin-
tnitiin "sii itiini-n iiiinenaii riipisi itliaatti, "iiala-
lcii altti yalet iteicoit?"”
”"lllilc5"el, "tritioliliien rinti-ii! IJilcli inoliliitt
iijitiilcitiiteitiit" i "le tuilitetteleyaii iit-titaa? l’iti-
lo pytit-il "j:" iiitlcin jnar"liiiiiiit oli alapuolella,
80 ttiieyiii; ; ittiiiiriipilyicaitöaii "jo ett yil-
pniilellit. l’iiöll’iiattpiniglaait ylial jtitoltte on
teitityt liitot; pispi-"liiti "ratiiriiinine ltytiiliai;
alita-ii ituun" iin liiiliiiiictilti liittiiiiiirtre,
miitta tilinimi-i; tiitiiii. ae. ott liitetuttu rito-
reliul. itee’ "liittien liliijeöteetittaii itiini-italia-
ltlti. "j iltti"ss"ai"naait ntinii aalit oittien ollit
itutiet "itelen " iielinielton ]tiinaansa laotut,
atilia" uit-.i ei-lt.i liiati liiiriiatl iiii ittettetelty
eteesi: iiii; tataarit tali-taan" (titit-"i
30""
ron maksulistat oliwat nyt kuntalaisten
katseltaiviksi saapuneet, ja että olimat laa-
ditut ruotsin kielellä. Tämän sano-
ttin esiitiiehett ilmoitus oli, lausuu Nau-
matt Lehti, ttitelestättiitie alivait paikallan:
sa, koska se ivolnee estää monia turhia
matkoja ja kulunkia tiiltteii puolelta, jotka
ehkä halajaisiwat tutkia heille nyt laskettua
suostuntamero-titäärää, tiiutta paikalle; saa-
ivuttuaiin eiwät tietysti yinmärtäisi riiot-
siiikielisistä asiakkrjoistii mitään. — Kuiiika
katiman pitää täntmöineii oikeusten polke-
minen ja siiotiienkielisten julkinen pilkkaus
kestäiiiäit ?
—— Tttlipalo, Huljii kertoo Raumalta
että Laitilan pitäjän Kaukolan krnunun-
punstellin nainetta yöllä t. k. 2 päimää
wastaatt oli palanut poroksi. 25 lehmää-
kiti saitotaati palaneen. Tulipaloa lutil-
laati murhapoltoksi, koskit rehuladot jotka
sijaitsemin nawetan kummassakin päässä,
palelivat ensin. (S; T.)
— Kirje Weltmaalta Lokak. lopussa.
Kun kaikkialla kutiluu ihailemisia sulolseii
stitveti aittatuista tuotteista, jolle maanmies
koko aitteellisen toiwonsa riiketttaa, niin ei
liette liiaksi, jos kiiäiitiäititite muutaman
siltiiäyksen sille osalle iouoden aikaa, jol-
loin kaikki taloudelliset suhteet ottatvat
ikäätikiiiii unden toittiikaawan ja uutta
elon woimaa.
Kiiltineena kesän aikana on ollut isätt-
näti sutiritiiia htioleua ja toimena per-
heitteen korjailla kesän antamia tuotteita
aittoihitisa, malinistella odotettaman talwen
taloudellisia elinpuolia. Nyt alkaa toinen
aika! — Kohta ivalkettee Marrasknun en-
iitti;itäinett päiwä joka ratkaisee e.iiiset si-
teet palwelian! ja haltiain ivälillä. Että
se päiwä tito tnllessaan titoitta muutosta
tuntee jokainen, jokii on sitatttit nähdä ja
kokea perhe-elätitän monia eripuolia. Osa
paltoelioista iloitseee että oit taaskin yksi
orjuuden kahle katkennut jit tuittilaa! kuu-
ttia iviikou wirkistelen, astuit uuteen eti-
tistä parempaan paikkaan. Ehkä saittat
ilon syyt saattaa titoiien isäiiiiän ja emäti-
itiiti toiiveet sykkimääii santoja tunteita
Miksl nilit, ja miksi pitää sanoa perhe-
eliniellistä sidettä kahleeksi? — Siksi kitit
ei seit jäseniä ivielä yltdistä welwollisuu;
deti wapaa ja rehellineu ystäwyyden yh-
dys-side" Kun ei siinäkään pietiessä per-
hepiirissä woitoiiien jäsett luotama toiseettsa,
ioaaii täytyy tiieltoollisiiiideii sialle asettaa
aina pakko. Nlinpä oiikiit perheeti palwe-
lewa osasto, sitten el wapaa eikä wakaa"
Saitia pintapuolinen ajatiis iliiiaikse sitten
nlillä muutamilla wapauden hetkillä: "syil-
kääiii ja hywin eläl"äätti", otthaii wahwa
waimitiskassa wanhuuden wiimeiseksi tnr-
waksi. Kiin oit täälläkin jo oma säästit-
pattkki niilosia sltteii tallentanut kastoimia
pi’iäoniia, iiiiti olisi tiilelestäni ensimmäi-
iieit ja tärkein ehto esittää sitä palweliain
palkan säiliöksi. Että palweliat tulisi seti
hyötyä käsittäuiäätt, kehoittaisin haltioita
elisi tilassa esitteleitiään sitä iisiata sillolit
kun maksamat heille wuoden palkkoja.
Sillä tolttteupidolla säästettäisiiii wähitel-
leii sitä tiutta palkitiittiaksiia, jota ivaimuis-
hoitohallitiikseti katitta suoritetaan wuosi
ioiiodelta alita runsaammassa määrässä.
Toista lisää jos piisaa päiwiä; n.
— uusikaupunki lokitkiiiiti 27 p. Inu-
talaiskysyiiiys ott näinä nikoitta kau-
pungissamme ollut päiwän polttawlinpatia
kysyttiyksenä. Eiilmtnistö Auran lukijoista
marttiaan tietää, että hallitus kaupunkien
maistraateilta ja tiialtiitisttilehlltä oii waa-
tiiittt alantuista liiusiiiitoa kahden asetus-
ehdotiikseti johdosta, jotka koskewat juuta-
laisten asetttnmista Suomeen ja oikeutta
heille julkisesti pitäitiäätt jumalan patioe-
ltistaitsa y. tii. s. !illkulaiiseessa näihin eh-
doitiiksiiti, jotkit eräs hallittiksett asettama
komitea (hrat A. v. Weissenlierg, Fr.
tlltokoiui, F" Iuselltts ja R. Herinanssoiii
on tehnyt, näyttää koitiitea, ettii Siionien
perustuslait eiwät ole iityiintäiieet eiwätkä
itiyönnä juutalaisille Suottiessa kansalais;
oikeutta ja ettii heille on kiellettit asettumi-
ttettkiti Suomeen lakien katitta, jotkit oivat
siiatteet alkutisii tiioleitipitiii tiialtlowaltain
toitiiesta, sekä ettii saittaan sitiiiitiiati, osit-
tain selitykseksi, osittain sainittt kanttait
kehittäitiiseksl sitte tnyiis oit hallitus yksl-
pttollseyti ittttaitiit asetuksia. :llititta tintik-
ktinta näillä asetuksilla wielä ott tiliisi liiil-
liiteit moittiansa, itiin jokii liberaalinen
katsiiiitokattta kiilteitkiti ott sitaiitit itikaatt,
ettii sittekin eräs 1858 antiettu lialliiitiol;
linen asetus, koskema sotapiilmeluksesta liis-
kettiijeit wenäläisten sotamiesten oikeutta
asetttiii ttiiiahiiii ja täällä harjotella tuuti;
taittaa elinkeinoa, on selitetty myös tähäti
luokkaan kuulumien juutalaisten eduksi.
Kun oivi siis jo on saatu ra’olle juuta:
laisille ja joku satakunta jo ehtinytkin
raosta puikahtamaan tnaahati, tiilit sama
liberaalisuus nyt kokee raottaa owea tvie-
läkiii etieitttiiäii, ja itiin oiotit nyt kysy-
ttiyksessä olemat asetusehdotukset syntyneet.
Toisen ja tärkeittimän näistä, elikä itse
pääasettiksen, komitea ehdottaa hallituksen
wahwistettawaksi ivaltiosäätyjä kysytnättä,
koska hallitits sellaisia asetuksia ennetikin
on tehnyt, mutta suo kuitettkiii waltiosää-
dyille sanan ivtioron toista asetusta ivah-
wlstaissa; toisen sanoin: sittekun oit ehditty
päästämään tilaahan joitkuit kymmen tahi
satatuhatkunta juutalaista, niin saaivat
iviiltiosäädyt kunniati osoittaa liberaali-
suuttaan siten, että tiiyöntäwät tuolle lu-
kuisalle parasitijoukolle oikeuden —— pal-
tvella jumalaansa oinalla tawitllaan. (Pel-
jäiitieekö komitea, että Suomeit waltio-
säädytöbtnaa tarpeeksi "ivalistunutta
kunnallishenkeä"?
Wiime wiikolla käsittell tämän kaupatt-
gin ivalttiiistoii yleiiiett tviiltiiistaiva wa-
liokiiitta tätä asiata. Wallokuntakin itiyönsi
oikeaksi koitiiteaii mielipiteen, että juuta-
laiset omaamat iitiiutaiiiia oitiaisuiiksia,
jotka tekewät heitä waarallisiksi sille maalle,
johon he suuremmin inäärlti owat päässeet
tutikeutititiaaii, itiin että, kuteti iiiotiett
maati esimerkki osoittaa, itse kansa lopulli-
sesti on joutunut täydelliseeu orjuuteen
heidän allensa; Niitt myöskin waliokiinta
piti ivarsin oikeatta koititte-in lauseen: että
"ei yksikääti ivaltio ole welwolliiten suoje-
lemaan wierasta, jotka häiritseioät seit
järjestystä ja polkemat seit lakia". Näin
ollen ei ioaliokutita tvoiitutkäsittää, iiiiksikä
meidän wara- ja wäkikiiyhä maa olisi suo-
jattomana aiiiietatva "Jsraelin turmeltu-
neitten jälkeläistetili poljettamaksi, waikkapa
kohta heidän joukossansa löytyisikln myös
tiioitta eritioiiiaista kykyä". Tosi kyllä
että Eiiroopati rikkkaissa kulturimaissa,
meidän esikuwissamme, juutalaisille on
tnyönnetty kansalaisoikeuskin. Mutta pl-
tiiäkö Siioiiien, nyt kiiti iiäitiät esikuivat
jo kalkin mokomin tahtoisiwat päiistä syö-
päläisistänsä, aivosilmin antaumaan niille
altiiksi yksin setitähdeii, että sett esikuwat
itiin owat tehneet ja jotta siis eittiin-
kää:tlaista lomaa jälsi keskitykseemine (=
apinoitsemiseemnie?). Walioknnnan tuie-
lestä oli maattutie jutititlaisia wastaan
jos suitikin eiitistään wielä paremminkin
suojattawa. Juutalaisille, jotka eiwät wielä
ole maahamme asettuiteet tuskiti kukaan
woitiee iväittää tvääryyttä tapahtuwan,
jos heiltä edellensä kieletääti oikeus, jota
heillä ei koskaan ole ollut; mutta wähän
toisin oit ehkä asiati laita, mitä tulee jo
maahamme asettuitelsiii juutalaisiin. Wa-
liekuitta sentähden ehdotteli, että niiden
juutalaisten suhteeii, jotka jo 5 ivitotta
otvat maassamme astitteet, wahtvistettaisilii
kysyittyksessä olemat asetusehdottikset, kiil-
teitkiit sillä tiiuiitoksella, että 8 § kokonaan
suljettaisiin ulos edellisestä ehdotuksesta
ja että asettattiislupakirjaan olisi lisättämä
tiiyiis ivaititoii nimi; Lopiillisesti lausui
ioaliokiitita sen waritiati toiwon, että H.
K. Miijesteettitisa korkeasiiosiollisesti tässä
Siioitieii kansaa niin sytvästi koskemassa
kysyttiyksessä siiivaitsisi kuulla säätyjen lati-
siiiitoa, etittetikiiiti tititta asetusta annetaan,
joka hetikensä ja sisältöiisä puolesta oit
ivitstitkkitltteti sille katsantokaunalle jota
edelliset hallituksen aittatiiat asetukset oioat
kehittäneet, ja pitä waliokiinta toarttiaatia,
ettii laillisesti hallitsljan ivaltiosäätyjeii yh-
dysmaikutuksesta syntynyt litki ott ohjiiiiwa
hywäiiti loppuun jiiittitlaiskysymyksen tiiaa?-
samme.
Eileit pidetyssä waltuiisiiiiesteti ko-
kotiksessa hyttiäksyttiin yksimielisesti jo
kitikiii piiolltt ivailokunnan lausunto-ehdo-
tiis.
.Lopiillisesti tiiaiiiittiikovti, että iiätnät
asetusehdotukset oliivat yksiiiotiiiilsisti r n o t-
sitliiisla, maikka witltuustossa olt ntyiis
yksin siioiiiett kieltä Jytninärtämiä jäseniäkin;
liudetikiiupunain wapaaehtoiselle so i t-
toktiiiitalle tityiinitettiin saitiiissii miil-
tniiskokoiikses:sa Ziill mk. tiimit anniskelu-
ylitliiii sliästiiralioista etisi wuodeksi sekä
rotitviistoäett yhdistyksen ruoka-
laitokselle 2t)l)l) mk. jatiloista maroista.
K.
lliliottniitllii.
1;; 3 y p t l 3 5" ii ott tislain laitti yltii eilei-
leeit eriytit. l(eilllrl ott itoiiitöorjnaati, intit-
ta maan "arein-ileet sierrat osat tietysti enge-"
"laatii-ileet, jotlca eirat toteiltaan jättää, jos
taittolaitatliin, eaoeililciaitea lteiliiiiiä omaa
onnensa nojaati, aillä ilmati sotataitoa irnin
liaa oit, tanai lialta yäärä prekeeta nyränatå
iijaa niinet! raaasta pole. ’suoliainen on so
llmeötyaytlcln. ilo eniten sotaa paltattiin
eräästä raittiista prokeetaeta, jolta altäiSteli
Bprtitt eteläieiä rajamaita. .Ionican ajan
eli lian altto taae icaaltintattotnieea, raatta
nyt ott lian jälleen esiintynyt ja lyöttyt möl-
lcoieen ezryptiläieen sotajoulcon. ILanea, jolta
aina on saitala seuraamaait teitt-ajaa; näyt-
tiiä aaltoratt tätä prokeet-aa ja itarien joul:-
leonea lcaayatiat altti myoilen isain itiin lä-
lteitee. Iuipl päaneä taitmajlerat iceiliieln
ministerit, mitä tuolle illclölle teli-ja, lian
ei ole eotityälceli laitettasi; lie" ltylla lceiceirat
pirtillinen, raatta itiin liielei läntemäötä, "ja
maata el rolta teitää. "lee ei maa aa-
ta tiiytyy ital egyptiläisten ltytiäiit yatäräln,
eaFlantilaieten, laitteli marsimaan 8nilanin
eräiaaita leoltilen, !lelti icerta pelastamaan
lsayptlnmaan. "Io on yäitiiit tuollaista taa-
malltaiclit. eillli lapa oli annetta, ltatett ea-
nottija, 400 yapaaelttoiaelie lälttemääit egyp-
tiläisten leattaan icuiciataataan yiiä.rää prekee-
taa. ILnltettli-itt lterrotaan, että itiin ollel
saarella tappiolla lyöty "ja l:ariceitettu jo 30
p. yllitte liitata: mutta joe ee oniriit totta,
on eaiicea tietää, lealta eea ollel teitnyt.
arabin oilceaejatta niiyttiii-l. tienytiän
lcyilälciit pitlci’ilcal. lilasimat-tiiatta syytölceen,
ettii liila ollel ollat iiliileti murhapolttojen
ja ryöstäjen alicaattpanjja talti ainaliin oaal-
litten tiilesi-i, jotlca tupaittaitiat aleleeanclri-
aasa ponnistaneen alisana, oit itiin jtse i:i-
yea leot-aati iileitäiiy"t elicii ole myöaiciiijn tö-
iiäit asti Santa ilmi tnltiiiin iaotetl,atiaa to-
isletusta itiintä saataan. Uiiln ollea, on
ettglaitt,ilitiaten täytyiiyt tarjolla ltäiitä joa-
titmaeta rillamieeteneä lroatoit altriliel ja oyat
eailiiteet eitglantllaleieti asianajajien rupee-
maan ltäaelle atinlcai; Uäläett asalla on
arabi itee innolla ryittynyt paolaetainaan
itseiiiin toieta syytöatii raatitali, ettii lian
ollel teitnyt lcapinau laillista hallitsijan !ea-
taait. IIiiit ei olo altis; icieitiinyt, liatta leolt-
taa niiyttiiii, ettii iii-"iit eliitti ieoltclen on telt-
ityt ainoastaan mitä. yellioilleaaa ltäiteltii
raati. 8etttiiitclea ott itiin itse teltnyt tar-
iciiti lrertoatalceeit ylimela-letit toimistaan selta
myös polleansa ja palt-olijansa aitalla etelan-
itjajanea ltaltiiaii toimittanut joaicott täritel-
tti. asiapaperia, "jotlca liäit altait tiileaaeti eri
pallclwiliin oli iiiitlcenyl talet-aleta tamsetta
i’arten. lisatta niilien tiiltclett oa saari le-
yottoataite ja pelleo nottSSat lteililtiia neliol-
ljJiSSit paltelijoieea, elllii strahlit otitteit ai-
lcana yitnaoiyat lie ylitti iitaolclcaaetl ltänei-
le naisellisuutta; "joisa nyt näistä papereista
!oi talla ilmi. I’aitoin pelatäiin, ettii moni
tiurein icorlcea iterra Saa etttlaiii teltojanaa
liittaa; elicii liette itee sultaanilta-in asiasta
liat-ein tapaa. llIitä arabiin itseen tulee,
oit liiiit icaclottaitat icoicoaaan toit/ott Bgyp—
tltt ltsettiiiayycleatii ja ltaiitiiit liaan itee piilia-
tii poja icolco inaaeta, "janica paritualcal likin
laaloe olettaa, ettii englantilaiset eilalleen
Sltii ltoitayat tai italliteeyat"
U i ltillete i " eli attarlcietein jiliitöiitln
!taneli-aittatielle; eoltame tällä leet-taa lisätä
aitala. by"ott’itt itaalian-31883; oit eriiiieaii ra-
yitttolaeea räjältytetty ilyaamiittlpoinmi, joita
luultesi icoiinoeit erilait" I’leneeaii icamarlSSa,
"josea ettzlititniilaen riijiiltäys ltiittlai, oli t’ä-
ltilii eititeit lterra yttttii icalcei naista, 12n-
Simntiilaea pamaitlcSea perästä riensi lakiata
Slaiille, iitatta Syöetiitt maalian ja itaayoltet-
tilit, lcutt isolitu toinen riijiiliäya tapalttas.
lili-iia sieraa, jalia talitintin liittisen oli men-
nyt etelille, ttilicl pöyäiin allit puliitiati aytyt-
tltttett, jettiili ltiiii icolttl elopatti pola, mttt-
tu el jotttanaticaan, tiitan linaroltettilit liisitt-
lcin. IItiotteett selinit lensitiit taitatteilit isap-
piilelSitt, ]sylinannosta ri’ij:iliilylcaeatii anin-
ttttii linnea ju autioni-titon itiiiitinenttys Sytt-
tyl. ILatt yiiitiin toltiatittliit ju suittiin ya-
loii, oli 20 ltititlceii liaatintltettuna, 4 ttiiatä
paltastllilit, 0li myös linalta aulittaan tilitien
ltitittittinn: "llllttii (iloit piilitttloS !slottteelta-
leS-Ilittea’leeii.”” Suiatieöii iiiiapaiiglaait rii-
"jt’iiiti potaati tiiy’oS riittiiyzpaliiiieaii, "sitari
liitit titi-]toitti papereita tilatiili aintio. lillia-
iilia lititilitit "stiinoin t"iijiiltilyli5ii"i tapailtaneen
Soicii tiaiiltii uttiritiipoittojii. It.Se l’iiriiaieea
ott tiitatta initrltitta työliiititlcelea soittajia,
eilolr:it lie iiarolta tyätttlestetteii piillclcoja.
Neiilpil Iiiiiteic:itt jtiiiiltlasii i,iit tuitit leiuitto-
ntitlcal, linn §lellii iin lioitettu a:iiiilii tallpa-
loit iiliiii:iit" lLiilitlattt tililetti pelinttitrlsta
untisista iiii "tielait tietysti itarasti lellitelle-
Siiiitt "ju ltaliiiclalla icelioltetiitiit lt:illltnattt ryit-
tytttiliin :taituriin tiiat-tteliitllit. )liitta jo
tnoitltiiaa alitti pelictit"iittiti8uiiile:;ta, otetilcjn
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
