Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
"OO " ,
1882.
17:0 91.
?
äll
’kietoja j’in-im I:auinunöjstn ja bittisi-§uomaana
3 4.
’111811111111
matkusteluni 11 juuti.
——1—.—";.—.—— "———————;—" — "
Tilans- ja jakamapaikat:
Lehdeii painopaikka, t:ri A. W. Jaheissonin kir-
jamyymiilä Hj. Nydmonin ja kuinpv. lamppupuoti
Linnankatii l sekä herraiii C. A. Noimberg in H
A. Lr.utielin 111 J A. Kriegeriii ja J L. Törii-
ryth’ in tkauppapuodit.
——-
Tilauöliinta:
Tiikaii "äti- M-iös- vyöti-
t-att-ri-sa kanttoreissa.
4 iu. 11 p. 4 ui. 281 p.
2 m. 11 p. 2 111.20 p.
"25 p.
T 11 " 11 ; l a
.ttoko muodeilta 3 ni" —
!,/ wuodelta 1 ni. 50 p.
Kuukaudelta
Lelideii kaattari ja painopaikka:
Liiinankatu N:o 231;.
Lehden wastuuualaiiien toimittaja:
.Kosti Wehaneii.
Ilnioituksia
11 15 penniä ensi siwulla ja 10 peimiä niuillas
siwuilla pieneltä riiviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Iahnssonin kirja-
uiyyinäliissä.
. i ,
Musi lauluseura
"akerman-"170011, "tea-"1,611,717- krs-371717"1"—17”-7170—
mi. "6330 33"; 8’ "22,1"-
"Fainin IZJeJRiniinin
sianomaisella luwalla pitää tiikäläiiieii
rpliiriaswäenyhdistys nousewau Jon-
lukituit alkupuolella
AIK . " 9 . 0
" egri-a; patatiet
tanssilla teaatte1iliuoiienstossa, josta
wast’edes l.äheunuin ilmoitetaan
taala.
Niille henkilöille, jolka jouluksi haluawat
autaa ystäwille ja sukulaisille walokuwansa
ja liisiiiäntahtoiseni allekirjoittaneen ivalo"-
kuivai,iajalle Uiideiiiinian tullin lälellä an:
Pietariin, ottaen mukaansa matkaa-
joita ja lastia. Likemniiu ilmoittaa
Nordfors E K:iii.
Waasaaa
Kristiiiiaii kautta
lähtee
Höyrylaiwa 1111 l( 11111111,
kiinteeni C A. Danielsson,
tiistaina (.liiati-askiin" 14 p:11ä. Likeuiuiin
L. Schröder’iii luona.
Uiiteenkaupunkiiii, Naiimalle
ja Neposaareeu (sattu-
malta Poriiiy
liihtewät:
.1;)öyrylaiwa I- 11] I 111 li,
kiinteeni G. R. Nordliii,
keskiwiikkoua 15 p:nii Marrasknuta kello
taivat luottamuksensa, ilinoitetaan täteii § " "k"
että ttiidctslidas on anionina walokuwaiiij" 9"" !ka
öttlliniöin warten jok-iisena pyisairömäniin so,öyrylaiwa !1111111,
päiwänä k:lo !1:stä e.p—p" k:lo 2:tee11 j.pp.
sekii wastaanotan tilauksia jouluksi" kiitol-
lisuudella niin ivarhaiii kuin suinkin; jota
wastoiii ei! baltista ota sellaisia tilauksia
wastani! wiiineisiiiä piiiiviuä jouluaattoa
etinen. 32". !sik-30,1102"-
Allekirjoittannt on uinuttanut
" " taloon N:o
diiii wariella Edward Haimula,
kirkkoherran apulainen.
äineiifoes ja .kiiluipa
Tiuvarautoiuiitusta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kumpp.
Telefoiii tii:a !-
Palowaknutusvbtiö
- " " " ;
I.t IUI MIJI
ottaa ivastaan paloivakuutiiksia rakennuksista, ikiai-
iiie’sta tamarasta ja kaiippawarastasta halivasta
maksusta iille-kirjoittaneiden asiamiesten kantta.
A- BI; Illbuusökk, E. Nylnud,
tuoniiokirlkotorin warrella. Linuankatu N:o 27.
:52" "
.aio ivarasta
kaikenlaisia unsia talwikau-
kaita ou tilattawana hal-
wasta ja kortealiiutasia.
N. Jimssan.
(famiuteen liinapalttinaa ja peite-
"d- aiiieita tehtaan hintoihin
C. "21;Ströuibergillä.
.tööyrylaiwaliil’että
.17151-"1-1’.1’161111 iiii-11111),
kapteeni Tli. W. Beiauian,
lähtee Lyypekista’ sunnuntaina
Marraskiiiiii 19 p. Hanl’ouie-
melle ja Turkmm, ottaen inukaan-
sa inatkaajoita ja lastia"
Liteuuniu ilmoittaa
Nordfors iit Kni;
4).-
kwijriji. !0357" 13"! kd,
kapteeni K. Ttiaeninluia,
lähtee täältä tuorstaina ONarras-
kunu 16 p. paikoilla Haiiko-
uiemelle, Helsinkiiu, sattumalta
15 lindenmaanka-I
kapteeni M :il :itiisträun
perjantaina 18 p "sikarraskuuta kello 8 e.pp.
"Läheinmin ilmoittaa
Joli. lJiist. Wikesträin.
leiiiiääräiiieii wuoro
Hakkalaaii
Tiiorstaina Marrasknun 16 p:nä kello
9 e pp. liihtee höyrylaiwa RIS’IUIV Hak-
kolaan poiketen Daalintehtaalle ja innille
matkalla olemille pysäyspaikoille. Lähtö
"suikkalasta Turkuun 17 päiwänä e.pp.
Likeuiiniii ilmoittaa
Ioli. Gnst. Wikeströin.
Hiiom.l
Keiiioja yleisen yhdistykseii kehit-
täiiiiseksi Tiiruu ja Poriii
laanissa,
Lääuiu kunieruö’ori oii wiiosikertomukses-
saan wiiiueiseltä ivuodelta 1881 alainai-
suudessa kehoittanut hallitusta ryhtymään
muuraimin toimiin yllämainittua tarkoi-
tusta warten. .Kocskii knivernööri, lääniu
korkeiiiipaua hallitusmiehenä, on ivelivolliiien
ottamaan tietoa lääniiisä tätkeiiiunistä tar-
peista sekä ehdoittamaan hallitukselle keinoja
niiden poistamiseksi, on ninnin tärkeätii ylei-
söllekin tietää, uiitkä nämät tarpeet owat ja
millä keinoilla ne oivat antettawat. Knul-
kaniinne siis mitä hra kuwernöiiri ehdoittaa:
I:o maalaiskunnat pitäisi, knteii jo edel;
lisissii kertomuksissa alamaisesti olen huo-
mauttanut, ivelivoitettanuin, samoin kuiu
nyt kaupungeista on siiiidetty, perustamaan
ainakin yksi korkeampi kansakoulu joka
kuntaan, jotta enentynyt kansainvalistus
olisi uiissäkin saaivntettaiya;
2:o ala-alkeiskoulu Maariauhaminassa
olisi iiiuntettawa kolmeluokkaiseksi, jotta ne
oppilaat, jotka tahtoivat lnkuaiisa jatkaa,
olisiwat tilaisuudessa sitii tehdä anun ival-
tivlyseossa;
:"t:o mainitussa :viaariaiihaiiiiiiaii kau-
pungissa pitäisi, jotta korkeamman siivis-
tykseii tarwe Ahweuaninaan naispuolisissa
nakin kaksiluokkainen naiskoulu, jota olen
myös edell liseJ sä wuosikeitonniksessani roh-
jennyt alamaisesti ehdoittaa;
4"o teknillinen reaalikoulu anussa olisi,
nuistataakseeu paremmin tarwetta, muodos-
tettaiva teollisuuskouluksi seit mallin uinkaan,
jota lainaitaisissa kouluissa :ituotsissa on
noudatettu;
5:o ruotsalainen wiinlnokkainen nais-
koulu Tiirussii olisi läheisessä tulewaisuu-
Wiiiiieiiieu wiiot-o sinkkalaan-
asukkaissa tyydytettiiisiiii, perustettaman ai- 3:!
dessii laajeiiiiettaiva seitsenluokkaiseksi, uiin-
kiiin Helsiugissa olewa naiskoulu.
6:o Porin kanpungille olisi annettawa
200,00() markan korotoii laina kiinteäii
sillan rakentamiseksi .skokeiniienjoen yli.
7:o uiajoituskustaiiiiiikset olisiwat riisiti-
seiiiiiiin, knin tähän asti on tapahtunut,
jaettaivat sekä kaupunki" ettii maalaiskun-
tain wälillä, ja olisi toiwottawa ettii myös
ivaltio ottaisi osan näihin kiistauiiuksiiii.
Siiiiä oivat ne toimet, joihin hallitut-
sen, kuivernöärin mielestä, pitäisi ryhti)-
uiiiii, kehittääkseiisä yleistä edistystä tässä
läänissä.
Jlollci siitä woipi huomata, että läiiiiiii
taloiidelliset asiat oivat kuiveruöörin niie-
lestit uiin hyivällä kannalla, ett’ei halli-
tusta tarwitse kehoittaa useainpiin eikii
tiirkeäinpiiii toimiin siinä suhteessa.
Myöskin näkee kniveruööriu ehdoituksista,
ettii ivaliotuksen ja opiii tarpeet oivat he-
rättäneet kuniernöäriii erityis.ä huomiota.
Onhan se ivarsin ajan mukaista; "waloa
kaiisalleinme," selsiiii on ja täytyy olla
Snoiuen pienen kansan herätyshuuto. Sa-
nioin kuin kuivernoöri, mekin taiwoisinune,
että jokaisess11 kunnassa mitä pikemmin sitä
paremmin löytyisi ainakin yksi korkeampi
kausakoiiln eikä jonkunlainen pakko siinä koh-
deii olisi sopimatonta, sillä niiu yleisesti on
jo kansan mieli kääntynyt kansakoulun puo-
lelle, että muutamat koulua wastaan itis-
koitteleivat kunnat olisiwat siihen pakoitetta-
ivat, kuu eiwät tahdo nähdä omaa hyöty-
iiusä.
Opiii ja ivalistuksen tarpeita tarkastelles-
saan on kuiveriiäöri wielii tullut huolitaa-
inaan, että waltioutässäläänissä
kustantamat ruotsinkieliset
oppilaitoksetoivatjokowailli-
iiaiset tahi liiwnltaiisa riittä-
niättömät. Kuiveriiöörin täytyy sen
tähden ehdoittaa, että kolme ruotsintielista
oppilaitosta tulisi lajeiiiietuksi ja yksi perns-
tettaisiiii lisää. Täuiä on snurelle yleisälIe
marinaankin hywin hämmästyttäivä tieto,
sillä yleisesti on ainakin tähän asti luultu,
ettii waltio aiwan tyydytiiiwästi ja melkoi-
sesti suuremmassa määrässä ou pitänyt
huolta ruotsinkielisen kuin suonienkielisen
wäestön tarpeista tässä kohden Saadak-
seniine tietää, onko tuo yleinen luulo !nyäs-
kin syihiu perustettu, laskimme kouluyli-
hallituksen tilastollisesta ivuosikatsahduksesta,
mitä ivaltio lukuivuoiiiia 1880 —— 1881 uiak-
soi tämän liiäiiiii riiotsiiikielisistii oppikoti-
luista ja niitä suoinenkielisistä. Laskuis-
tamme saimme seuraawat tulokset: lääniii
ruotsinkieliset oppikoulut iuaksoiivat walti-
olle mainittuna wuonna 179,994 in. ja
suonialaiset aiuoastaan 15,570. Sano
taan, ettii uninerot puhuivat seliviiä kieltä,
iuiitta eipä kaikki iiäytii sitä yinniärtäivän.
J.t piiheiia-olewassa asiassa ue selwästi
lausuwat sen, ettii suomea puhuivat tässä
läänissä etukädessä ja kipeästi kaipaawat
waltion kustantamia oppi kouluja ja aina-
kin ennenkuln waltion tulee tehdä wielä
surempia kustannuksia ruotsinkielisten kou
lujen limiitiksi.
Mitä muuten tulee kuivernöäriii koulu-
ehdoitiiksiin, täytyy meidän loitsita, ett’-
emme laisiiikaaii ivoi käsittää, mitä Maria-
hauiiuan ala-alkeiskoulun muiittainisella
uokkaiseksi lyseoksi tarkoitetaan. Syyksi
sanotaan kyllä, ettii siten oppilaat woisi-
ivat päästä Turuu lyseoon jatkamaan oppi-
ansa, iiiiitta tietääksemme ne hywin nytkin
ivoiivat päästii, waikka koulu on 2:luok-
koitien. Täiuä ehdoitus osoittaa melkein
kuin kiiiveriiäöri wirallisella tiellä koittaisi
ylläpitää aikanaan kuuluisan koulukomitean
ehdoitiiksia :t:luokkaisista lyseoista.
Mutta kun hra kuwernööri niiu tark-
kaan, kuin hänen kouluehdoitukseiisa näyt-
täwät, on ottanut selkoa ruotsinkielisen
wäestön wähiinmästäkin tarpeesta oppi-
koulujen suhteen, kiiiiika häneltä on jäänyt
ihan huomaamatta suomenkielisen iviiestön
tarpeista sani-issa suhteessa? Suoniea pu-
hiiivia oii kuitenkin annn lääiiissii 285,088
heiikeä, ivaan ruotsia puhumia ainoastaan
58,467 heiikeä, siis suomalaisia noin wiisi
kertaa enemmän knin ruotsalaisia. Me
emme woi sitä selittiiä, sillä näitä tarpeita
ei suinkaan ole salassa pidetty, waan on
uiistä useinkin jiilkisesti ollnt puhe. Mei-
däii täytyy otaksua, että joko se puhe ei
ole jaksanut kuulua kuivernööriu korwiin,
ritikka ei kiiivernööri ole katsonut niitä
tarpeita niin tärkeäksi, ettii ne olisiwat
woineet tulla kysymykseen hänen muitten"
ehdoituksiensa riniialla. Kuink-"i asian laita
lieneekin, vii se kaikissa tapauksissa ivali-
tettawa. Olihan wiime wuonna läänin
pääkaupungissa Turnssa suomalainen yksi-
tyislyseo, jota läänin suonialainen wäestö
sunrilla uhrauksilla kannattaa; eikä siis
olisi ollut syytä, ettii knweruööri olisi eh-
doittaiint tätä ivaltiokoiiliiksi. Me emme
tie, mitä se olisi waikuttanut; iiintta jos
se olisi woinut sen tehdä, että yksityislyseot
Turussa ja Porissa olisiwat tulleet wal-
tiokonluiksi, niiu oisi paljon moitetiu ja
ne toiwoiniikset tiiytetyt, joita suurin osa
lääniu wäestästä hartaasti suosii. illi-yös’-
kiiiiii emine ivoi olla ihiiietteleiiiättii, kuinka
knivernööri on liitomannut ruotsalaiseu
naiskoulun tarpeellisuutta Atiweuaninaalla,
mutta Turnssa hiin ei ole kaiwaniiut suo-
malaista naiskoulua, jonkalaista waltio
ei kustaiiini ainoatakaan koko hänen lää-
iiisiiiäii. Me sitä ihmettelemme, koska
tämä tarwe on ikäänkuiii hänen siluiäiiisä
alla ja selwästi näkyy tänä wuonna pe-
rustetusta yksityisestä suonialaisesta nais-
koulusta, ettii se tarwe on todellinen. Ja
jos hän olisi luonut siliiiäyksen wähän
loitomnialle, olisi hän woinut huomata
sauiallaisia tarpeita myös Porissa, Uiidessa-
kaupungissa ja Ranmalla.
Kotimaalta.
– !kiiniityksiä y. in. Postiuhoitajan-
ivirkaan Raunialla oii postitirehtöri 10
p:uä tätä marraskuuta asettanut ehdolle:
1) posti-ekspeditöri R. T. Sulin’iii, puol-
tosanalla, 2) posti-ekspeditöri K. E. Bsärk-
nian’iii ja 3) posti-ekspeditöri F. L. Dahl-
stroiu’in;
Suoinalaisen
iviiiiie perjantaina
seuran Iltahnwiiii
oli saapunut Teaterii-
huoneen kauniit lämpiöhuoneet täyteen
iväkeä. Huwien aluksi piti maisteri We-
hanen esiteliiiäii "Lordi Byron’in eläinästä
ja hänen runottarensa laadusta" Jllan
kuluessa lauloiivat lukkarikoulun oppilaat
muutamia raitkaita iieliääiiisiä lauluja, ja
herra J. Bergholni lausui :iinnehergiu wel-
jekset. Wilkiista tanssia, jota ahkerasti
harjoitettiin, kesti puoliyohän asti, jolloin
kukin ivariiiaankiii tyytyiväiseiiä iltansa
iviettooii, kääntyi kotiansa kohden.
— Fröliergiii teaatteriseiira piti ensini-
iiiäisen näytäutoiisä wiime sunnuntaina,
jolloiii uusi teaatteri huoneus myos wihit-
tiiu tositteensa. Jo lauantaina ristettiin
pääsyliput kiivaii joka sijalle. Iuhlanäy-
teliiiäiiä esitettiin Bjiirnstierne Bjornsoii’in
mainio kappale "Kauppahuoiie”. – Mitä
uäyttelijä-seuraii kykyyn ja !voimiin tulee,
emine ivoi wielä mitään ivariiiiuidella lau-
sua, .niittenkin woi tämän kappaleen
iiäyttäiniseötä, joka waatii eriiwniaiseii snur-
ta kykyä näyttelijäin puolelta, päättää,
ettei seura ole täysiii kykenewä iiiiii suurta
taitoa kysywäiii kappalten uäyttäuiiseen,
kuin tämä vu. Yleisä ottikin jotenkin kyl-
mästi esityksen wastaan. Wasta kolman-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
