Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
rinkeliä; Uuden-Kaarlebyu seininarilta leik-
kikitliija, ja Kolkoivan (Kouivolait ?) kansa-
koululta leilkkikalun ire’en).
— Palowakitutus-maksiija. Oulun siiu-
ren paloit johdosta ottaa kaupttitkien yhteinen
palowiikiititus-yhtiö osiikkiiiltaait 840,000
tii. eli sattian tverran kulukoko wuoden
makuutusmaksu kaikilta, jotka otvat yhtiös-
sä wakuuttaneet. Siitä tulee Heksingissä
asuwieit 900 makuuttajan osaksi 260,0li0
tti. Esiimerkiksi siitä, että tuo iitaksu tulee
tuntumaksikin niille, jotkit owat wakitittta-
neet suurenunista suittiitista, mainitsee
Hltl, ettii Uudeit teaterin lisäittaksu, waikka
se oit tvaait puolesta arwostaatt wakuu-
tettu tässä yhiiössä tehnee noin 5,040 m.,
jit kysyy seit johdosta, eiköhän tästä olisi
kylliksi ttiuistiitiista ruivetii parantelemaan
"paloivakuutiislaitosta ajattmiikaiseittittaksi.
0"!"
Luelteioja Snoineu Mitinaisjaäit
nöksisiä, toimittanut Suomen Mttittaisitiuis;
toyhdistys, oit I)( ivihko kirjapaiitostii il-
tnestyiiyt ja sisältää Miiinaisjäännöksiä
Jkitlisteit kihlakiiititassa, luetellut Juhana
Lehtiiteii. 62 s, 35 puupiirrosta ja kartta.
— !liiaita tuitista Suomesta. Por-
tvoott pipliasetira wietti t. k. 10
p. iouosijuhlaaiisa,:jossa titoitiiokapitulin as-
sessori Nordströin piti esitelitiäii.
Joulitk. 31 p. 1881 oli täksi wuodeksi
fäästöä kassassa 3,087 iit. 31 p. ja kirja:
tvarastossa 196 sitottialaista koko pipliaa
ja 453 tiutta testamenttia sekä 11 riiot"
salaista koko pipliaa jit 25 utitta testa-
tneitttia. iBbl.i —— Painoasiain yli-
—
hallitus oit 8 p:nä tätä kutita antonin"
seminarin lehtori M. Strönilterg’ille lit
ivatt Uudettkaiirlebyn kaupungisssa antaa
ulos aikakautista pulitettiin kirjaa ttimellä
"Norra Posten". Torwisoitto-
kunta, kahdeksaititiiehitien, kuuluu perus-
tetitii ’Ilittijoellii Torwet owat jo titlleet
Saksasta ja kehutaankin tilitit oikein tiuih-
keiksi" Opettitjaa ei wielä kuulu oletvait.
(K.—S—.i
—— liusi tittihitmettilaiueit wuosisata, joka
alkoi lokitkiiitit 24 p:nä, oit suuressa iiiää-
rässä painitit iituhiimettiltiisteii mielet liik-
keeseit, etenkin koska watthan ennustuksen
itiiikaait tulee ilttiestyinääti suuri ittithaitiet-
tilainen profeta, joka ott koroittaiva islaittiit
yhteiskitittaa erinomaiseen tviiltaait ja suu"
rititteeti Konstantiuopolissa; olliiaii, kuten
kerrotaan, tiistit erittititt kiihkoissaan: ei
enään ajatella Egypttn kysyiitystä, vllaaii
"waan erittäiit iiteliiiita saamaan tietää nii-
tä tähtieii selittäjät ja iititiit "wiisaat "3tä-
ittailta", jotka oleskeletvat sultanin lähei-
syydessä, otvat tutkineet ja tietäivät. Jokii
ilta tirkisteleivät astrologit (tähteittselittäjät)
taitvaatt katitta, siiadaksettsa siellä litkea suu-
ren profetan itiineit. Iokii aikii sitteit littil-
tiiit Araliiii oletvau tämän profeetan, mtttta
fe oppi oit jo hyljätty; sen jitlestit luuli
sultani Alidiil Haiitid tiiielihyivillä, että pro-
feetait omaisuudet juuri sopiivat ltäiteeit.
Kaikki onnistui ttiiii hywin sultanin palat-
sissa, ja tietitjät sekä astrologit työskenteli-
ivät kitikiit woimin ja olitpat jo pitäseittäi-
sillä änasianperille,kun heidän laskittisa yht’
äkkiä häiiitttetttyiivät, sillä siiltatii siti Me-
kan pääscherifsiltä lahjaksi tiiiekan ja kytth-
kyis-parin. Täinän lahjiiit täytyi tietysti
olla yhteydessä ttileivatt tapahtuman kanssa
— tiiuttii kuinka? Asiii oit tulliit wielä se
kaivaiittitaksi uuden vyrstötähdeu ilmesty-
misen katitta, ja wiisaat mieh:t eitvät enään
tiedä missä tvasett missit oikea oit
ni
Sunoi iitin, tiet-tieti nelieleeti tuulisestiiin, että
rut-jo peitti iitinen. "IIerrtt I)iiniei 1-"rii3
tuli ttiiiiij)itii"itiiii !iiötritp’iin meitä tittiiiöte-
lemutut; itiin itiin )antitili-.ei iisiiottitti tiitiiiiii,
"jolcti olisi’" iiiinejie tietili-iii ilmoittanut, oikeu
niini; onnelisentnie olisi tullut ituut"att 93tii-
niittiin"
"R’tiiirau estiintiiiiii", icertitj mies, "jolin oli
3uiilclci), "taiteisin ettii oo tocleiliilcjti olisi
tuliut, estetylcsj, niitti-:i miitti. peiliini-ii sett
nyt ruotu tillintein"
"ITitinIcu iiiiii?"""
””l"’oi, tirrit neiti, te ette eiiSiiilittiiii titit-
ne inielieu juonnettu! "ko ette tietiii, ettii
riistitlcset "rllzsttiiriit liitutii. ’l’iiiiii tietiet-!iii
rit:irei on isiiiiiiiie liitetiijtiinii littiii milloin-;
littiin etinen; lie niitot-iit etsisi liiiiieii piilo-
jinilclcuutis:i jo )iit piijetit lie tiirit-tiimit liti-
ttelie paitiojunoit. bleiiiiiii tulee testiisi on"
niitten "ju liiii-"soittua lintulautta !teitit scoli-
tnnii: ”"ii)"tiiieji1i"iii on !tiinet pelastuminen, oi
uitteiintttnsa tuosta jiiiilcliiiti.J-tii,jolcu tiitii tij"-
ic)"i"i ei ole ruut-til isin, !iitin toisesta, jotii oii
5"" piitienunin peljittit,”” (ij"ittii".)
Maaseuduilta.
" niisi kansak-utu päätettiin kuntako-"L
kouksessa t. k, 13 p. perustaa Loiinaan
Perän kulmalle. Tämä tulee olemaan
koltitas kaitsakoulu Loimitalla. Kouluii oit
iiiäärä alkaa ivaikutukseitsa ensi syksynä
erääti talon huoneissit, jotka oitiistaja hy-
iväiitahtoisestt on ilmiin tvitokrita luwan-
nut siihen antaa. — Täiiiäti koulitit ai-
kaan saaiitista saapi Loiinaan kunta ja
etupäässä Perän kulttia kiittää kiintiaii esi-
iitiestä, hra J. G. Winberg’iä, joiika tai-
tiiwasta ponnistuksesta tämä koulu saatiin
toimeen.
— Mtirhitpolton yritys. Tämän kuun
2:na p:nä illalla tapahtui Maskussa mur-
hapoltoit yritys. Eräs renki Nousiaisteii
Kyönikkälästä oli jottpuneena mennyt Kae-
ristett itiittyladolle jit ottanut sieltä kiitt-
taiititksen heitiiä, jotka sytytti ladon edessä
palantaan. Oniieksi ei tititli ajanut ival-
keata ladolle eikä tnyöskääit kylään päin.
Kuit apitii tiili piaii,saatiitt tuli heti saitt-
mutetuksii. Jkäivä seikka todellakin ott,
että saittassa kylässä oit wiihitit ajitn kulu-
essa kitksi kertaa samallaista ilkityötä har-
joitettu. Matti.
— Jäihin hukkiinitt. Jokioistett rauta-
tehtaan alipuolella, missä koski titittittaa
kulkunsa ja letvenee laiiititiii iiiiiotoisekst,
luisteli iviiine keskiiviikkotia seppä Oswik’in
kaksi poikaa sen ohuella- jäällä. Watiheiti-
pi, joka oli kahdeksan wuotias uskalsi lälj-
teä edemmäksi; tiiaan kauaksi hän ei eiiität-
tättyt eittteiikiiiit jää iitttrtiii hänen allan-
sa. Nuoreinpi, joka oli rannalla, juoksi,
nithtyään weljensit tvaiiriiit, siitä ilmoitta-
iiiaait. Apita saapui, witan liian myöhään.
Sillii kitti poikii saatiiit ylös, oli hän jo
henketön. — Tässitkiit siis wiiroitiis wan-
heiiiiitille hoitatiiaait hywin lapsiansa.
Mökin poika.
—— Porin rautatie. Täinäit kimit 8
päiwänä pidettiin Harjawallassa kuittako-
koiis, jossa oli kysymys iitihiii edistäwiiti
toititiitt kiittta ryhtyisi, jos Porista aiottu
rautatie Turun Tampereen rautatielle tii-
lisi kitlkeiiiaaii tämän kitiiiiaii läivitse. Uk-
koja oli kosolta tiillut saapuwille ja kaikki
iiiyöitsitvät rautatieii tarpeelliseksi ja myös
tällekkiii kunnalle hyödylliseksi" Waan ky-
syiiiykseeit, mitä kiitititlaiset tekisitvät tämän
hyivätt asian edistämiseksi toastiisi enem-
inistö aittitivatisii tiiaata raittatiett alaksi:
iiietsctmaata ilmaiseksi ehdolla, että pysäys-
piiikkii eli kiititittiiikiii pysäkki tulee kiittiiati
riijaiti fisällä. Waini oli iteljä niinkin
rahan ahnetta, etteiivät liiivaititeet mitään
ja olipa kolme wielä pohja puolelta jokea
ttiiiikiit jiioiiitteleivaii waikka tiesiivät, ettei
ritiitatie ikittä soivi tiilla kulkeitiaait siltä
pitoleltii jokea, kielsiwät kuiteitkiit titaait,
paitsi mitä kaikkein korkeiiiititalla lunastuk-
sella woidaan saada. ii.
Kaiinis lahja. Loiinaan pitäjän
kirkkoherra, roivasti A. Warelius ott liih-
joittaitiit Loiinaati Peräii kulmalle hiljak-
koiti periistetulle kiinsiikoitlulle torppareilta
jit itsellisiltä iiiaiititiilla kiiltiialla sitatiitviit
pienet tulotisii, saittoiit kiiiti jo tätä eittteit
oit lahjoittanut Kojoit kiiliitatt ja Metsä
titaait kouluille.
— Talou kauppa. Maaitwiljelijä Fraits
Ylineii, Harjawallassa, oit ostanut Alata-
lon rusthollin Näyhälän kylässä sattottua
pitäjäit Erland Alatalolta 20,000 iitiirkitn
hinnasta.
— Wesi Kokeiitäeit joessa oit tänä syk-
synä olliit erittäiit wähissä, niin ettei 22
wuoteen muisteta sen ttiiit alhaalla olleeit.
Wedeii puitte oiikiit wirran ivarsilla siittgeti
tittititiva ja iiseiit saawat jo toititittaii ive-
teitsit hywin kaukaa; haitalliseksi todella
tulee tämän tvedett puute talwella, koska
nyt joki jo jitätyy, eikö siis enää ole
toiwoa seit lisääntymisesta tänä sykyttä.
——tt.
— liudesta ivitsikirja-ehdotiiksesla oli
kirkonkokous Nousiaisissii; Kiitett ennen
oit iliitoitettii, oli tätä iviirteii asetettu kit-
iiiiteit itiitiiiiiit hylkiiiiiviiit lauseen uudesta
tvirstkirja-ehdotuksesta. Sitntoiii käwi kir-
kotikokouksessakin. Suiiri enemiiiistö puo-
lusti wanhaa ivirsikirjiia, lausuen: "sen tuit"-
ret oivat eritiilin kauniita eikit ttiitit olisi
tiiriitiiinutniiitpitljoit muuttait" — liutta
wirsikirjan ehdotusta ptioliistiivat piili-asi-
allisesti kiittttori K. M. .Lindholm ynnä
kirkkowäärtti Aiitti Ojii. Tuomi.
– !skotlannit-piija. Miirraskiiuit 8:nen
päiwän ehtoolla 1882 olin tilaisuudessa
tiäkeniittt eräiiit ystäwäiti kanssi Laitilassa,
kttiit itoitiiteiitpiiistaiisii pitikkiikiitiiialle tut-
tu itoitiiri W. Ostermatt Kodialan kylästit,
lupasi noitaluwutllansa awata saiwat
. .tt kirkon oivissa, ja päälliseksi
wielä, jos ei työnsä onnistuisi antaisi hän
"siitä pantiksi kaiketi omaisuutensa ja torp-
pansa. Kuit emine tätä woineet uskoa,
pyysi hän meitä sitä itäkentääit, kuiteitkin
sillä ehdolla, että meillä olisi itiin paljoit
rohkeutta, että ivoisimme katsella sitä hirtoit-
täwää iiäkyä,joka siinä silloin aukenee, kun
owien saiwat awataan. Kuii itte ivakuu-
tittiiite muille niin paljon rohkeutta olewan,
itteni ukko O. noitatyötänsä tekeinään. Käy-
den kolitte kertaa kirkon ympäri, luki hän
noitalukujansa oivien edessä; mutta kas
kummaa! Siiltvat eiwät auweiittetkiian, jos-
ta ukko O. palattitansa oli hywin nolon
näköitten. Tämäii tahdoin kertoa sentäh-
deti, että nähdään kitinka Laitilassa wielä
näin siivistytteeitä aikiitia ott niin törkeä
noituri. J. H.
– Wahdolta 18,3782. Koska uutiset
tätätiykyä, kutinassamme otvat wähäar-
woisia, itiiit kirjoitan yhtä ja toista. Aloi-
tan sentakia luonnonseikoista. Taasen oit
kesä kiilitnut ja syys oit tiillut jopa tal-
ivett eitteitäkin olemassa on. Myös maati-
wiljelijäit siiivityöt owat päätetyt ja lai-
hot hinkaloihin saatetut ja ollaan täälläkitt
hywin tyytywäisiiä tämän wuoden tulokseett.
Mitä iitituteti kiintaitiiiie oloihin tulee
oit se aiiteellisessa suhteessa tvaurastuiiiista
päin, iitiitta heitkisellä alalla lienemme
hieman tiikapajiilla muutamassa suhteessa,
jotta sanontalehti kirjallisuuttii wiljellään
werrattain toähäit jit kans-.iittvalistitsseural-
la ollee w.iatt pari jäseiitä. Kaiisakoulua
ei myös wielä ole, mutta yhä enemmän
selwenee sett tarwe titeikäläisissäkin; ivitait
koskit tuo tvalolyhty tättttekin saadaait oit
wielä tulewaisuuden syttkällä hutinalla pei-
tetty? Lukutaito ott sentään kiitettäwä;
tätä nuorisossa oit edistitityt jo monet
wuodet ivaikii uksessa ollut wähä-lasten
koulu. Muutamia ivarjopuolia iitainitse-
"iiitta olla-in täällä jotenkin yksiiitielisiit.
Kieliriitojakaaii ei ole, koska kaikki oletntiie
suomalaisia.
Tuo ikäivä kieliriita Turussakin täyttää
usiasti sanontalehtien palstat, joista sentään
järjelliiteit litkia kyllä huomaa (jos tvaait
ei ole mieli tiitiiikiilaisuitdella tahrattu)
mikä heliveksiivit hetiki —— häpiä kyllä —–
tvallitsee wanhassa Turussakin mamme
etteiiiiiiistöii kieltä kohtititti. Näyttää siltä
kuiu eri puolueet hankkisiwat rittkatseiviian
taisteluun kieliasiassa ittittta stiitri yleisö
toitvottaa: eläköön suomeit kieli.
——n.
Kirje anusta.
(Kustaa Adolfin juhlat jit mietteitä ttiidett
johdosta).
Wiiiiieinen Kustaa Adolsiit päiwä, tä-
tnän kuuti kuudes p., jolloin 250 wuotta
oli kiilitiittt siitä, kiiti tuo iititiiiio Ruotsiii
ja Suoinen kuningas kaatui tappelussa
Liitzeiiiit keittällit, wietettiin täällä jotenkin
hiljaisesti. Kirkoit esimiehet, iiäet, eiwät
katsoneet sopitviiksi toimittaa jiiiiialanpal-
tvelitsta siksi päiwäksi, koska ei ollut tiillut
senaatilta käskyä —— kaikkiinpa käskyä "kor-
keudesta”l odotetaan —– ja kaupungin luot-
taiitiistiiiehet istuiwat kädet ristissä liikah-
taittatta, jottei mitään yhteistä juhlaa saa-
tu iiikiiati Yksistäitit tuo walpas seura
"S. B. W.”" (ruotsalaisen siwistyksen ys-
täwitt) oli pantiut toiiiieeit lyseon jiihlasa-
lissii iiiarkiiit maksawat iltahuivit. Nuot-
sinkielisissä sttttoiitalelidissä oli ilmoitettu,
että seitriitt ulkopuolellakin oleivat saisiwat
lititastiia "ttselleusä pääsylipiin. Suoma-
litistit semmoinen seitra tietysti ei sallinut
tulemaksi eikä sentiihden iltitotttaiiutkaan
suomalaisissa lehdissä koko asiasta mitään.
Estteltiiäit Kustiia Adolfiu titiiistoksi piti
taidemaalari Wieiierberii ja juhlamarssi jit
ja tititaiititie liiiilu — soitettiin. Yhteistä
kiitisaii tviirteit oli edelliseiiit päiwänä, joka
oli sunnuntai, satiiaii itsiittt muistoksi juh-
liisiilissii esiteliitä sekit" suomeksi ettii ruot-
siksi. Kaiisaa oli kokoontunut runsaasti,
iiiiit että siioitiiiliiisiii oli iioiit 1000 ja
ruotsalaisia iioiit 800 henkeä saapuwilla.
Suomalaisen esitelmiin edellä piti itsewel-
ivallistensoittokitiittiitt soittatitaii koliiienkym-
iiieiiiviiotiseii sodaii marssi, iittittii soittokuntitii
ei kititliiiiitt, sillit pataljooniin ajutantti oli
ivitiilliuiiisesti asiiiiisii toititittaiiiit, ttiitt että
kyllit oli piitiiiiit johtajiin liikkeelle, miitta
jitttiiityt torweitsoittajat kotia. SIIiiärien
huhujenivitlttiiiiiiseksii oit ehkit tartuis lisätä,
ettii syynit tiihitti oli yksistäätt epithuotitio,
eikä initikititnlaitten puolueellisuus. Patal-
joonan pitällikkö oit hywäntahtoisesti luwan-
itiit, että soittokiiiitii, tiiilloitt ivaiiii pyyde-
tään, saapi sunnuntai-tltapuolisiii luett-
noissa soittaa, ja arwattawasti tätä lu-
pausta useiii tiillaan hywäksi käyttämään,
koska nuo tilaisuudet owat ainoat, jollolti
yhteinen kansa talwisin woi soittokuntaa
saadi: kuulla. Wiime pyhänä soittokunta
jo esiytyi salissa ja marittana saattaa pi-
tää, että tästäläljin soittokunnan tilaus
ei joudu unohduksiin, koska tietty on, että
— wahingosta wiisaaksii tullaan;
Laweammassa muodossa kuin Turussa
wietettiin Kustaa Adolsin inuistopäiwää
tuonessa tttuiissa kaupungissa. Pääkau-
puitgissa oli juhlallisuus pantu toimeen
yliopiston awarassa juhlasalissa. Myöskiti
Porwoossa, Tainniisaaressa, Porissa, Rau-
ntalla y. iit. wietettiin yleistä juhlaa.
Wieläpä oit itiaiitittawa eräs yksityinen
juhla, joka laatuaan on mitä miellyttäwin.
Häiiieenlinitassa oli, näet, asewelwollisten
pataljonaa kutsuttu kokoon päiwän innisten
johdosta ja eräs ylioppilas, joka oli siinä
tvapaehtoisena sotatniehenä, piti juhlapu-
heen. Jos jollakitt, itiin totta tosiaan so-
tawäellä oit syytä ivtettää Kustaa Adolsin
itiitistoa, sillä sattialla ttiiii taitawaa ja
jaloa sotapäällikköä kuin tämä oli ei his-
toria tuttiie monta, ja tie woitot, jotka
Ruotsin ja Suomen mies hänen johdol-
laitti saaivtitti, owat sitä laattia, että ne
täyttätvät jokiiisen kansalaiseit, saatikka sitte
sotamiehen rititian suloisimmilla tunteilla.
Suotawa siis olisi ollut, että tnaaittine
muutkin pataljonat olisiwat tuota päimää
muistaneet, ja teriveellistä olisi aittakin,
että päällikkökunta tuon tuostakin pattisi
toititeeii jonkinlaisia juhlia tatkkii huweja
sotamiesten hyödyksi. Kaikesta, mitä on
kuultu ja ttähty, tuntuu inititista, ikään-
kuiii sotamiesten hetikisestä kehkeytymisestä
hywin mähän ajateltaisiin ja tvalwottaisiin.
Lietteekö siihen syytiä yksistään wanha to-
tuttu litpa, jota uudemman ajan henki ei
wielä ole jaksanut häivittää, ivat lieneeki;
ttio eri kieli, joka päitlliköt ja sotamiehet
eroittaa, tässäkitt ivaikitttainassa. War-
tiiaksi ainakin luulen, että upseerikunnassa
niideii liiku, jotka kannattawat suoitialai-
suudeit pyritinöitä, on jotenkin pieni. "
Totta kyllä oit, että Suoinett
olot Kustaa Adolfin aitoina oliwat
sattgeit kurjat, mutta hän ei ollut näitä
oloja synityttänyt, waati häii koitti päin
wastoin itiitä kaikin taivoiit parannella ja
hän alitstikiii seit tien, jollii tie oliwat pa-
ratiitettaivat. Turun hoivioikeus ja Turutt
kyinitaasi, jotka hän perusti, wiittaawat
selwästi, mihin siiitittaiiit hänen pyrintönsä
kätvi. Elkä yksikitätt Suomen hallitsioita
ole niiit pitkäit aikita kuiii hän Suomessa
oleskellut eikä oittiti silmin itiin suurta osaa
iitaastatiiitie tiithityt ja seit oloihin tittus-
tuitut. Hänett lyhyt hallitiisaikansa ja ali-
titiset sotattsa estiivät häntä lopullisesti
päättäinääii aiotut parannuspuuhansa, inut-
ta nekin asetukset, jotka hän ehti aittaa
ulos, todistaivat, että Suomenkin onni oli
häiiellä rakas. Olkoonpa niinkin, että
hänen tvoitolliset sotaretkensä, jotka kohotti-
ivat Ruotsin suurwallaksi, samassa myös-
kin wahwistitvat ruotsalaisuuden yltwaltaa
meidän titaassa niin tuo wälilliiien seura-
us ei tvitheitttä Kustaa Adolsin ansioita
Suontenkin titaasta. §liuotsalaisiiudeti pai-
sitiva ylimalta meidän maassa oli histori-
alltnen wälttämättömyys, jonka haitallisia
seurauksia tulewat ajat saattawat korjata,
miitta se tositapaus, että Suomenkin mie-
het otvat iitahtiiwasti waikiittatieet Kustaa
Adolfiu woittoretkiin ja e tä tnuutaiitat hä-
iteit loistatviiitiitista töistäätt otviit melkein
yksiitoinaisestt suomalaisten aiviilla tehdyt,
ott katooiiiatontii litattia, joka kaikkina ai-
koiita ott kohottaiva kansalaistemme itsenäis-
tuiitoa ja kehoittawa jälkeläisiä kiilketitaan
esi-isitin kunniakiista teitä. Totta kyllä on,
että historia wielä aiiyati wähän tietää,
tiiitä osaa siioiitaliiisille oit ollut Kustaa
Adolfin hiilki mailman tunnetuissa uros-
töissii. Muttii iiie tuiitteiuiiie seit itse ja
meidän on welwollistius sitiittiia se tititil-
malle enemmän titniietitksi. Onhan nieillä
siitiiat apukeinot kiitti tituilliikiit – kirja-
painot jii sitvistyskotilut, joissit kirjoitustai-
to jit kyky kehitetitäit. Me saatuine syyttää
yksitt oiitiiit itseitiititte, jos riititte asioitam-
me wiilivo. Ia huonoin keitto aittakin on
—— ruikutus Riiit arwelee kummitikin
.tiitrkt
4
Kaikeiilaista.
Swekoiitaaneja kiti; Siittitipa itiin, että
herrit P. kerran sitwiiiikaitn isttii Ptkku-
Pukissa, syötellen huivikseen leipäinuruisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
