Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1:882.
hl:o 93.
alilta.
’t’llStiiiiiti
aloitustani" 21 sutia.
"kietoja ’.I’ttrtiti lsaujmnöjsin ja bittisi-suoniasta.
§ - ";,—- " .-
Waas- ja jakain-watten:
Lehden pajanpaikka, t:ri A. W. Jahnssoniti kir-
jamyymäla Hj. Rtidnianin ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatu l sekit herrain C. A. Rönnberg’in, H.
A. Luiidelin’in, J. A. Krieger ’in ja J. L. Törn-
roth’in kauppapuodit.
Tilattsliinta:
Tttt-titt pitäii-
konttori-la
4 in. ll p.
2 iti. 11 p.
Muitsa vosti-
konttoreissa"
4 iti. 29 p.
2 ni. 20 p.
Titettösa
Koko wuodelta 3 ni. –
!4 wuodelta 1 iit. 50 p.
Kutikaudelta – 25 p.
Lelidett konttori ja painopaikka:
Litmatikatu N:o 23 B.
Lehdett waöttiunalaitteii toimittaja:
stosti Wehaneit.
Jltnoittiksia
ii 15 penttia etisi siwulla ja 10 penttia inuilla
siwuilla pietielta riiviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahtissonin kirja-
iuyytnalassa.
til " l’ l’ "
113"! llll llbLllkll
boltooutulcooist !tuomaritta nonseji-jjt:lcona
1::10 ½8 "s.pp. synnytin-ravintolaan.
"Fosinin sseingsiwinim.
Luuaiitaina "sikain-astimin 25 p.
pitää nllelcitjoit.tiititit SuoöiolliS-ella :trullit
!! !i
Yaslassaisss
l.yseott juhlasalissa.
.70,2" "et-"kiuaita
"gi 23;; r" "" r"-
"trskto sertti
lyseon juhlasalissa
Ioultikuitn 1’4 ja 13 pakinatta.
Koitsertteiliiii osaa ottiiivat rotima Cliarlolta
Patti, herrat Erttst de Muittk siviolititcelloit soit-
tnja), Edttardo Botiotti soitrytonilaulajn) ja Georg
Leitert (pianonsoittajat
Tiirkeiniiiiu wast’edes
Räsityöliåistibdistykfeii ivattuus-
tuiehet Turusfa kokooiituiviit raa-
tihuoneeseit perjantaitta 24 p. Marrask
1882 k:lo iviisi (5) j.pp.
E; A. Eniiwist,
yhdistyksen puheenjohtaja.
tiätitttöläisybdistvkseii j ii j" e n e t
Tttt”ttssa kokoontuivat raiitihiioiieeseii
periantaina 24 p. Marritskuuta ]882 k"lo
kuusi (6) j.pp. käsitteleiitääit niitä asioita,
jotka 5 § yhdistykseti säännöissä mainitsee,
E. A. Etiaivist,
yhdistyksen puheenjohtaja.
t;";;
saato.
Niille henkilöille, jotka jotilitksi haluamat
atitaii ystäwille ja stikulnisille tvalokuwiitisa
ja hytitäiitahtoisesti allekirjoittaneen ivalo:
kuiviipiijiille Uudetiiiiiiati tullin lähellä an-
tawat luottamuksensa, ilinoitetaan tateti
että taidetehdas oit awoinna tvnlokuioitiit
ottamista iviirteti jokaiseiiii pyhiittömättä
päiwänä k:lo 9:stii e.pp. k:lo 2:teeii j.psi
sekit wastaniiotiiii tilauksia suitsuksi kiitol-
lisititdellii niin warhain kuiii suinkin; jotii
tvastoiii ett baltista otii sellaisia tilauksia
wastaan wiiineifiiiä päiwitiit jouluaattoa
ennen. 39"- !isaac-"32"-
Mirliu liuettu-viinit.
Koskii allekirjoittanut sairauden tithdei
oit estetili ivirkiiatisii hoitaiitasta, kehoite-
tnatt tiiitii, jotkii haluamat wastaiseksi ottiin
toititittaiiksensii lukkarin ioirkiia "lloriii seit-
rakunuisäa, ilmoittamaan itsensa Porin kiitt-
pungiii kirkkoherritti ioiriistolle etinen tule-
ivati "Joulukutin 8 p:ivää jii liittiiinäiin
mahdolliset wirkatodistuksensa hakukirjoi-
hinsa. Palkkneduistii sandaiitt sopi-.i alle-
kirjoittaneen kniissii. Pori, :lliiiriiiskuiiit
17 p. 1882. "Joh- Altlbäek-
!tikitit-i.
43in;’l-.ii"tlso"e8 jo (siintyisi.
ITawaratitoiiiiitiista tekee pikiti-
sesti ja lialpaliiittaisesti
Fitot-ds’ors ja stitiitpp.
Telesiini "33:o 1.
Patoionktitttitottlitiö
]4" WI Wtinf !41;
ottaa ivastaan piilotiiiitiintiitsia rakennuksista, irtai-
mesta taivat-asia iit toitottamat-astosta tiittani-:iiii
tuoksusta i"i"ilelii"ioittiitteiden asiantie-sten tiitiitii"
A" 9.93. Iahussott, 6". :’iinuund,
tuontiokirlkotorin warrella. Linniiutiitu Ii:o 27,
Jso ivarusto
kaikenlaisia uiisin talwikau-
kaita ott tilattomana liiil-
wnstn ja korkenliiittnsin.
N. Jansson.
":"ainpereen liinapalttinaa ja peite-
"O aineita tehtaan hintoihin
C, A; Strömbergillä.
Höyrylaitvaliikettä;
Ioötsrtjlaiivu " ts "37 tii 0,
kapteeni O. W. tiittosten,
lithtee taalta Hankonietiielle, Tammi-
saareen ja Helsinkiiii ttiorstaitia Mitr-
raskutin 23 p:nä, ottaen mukaansa
matkanjoita ja lastia.
Likemiiiin iltiioittaii
Nordfors ja K:ni.
Daaltntehtaalle
lahtee
"Höywiaiwa liii 1’ 8 ’1" .41),
katteini C. R Sundströin,
tiistiiitta 21 p. :likarraskuuta k:lo 9 e.pp.,
lähtö Dahlin chinalta 2") p. aatiittlla.
Laheinmin ilitioittaa
Joli. litusi" Wikeströni;
uuteenkaupunkiin ja Naumalle
!ahtee
.Höyryliiiwa I- 1311i! Il,
kapteeni G. R. Nordliii,
keskiiviikkoiiii Miirrask. 22 p. k:lo 8 e.pp
Likeittiitiii iliiioittnii
Ioh. Gtist. Wikeströin.
Huomaa! Jäitten estiiessit lakkaawat
höyrylaitva Ainmi matkat taksi wuodeksi
tiistit päitvästa alkaen. Turku, 21 p.
Masraskuutit 1882.
Iol i. lisiisi. Wikeströiii;
Kttoleinnnratigaistitksesta.
11.
Wielä tuomitaan meillä inttrhatnieheltä
oikea käsi ja kititla poikki, tiuitta mitään
kuolematuomiota ei ole patitu ioiiiieeti yli ittii-
teeiikyiiiiiteiieeii wuoteen. Keisariii armos-
ta otvat kaikki kuolemantuomiot aina siitä
asti, kiin asetus 21:ltit p:ltä huhtikuitta
l826 ilmestyi, iititnteiut pakkotyöksi Sipi-
riiin wuorikaiivoksissn. .slitiitaniiössä oit
siis kttoleuiii"rangaistus jo nikoja sitten ol-
litt poistettiiitii itteidiiii rikoslaistamme ja,
iiiittkiiiii edellisessa olemine huomauttaneet,
ittitrhieii lukit ei ole senkautta suinkaan li-
sääntyityt; kitoletitaitrnngnistukseit peloitta-
ivaa tooiitiaii ei siis tarwita hillitseini’issi’t
iuurlintitiesteu keitiojii. .llititenkiinn ei woi
litullii, että piikkotyä Sipiriait kiilwoksissn
ja eliiikiiutiiteii sulkeminen pois isititiiiiiastii
wastaisi iiykyajiiii wiiatiittuksia rangaistuk-
seit tarkoituksesta, kyllit se lienee waati hiir-
woin woinut waikitttitii rikoksellisen piiriin;
iiiistii, kitti ioiirsiii iviiilliitaisellii tiitiiitllii on
pidetty hitoltit Sipiriaiiit titotiiititii henge[;
lisistii tarpeista Kun seiitähdeit rikoslaki-
ehdoituksessa on luoivutttt kuolemanrangais-
tuksesta, ei ole tityiiskäiiti Sipiriiin piikko-
tyiitit kiititetty ankarimpana rangaistuslaji-
iiii, waati sulkeminen kuritushuoneesen elin-
iljaksi.
:lkiissä "yleisissä perusteissa uudelle ri-
koslaille", jotka 18634864 iituosiett säa-
dyt hallittiksett esityksesta hywäksyiivat, oivat
säadyt suostuneet paitasiassa kuolemanran-
gaistttkseti poistamisen, eiwätkit inyöskään
maati lainopilliset wirastot ole muistuttii-
neet mitäaii sitä ivastaan. Aitioastanii
Waasan holvioikeudessa ott presidentti ynnä
kaksi hoioioikeudeniiettioosta ja kaksi asses-
soria olleet sitä mieltä, että tahallinen inui"-
ha olisi ehdollisesti rangaistaisa kuolemalla
jii sniitoin myös iiiitrha. sonka elittkautiiteii
manki ott tehnyt, sillä taina jaisi iitiiuten
rankaisematta. Näiii ollen, woisi melkein
pitää kysymyksen kuoletiiaiiraugaistuksesta
meillä jo ratkaistuita. Mutta koskit se lo-
pitllisesti wastit ott tehtäwä silloiii, kun
itiisi rikoslaki hyivaksytäait, niiii tvoi asia
wielä puheeksi tulla. Löytyy myöskin syy-
tit epäillä, onko tosiaankin pariisia, että
ktioleiniiitrnngaistus jo jateiääti pois mei-
dän rikoslaistaiitnte. Epäilyksiin antaa iti-
hetta etenkin se seikka, etta useammat sitois-
tyneet katisat owat sitä pidättäneet lais’-
siiati ja, ellemme erehtyne, owat ne joskus
sen jälleett palauttaneet, waikka kerta oivat
siitä luopuneet.
Edellisessä oleitttite nahiteet, kuinka tiioit-
ta painawan syyta löytyy, jotka kehoitta-
iitat melkein witsttittitinattomasti jattainääti
kuoletuanriiitgaistuksen. Mikä siis ivoi olla
syyiiä, ett’ei tiiideit ioaikittus wielä ole ylei-
sesti woitolle paassut? Luullaksemme on se
haettawa siinä, että pahimmatkin rikokset
ivalista woiwat tapahtua niiii törkeällä,
ilettawiillä tawalla, ett’ei yleinen titteli kitti-
siissii tuoi kiitsoa rikostii täydellisesti sotiti-
tetuksi, eitiieiikiiiti seit tekisit oti sotvitttkseksi
uhrannut ittita hi’iiietlit kalliinta oit —— hii-
ttett oiitaii hetikeiisii. Eikit woi kieltää,
rangaistuksen tarkoituksen niitos olewati
sen, että syyllinen sen katitta sowittaisi ri-
koksensa, sillä eihätt ittituteti tartvitsisikiiaii
tuomita rikoksestii iiiäärattyä rangaistusta,
ivanit siiisi seit ankaruus ja laatu riippua
esitit. siitä, koska ja millä keinoilla rikok-
seiitekijit paraiten saatetaan pahan tekonti-;
sii katumaan ja tekeiitititti parannusta, joit-
kii tapahduttua riiiignisttts woisi lakata,
Mutta jos kysytaaii, keitä hänen tulee ran-
gaistuksensa katitta sowittaa, ttiiii ei woi
wastaus olla ittitti kuin: hiitteti oiiiiii kiiti-
siiliiisiansa, joiden oikeudentuntoa hänen ri-
koksensa oit loukiiniittt. Eikä iiiyöskaän
katuma rikoksentekijä tvoi saada otilalle titit-
iiollensii raithaa, etiiteiikititi hän tietiili so-
wittaneensii rikokseitsii taydellisesti kansalais-
tetisii siltaissa. .stansiin oikeudentunto oit
se siis. joka piiaasiallisesti määrää, kuinka
ankaran kustakin rikoksesta riiiigiiistttkseti
tulee olla. Tässii nyt sentähden kysytäiiit,
otiko meillä kansitti oikeuden titiito tyytyivä
siiheti, ettii kaikki tahalliset murhat rangais-
taan iiittoasiaatt elinkautisella kuritushuo-
neella, titanit toviko niin jitlntia tuurtiin
tapahtua, ettii siitita oikeudentunto waatii
ttturhaniiestä otiiallii hetigelleiisä soivitta-
iitiiiiit rikoksensa. Waikeatii on snadit tit-
hän kysyiitykseen tarkka wastaus; lausum-
iite sentiihden waiiit oiitatt wakuutukseiiime
oletitait, että itiiit julmia iiturhiii iyoi tii-
pahtuii, ettii sotoittikseksi waaditaan kuole-
ittnnrangiiistus, etiiieiiktiiii kiiiisiiit oikeii-
deittttitto on tyydytetty. Kiitsomme senkin
ivahivii:itaioan iiieidätt wakuutustamitie, ettii
sekit 186:3–1864 säadyt, jotka kuitenkin
owat tulleet tunnetuiksi melkein riijattoitias-
tii toiipiiiimielisyydcstiiiiit, että myös rikos-
laki-ehdoituksen tekijät oioiit kuolemalla tah-
toneet riiiigaistii iuurhiii jit iiiurhiitiyrityk-
siit majesteettia wastaan. Eihiin syynit sii-
heti ivoi olla ittikiiiiti iiitttt kitiit se, ettii
tälliiineti tiiurha oit laadultansa itiitita jul-
iiteiitpi.
"Iokaineiy jokii selmalla aikomuksella tois-
ta tappaa, tftisiiiit häneltä hengen tahallan-
sa, iliitiiti ettii hän seii tekee akkipikaisuu:
dessii, tttotiiitaati rikoslaki-ehdoituksen mu-
" julmia.
kanit elinkaudeksi kuritushuoneesen. Muu-
ta rangaistusta ei siitä löydy. Iii toki
täytyiiee tiiyöntäa, että sellainenkiii murha
ei aina ole yhtäläiiten, ivitati tooi se asian-
haariiin tiutkaan olla enemmän tahi wä-
heiiiinäti julina. Kuinka tämä määrays
siis soweltttti tässä rikoslaki-ehdoituksessa
tiiuissa kohde-ii noudatetun peri-natteeii kans-
sa, joka ivantii, etta tuotiiaritt pitää saa-
iiintt, seurateti tvissia inäarattyjä rajoituksia,
tuomita kustakin rikoksestii ankarampi tuhi
lieiveiiipi rangaistus, aina sen mukaan kuin
asiainhaarat waatiwat. Me eitiine epäile,
että tarkan oikeuden noudattaminen tekee
ivattianiattöiiiaksi, etta tämä peri-aate päa-
see ioiillalle laisin. Mutt.t sainaii periaat-
teen inukaaii pitäisi siis myös julmempi
iiiurhn tullii ankaraiittiiiii rangaistuksi kuin
toinen, jossii asiatihaarat eiwät olettiin
Ankarin oikeus iiiiyttaä setitiihden
myos tvaatiivan, ettii tahnllisesta murhas-
ta löytyy ankarampikin rangaistus kuin
waan elinkautinen kuritushuone.
Pltitta wielä on yksi puoli astassii seli-
tettäwä Estaithäii kuolentanrangnisttts
piihiititekijaä parantumasta ja estaähäti se
sillä tawoin rangaistusta waikttttittiinsta,
mitä seit pitäisi, koska syyllisen parantauti-
tiett nykyaikaan juuri pidetään rangaistuk-
sett päätarkoituksena. Me wastaamme:
kiiolematiiitngaistits ei estä wälttäiiiättö-
masti rikokieiitekijiiti paraittuiitistii, yhta
ioahäii kuin hänen paratitutniiieii ott ivalt-
tätiiättöiiiäna seurauksena siitä, etta hän
eliiikaitteiisa loppuun istuit kuritushuonees-
sa. Eitsiksikitt ei ole ivalttäntätiitita että
kuolemanrangaistus heti settrna kuolema:
tuomiota ja toiseksi on hywiti tietty, ett’ei
tottien woi piirautaa itseäiisa lyhyen ajan
kuluessa, kun toinen ei sitä tule tekeinään
koko elinaikanansa. Jhmiscn parantunti-
seeti waikuttaa tiioitta ulkonaista seikkaa ja
rikoksellisen parantumiseen pitää rangais-
tuksen ivaikuttamati, joiika pitää olla sitä
ankarampi, jota paatuneempaa sydäiita ri-
koksellinen jitttri rikosta tehdessaän on osoit-
taitut. Raitgaistulsen ankaruus pakoittaa
häntä ajattelemaan syyllisyyttänsä ja tai-
nnittan hänen tahtontisa pariititttitiiseen.
Täma seikka on myös syititti, miksi tuoma-
rille on atiiiettit walta sowittaa rangais-
tus tuotiiittawan syyllisyyden ttittkiiati. Mut-
ta ttie etuine tiedit. mika ulkonainen seikka
woisi tehokkaammin kuin tiettynit olewa
kuolemiinriingiiistus waikuttaa murhantie-
heit itiieleett, joka on osoittanut tawnllista
enettiiuän piintiiniusta, julmuutta ja raa-
kuutta rikostii tehdessäati.
Katsoeii itse asian laatuun sekä siihen,
tititä meidän mielestä katisnti oikeudentun-
to waatii, tnhtoisimme puolestamme yhtya
siiheit, niitä muutamat lainoppineet Waii-
sitti huivioikeudesta owat ehdoitelleei, että
nimittain kuolemanrangaistus olisi pidetta-
wä ankarimpana rangaistuksena tahallises-
tii iiiitrhastii sekit että eliitkiiittiseti waitgiti
tekeiiiit tititrhii siten rangaistaisiin" Että
tämä ankarin rittignisttislitji waan ani har-
woin titlisi käytettäwäksi, on toiwottawa ja
myös hywin itrtoiittiiioit, siltakin piiattaeti,
mitä iiiiiaititiie lainoppineet tässä asiassa
ajattelewat.
Kotimaalta.
—–— !kiiniitetty Lääitin kittiiernöri oit
t. k. 16 p:iia "uinuttanut ja iiiiiärätitiyt
lääninkiinslisti .ilaarle Wilhelin tss r ii it-
ros"iii kruutiuttiiiutisniieheks"i "llaiiiiion pi-
tajaan.
; .tluoletitaii koion kottra on taas teiti-
iitntitittt liiätiissäiititie arwossa pide-
tyti mirkantiehen; Eileit kello 10 aikaan
aitiiittpaitvälla nukkui täiilIä kitoletiiitn tineen
laaniti sihteeri H. R. Schliiter.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
