Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
vii waikuttanut meikäläisten oloon ja eloon,
mieltä järisyttänyt, kaikki olosuhteet mullis-
tanut, wiskellyt tninkä minnekin, tehnyt
rikkaati kiiyhäksi. jättänyt jälkiä kukaties
katoamattomia ja kaukaisessa tiiletvaisiiii
dessa tuntumia wielä. On kyläsiäinme
ollut tulipaloja eittienkitt, mutta wähäpä-
töisiii ja perin tuitättömiä nyt tapahtuneen
rinnalla. On kestänyt tulipalo ettiiett
tunnin pari, titiitta häwityksett katihtia
kesti nyt kauttaaltaan koko yöii eikä sii-
hetikääti loppuntit warsin wielä. On en-
tieit hätiiittnyt joku huoneus, yksi talo, kor;
keintaan kaksi, mutta tiyt waati tiili titoitta
tvertaa sutirettittiatt uhrin, iviedeii kerra?-
saati 27 taloa sekä sitiiria tawara-aittoja
siihen lisäksi, intiita wahingoita lukematta.
Tätä paloa ei sowi juuri werrata tntiihin
kuiti siihen, joka w. 1822 uinutti Oulun
ronttioksi Kokotiainen kaupunginosa ott
häwinnyt, muuttuen tiihkaläjäksi, josta ko-
hoaa tvähä tväliä tnustat, eriskunnnalliset
piatipti aaweetttapaiset patsaat, aitioat ka-
malat jäänuökset niistä tulisijoista, jotka
wielä wiikko takaperin lewittiwät hohta-
waa, ivieraattivaraista lätttitiintä monioille
perheille. Samat perheet nyt harhailemat
ympäri kaupunkia kodittomina, suojatto-
mina, tietiittiättä ittistä saada turwaa tal-
iveti pakkasilta, joll’eiivät ystäwiltään saa
tarpeellisinta apua.
(-Ttili sai alktittsa hra Nordfors’in eli
n. j. niidesta apteekista, joka, niitikuiit
useimmat lukijaanne tietäwät, sijaitsi Kirk-
kokadtiti ja P-.tkkihuotteen-kadun kttlttiassa.
Kello oli itiiititattiia ttiitinuteja yli 7 tors-
tai-iltana, kun hätäkellot rupesiwat soimaan.
Wäkeä riensi paikalle kiireimmiten, ia pa-
loruiskutkin saapuitvat. !vintta tvettä ei
saatti, tuota wälttämätöntä sammuttamis-
keittoa, ttiiii pikaati kuin hätäitteit tarwe
-olisi waatinut. Siittä täytyi iiiiesteit kaitait
aikaa seiso-.i "ollistellä toimetoinna, " kiiiti
walkea isotii, laajeni, woimistui. Rannas-
ta tuli sanoma: ptitnptit eiwät anna wettä,
tnereti wesi kun tänä sateettomana syksynä
"on alentunut joiikuti kyynärän werratt tna-
talamtnalle tawallista pintaansa. Wihdoin-
kiti ehti ratinalle kaupungin tvastikiiän os-
tama isti letktt, jonka toinett pää heitettiin
niereeit ja toiiieti pää tyhjiin mesitynnyrei-
hitt. Jo rupesi kaimoistakin, kaupungin
talojen pihoilta saapumaan tvettä. Mntta
ttiohott kaikkeen kului aikaa, paljonkin kal-
listit aikaa. Tiili oli ollut walloillaan
piattpa tiittititt aikaa; ennenkuin sattttint-
ttistyö saattoi oikeastaan alkaa.
Sillä ivälin ehdittiin saada tieto-.i ttilett
jyystit" Eriis apteekit! oppilas, toiueii
juoksupoika aptilaiseita, oli mennyt bent;-
siint-öljyä noutamaan kellarista. Kaadet-
taesstt tuota ylen helposti syttyivää öljyä
astiasta toiseen, tippui lattialle joku initii-
rä, eikä aikaakaati, niin lyhdystä, joka oli
pojilla muassa, tarttui tuli öljyyn ja le-
niisi ttiitt nopeasti että poikaiti oli kella-
rista pakeneminen. Kutt ettsititniiiiset pa-
loitterkit soiniat, tuli jo oli polttanut kella-
rin katoit puhki ja leimahti ilmi sen ylii-
puolella olewain asuinhuoneitten katoithar-
jalle.
"thaimisto saatiiti tiiiteti kiiteti pe-
lastetuksi tiseiititttista taloista. Suuret ka-
sat hnoiiekaltija, waatteita, rnokatvaroja
y. tii. y. tii keräytyi Pokkitörmälle, puis"-
toihiii, toreille, realikoulun ynnä muitten
ntitltoitii tilitien. ’l’itineii liaiötii tiilitili liiii-i;-
taliairnu itaaliasta.
"0liptt tiimit oilioiii set-tilielin ilma"”, liitie-
lietSi pitempi, "joniin lianpuu alt-.i pitliii mieli-
lin niilisi" "Jospa linti atle:- sunniittiini
mannit piiraati, ailiii laistaisi tiioitii litise-"ii-
liiii. dliiii plati liitin tij-i aleuinti:- :saatteet
iti-iit riimiin litistimme, itiin .still-intitte ltiitteii
lilittinSä .soljiin inttliae "jti riemuta ltiinet 3i-
ttittt timille-i. Iiitsi sitte !iisi-:trill li.itlessii
snrti")it.""et lillutti. 8ill";tilitni lioin ttiinii !toi-o-
Seti .selkiasti liiiicleii llaitelariin tiiieltiii italia-
titnnu. )liitii olen jt; piilinnut lij’liirantlillo
"ju itiin tiet-iiii niiniin neitini tiilillii. "loa tiie
ranttilit-ina taputimme liiiiiiittititl—;.—reti". niin itii-
niilln nilleliiit oit ltinlinii sanomisin, ettii anun
liiittäii .sitti iiittieisteiieileslti; 0lo njet ilai-
iten, lilatinan! öillii iititiii, .saulit-li elolettiin"
mirtnn:inliin luultin, (il-tii )iriiFli3attitiio tiillji
lierlttti tulee titittistntnntth"
"ls:ii me lioeninia p:trasinitinio teli-liri"
irist,nFi luliliuri. "Mntta lilliiiii eritiili piiltiilitt;
tiie-iiliin "n nFt linnan lii,ltenetninen itiin ltil-
"sunn litisti ttinltllollSSitt. lioita "so lilianina
"jt-tuin; lintaaliunjinn liitinlin 50 painiin tui"-
pti:inSn iti:mlmn,” (.Intlc.")
talojen kartanoille, jotka oliwat tulen ylä-
tai siwu-puolella.
Sen wahingon suuruutta tarkoil-
leen laskea, niinkä tämä iso tulipalo ai-
kaaitsai, lienee waikea. Häwinnyt kaupatt-
gin-osa oli hywin raketinettu, talot suuret
ja komeat, jos wertailenime niitä wielä
häwiämättömään ojaati kattputikia. Ne
oliwat kaupungein yleisessä wakuutus-yhti-
össä wakuutetut 635,200 markkaan, mutta
se stiitiiita artvatenkaati ei riitä osoitta-
maan tiiideii todellistti arwoa; useat talot
oliwat ttäet huivin alhaiseen ivakuutetnt.
Tawara-aitoissa Pakkihuoneen torilla ja
uinualla kerrotaatt häwititteen meiikoiset
ntäärät miljaa: rukiita 3,700 tytinyriä,
maissia 1,500 tytinyriä ja jaithoja 3,000
tyitttyriä, josta seuraus tulee olemaan wil-
jan hitittati iiousettiineii johotikiti ntäärään.
Pahinta ott että se !vilkas kauppaliike, joka
on ollut häwinneelle kaupunginosalle omi-
ttaiiieti, nyt on tauonnut, ttiiti että ivaral-
lisittipain liikemiestemme tiilolähteet otvat
kuiwutieet ainakin yhden wuoden ajaksi.
Suojattomiksi joutui ivielä, paitsi lukemat-
tomia yksityisiä, läätiiit kiitoerttööri (joket
.majaili ronnia Nylander’in talossa), Suo-
nien pankin kotittori, kaupungin maistraati
ja raastupa sekä poliisikonttori. Toistai-
seksi poliisikonttorille oti walmistettu sijaa
oppilaista tyhjässä realikoillussa. Mntta
suomalaisen lyseon kaksi luokkaa, jvtkit
otvat realikoulussa pitäiteet astintoa, täytyi
siirtää alta ja ahoata ttiiten kuten neiti
Bomatt’in taloott, jossti tiinutkin luokat
otvat. Ennen ahdas tila käwi koululle
niit tvieiäkin ahtaammaksi. Jtse realikou-
lulle liaetaan tiusi huotiettsta, kun kaupunki
on ottanut haltuunsa koko kartanon. So-
sieteetihuoneett paloti kautta joutui suojat-
tomaksi myöskin n. s. ruotsalainen klubi.
Erinoitiaisetia apuna olitvat Oulun pa-
taljottati sekä päällikkökuiita että miehistö,
olletikkin irtaimiston pelastamisen ja stioje-
lemisen suhteeti. Aseiiielivollisemme tnieleti-
maltilla ja hätäiletttättä, tiiutta rohkeasti
toimittiwat tehtäwiitisä, niitiktiiti sopii odot-
taa miehiltä, joitten tulee olla etisiitiäisiä
kun waara uhkaa ja tvihollisia wastaan
taistellaatt. Sotawäen komentaminen pa-
lopaikalle yksin järjestyksenkin woimassa
pidon ivttoksi oli kyllä hyniä asia. Jr-
taittiisto oli hajallaan useissa paikoissa ja
tarwitsi tvartijoita. Suurempia tvarkatik-
siti eiwät roistomaiset ilkiöt päässeetkääti
harjoittamaan. Neljä waimoa ja ttiiiii-
att niles taivattiiti kuitenkin warkaudesta
ja otettiin poliisiti haltttittt. Jkätiiä wain,
ettii wiina ja ntutit mäkewät juomat, joita
tarjottiin wäsyneille, pääsi aamupuolella
ltällitteleniääti hywiin kurtit, ja hoiperte
leitila tiiiehiä nähtiin yltiikyllitt kaikkialla.
Että jotkttt asetoeltvollisetkin tiondattitvat
ttiota pahaa esimerkkiä, sitä ei käy kum-
tiieksittiiiteti. W.tan ylipäätään, harmoja
poikkeuksia litkettiatta, sotatväkenittie käytös
oli ivarsin kiitettiiwä;
Tulipalo-yii ei äkkiä hälivetie initistos-
tamme. Seti tapahtumat oliivat tawatto-
niia, jokapäitväisestä ylsi-oikoisuudesta pe-
räti iivikkeatvia. Sydämmet hiiltyiwät ja
kyyneleet tuliwat siltiiiin, ivauhat ivi-
holliset tansiivat taas toisensa, "ylhäiset"
eiwät enää eroittaneet "alhttifista", eikä
rikkaat köyhistä. Waara iviskoi kaikki se-
kaisiti, murtaen tiiielet. Oululaiset ival-
taivaiti lnonttotttvoimaiii pakosta heittiivät
hetkeksi pois "Onlttlaisen lnottteetisa, -–
muuttuiwat ihttiisiksi jälleen.
— Lukashin opetttsia. dikert-otaan Ewon
ittetsiihoito-opistoon saapuneen yhden ln-
kashiii (fadeit ulmojan) — yksi niistit,
joita wiime talwena kruunuti kustannuksella
pidettiin Turuii läänissä ———; tarkoitus lie-
ttee, että hän sikäläisiä oppilaita neuwoisi
semmoiseen suden pyyntiin, jota wiime
talwena tttajtiri Tlmring’injohdolla: käytet-
tiiti Turuu tienoilla. —— :llrwattawasti lii-
hetetiiätt hän Ewolta josktis muille tiettoil-
le, joissti stisia tiedetään olewan liikkeellii,
sanoo "83. S.
—— Mnittt tuttista Suotnesta. — .siuol-
lut. "ilorumpu lyseon lehtori, tuutivasti
:il ii a tist .Lindsors ou kuollut Por;
tiipossa 72 tvttoden ikiiisetiii —– Ensimmäi:
tieti rewisori yleisessä rettiisieni-oikeudessa
I" uliana C ytin a e ns kuoli täällä wii-
me tiistaina, 07 wuoden ikiiisetiä. —— 29";
r a i" i k k o j a. .skottkurssi-hakemaksen jiitti
"i:ielsinain raasintotti-oikeuteen li; p. t.
k. kauppias K. A. Leander. — Samain
titi nimikauppias 9l. Lindqwist Helsittain
pitäjässä pytilättyt jaadit ltioniuttaa o:nai
stiittensa welkojiilleen. — §liiiiitiili J :liiti-.
tala "LLiiipurissa ott welkojaiti iyaatintuk-
sesta määrätty luowuttamaan oniaifuutensa
heille. — Kuollut. Kollega historiassa
Porwoon lyseossa maisteri Oskar Au:
gust Hotneln kuoli, Mbl:lle tulleen il-
tttoituksen ttiukaati, wiime perjaitia, 28
wuoden ijässä.
— Kiwllnt. Tämän kuuti 12 p:nä
kuoli Ruotsin tnaalla Malmön kaupungissa
tniintaina tämän kaupungin laiwanpäälli-
köistä, katteini Karl August Stenroos.
Wainaja lähti lokak. 17 p:itä täältä Niko-
laj laiivalla, jolla hänett oli ttiäärä tviedä
puittaivaroita Flensbnrg’iin, tiiutta sairas-
tui matkalla ja kuoli Malmö’ssa, johon
hän oli laiwallansa poikennut. Katteiiti
Stetiroos oli lyhyeellä elinajallansa (hän
oli ainoasti 27 wuotta wanha) jo ehtinyt
osottaitiaan taittoa ammatissaan ja isän-
maallista tnieltä. Hätitä kaipaa ituori
leski ja lapset. (N. L.)
– Maailinankanpnngin kurjuutta. Ni-
tnellä karis lIort-jlile on hra Grisoit, joka
on wuosia toimittattut paikallis-uutisia
b’igaro lehdessä, julaissut kirjatt, jossa
annetaan muutamista osista tuossa Rans-
kan loistamassa pääkaupungissa ja etenkin
työwäett-kortteleista todellakin kauhistamia
kumauksia. Siellä on hyyrykasarmeja,
niinktiiti esim. (lite ile "leantie ä’ine, jossa
l,50l") perhettä, siis ivähitttääti 4,000 heti-
keä sytityy, elää ja kuolee ahtaimpaan ti-
laati pakattuna ja myrkyllistä iltuaa hen-
gittiieti. Tilan-puute oit häwittänyt kaikki
perheittett, ikitiii ja sukupuolten eroitukset,
ja jos kurjuus sell-aisissa luolissa on suuri,
tiiiit on irstaisuus kenties wielä suureitipi.
Hra Grisiitt kertoo monesta ihmis-asunnos-
ta, jossa ei edes ole aukkoakaan ilttian ja
walott päästämistä warten. Ratnbuteau-
kadulla oit ttiakuupaikkoja, joiden oivilla
joka aatnti kello 4——6:een ott sadottain ko-
dittottiia odottamassa, koska siellä astiiiiat
tiiuurarit lähtewät työhönsä, jotta he inttii-
taman petttiiti maksusta pääsisiwät pitkäl-
lensä näiden lämmittämälle wuoteelle.
Eräälle polisikomissarille St. -S-Honore-kadul-
la ilmoitettiin, että eräs ullakkokaniarin asit-
kas tviereisessä talossa oli tappanut it-
setisä. Polisi lähti paikalle asiasta proto-
kollaa tekeinääti. Häii löysi itsemurhaajan
ruumiin kolossa, joiitie ainoastaan poltvil-
laati ryömien saattoi päästä. Komissarin
täytyi awata kattoluukku, pistäii pääiisä
ja hartiattsa ulos ja kirjoittaa protokollaii-
sa katolla itsemurhaajan maatessa hänen
jalkainsa juuressa.
Maasendnilta.
–— Suottteit kieli syrjäytetty. §viastas-
ta kirjoitetaan meille: "En saata olla iuai-
iiitsetttatta, että sama otttti kuiti edellisiuäkiti
luuosina on taas kohdatititit meitä: olettime
tiäet saaneet suostuntatveroltiettelot wastaan
ottaa ruotsiitkielisittii, waikkei maksamien
joukossa ole tuitilta ktiiti puoli ttisitiaa, jot-
ka ruotsia yttiniärtäwät ja nekin kaikki osaa-
wat yhtii hywin stiottiea. Ei siis i.tttiettä,
jos tätäkiii tveroti laskentoa tvastaatt laii-
stitaaii nurjia niielipiteteitä, koskit asiasta
selinille piiästäkseeii on kiiätitiiminett jonkuti
oppitteett pnoeen. :liitukuin seltvästi nä-
kyy, eiwät nättiät luettelot iiäytä olematt-
kaan aiwotut ttiiiita kuiti ruotsalaisia war-
teti. Matti"
Ihtnetellä täytyy, ett’ei kutveriiiiiirin wi-
rastott kamreeri, jonka toimesta ttiaitiitiit
siiostiititaweipluettelvt lähetetääti ktititiitt,
ole painattanut näitä luetteloita myöskin
suotueksi suomalaisille. Mikseikl –—Suttr-
ta timiwaa tuo ei tuottaisi, sillit pianhan
tuo olisi käännetty eikä lisää kustan-
nuksia ollenkaan, sillä tekeniät hän kirjapai
ttoii kirjasimet m:iiisktn suomalaisiin muo-
toihin asetettuna tyotisä.
"Haliion ltullnl." Sanatilaskuja
sadottaitt, pilajuttuja pinkattaiii ja kokkapii-
lieiita kosolta loytyy kattsalla kaikkialla Ol-
leehaii tiiillä juurensa ja;- tawoittaiva tar-
koituksensa. :lioin niin. Mntta ttiitiipä
inertintieepi sana "stilikon hulltit", jota
tiioti tuostakin saapi kttitlla naapuri pitij-
jäläisiltä; missä on lähteensä? Io:jtttneeko
luo ehkä ntuinattaiti tapahtuneesta wallat-
tottiundesta tvai ttiistii"." Tnot.i seikkaa oleti
tiseiti h.tatveksinut ja kysellyt, tiiaan ivastaa-
waa mainittii:ita ett ole saanut. :litit luu:
leit kuitenkin että todellaan olimmekin heik-
koja sielttsmnime, koska sielunlwitajan iva
litseuiisuiallan saamisen suhteen kortinanni-
nie sitkeititä tintti. .sluten tuumittu on,
tulee suosittu kappalaisemme til. Wilett ensi
keniäällä muuttautaan liinajoen; samoin
ott tuttu seikkti sekiti, että oietnme ivalian"
alaisia papistoanne tti.tlitsetttise Js-i; se kuti
on yksin Joensuun kartanossa asuwan pa-"
truutian asia. Olispa nyt tuon ynnä
tapahtuneen patrunnaatuksen inuittoksen joh-
dosta nostettawa kysymys, josko tuo ino-
nessa katsannossa niin tuiki tarpeellinen
oikeus tulisi pitäjäläisille, mutta kitkaan ei
ota asiata warteen; nukumme waan.
Olemepa eräässä toisessa seikassa yhtäläi-
siä hitpstija, me waati ojennamme kätemme
ja anttaitittie toisen itsiätntne wyöttää. Se
ott nyt tiutta ja wanhaa. Tarkoitan lain-
käytäittöä" alueessatnttie, jotka taaseti päät-
tyiwät täällä tätnäii kuun 7 p:nä. Mieltä
masentamaa on todellaankin kattsan kehno-
ns aseittansa ja oikeutensa walwonnassa;
se ott ktiiit lammas keritsijänsä kädessä, ei
tutitte taikka ei tahdo tutitea oikeuksiaan,
kuuntelee tyyneydellä tnuukalaiskieltä, kun
asiaattsa käytellääti yinttiärtättiättä siitä itse
mitään ja tiiaksaa nöyrästi protokollansa,
joskitt se on hänelle yhtäläinett kuiti lääkä-
riltä saatu lääke-ojoite, josta ei saa tietoa
olletikaati mitä einulsionia piirustus mää-
rää. Ja kuitenkin saisi se sen autetuksi
lyhykäisellä pyynnöllä, mutta ei tahdota,
kas siiitäpä temppu. Me siis kelpaisimme
ivaikka h:ra Hagerlund’in joukkioon, niin
aitiakiti artvelee. Mukula.
—— lliisi ivirsikirjan ehdotus Lokalaltdel-
la. Wiinie sunnuntaina, 12/", tuli tääl-
lä tilaisuuteen huoitiaatiiaati, että meidän-
kiti niiehissä wielä istuu tuota, usein kyllä
moitittua, mutta kiitostakiii ansaitsetvaa,
wanhaa sirotti-"ilaista luotinetta, joka esiintyy
siiitä, ettei hän hywin hytväksy mitään
uutta ja hyljää wanhaa, johoit hän kerrati
on rakastunut, olleti sille lujatta suojelus-
tttiiuriiia. Oli iiittiittäiti kirkonkokous,
jossa kysymys oli Uudeti wirsikirjan ehdo-
tukseti keltvollisuudestti tulemaan kirkkowirsi-
kirjaksi watthan si’aan. Mntta eipä yksi-
kääit siitt uutta puolustanut. Ylsimielisesti
siis hyljättiiii tiusi ja wanha paikallaan
pidettiitt. Oltiitiko sittett molempain suh-
teen oikeiti lukuuti otettu tuo neuwo: "ja
laittakaatte itiin ett’ei Iumalan nimi ja
sana teidäti seassanne pilk-ituksi tulisi" en
tiedä. Mntta wanhassa wirsikirjassanttne
on todellakin Jntnalan satta paikoin piiet-
tti niin kehnoon tuikitun, että se erittäitikin
nuorisossa helposti herättää tiaiirua ja it-
kua jo meidän aikana, jolloin miltei kaikki
saawat sett iverrati oppia, että paremmin
kuin eniieti tulewat tuntemaati kielemme
säätitöjä. Kalle.
—— — §kylmä kylpy. Wiinte tiistaitta t. k.
14 p:uä putosi kaksi nuorta käräjäkirjuria
heikolla jäällä Hilloisteti järwellä Taiwassa-
lon pitäjässä sisään ja olitpat hukkuntaisil-
laan, mutta heidän otttiistui kttitenkiii pääs-
tä wastetitahtoisesta kylttiästä kylivystä.
tS. T.)
Tavettnja petoeläimiä. Torppari
Atitti Töykkälä Alastaron pitäjästä oit tä-
nä syksynä aitipiiittit kaksi ilwestä. Mies
onkin paikkakuntialla tutttiettu taitamaksi
petoeläinten nietsästäjäksi. Kerrotaatt sitä
paitsi ettii samalla seudulla t. k. l7 p:nä
ott tapettu 2 stinrta sutta. (S" T.)
uusikaupunki ntarraskittin 17 p.
Woitosta eletäiiti. Taannoitt hawaitsi
4 tehtaan tniestä kunnalliswerojeti taksee-
rauslautakiittitati lukeneen heidän tulonsa
liiati korkeiksi. Paikalla kirjitriti ltio, tva-
litiikset paperille ja piitterit maistraattiin,
löi-miehinen tarkastus-lautakuitta kutsuttiin
kokooti ja nyt tulot puntarille. "Pahaksi
ottiieksi wiikkopalkat olitpat tunnetut ja itiin
hawaittiin piaii ettii syytä ei ollitt aletttaa
muiden kuin 2 uitlittajati artv.ittu tulo
]00 mirkalla kumpaiseltakin. Kttti 100
mk eli 1 tveroänri tänä muotitta wastan
itee ttoitt 2 mk toeroa, niin ivoitta siis
teki yhteensä 4 mk; mutta siitä oli litet-
tani.t pois 2 mk karttapaperin hinnaksi,
pari markkaa ehkii kirjurin palkaksi ja kttinka
paljo l).ii"j;.ikattiiuksi, sitä ei niin ivarataan
tied-elä; Mntta wähä siitä, kitti ivaatt
woitettiin! "
C" ri miehet, eri titi el et. Wtinie
kesänii kaupungissa tapahtuneessa suostun-
taw-ero takseeiniiiksessa nousi koko sirostutt-
ta, tähän lukematta kititettkaait 550 ttik.
yliitiääräistä olnt-tveroa, 5114 mk. 8()
tuttiin, josta 537 mk. laskettiin pilkoille,
4300 iti. kaupalle ja tehdasliikkeelle, 4;;
tttk. 2;; p" kiititeiinistvlle ji niitille tuloille
l—l—."i uik. 00 p" Ios otaksumme ettii kes-
kimäärin 100 markan tulosta iiieroa oli
liskettu noin 00 tientiiti, niiu sett niittaan
tveroitulseu alainen tulo kaupuimissamme
tilisi wiinte wuonn-.i noussut noiit 530,000
mk. .llorkeiit tutti, josta kukaan yksityinen
henkilö oli iveroitettu, teki 10000 mk ja
sitä lähinitä 1;;000 ja 10300 mk. Sijk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
