- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
375

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ehdotukselle asetetitt, titomiokapitulin mää-
räykseti tttttkitan, toimittama-.in waalisaar-
natisa, kirkkoherrii Kesälahdella B. J; Ste-
nius 14, tuomiokapitulin assessori W.
Lindstedt 21 ja kappiilaineit A. E. Wal-
keititts 28 päiwänä tnttiittiktttttii 1883, jon-
ka johdosta wanlikysytttys tapahtuu 4 ja
itse waali, jotii kirkkoherrii Pielawedellä J.
Ch. Ciistrstt toimittaa, 18 päiwänä seuraa-
waa helmikuuta. —— Tiimäti kitutt li; päi-
wätiii oti tuontiokapituli katekeetiksi Jnariin
ttiittittättyt w. t. ltikkiiri H. Miitttts’eii.

—— Paiuoasiain tilihallitus ott 14 p:nä
tätä kuuta iitttattiit arkkitehti J. Stetibäck’-
ille ltiwiin Helsiugissä antaa ulos aikakau-
tistii piitiiettua kirjaa sttoittett kielellä tti-
ttieltii "Suomett Teollisuuslehti"

Sinnana päiwänä on paittoasiaiii tilihal-
littts hyittäksynyt kaitpiitiginwottti K. G.
Ekm:initi nuotituksen saada Sawonlinnan
kaupungissa antaa ulos iltitoitttslehteä sa-
malla kielellä tiinieltä Jl-
titoituslehti"

—— liikoinaan ritari. Espanjiin kotisu-
litt Tttrussii T. Seth’iti on Espaiijati ku-
ningas tiiitiittätiyt "Jsallella la Cattolica"
ritiiristoti jäseneksi, ioteti häti myöskin on
"ritariston sääntäjett iitakaan korotettu Es-
piittjan aatelissäätyyu.

— Waltioittttiit Wiiptiriu suomalaiselle
lyseolle on, kitten Wib.bl kertoo, myönnet-
ty 3,000 iit. kullekiu luokalle eli yhteensä
12,0()"t in. tulemaksi wuodeksi.

–— litisi koulu-toinitta ott asetettu keis.
settaatiti jäseiiteti keskttudessa;ja sekin kuu
luit jiilleeii ottawan tutkiakseen "koulu-iisina
koko laweudessaan" Täinän koittitenti tä-
senistä mainitaan senaatorit A. Mechetiii,
L. Mecheliu ja Norrinän. Ehkei useampia
olekkaait. Näin kertoo U S.

"Waltoojni toimitetaan w. 1883
laajennettuna tioiii 180 sitttttlla, s. o. eitetti-
tttäti kiiitt koltitattiieksellii sett tiykyistä siuut-
tnäärää, ja ilttiesttttt wast’edeskitt kahdesti
kuukaudessa, kititeiikiti siten, että kesä-aika-
na, siimoin kttitt tähäiikitt asti, kunkin kuu-
kattdett utunerot yhdistetääu.

Syynä laajentamiseen ott kahden wiio-
deii kuluessa saawutettu kokeinits, että,
waikka palsta Walwojassii wastan keskiko-
koista 8—taitteista siivua, tila ei kuitenkaan
ole sallinut paittattaa lehteett kattitokirjiilli-
stttittii tiiitikuiti toimituksen aikomus alkit-
aiisa oli. Etupäässä tämän puutteet! pois-
tiiitiistii tarkoittaii lehden laajentaminen.
Toimitns aikoo iiitttittäiti atitaii litkijoillett-
sa jokiiisessa tittitterossa helppotajuista lti-
ettawaii: iioioelleja – toiwottawasti saa-
daiiti itiitä joku kotimaiselta kirjailijalta ——
ttiiitkiikertoiuuksia, historiallisia kuivauksia
j. ii. e.

Leltdeti kaitta oit olewa saitta kttiti eti-
nen. :iltaamme yleisissä asioissa ttykyiseii
waltioilisen aseittamme säilyttätnitieii ja toit-
kaa kehitys, hitoliitiatta hetken hottkutitksista,
sekä kansiin woimakkaampi waikutus hiilli-
ttikseeit owat sett korkeatupana siltitämäärä-
tiä. Eiupiiitiittä tahtoo se sen ohessa tehdä
työtä sen sitkeän wastarinnatt murtamiseksi,
jokii yhii wielä niiu usein ott esteenä Suo-
ttteti kielen asettamiselle sen luonnollisiin
oikeuksiin.

Ulkotnaiden tärkeiitipiä yhteiskunnallisia
ja tieteellisiä rientoja aikoo se esittää tutkii-
li tila sitä sallii.

Aruiollista niyiitiitouikutustansa owat lit-
wantteet herrat: A. C. Ahlqioist, I" "R.
Aspe’iiu, Eliiel Aspelin, O. Doniier, .ikaat-
lo Forsnian, 9l.l8ienetz, B. F. (iiitdenhjeltu,
A. A. (sirauselt, Edw. Hjelt, O. Hyniin,
li. Hiillsti’sn, J R. Liitili, I. A. Piilmäu,
F. "Periiudetp 71!. Porkka, A. F Sundell,
B. "liäiiseuius y. tii.

"töinta on sekä Helsiuaissä ettii ttinaseii-
dtillii 15 Suoiuen ttiiirkkaa koko witosiker-
riilta ja 8 iuarkkiiii puolelta ittiittdttltii, kaik-
ki pitstitititl’stit näihin suuntisin litettttitiii.

Toitnittajiii owat professorit I. :li. Dii-
ttielsöni jt! Th. §lietti sekit tohtorit C" (7).
"sialin-iii ja O. E. Liideer.

"?

"aivonlinnan

.,"sii

ett rutiinista iili tuotit "soitliliit ritarinimiiniti,
jittltii "litut riistetyt piiltiin-tuit. l’itlltetin
ltiiiiiiiiiiin" "li !tiiliittiittttt ltitiii-ti ;j;t niininuo-
ili-iti jiili;i—"t".i liiitittiinst iitiset, "jiitlcii )luil-
ett-trilli" "linturi ilttiititliitieiit .——i.——i""i:""iitntettti"ii"i"tti
!niiniluu-"iit l)"iti"t";t;tili"li;t:tti. l)4iitiel 1""rii5 tii-
tttlli-ttttttiiunit liitetili, liitii tutti; li;ti""-iit.s,;i it-
Jittiai"i "liitiin poti-"ttin Il:iilniitt sitti tiutentti

nutiini.
"plleillii ott iil)"lilt;"t;"itt tiijosten lenny-nii ta-
lceitiiötiini .aniitti liiitt. "ille-"iiliin tiisti-"7 iisti

!testaili itii.iniit lieitti’tjti liiititii i"iitiliitiilc.—"ettttite."
t";Iittli".)

— Antti Rttntinttjärwett uitit-ha" Ta-
lollinen Erik Yliluotna, Ylihäruiältä, löi,
kttten etinen ott tnainittu, tätä ennen itiin
kuuluisaa roswo Antti Jsotalott osallista
wiime elokttuu 12 p:nä Rytineivau kuokka-
titaallii Ylistiirossii puukolla jalkaan, käteeii
ja käsitoiirteen sekä riititan oikeaan puoleen
tiiin että Raitnanjärwi !santtioista kitoli.

Murhaajau, jonka Antti Ranuanjärwi
tilaisuudessa oli tuupannut wedellä täytet-
tyyn kitopiiiiti, josta oli situttuiittt, tuomitsi
Jsoukyröu kihlakuitttanoiketts syyskuttu !3
päiwänä kuritushuoneesen kolmeksi iottotta.

K Waasan howioikeus ott t. k. 14 p:tiä
iitähentätiyt rangaistus-ajan kahdeksi wuo-
deksi ja ktitideksi kuukaitdeksi. (S. T.)

– Hätueetiliuttan tiortttnttlilyseo on saa-
nnt wastaan ottaa suttreiilaiseii lahjan, ni-
utittäiii 12 kiiväriä, jotka owat aiotut kou-
littittorisoti harjoittamista toartett atnptttna-
taidossa. Siitii kalliista lahjasta — sanoo
H. S. —– tulee kotilutt kiittää jaloja ati-
tajiia, herrojii kenrali E oon Aintnoudt’ia
ja kapteni H. Standertskiild’iä.
Suonialaitteu seura Jywäskttlässä
perustettiin torstaitta pidetyssä kokouksessa.
Seiira tulee iltahuutejiiusn pitätttäätt kah-
desti kutikaudessa ja tulee tiiissä illattwiet-
totia olemaan esitelittiä, lausuntoa, lituluu
ja soittoa. Jltahuwieu toimeenpanemista
warten walittiin kttttsihenkilöineti johtokuitta.
Niiu kertoo K-S,

-— Sttottteti Pankki, jonka sanottiin
Oulun palossa httkattiieeii paljott seteliä
jii ittetalliriihoja, ei olekkaan, H. D" inu-
kanit, kärsinyt mitään wahinkoa, sillä hitl-
rpi, jossii patikiii kassa säilytettiin, kestikin
tuitit wastaan.

— Yliopistott muistojuhla senaatori
Jttltatta Vilheltn Sttelltitnn wainajan kiitt-
ninksi toietetääti, kuten jo etitteti ott iltttoi-
teitti, k:lo 6 jpp. yliopiston juhlasalissa
tänä päiwänä Helsingissä.

Nehtori, katisliaitettwos W. Lagtts, ott
julaissut ruotsin" ja sttotnetikielisett kittstt-
ttitiskirjatt, jossa ott lyhyt kttioaus Sitell-
man’in ivailutuksesta ja lopuksi sanotaan:

"Lähes kahta toitosikyitituetttä eititeti,
kitin senaatori Juhana Bilhelttt Stielliuau
eläiuästä erosi, oli jo hänen akatemiallineu
ttriitisa päättynyt. Mtitta Suottten yli-
opisto unohtaisi itseitsä sillä hetkellä, jolloiu
se tooisi ittiohtna, että Hän kuitenkin etu-
päässä jaerittäitt oli yliopiston ottiit, wie-
läpä lujimmilla siteillä siihen kiinnitettyitä,
——– oppilaatta, opettajatta, ajattelijatta, tie-
dettiiehettii ja kirjailijattii".

"Osoittaakseusa sitä kaipaamaa muistoa,
jossii täältä eronnutta, isänmaan jaloa
poikiin pidetään, sekä sytoää kunnioitustan-
sa kiitollisuuttansa siitä, tiiitä hän oit toi;
itiitittt sttitrtii tulewaisuuden wiiralle, oit
Yltopisto walmistaititt sett Mitistojuhlan,
joka tulee wietettäwäksi sen jtthliisalissa
perjaiitaitia Miirraskuun 24 päiwänä kello
6 iltapäiittällä".

Juhlallisitttdessa, jota warteti kokous-
huone ott koristettu professori A. o "Bec-
ker’iti johdolla, soitetaan juhlamarssi Meu-
delsohti’ilta sekä esitetäätt erittiiisiä, sekii-
köörille ja orkesterille soivitettttjn osin "Ptiit-
lits" iiiittisestii oratoriosta. Tilaisiiutta
warteti tehdyn, suotuenkielisen runoelman
lausuu ylioppilas K. L. Krohn. Itthlapu-
heeti, joka kuwailee I. B. Siiellmiiu’in
personallisuutta ja inerkltystä isätttiiaalle,
pitää professori Tlt. Rein rt.totsiukieiiellii
Juhlallistttts päättyy kööriu laulamisella
"Elias" nitttisestä oratoriosta.

— Bogskärin majakassa oletpat tiittiit
ott, kuten H:fors tietää, hawaittu keimot-
totiiiksi, jonka ioitoksi arkkitehti §liiiletiittts
ott liihteiiyt sinne ja luotsi höyrylaittta
"Walwoja” hiiketttaiitt Titkholtuasta niitä
tarwitiiati tttttiien kittttoott saattamiseksi.

–— :liittiin tttttisia Sttotttesta; !lili-
opisto. Filosofiseit tiedekuntiini histori-

allis-kielitieteellitieii osasto ott, kuten H.
D. tietää, ylitttiinäräiseksi prosessoriksi eh-
dottanut dosentin itleisessii historiassa. toht"
M. isi. Sehtilterasoti’iit. –- .li ii o l l ti t.
.ltattpalaiueu Sortattiiilassii, titiirapiienori
(ii tt s t ii w B ä i" k str ii in oit t. k. 1;; p.
kuollut 77 wuodett ikiiiseuä. " .lkotttioiiih-
den kriititttttitiittiisitties ; o h a it C" iit a ti ti-
el Petrelius tiukkui kuoleman titieeti
Ioensuui:tsii tättii’iii ktttttt li; p:nä, "’itt tyttii-
dett niinihana. —— P i" asessori errik
P a e i ii s, iittisikko-ntiinliiis, on tshaittltitrii’;
ista siiattitt kultaisen ittitis:itoraltan ja tii"-
joitiikseu wiititekesäisen :s:tien stttirett liiu-
lujiihlan johtoktitittiiltii, jouka juhlan ohjet
inassa oli yksi Pateiits’eukiti säittellys. (3).
D.s Wii r ii rikko. Ioeiisittti:ita ker-
too stats: .ttanpp flirttttstriiitt jätti ioiittie

wiikolla konkursi—anotnuksensa täkäläiseen
raastuwan oikeuteen, ja kuuluu hänen wa-
ransa tiousewiit wähän päälle 100,000 tit.
sekä welkansa wähän päälle 70,000 inar-
kait. —— Kuollut Tämäu kuuti 20 p.
kuoli Helsiitgissä äkkiä lääket" kand. E. J.
?? ils o n 33 wuoden ikäisetiä.

— Keisaeiu koira. Keisat:i Aseksander
II:lla oli koira nitneltä Mylord, joka seit-
rasi häntä kaikkiiilla. Nyt on Mylord kuol-
lttt Beau-Sejour’iti kylässä Paussa; hänet
hatidattiiti erääseii puutarhaan ja haudalle
asetettiin muistotaulu maltoisesta tnarmo-
rista. Nahka oit annettu eräälle taitawai-
le tnnalarille, joka aikoo ikuistuttaa tuon
historiallisen eltikati.

— Kirjailija elämää unkarissa. Sa-
nomalehden-toititittaja tohtori Keitedy, joka
piti itseiisä loitkattiina erääti kirjoititkseti
kautta Uerhowayn lehdessä, oli saatittt tie-
tää ettii kirjoitttkseti sepittäjä oli aputoi-
ntittiija Polonyi. Hätt waati tätä miekka-
sille ja kitti P. suositti siiheti, mutta sanoi
kaikissa tapauksissa aikowansa nytjä sanas
saatt, läksi Keiiedy toimituspaikkaan ja piek-
si kepillä "Polouyitä kahden sotaherran
seisoessa toieriiatia ttiieheiiä. "

— Weljekset Rotltschild Frankfurtista
Maiuin warrelln oiotit äskettäiii takseeraus-
laittakunnalle ilmoittaneet wuositttlonsa.
Niiiden oinain ilmoitusten ittttkaatt oli tiuo-
reiuiualla weljellä, paroni Willy Rothschil-
dilla tuloja 4,788,000 Saksan titarkkaa
(ii 1 iit. 25 p.) ja watthetnttiallii, paroni
Miiier Karl Rothschildilla 4,560,000 tttark-
kiia. Eräs saksnliiiiieti lehti laskee tämän
johdosta että nuoremmalla weljellä oit päi-
wässä tulojii, 13,120 tuarkkaa, joka tttnti
546 tttarkkaa, joka minuuti 9 titarkkaa ja
joka sekunti 15 pfennigiä. Wiimeinaiuittu
litkit ei tuttiin suttrelta, tiuitta itiitistetta-
koon ettii wuodessa on yhteensä 31,536,000
sekttittia.

Maasettdttilta;

– Potiu rautatie. Tätnätt kuttu 6 p:nä
oli kutitakokottksessa Kauittatsallii esillä "Po-
rin pormestari hra Molander’in esitys, kos-
ketpa kittttiati aptta ehdotettiin riititiitietä
warten Poristii johotikiii paikkaan Turutt-
Tatnpereeu rautatiellä. Ettetttmistö ei luul-
lttt kttiinalle oleittati hyädyksi, jos rautatie
ttilisi kulkemaan Koketiiäen kautta ja pysä-
yspaikka siis olemaan ttoiti kahdeii petiikttl-
tnatt päässä, eikit myöntynyt sentähden ttti-
hittkäätt lahjoituksiin. Siiuä tapauksessa,
että tie otttatt kuittiatt läwitse santaisiin,
ltiwiittiin tietila tiietsästä ilmaiseksi. Wä-
heininistö, kokouksen puheenjohtajiin kera,
kiisitti kuiteitkiu titoletntttissa tapauksissa sie-
täwän runsaanunin lttwiita, ttiittta se ei
sillä kertaa woittanut enetntiiistön kiititia-

tttsta. Wilho"
– Sähkösanotttaltinka liitunstajatta.
Kttn eräs matkustaja tällä wiikolla palasi

Uudestiikauputigista lensi Laitilau pitäjässä
kaksi teertä sähkösauoiua latikoja wastiiatt
sellaisella waithdilla, ettii toineti heti kitol-
leetia ptitosi ttiiiiihati.

–— Sotilttstuajoja Hitlikkiton, Tämän
kttttti keskipaikoillii tapahtuneen katseliiitiksett
johdosta tulee :llitirint kyliin ttutntttelle Hali-
koti iisetttelwollisten reserwi-poikaiu koti ra-
ketinettawaksii ]5 eri rakennuksella. Pii-
ritstttksiiii katsoen tulee se uljaaksi. Olkoot
myös seit tulewat asujatuet stiinoin! Maa
onkin siellä tarkoitusta wiistaawa, sillä se
oit tiisiiittett, kuittia ja helppo arwoista.
Iloiti 70—00 ttirk. sitorittiiii wiiltio tytt-
tttitin-aliilla kerrassaan. Piiri ott jo pitit-
ttittetttt jii käsittäii paitsi aittpuuta-riitaa
tioitt 30 tii-alaa. "—– Sudet otvat olleet
iiäitiä nikoitta tthkit rohkeat siimassa ky-
lässä, mutta sytitä ott lititllii, ettii tuitutos
sillitkin aliillii tulee tiipiilttiitiiiiiiti, sillä ritit:
tia tullee oleinaan siiiitiiwissa iso sarwi.
§liitti tie; iiä §likakala
5:deii suden jäljet toieretitsten oit
nähty eritiilin niitttllä Liiitilassa. Ei sudet
siis wielä kokottaan ole loppuneet .Länsi-
suotuesta

" .liiiisiiitiäett kenttäii :viitattiin pitäjäs-
sä, jotii tätä etitietikitt ott täytetty sotii-
tttäen leiripaikaksi, tulee
ittaau tarkoitukseni itseioelivallisten; reserioiä
warten. Iliiiitii piittoina oit öittersi Bre-
ttier itttttä arkilehti -Nidekett tarkat:äiitieet
ttiiikkiiii. Sintte tulee raki-intettainaksi so-
tamäen touraksi rakennuksia, joiden kerto-
tttiiksett inukaan tttlee tillit ittiiltitiittn 13 p.
kestikuuta ttileioaiia wuonna. —– Tätiiän
johdosta tulee :li’ipökolle ioieioii miiantie wä-
häit siirrettiitpätsi. (?l. 11)

— Lokalalidelta Auralle, Meno-"
jansa mennyt ott kesä, jättäen jälkeensä
waan täydet tynnyrit ja iloiset muistot
ihanuudestansa ja rikaslahjaisitudestansa,
soistit oli oikein ylellitteu, tehden tuttuta-
iiiissa kiisiveissii jo kolmasti kukat kahdesti
terät. Hnrivoiii lienee nähty täällä loka-
kuulla tiiitettätoän niiii rehewästi kukkimaa
apilaheiuää, kiiitt niitettiin tänä syksynä
täällä Heikkalanpään rusthollissa. Io hei-
tiätiteoti aikana oli samoilta juurilta nii-
tetty ja korjatttt oiwallinen saalis, eikä
wiimeinen ollut paljoa huonompi.

Hiirwoin ott ollut suotuna Mikoillekaan
tuoista kituutan niniipäiwänäiisä kuin tänä
wuotina, jolloiu komeat kukkiitypät kaunis-
tiwat pöydät ja wattkat wattlat päät ja
kaulat, pitttotut pellonpieittareilta potini-
tuista kukkaisista ja puolukkain ivarsista,
joissa yhtiiikaa saniassa warressa loisti
rypäle punaisia puolukoita ja ryhtiiä kirk-
kaita waalcaupttuertawia kukkia.

Mutta kuihtuttut ott kesän wiime kuk-
kakin jo sitteti, kuu tuli tänne tuo pohjo-
lan pyryharakka wnristelemaan walkeita
itttttttoiaatt niiden niskoille. Suokoon tu-
leton kesäkiti tniis heille yhtä ihanan elä-
mätt ajan!

Suopean suwen suomaksi saanee senkin
litkea että täällä nyt ott aljettu rakeitta-"
titaatt tiutta pursilaiwaa. Waran-
pääti kyläii weistäntöllä, jossa joitakuita
jo ennetikin ott rakettitettu. Stturuudeltaan
tullee se tioin 300 toititi weloiseksi, ja ai-

tootaati tietysti ensi kesäiiä wesille. Osak-
kaina on tisioita talollisiii y. ttt. täällä.

Ouni olkooit ohjaaminassa iiljettun hymää

Biiglaitiiiti taimiin ott Buroopan litto-
tnio etupatissa nääntyit)"t. ’karli-asti enariin-
otetaatt niitä selityksi-ei, "joita testihallitus
antaa iillcotnaa"politiilci9taan. 33)"ptin tn-
leuaiSou ott tietysti piili-asiana. itkutta
liateoiit tullaan paljaaltaan uiisaamtnaltoi
oiloS niistit selitylcaiatii, "joita piitintiniatori
Slaästono itze itsesti on palcoitetttt antaate-ta!-
maanaet uteliaille eänSmieltille, !intill-etan’
lenitonlcin nyt tietylcöi, ettii Islnglttnti on"
muuttanut- ttttttnanSa Bgnitk,iu tulevaisen ti-
lan sulitooti. ID-itöin "julisti Slaiistoiio nooin-
lcitt, ettii ltiinlcin taittoi, niinituin arabi annon,
.,IDFFptin ouj"ptiliii8illa.” ’kiistit aristeltiin,
ottit jauli-tiuluinen oäthquaitoS oli pantaisa

122)"jtti58ii toimeen, "jolta natisit-in !canssa
hoituisi hallitusta. !skiitta tn)"ältontj)i leolta-

ntnS ott lcai !nitut-tanut englantilaisten mieltä.
llIitati tilailisit tittuStittkttaiiSa nisiltettät lie, 801-
i äSti, ottit ltoiiiinin ltallititS oi pysy pye-
t)"33ii iliiiuti lioitliiit apuansa, ja joa !isastas-
lcin, oliIi Se peritti littona "ja maalla taliin-
golcSi. aSin-it ei leuitoitlcatttt auttaisi inilciiiin
etliiSlciintii, Sillii siilien ei "isoisi saaria liy-
liatteutii tnieltiit. I(iiti ItJiiglttnti tiitoii ei stoi
"jiittiiii 143)"j)tiii oinan onttonsa tinjaan, niin
oi antit tniiit, lcniit ettii so itze ottaa lialli-
tttlceeii olijattaralcoeen, eastilta tietyati lia-
iliii"i "jiii’t ninialliSolcSi hallitsis-altai. !cuinlca
paljo tintille talloille tii58it tapunlcöesöa 3na-
ilaatt piiltetitorou, ott soilelta, "jolta tilitti liita-
leStuttita ja etenisin li"aitSlctt;t. Seti lcautt.a
ouliin niittien naapurit-altain tiili tiiiliiitt epä-

Iolra ja lioiil:in )"5ti"it")t)"teuöii leylineinpää
laattia. JJtptiti aniaista piiliiteöea tuloo

isi-abiti oileenS-jtttttu;
IIiiiteii "julkisuuteen tuotuunsa asiapaperit
otat aurit-tiineet Stittrta lciiizait ja itarinta
ntouolle, "iolla oi entisistä tititiii;t;i;ttt ole oi-
lceiii 1t"t"i"t"ti"i ottta:ttttntoa Setttt-iiliiloii oit lcolco
jtittit tullut lietliiitiit liitllititlc:aellij euroin
t"aSteiittiie;li30lcSi. ilos"- lte itse nitisit itt aas-
nznit tiitiittiiii, itiin aliai iituihin ltitoletnittito-
niia tiitiin tietti" tissit, titilcltn litin piialtta-
tiii;i itseiiiiit lctiinltit liriuittaa. niittt:t tyst lto
li)"itiii tietiiriit, ettii liitqliittti ei .salli tiiti-
t""i""t"ttii tapulit-iirini aralalle "jii ojtiitietitiata
nn, "joa ne" nallini ltititleiiiitttioniion iniaaiiiin
ttijt:tttlc:—o;;".——:ilciitin jttitititt:ilcsi koitin-en. 1(0-
tliiritt liiillitiilizoit tiiittettiijai jiii:iti"t—" unittaan"
i)tilcitt peittiiliilati, ettii "jiittit lte.inlieJtetiii-"iit
ailisi, liitin löitalttitti oit usiaista; titielenö:iii
iltttoittitiiitt.

!nuistaa tinnit;

Miiäräitjat touontiu lIRLI t.tidetiättiille war-
sinaisille taltoikäräjille iiilaittainituissa
Keiisarilliseu "Ttttitn söe-tttioiI endett alle
kuulutuissa tuottiiolunttissa:

Italistett tuottiiokttutit;
Toineit ("’s p. H:linikttiita .li-tiitaaiit.tääii pitäjän

selit .ttirtoian j-.i Ha:rtajittui kappelit-ii liitiijakun-

niissa, :lliiiiiliiiippiaei F-raii-:i -O-:iterluiid’in tilalla

.iaitkiaiipiiän kylässä suitettua ttitiiiititt"
Seitsetnäskolitiiittii i27) p. t-"Ielmitititta Jkalisten

ja P.irkanon pitäjäin sekti Jiiittijiirwen kappelin kä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0375.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free