Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
llll
li ä.
’kiivioja ’kiiriin !caiijtiiiiiFist-ei "ju I-iiiiSj-Sitaiiiostn.
’l’iiStiiiiiii
hlitiiiislanni 28 pittii.
Tilatiö- ja inmauaikat:
Leliden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssimin kir-
jamyyniälä Hj. Rydtnanin ja kumpp. lamppupuoti
Linnankastu 1 sekä herrain sC. A. Rönnbergsin, H.
A. Luttdelin’iii, J. A. siiieger’in ja J. L. Törn-
roth’in tkauppaptiodit.
Tilaiiniiiiita:
Timin sotti-
Ttiiii-s- kottiniösii
Koko "vuodelta 3 iti. —— 4 ni. il p.
34 "vuodelta 1 iti. 50 p. 2 ni. !l p.
Kuukaudelta —— 25 p.
!luissa vosti-
kouttonissa,
4 iti. 29 p.
2 in. 20 p.
Lelidett konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 23 3.
Leljdea vastuunalainen toimittaja:
.isosti Wehanen.
i
Jlinoituksia
ii" 15 petiniä ensi siwulla ja l0 penniä itiuilla
siiviiilla pieneltä ritviltä wastaanotetaan !ehdeit
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssottitt kirja-
ninytttälässä.
Kllsitu
Tietoja Tm:nn kaupungista ja Läitsi-Stiotuesta,
ilmaantuu ttilewatia witonna kalitie
taisin ja lauantaisin.
.4034 toimitetaan edelleenkiii
kertaa wiikossa: tiistaisin, tuors-"
samaan siitititaati kuin tähän asti.
Koska sen wakuutus on, että suomalaisuuden edistyittinen on wälttä-
mättömätiä ehtona S:uoinen kansait
tukemaisuudelle, on lehti woiinaitisa
mukaaii koittama, erittäinkin paikkakuntiallatntite, ajaa tätä kansamme hen-
gea-asiaa.
Lausuiaalla mielipiteensä muissakin kansallemme tärkeissä asioissa, tahtoo
lehti kääntää lukijainsa huomion niihin ja siten kykynsä ttuikaaii edistää
isänmaan parasta.
Gtetikiii ttiaanwiljelyksessä, jaka ott ntaattittie pää-eliti-
keino, aikoo lehti ottaa puheeksi nykyajan waatimia parannuksia.
Toimitiiksen oit Turun setiduii milt’ei joka kunnassa onnistunut saada
omat kirjeilijänsä, jotka suosiollisesti
owat lttwatitieet tiilemaniin wuoden
kuluessa antaa tarkkoja tietoja kuntansa tapahttunista ja oloistii.
Titrun-kirjeitä tulee ".siärki" wastedeskin kirjoittamaan.
Apuiinsa !ehdeit toimitukselle owat liiwaiiiteet antaa:
tohtori A. W. Jahnsson, suonialaisen lyseon johtaja, maisteri Antti"
Helatider, kruununtuonti F. West
lyseon lehtori,
erling, reaalikoulun rehtori K. A.
Cajander ja pastoi"i J. W. Wartiaiiien.
Lehden hiitta ott koko wuodelta
lisäksi postimaksut.
si’an-tk" si’at-"item
Päätoitnittaja.
5 ttiarkkaa, johott inaaseudtilla tulee
0. Is’. 57’027/-
iintsi laukuseura
liolcocttttulcooti !mainelilja iceilo ½8 j.j)j).
taralliöe.söa !niili-7833.
liuota! miehissä.
;aala.
Niille heukilöille, jotka jouluksi haliiatoat
antaa ystäwille ja sukulaisille walokiiwansa
ja hymäntahtoisesti allekirjoittaneen walo-
kuwapajalle litidentnaan titlliit lähellä ati-
tatvat litottaititiksetisa, ilinoitetaati täteii
että taidetehdas on awoinna waloktiwaiti
ottamista toarteit jokaisena pithättötnättä
päiwänä k:lo 9:stä e.pp. k:lo 2:teeti j.pp.
sekä wastaanotan tilauksia jouluksi" kiitol-
listittdella niin warhaitt ktiiti suinkin; jota
wastoin en halusta ota sellaisia tilauksia
wastaan iyiittieisitiä päiwitiä jouluaattoa
eittien. Is’. "skst-763""-
tstiotteetiliäjjttäjilke.
Turutt tekttillisessä käsityötoulussa tulee, ll p:stä
Taintnikuuta 1887"; alkaen, 2:seu luokat! koneenkäyt-
täjäiti, koneenkättttäjä-oppilaiden ja läntinittäjäitt
kaussa läpikäytätnäksi koiteenkäyttäjä-opissa, sowitettu
waatimusten jälkeeit koneetil’äytriisit-tutkinnossa, jos
tarpeellinen niäärä oppilaita ilmoittaikse. Oppilaat,
jotka halunivat suorittaa itiaiuituti kurssin, ivoityat
iltiioittaida saittana päiwänä teknillisen realikoulun
hilonen-§nossa k:lo 7 j.pp Makin koko kurssista on
10 marikaa, jakti suoritetaan edeltäkiisin.
Lältempiä tietoja antaa
K. E. Stigzelitis.
Tektiillisen käsityökottltin johtaja
Tiirussa.
, ; " "
inoeiisvrs ja (iitititjtjt.
Tawarantoimittista tekee pikai-
sesti ja luilpäitiutaisesti
Nordfors ja .så-tititpp,
Telefotii 92:o l.
""Palowak’uutusylttiö
" " " ; " —
It W- I tIs .31
ottaa ivastaan paloittakuutukjia rakennuksista, irtai-
mesta tawat-asta ja katipitawarastosta haltiaisia
maksusta allekirjoittani-iden asiamiesten kautta.
A. 2""- Iahnosott, C. vinttiiid,
tuomiokirkkotorin tvarrella. Linttanlatu N:o 27.
:"atttpereen liinapalttinaa ja peite"
"5" aineita tehtaan hintoihin
C, A; Strötnborgillä;
Höyrylaiwa
kiriin anania,
kapteeni Th. W. Bergman,
!ahtee tiialta Lyypekkiin, siiit-
utintai-aainutta Jonliiknnn 3 p,
ottaen matkailijoita ja lastia.
Liketnniin ilmoittaa
Nordfors ja K:ni.
Hnoin.l Meriiniehet saawat
wapaan matkat: Lyypekkiin,
kitti tekewät työtä laiwalla
matkan kestäessä,
" " , " 0
.tottiiritltiitiia til-miio,
" kapteeni H. Erikssoii,
lähtee täältä Maariaithaittinaan per-
jatitaiita Joulukuiin 1 p., ottaen niu-
kaati matkailijoita ja lastia.
Likeiuniin ilttioittaa
Nordfors ja K:iin
Huom.k Kuljetusmaksu lasketaati
taksan unikaan syyskoroitttksella.
"skieje Helsiitaistä.
24 p. Marrask. 1882.
?;’llioppilaskutinait juhla s’lrjö Koski-
felle; silliopistou juhla Suellnianiti
muistoksi ",:jutelniia ylioppilaskuu-
nasta.
LsIeeiisä on pidetty käännekohtaita Suo-
ttieti kansati historiassa ja piiremmin aikain
ettteenä sitä rapatista, että Yrjö .kioskiin-n
ktitstittiiti hallituskuittaatnttte. Harwassa
lienee tätä nykyä jo se sttottialaiiteti tttaja,
jossa ?irjö .sioskiseti uitueä ei tunneta; jo-
kainen Suotnen kansakoululapsi jo tietää
jotakin siitä tiuiikutuksesta, jota tämä tiy-
kyääti epäileitiättä stittriti kansalaisettittie
ott waikuttanut historiaanne kehitykseen.
Näin olleti oli warsiti luotinollista että sitti-
tyi ajatus antaa julkinen ttiiioto ttiille tun-
teille, jotka wirtasiwat jokaiseti kansallismie-
Sisältö:
lisen stiottialaiseit powessa näin ratkaisemal-
la hetkellä sekä Yrjö Koskisen eläinälle että
luultawasti katisatntiie historiallekin. Yli-
oppilaskunnassa, jossa asia ensitt otettiin
puheeksi, tuli wielä lisäksi ne tunteet, jotka
syntyntät kunnioitetun ja rakastetun opet-
iajaii eroamisessa, opettajat! semmoisen, jo-
ta lähes kahtena witosikyinnteneitä on to
tuttti pitätnään isäntnaallisten aatteiden
johtajana. Sanalla sanoen, kansallismieli-
sissä ylioppilaspiireissä syntyi tarwe akade-
misen jtihlaii muodossa laitstia jäähywäiset
tuolle sniirelle opettajalle Ylioppilaille kyl-
lä oli harras halu tarjota tilaisuutta tiiuil-
lekiit kaitsalaisiille juhlaan osaa ottatnalla
ilmaista niitä kiitollisuuden titiiteita, joita
tiesiiviit itse kattsaitkitt sywissä rititeissä liik-
ktttoati Lsrjii .Koskistci kohtaan, ttitttta arka-
luontoisista syistä hylättiitt ktiitetikin tämä
tuuttia ja päätettiitt supistaa juhla aitio-
astaaii akadettiiseksi juhlaksi, johoti waan
entisillä ja nykyisillä ylioppilailla sekä ttai-
silla oli oiketis ottaa ojaa
Jtse juhla tuletettiin 23 i; iitarraskitttta
ylioppilashuoneessa. Jitltlasali oli tilai-
suutta warteti koristus-maalari K. Hell-
stenin johdolla somasti koristettu. Partni-
ta rippiiiwat ylioppilaskunnan sekä osa-
kuntien (paitse tietysti utistnalaisen) lipttt
ympäröideti Suomen waakiinaa. Yltyttt-
päri salin oli kastoiköyitnös, jonka mutka-
nksiin oli asetettti 12 kilpeä päiwän satika-
rin eteittittipieti teoksien nitttikirjoituksella.
Niin oli kahteeti siiitreeii kilpeen, jotka oli-
wat lippujen ytiipäröitninä, kirjoitettu iitto
pääteokset: "Suoitteu kattsati historia" ja
"Iohtawat aatteet" Näitä pietieittmissä
kilwisjä oli seuraawat kirjoitukset: "Nuija-
sota", "Tietoja Suotnen kansan muinai-
stuidesta", "Kertoittuksia ihtiiiskuiittan his-
toriasta", "2). M. Spreitgtporten", "Satvo
ja Satitottlinna", "Kertotnus Hätneett–
Kyrön pitäjästä", "Kirjallitten kritikoits-
lehti", "Olawi M — poika Parisissa", "Opik-
si ja hiitoiksi" ja "Maan-otitistttsseikoista."
— Salin takaseittällä oli asetettu ktitisitttet
säti keskelle Yrjö lioskiseti meistokuwa, joti-
ta takana oli suuri taiiltt, kiityateit talwi-
päitoän ensi koitetta. Alhaalla taiwaan rati-
tialla näkyi heikko päiwän kajastus, keski-
taitvaalla oli wielä synkkä pimeys, jossa
ainoastaan yksi tähti kirkkaasti hohti ja
kaaressa sen yläpuolella oli ttiittikään hoh-
tokirjaittiilla luettawat saitat: "Kansamtne
hywäksi. "
Iuhlawieraan saapuessa perheetisä kans
sa, soitti suuri torttusoittokunta 30—wuoti;
sen sodaii marssin, jonka jälestä puhuja;
lawalle iiottsi itiaisteri W. "Porkka ja piti
puheen juhlan esitieelle. Ensiti selitettyän-
sä tnitkä tunteet ne oliwat, jotka waatiwat
Suomen ylioppilaskuntaa tähän juhlan-
wiettooit, totittasi puhuja siihett waikutuk-
seeii, joka juhlatvieraalle oli ollitt yliopis-
ton opettajana, historian tutkijana, kirjai-
lijatta ja waltiomiehetiä. Hän lausui tii.
m,: "Sinä aloit itiuitiaistitideti piitteydessä
hakea Sttotttett stityuti jälkiä sieltä, missä
Intian helteet ja §liii-"Iinsian kylttiät, Irti-
niit potiini-:en taiwas ja .skaspiait aioittai-
deit sttitiitt itåttytttiit. Eikii santa iitakuuttts
Sitiiiii ituiostuttanut, kun sinä otit walais:
taksesi !kittijasodan kalttiaii kolkkoja aitoja?
Nyt, kitti historiat! werho on poistunut, ttie
näettttiie kuinka wainoit itteriset liekit pois-
tawat ajati häntäryydestä, ktiiitka Suonien
kansa etisittiäisenä heilahutti itiiijaansasii-
ylisuuressa taistelussa paawilaisiiutta was-
taan, joka melkein puolet setiraatoaa wuo-
sisataa tipotti tyeritiilwiittsa. :liiiijattiiesten
kostonhimoiset haahmot toaeltaiyat siltiiäint-
ttie ohitse, kunnes ne wihdoin woittiattomi-
na waipuwat Satttawuoren tappelun tel-
iiieeseit. Korwiiinme tunkee wiiosisatojeit
läpi onnettomien walitus Turutt linnan
uninkikomeroista. Näin Sinä kuwasit meil-
le aikoja, joiden ioertaisia, kuten sanottiin,
ei inilloinkaan etitieii kitulittiut Jerusalentin
hätvityksen ajoista asti! — — —— Mmta
saittalla kititi Sinä luot titurhekuwia kan-
satittne elämästä, Sinä myöskin aina loh-
duttawaisesti wiittaat ttilewaisuuteen; sillä
wilit wiljati kaswattaapi, lämpöneti terän
tekewi! –– — — Tosiii oli Suotnen inaan
historiaa jo etttiett kirjoitettu; tnittta kir-
joittatiiatta oli wielä Sttotnett katisan
historia. Sinä sen teit ja itte yititnärsim-
itte Sinut. Me tunsimme olemamme or-
gaanisessa yhteydessä muinaisuuden kanssa.
lihaa esi-isiemme lihasta, werta heidät! we-
restänsä. —— —— – Tositi ioarjopiiolet toal-
taatttat awarainttian tilan, tosin woi Suo-
ttieit historiasta sattoa, että se on "siirius-
ta tehty, murehista iiittowaeltu". Waan
kaikumatko kanteleen säwelet sen tintoksi
ittähetntttiti wiehättäwiltä, että sen kielet
owat siirtisointuiset? Onko Suoinett Rtino-
tar sen wuoksi wähetttiniti ihana, että se
oii tniirehtitituuii werhoutuntit? Ja toiselta
puolen: iltttestyykö ltistoriati kauneus, sen
stiitri aate heikommin Suotnen historiassa
kuin suurieti sitoistyskattsain elämässä?
—— Meidän täytyy ehdottotitasti wastata:
ei, elletntne ulkonaisen laistoit inukaan ar-
wostele historiati tiieiioa. Yrjö Koskitten
onkiu iiieille iiäyttätiyt, ttiiteii historian
johtatttat aatteet toteitttitoat meidän kansatu-
nie elämässä, ja siitä ajasta kitasiin sywät-
kin riittit otvat oppineet rakastaataan omaa
historiaansa. —— — —— Siioitialaisutis
oti se aatelisleitna, jonka Sinä olet paina-
tiitt jokaiseen työhösi ja toimeesi, olkoonpa,
että Sinä historian tutkijan sywääti tun-
ketoalla silitiällä olet walaissut kansamme
kohtaloja tai selittänyt meille historian joh-
tatyia aatteita tai kertoellut ihiniskttnttan
waiheita, olkootipa, että Sinä kansamme
’opiksi ja hiitoiksi’ olet tarjonnut sille siivis-
tyttätvää liikettiista. Ja koskit hywänsä
Suomenkansan ioaltiolliset, yhteiskuntialli-
set tai taloudelliset edtit owat kysyneet mie-"-
tä, koskit hywänsä kansallisia oikeuksia on
koetetttt rajoittaa tai polkea, silloin aitta
Yrjö Koskinen ott pelkäätnättä astunut esiin
niitä ptiointtstaitiaan, ttiilloiti sanontalehtien
palstoissa, niilloin kansamme eduskunnassa,
yhä iitiortitttetisa ideaaleille uskollisena. –
— Mitä Sinä olet waikuttanut kan-
salliseti elättiänittie edistätttiseksi, kuinka situ-
riarwoiset Sinuti teoksesi otvat alkaivalle
suomenkieliselle kirjallistiudelle, seit on ker-
ran Sitomeu sekä waltiollineit että kirjalli-
sutideii historia sytvästi lehtiinsä piirtätvä."
Loptiksi latistti puhuja seuraawat jäähy-
iitäis-sanat: "Nuoriso paraiten kunnioittaa
itiaatisa suttria miehiiä sillä että seitraa hei-
däti esituerkkiättsä. Ict ioaikka Sinä et
enää personallisesti ole meitä iietiiootttassa,
kehoittatnassa, ohjaamassa, kitti Hallitsijan
korkea tahto on sutoainttut ktitstia Sitiut
Suomen neuwoskunnan jäseneksi, niin opet-
taahan Situin elätttäsi työ, mitä isäntttaa
ja welwollisuus iiteiltä waatii. Seti wuok-
si kuti Sinä nyt eroat yieistä, ota katissasi
suonialaisten ylioppilaitten rakkaus ja iltai-
lii, joka tiiltoailee heidän nuoressa, raittiis-
sa sydäitiessään. Iti kun itte rttkoiletnttie
Liiojalta Siuulle woimia tulewaiselle rak-
kaalle työllesi, itiin tiie emitie ole yksinäm-
tue; koko Suottien kansa seisoo meidän
kanssaititne. Sitokoointiiialti woitiiia Si-
itiille latiiviin waikuttaaksesi arittaan isän:
maattutie otineksi sattialla nerolla ja miehen
lujiiudella, joka Sitiiit oti tehnyt Siioinetn-
itte kunniaksi! Katiwan eläk o on Yr-
jo Koskineni"
tiun raikkaat eläkäätt-huttdot oliwat wai-
etiiteet, lauloi wahwa kööri titon toeljesten
Genetz’in sepittäinäti laulun "Herää ’Suo-
ini", jota jotkut owat tahtoneet korottaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
